Lähellä SISÄLTÖ. Pertteliläinen Joonas katselee kuinka hän pienenä ryömiskeli lattialla. Turvapuhelin liitetään lankapuhelinverkkoon

Transkriptio

1 Lähellä Pertteliläinen Joonas katselee kuinka hän pienenä ryömiskeli lattialla. Turvapuhelin liitetään lankapuhelinverkkoon tai lisälaitteella gsm-verkkoon SISÄLTÖ Pääkirjoitus... 3 Apuvälineet auttavat arjessa... 4 Omaishoiva on ainutlaatuista... 6 Hakisinko omaishoidon tukea?... 8 Julkinen liikenne tuo vapautta LÄHELLÄ UUTISIA Kyllä Äiti kiittääkin APU on lähellä Yhteydenpitoa NETIN välityksellä Sattuu ja tapahtuu ANNELIN ajatuksia Tästä en luovu Metrin pituudelta päiväkirjoja AJAN KOHTAISTA Elämäniloa -kurssi Voimaantumisen kautta vertaistukijaksi LÄHELLÄ ASIOITA AJASSA Kuva: Kim Törmänen Turvapuhelin tuo mielenrauhaa mutta ei lisää juttukavereita ILMIÖITÄ Joku oikeasti kuuntelee ja on kiinnostunut Tuokio tutkijan kanssa Kenestä tahansa voi tulla omaishoitaja NURKAN TAKANA LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄSI SVENSK RESUMÉ PAIKALLISYHDISTYKSET Syömisapuväline on uutuustuote, jonka on ideoinut ja kehittänyt itsekin liikuntarajoitteinen Sten Hemmingsson (kuvassa oikealla).

2 PÄÄKIRJOITUS Barrikadeille Osallistuin työkokoukseen, jossa vaadittiin uutta lastensairaalaa. Mieleen tulivat muistot, jolloin epämukavissa olosuhteissa osallistuin vaikeavammaisen lapseni hoitoon ja kuntoutukseen koko hänen lapsuutensa ajan. Sairaalan hajut, pieni vanhempien kahvihuone, lattialle levitetyt patjat vanhempien yöpymistä varten sulkivat muun maailman ulkopuolelleen. Lapseni on jo aikuinen, mutta lastenklinikka ja Lastenlinnan kuntoutusyksikkö ovat edelleen ne ponnahduslaudat, joilta monet sairaat ja vammaiset lapset elämänsä aloittavat. Sairaaloissa on havaittu ahtauden ja epäkäytännöllisyyden lisäksi mm. homevaurioita. Nyt järjestöt ja aktiiviset vammaisten lasten vanhemmat ovat alkaneet nousta barrikadeille ja vaatia maahan uutta koko maata palvelevaa lastensairaalaa. Voin väittää, että ilman avustavien omaisten läsnäoloa lasten sairaanhoidon taso olisi vähemmän laadukasta, vaikka osaava henkilökunta tekeekin parhaansa. Onneksi myös päättäjät ovat huomanneet tämän. Uutisista kuulin, että uusi sairaala ja kuntoutusyksikkö saadaan vihdoin pitkän tähtäimen suunnitelmaan. Paitsi sairaiden ja vammaisten lasten, myös ikäihmisten aseman kohentamisessa on parantamisen varaa. Laitoshoitoa ajetaan alas, mutta tilalle ei ole tarjolla vastaavaa tukipalvelua. Ikäihmisten selviytyminen on omaishoitajien tai monille saavuttamattoman kalliin palveluasumisen varassa. Kun dementoituneen äitini hoito kotona kävi ylivoimaiseksi, saimme hänelle paikan tehostettuun palveluasumiseen. Voi sanoa, että se oli asumista koko rahalla. Kalliiden hoitomaksujen lisäksi asukas maksoi itse lääkkeensä ja muut kulunsa. Lääkäripalvelua ei alueelta juurikaan saanut, ja viriketoiminta oli vähäistä. Henkilökunnalla oli kädet täynnä työtä, eikä aikaa ulkoiluttaa vanhuksia. Uudet ja upeat seinät eivät riitä, omaisten panos on merkittävää myös tässä elämän ääripäässä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on todettu Euroopan vähiten epäonnistuneeksi maaksi. Kuitenkin olemme ainoa maa, jossa ikäihmisten selviytymiseksi täytyy laatia laki, jonka sisällöstä on kiistelty vuosikymmenet. Vanhustyötä tekevät järjestöt ovat asiasta kovin huolissaan. Olemme yhdessä pohtineet, että täytyykö ikäihmisten ja heidän omaistensa nousta barrikadeille, jotta ikäihmisten laki saadaan tarvetta vastaavaksi. Omaishoitajat ovat parhaita asiantuntijoita tietämään, mitä palvelua he tarvitsevat ja miten sekä julkisen että yksityisen palvelun tulisi toimia. Raha-automaattiyhdistys mahdollistaa Omaishoitajat ja Läheiset-liitolle OPASTAVA-hankkeen, jonka tarkoituksena on palvelujen kehittäminen omaishoitoperheiden tarpeita vastaaviksi. Ns. hiljainen tieto saadaan vihdoin palvelujen kehittämisen pohjaksi. Omaishoitajat tekevät monella sektorilla kehittämistyötä, milloin hiljaisemmin, milloin ääntä pitäen ja oma järjestö ja sen paikallisyhdistykset ovat tässä tukena. Uusi vuosi on jo lähtenyt käyntiin. Kannustimeksi toivon unkarilaisen Micaly Vacin sanoja: Ei unelmointi riitä, uni suurensuuri tarvitaan. Ei tunnustelu riitä: opi pohjaan asti tuntemaan! Ei etäinen maali riitä; tie maaliin tarvitaan! Tien löytäminen ei riitä, on mentävä kulkemaan! Yksinkin, edeltä myös ensimmäisenä. Mutta lähtö ei yksin riitä: tie muille auetkoon! Ja vain joka johtaa uskaltaa, myös muita kutsukoon. Ei kaipaus hyvään riitä, sitä tahdottava on JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu PÄÄTOIMITTAJA: Merja Salanko-Vuorela merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi TIEDOTUSKOORDINAATTORI: Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI: Juha Viitanen TOIMITUSNEUVOSTO: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Marianne Lind, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ: Maria Österlund OSOITTEENMUUTOKSET: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh ILMOITUSMYYNTI: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , eija.sonninen@tjm-systems.fi MAINOSILMOITUSAINEISTOT: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) ULKOASU: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela PAINOPAIKKA: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KANSI: Onneksi on omaishoitaja-pehmokoira KUVA: Sandra Gehring LÄHELLÄ 1/2012 3

3 TEKSTI JA KUVAT: MATTI MÄKELÄ Oma koti kullan kallis, toteaa pertteliläinen Joonas Anttila. Apuvälineet auttavat arjessa Meillä jokaisella on arjen apuvälineitä. Hankimme niitä, vaikka tulisimme toimeen ilmankin. Toimintakykymme alentuessa kyse on samasta halusta hankkia elämää helpottavia asioita sillä erotuksella, että apuvälineistä on tullut välttämättömiä. Aamu valkenee Anttilan pojan komeassa kammarissa. Nosturinkuljettaja ja nosturi ovat jo paikalla. Kaksitoistavuotias Joonas pistää menoksi ja siirtyy kiskoja pitkin aamutoimille. Hetki vielä, ja ollaan menossa kohti päivän seikkailuja. Perttelissä asuva Anttilan perhe on tottunut apuvälineiden läsnäoloon. Perheen nuorimmainen tarvitsee liikuntarajoitteiden vuoksi monenlaisia välineitä, jotka tekevät kotona asumisen mahdolliseksi ja helpottavat arjen toimien sujumista. Lisäksi perheen isä, Toni, pystyy toimimaan yrittäjänä Sadun hoitaessa Joonasta kotona. Myös perheen toinen lapsi Jannika, 15, auttaa veljeään. Kattohenkilönosturin ja pyörätuolin lisäksi Joonaksella on sähkökäyttöinen sänky, erikoiskengät ja korsetti. Joonas käyttää apuvälineitä ruokailussa ja wc:ssä. Seisomatelineessäkin tulisi ehtiä olla, jotta jalat vahvistuisivat eivätkä vallan jäisi pyörätuolilla istumisesta koukkuun. Siirtymisissä avustamiseen tarvitaan välillä kaksi auttajaa, sillä epilepsialääkkeiden mukanaan tuoma suuri ruokahalu on kasvattanut Joonaksesta ikäisekseen isokokoisen kaverin. Siirtymiset ovat välillä haasteellisia senkin vuoksi, että Joonas pistää vastaan, kuten nuorilla pojilla välillä on tapana tehdä. 4 LÄHELLÄ 1/2012

4 Tärkeää on päästä kokeilemaan Sadun mielestä vanhemmilla on välillä vaikeuksia miettiä, mikä milloinkin on oikein. Ammattilaisilta saa apuvälineasioissa hieman toisistaan poikkeavia neuvoja. Lääkärit ja fysioterapeutit ovat usein eri mieltä siitä, mikä apuväline on milloinkin Joonakselle tarpeen ja hyödyllinen. Vanhempina sitten esitämme oman näkemyksemme ja toivomme, että voisimme kokeilla eri asioita. Usein tarjotaan kuitenkin vaan yhtä apuvälinemallia. Olen tietenkin kiitollinen siitä, että olemme apuvälineitä ylipäätään saaneet. Ihanne kuitenkin olisi, että voisi miettiä ja kokeilla eri vaihtoehtoja. Nyt mennään hieman ota tai jätä tyylillä, eikä asiakkaalle välttämättä edes kerrota kaikista vaihtoehdoista. Jos löydän itse sopivan oloisen apuvälineen vaikkapa netistä, niin sitä ei sitten apuvälinekeskuksen kautta saa. Esimerkiksi Joonas hyötyisi motomedistä, joka on pyörätuolia käyttäville tarkoitettu kuntopyörälaite. Sähköpyörätuolin joystick-ohjainta ei saatu kokeilla eri kohdissa pöytälevyllä, joten sekin kokeilu epäonnistui. Aika jähmeä on tämä meidän apuvälinejärjestelmämme. Kaikki kestää kovin kauan. Jos pyörätuolia tarvitsee huoltaa, menee siihenkin helposti viikko ja lainatuolilla sitten kitkutellaan. Vanhoja romuja kierrätetään perheiltä toisille, ilmeisesti siksi, että apuvälineiden hinnat ovat niin huimia, kritisoi Satu. Säätöjä ja selän säästöä Kuntoutussuunnitelmassa ratkaistaan joka toinen vuosi, mikä on meidän perheessä apuvälinepolitiikka. Apuvälinesuosituksien todentamisessa täytyy olla itse aktiivinen, jotta saa suosituksen mukaiset laitteet. Anttilan perheessä täytyy seuraavaksi muuttaa seisomatelineen säätöjä. Fysioterapeutti tulee kotiin neuvomaan niissä. Pian täytyy hommata myös uusi pyörätuoli, kun yleispyörätuolissa ei enää pärjää. Perheissä taiteillaan myös apuvälineiden käyttämisen logiikassa. Laitteita käytetään myös, jotta auttajan oma terveys ei vaarantuisi ja siirtymiset tapahtuisivat turvallisesti. Toisaalta sanotaan, että avustavia laitteita tulisi käyttää mahdollisimman vähän, jotta avustettava Kattonosturi ja kiskot olivat välttämätön saneeraus meidän tilanteeseemme, sanoo Joonaksen äiti Satu Anttila. saisi kuntouttavaa toimintaa. Säästänkö selkääni, siinäpä kysymys jota kokenutkin auttaja miettii arjen tilanteissa. Kalenterit täyttyvät apuvälineasioista Perheiden kalentereissa on jatkuvasti apuvälineiden sovitusaikoja. Kotona, päiväkodissa tai koulussa tarvittavat välineet vaativat säännöllistä huoltoa, säätämistä, vaihtoa ja sovittamista. Viestimet laulavat, kun aikataulu ja pyritään sovittamaan eri tahojen kanssa yhteen. Liikuntavammaisella on usein kymmenkunta apuvälinettä, joiden kanssa taiteilla. Kun lähdetään lomareissulle, ei kaikki mahdu välttämättä isoonkaan autoon tai peräkärryyn mukaan. Omaistaan hoitavat joutuvat käyttämään paljon aikaa ja voimavaroja apuvälineasioihin. Tämä tulisi huomioida myös hoidon ja huolenpidon sitovuutena silloin, kun arvioidaan omaishoidon tuen myöntämistä. Mistä voit kysyä apuvälineitä? Jos koet tarvitsevasi apuvälineitä, voit kysyä niitä seuraavilta tahoilta: Terveyskeskusten apuvälinelainaamot, fysio ja toimintaterapiaosastot: jokapäiväiseen elämään liittyvät apuvälineet. Kunnan sosiaalitoimi: vammaispalveluna voidaan korvata kokonaan tai osittain mm. apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä. Terveydenhuolto vastaa lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista apuvälineistä. Näitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito ja harjoitusvälineet. Vaativa apuvälinepalvelu kuuluu erikoissairaanhoidolle. Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on sovittu alueellisesti. Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä tai opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet ammatillisena kuntoutuksena. Liikenne- ja tapaturmavakuutus: vakuutuslaitos korvaa vahingoittuneille vamman tai sairauden aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi tarpeelliset välineet. Sotainvalidien apuvälinepalveluja ja asunnonmuutostöitä haetaan valtiokonttorista. Tähän tarvitset hakemuksen ja asiantuntijalausunnon. Lisätietoja: Opetustoimi vastaa opetukseen liittyvistä apuvälineistä osana koulun hankintoja. Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata vajaakuntoisen henkilön tarvitsemia työkoneita, välineitä tai menetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Lähde: THL LÄHELLÄ 1/2012 5

5 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Omaishoiva on TEKSTI JA KUVA: PIA JÄRNSTEDT ainutlaatuista Omaishoito, omaishoiva käsitteenä on vaikea, koska se voi helposti johdattaa ajatukset heti verisukulaisuuteen. Etenkin tänä päivänä läheisten, naapurien ja omaisten rooli tulisi nähdä laajasti hoivassa. Laki omaishoidon tuesta ei rajaa omaishoitoa sukulaisuuteen, mutta ihmisten ajatuksissa omaishoito -käsite voi turhaan rajoittaa ja olla pullonkaulana luonnollisen, yhteisöllisen hoitovastuun syntymiselle. Professori Pertti Koistinen esittelee taulua johon on ikuistettu hänen Heinävedellä sijaitseva Sarvikumpu -niminen kotitilansa. vaikka yhteiskunta onnistuisi miten hyvin tahansa kehittämään tälle alalle tarvittavia palveluja, se ei kuitenkaan tee tarpeettomaksi itse omaishoivaa. Miksi ei? Eivätkö ammatillisesti koulutetut hoitotyöntekijät ja instituutiot olekaan tehokkaita ja palvelu hyvää? En halua hurskastella enkä syleillä omaishoitajia kuoliaaksi, vaan korostaa ainoastaan sitä, että hoiva ja huolenpito, myötätunto ja osallisuus, ovat asioita joita ei voi ulkoistaa. Merkittävä osa hoivasta on nyt ja iankaikkisesti sittenkin inhimillistä toimintaa, vuorovaikutusta, vastuuta, keskustelua elämästä ja kuolemasta sekä ylipäätään elämän tarkoituksesta ja merkityksestä. Ja tätä ei voi ulkoistaa, vaan meidän kaikkien kansalaisten on hyvä kehittää taitojamme näillä elämän aloilla ja näissä elämän taidoissa ja ottaa siinä mie- 6 LÄHELLÄ 1/2012 lessä elämän kutsu vakavasti. Omaishoito, omaishoiva, läheishoiva on merkittävää yhteisöllistä työtä, aina enemmän tai vähemmän vapaaehtoista ja siksi tulisi huolehtia siitä, että se jollain tavalla palkitsee, tuo arvostusta ja antaa mielihyvää tekijälleen. Sama positiivinen tuki, jota pienten lasten vanhemmat saavat yhteiskunnan eri tukimuo-

6 tojen kautta, voisi omaishoidossakin toteutua vielä nykyistä kattavammin. Pelkkä rahallinen tuki ei anna samaa vaikutusta...ajankäyttötutkimusten mukaan ikääntyvät ihmiset aina 70 vuoden ikään saakka tuottavat enemmän sosiaalista tukea ja apua lähimmäisilleen kuin mitä he itse kuluttavat. Eikö tämä ole suurenmoista, maljan arvoista? Millainen maailma tästä avautuukaan, kun avaamme silmämme tälle uudelle todellisuudelle? Hoivataakka, jonka väitetään syntyvän suomalaisten ikääntymisen myötä, on ainakin osaksi myytti. Seniorit kannattelevat yhteiskuntaa huolehtimalla monista sellaisista asioista, joita ilman yksilöt, perheet ja yhteiskunta eivät tulisi toimeen näin hyvin. Senioreihin kätkeytyy suuri yhteisöllinen pääoma. Tulevaisuussuunnittelussa tulisi huomioida tämä paremmin. Lähellä lapsia ja lapsenlapsia Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen on saanut mm. Työelämän tutkija 2010 palkinnon tunnustuksena huomattavasta työstä suomalaisen työelämän tutkimuksen ja kehittämistoiminnan edistämiseksi. Koistisen professuurin alana on erityisesti työpolitiikka. Hänen keskeisiä tutkimusteemojaan ovat työmarkkinoiden rakenne ja toiminta, työllisyys, työttömyys, työvoimapolitiikka ja sosiaalipoliittisten järjestelmien toimivuus. Ns. sosiaalinen arkkitehtuuri tavoittelee toimivia ja kestäviä yhteisöjä esimerkiksi siten, että isovanhemmat, ystävät ja läheiset voisivat hyvin elämäntilanteiden muuttuessakin ja tarpeen tullen muuttaa lähemmäksi toisiaan. Tämä tekee mahdolliseksi niin saada kuin myös tuottaa tukea ja sosiaalisia palveluja joustavasti. Eräs ilmiö tänä päivänä on vanhempien muutto lähelle lapsia ja lastenlapsia. Muutto voi merkitä jopa omien olosuhteiden huononemista, mutta siitä huolimatta se tehdään. Tässä mielessä vanhusten hyvän hoidon kriteerien laatiminen onkin vaikeaa. Kriteerejä luodaan usein melko kapeasta näkökulmasta esim. terveyden, hoivalaitoksen tai yksilön näkökulmasta. Moni vanhus sen sijaan voisi luopua jostakin ns. hyvästä saadakseen asua lähellä itselleen tärkeitä ihmisiä. Pysyvyys ja jatkuvuus ovat tärkeitä asioita ja tarvitaan myös yhteisön, lähipiirin ja perheen näkökulmaa. Minulla on toive myös sosiaalista tukea tuottaville ihmisille, järjestöille ja niitä tukeville yhteiskunnallisille instansseille. Toivon, että ne kukin tahollaan tutkisivat, miten vapaaehtoistyöstä ja lähimmäistuesta voitaisiin tehdä entistäkin suositumpi, halutumpi ja kaikkien eri väestöryhmien kaipaama yhteiskunnallisen työn ja osallisuuden muoto. Mielestäni se edellyttää, että tämä yhteiskunnallinen työ organisoidaan hyvin, työ koetaan haastavaksi ja mielenkiintoiseksi ja että siitä saadaan positiivista palautetta, joka leviää kuin kulovalkea. Professori Pertti Koistisen juhlapuheessaan esittämä toive meille järjestöille haastaa kehittämään toimintaa entisestään siten, että kolmannen sektorin vetovoima vahvistuu. Miten yhdistykset ja järjestöt voisivat tätä tavoitella? Eri alojen taiteilijat osaavat koskettaa ihmistä ja herättää myötätunnon, tuoda esille kärsimyksen ja epäilyksen niin, että maailma ei näyttäydy liian yksipuolisena. Kauneuden näkeminen vanhenemisessa ja sairaudessa syntyy usein myötätunnon ja myötäelämisen kautta ja silloin rypytkin kasvoilla ja elämässä voivat esittäytyä katsojalle toisin silmin, arvokkaina joskus jopa tavoiteltavina. Kokemuksista kirja Professori Pertti Koistisella on itsellään omakohtainen, pitkä kokemus omaishoivasta. Hänen äitinsä sai yllättäen infarktin ja halvaantui. Ajan myötä halvauksia tuli useampia ja tilanteessa elettiin pitkään epävarmoina siitä, mihin suuntaan terveys muuttuisi. Äiti halusi asua kotonaan ja häntä tuettiin siinä aluksi, myös kyläläiset auttoivat. Sitten tuli vaihe, että piti muuttaa lähemmäksi lapsia, palveluita ja viimein oli käytössä myös jaksohoito palvelukodissa. Lähes loppuun asti äiti kuitenkin asui kotona perheen kanssa. Kirja Hoivan arvoitus syntyi näiden kokemusten myötä. Kirjan kirjoittamiseen kannusti halu jakaa kokemus sekä tunne siitä, että on yksi niistä monista tuhansista, jotka hoivaavat läheistään. Oma kokemus auttaa ymmärtämään muita, etenkin kun kokemukseen sisältyi laaja kirjo alun keveämmästä avun antamisesta ja kyläyhteisön tuesta aina tiiviimpään auttamiseen ja jaksohoidon käyttämiseen. Professori Pertti Koistinen kuvailee omaa kokemustaan omaishoivasta tyypilliseksi tapaukseksi. Hän kokee vahvasti, että ympärillä on monia samantyyppisen kokemuksen läpikäyneitä ihmisiä. Professori Pertti Koistinen on halunnut käyttää eri tilanteissa puheenvuoroja kokemuksistaan, jotta ympäristökin havahtuisi näkemään hoivan merkityksen sekä läheistään hoitavan että hoidettavan kannalta. Yhteiskunta tarvitsee tällaista jaettua yhteistä kokemusta. Palaute kannustaa Hoivan arvoitus -kirjasta tuli erittäin suosittu, professori Pertti Koistisen julkaisujen bestseller. Palautekirjeitä tuli postissa satoja ja ne olivat hyvin koskettavia. Ihmiset kertoivat niissä paljon muun muassa siitä, miten eivät olleet itse osanneet, voineet tai pystyneet ottamaan läheisestään hoivavastuuta. Tässä asiassa on varmasti paljon tietämättömyyttä ja näkökulman kapeutta. Asiaan liittyy myös syyllisyyden tunteita, jos on huomannut jälkikäteen, että olisi voinut tehdä jotakin toisin. Toisaalta läheishoiva antaa hyvän mahdollisuuden kokea paljon mielihyvää silloin, kun on kokenut voineensa tehdä sen, minkä on halunnutkin tehdä. Kirjan kirjoittamisen jälkeen vuonna 2003 oli ajatuksena jatkaa vielä samasta aihepiiristä. Nyt kuitenkin kaihertaa enemmän ajatus kirjoittaa vanhenevan miehen näkökulmasta, mikä tuntuu sisältävän paljon käsittelemättömiä teemoja. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen piti juhlapuheen Tampereella liittomme 20v. aluejuhlassa. Otteita juhlapuheesta on siteerattu tekstissä kursiivilla. LÄHELLÄ 1/2012 7

7 TEKSTI: MATTI MÄKELÄ Hakisinko omaishoidon tukea? Yhä useampi suomalainen miettii läheisensä hoidon järjestämistä omaishoidon tuen avulla. Mitä tuki käytännössä tarkoittaa ja kuka sitä voi saada. Tässä jutussa pääset omaishoidon tuen äärelle. Olenko minä omaishoitaja? Vastuu läheisen hoidosta ja huolenpidosta kasvaa vähitellen tai tulee eteen yllättäen. Ehkä mietit juuri nyt, oletko omaishoitaja ja kuinka paljon hoitovastuuta voit itsellesi ottaa. Millaista tukea tarvitsisit sairaan, vammaisen tai ikääntyvän läheisesi huolehtimisessa. Entä mistä voisi kysyä apua ja kenen kanssa tulisi neuvotella kokonaisuudesta. Mikä on omaishoidon tuki? Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Verollinen hoitopalkkio määräytyy läheisen hoidon ja huolenpidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 364,35 e/kk. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 728,69 e/kk. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kuntien tulee järjestää hoidettavalle soveltuva sijaishoitopaikka. 8 LÄHELLÄ 1/2012 Hoitomaksua tästä saa periä hoidettavalta enintään /vrk (2012). Vapaan järjestämiseksi voidaan tehdä myös toimeksiantosopimus sijaiseksi soveltuvan henkilön kanssa. Tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja pääsääntöisesti omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Näin haet omaishoidon tukea Kunnilla on keskeinen vastuu omaishoidon tuen järjestämisessä. Jos haluat saada asiasta lisätietoja, niin toimi seuraavasti. I vaihe Tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta. Soitto sosiaalitoimeen ja pyyntö saada keskustella omaishoidon yhteyshenkilön kanssa. Kerro tilanteestanne, läheisesi avun tarpeesta ja roolistasi hänen arjessaan. Keskustele eri vaihtoehdoista hoidon järjestämiseksi. Omaishoito voi olla yksi hyvä vaihtoehto. Pyydä kunnasta omaishoidon tuen hakemuspaperit, kunnan omaishoidon tuen linjaukset sekä tiedote hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista omaishoitolain säännöksistä ja niiden soveltamisesta (nämä kaikki tulee löytyä kunnasta). Sovi mahdollisuudesta arvioida tilannettanne tarkemmin. Yleensä sovitaan kotikäyntiaika tätä varten. II vaihe Olet tutustunut hakemuspapereihin ja hankkinut tarvittavat liitteet (yleen- sä lääkärin lausunto hoidettavan tilanteesta) sekä keskustellut läheisesi kanssa eri vaihtoehdoista. Palauta täytetyt hakemuspaperit kuntaan. Kotikäynnillä tehtävään arviointiin hoidon ja huolenpitotyön sitovuudesta ja vaativuudesta on yleensä omat kysymyksensä. Kotikäynti, jossa arvioidaan hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Omaishoitolain 3 mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden

8 listen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana No tästäpä löytyi hyvät ohjeet hakea omaishoidon tukea. Lähellä kannalta riittävää. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. III vaihe Seuraavaksi yhdessä kunnan edustajan kanssa laaditaan tilanteenne tueksi yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Tähän kannattaa valmistautua, koska tässä ratkaistaan se, millaista apua tulette arkeenne saamaan. Kannattaa etukäteen miettiä seuraavia: Millaisia palvelun ja tuen tarpeita sekä sinulla että hoidettavallasi on ja mikä on niiden tärkeysjärjestys? Millaisia toiveita teillä on niiden toteuttamiseksi? Oletteko tyytyväinen mahdollisiin nykyisiin palvelu- ja tukitoimiin? Millaisista asioista koette tar- vitsevanne tietoa, koulutusta tai ohjausta? Missä ja keiden kanssa haluaisitte hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtävän? Haluatteko pyytää neuvotteluun mukaan jonkun läheisen, omaisen tai muun tukihenkilön? Onko teillä jotain erityistä asiaa, mitä haluaisitte selvittää tai kysyä ennen varsinaista suunnitelman tekemistä? Jos mahdollista, niin viestittäkää nämä ajatukset kunnan yhteyshenkilölle ennen suunnitelman tekoa, jotta hän voi tehdä valmistelevia toimia ja pääsette sitten tapaamisessanne heti asiaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä kunnan edustajan kanssa. Lain mukaan hoito- ja palvelusuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeel- IV vaihe Viranhaltija tekee päätöksen asiassanne. Jos päätös on myönteinen, kunta ehdottaa teille omaishoitosopimusta, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos päätös on kielteinen, on mahdollista hakea päätökseen muutosta (päätöksestä on ohje tätä varten). Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2) omaishoitajan oikeudesta vapaapäiviin 3) vapaan järjestämisestä 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. V vaihe Hoitopalkkion maksu ja palvelujen toteuttaminen alkaa. Jos tuntuu, että kokonaisuus ei ole ihan kohdallaan, niin kunnan kanssa voi neuvotella tilanteesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa, jolloin irtisanomisaika on omaishoitajan puolelta 1kk, kunnan puolelta 2kk. Edistysaskeleita omaishoitoon Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää alkaen myös toimeksiantosopimuksella. Lain muutoksen tavoit- teena on tukea omaishoitajien jaksamista parantamalla heidän mahdollisuuksiaan pitää lakisääteiset vapaapäivät sekä muita vapaapäiviä ja virkistysvapaita. Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Työntekijällä on alkaen ollut mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi. Tämä edellyttää paikallista sopimista työntekijän ja työnantajan kanssa. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen. Kuitenkin työnantajan on selvitettävä erilaiset vaihtoehdot töiden järjestämiseksi ja tarvittaessa selvitettävä työntekijälle, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä. Työnantajalla on kielto irtisanoa työntekijää perhevapaan käyttämisen perusteella. Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Älä jää yksin, lisätukea on tarjolla Kuntasi alueella toimii paikallinen omaishoitoyhdistys, joka neuvoo ja tukee omaishoitajia monin eri tavoin. Kysy lisää. Yhteystiedot löydät tämän lehden takasivuilta. Voit myös soittaa valtakunnalliseen omaishoidon neuvontaan ma to klo Lisätietoja omaishoidosta saat myös sekä omaishoitajien keskustelusivuilta LÄHELLÄ 1/2012 9

9 TEKSTI JA KUVAT: PIPSA SINKKO-WESTERHOLM Julkinen liikenne tuo vapautta Esteettömyydestä näyttää 2000-luvulla tulleen muotisana. Julkisessa liikenteessä esteettömyys on parantunut kymmenessä vuodessa paljon. Silti kehitettävää on edelleen. Esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön toteuttamista niin, että jokainen ihminen voi toimia siinä yhdenvertaisesti toisten kanssa. Esteetön joukkoliikenne koostuu sellaisista liikennevälineistä, pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asema- ja terminaalirakennuksista, joihin kaikilla on mahdollisuus päästä. Lisäksi tiedon joukkoliikenneaikatauluista ja informaation poikkeustilanteista tulisi olla helposti kaikkien saatavilla. Jokaisella voi olla elämässään tilanteita, jolloin esteettömyys tulee ajankohtaiseksi. Eniten se koskettaa vanhuksia, liikuntarajoitteisia, pyörätuolilla liikkuvia ja lastenrattaiden kanssa matkustavia. Esteettömästä ympäristöstä on hyötyä kaikille. Siksi onkin kummallista, että suunnittelussa esteettömyyden toteutumiseen ja matalalattiaratkaisuihin on alettu kiinnittää tosissaan huomiota vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.... kyse on lopulta ihmisarvosta ja oikeuksien toteutumisesta... Paljon on jo tehty Esteettömyyden toteutumiseen ovat tarttuneet monet järjestöt ja tahot. Esimerkiksi Invalidiliiton vuoden 2012 pääkampanja on Helppo liikkua, jonka tavoitteena on tarkastella ja parantaa ympäristön ja myös julkisen liikenteen esteettömyyttä. Helsingin kaupungin viisivuotinen Helsinki kaikille -projekti loppui toissavuonna. Sen pohjalta valmistui esteettömyyssuunnitelma, joka sisältää ohjeistoja julkisille alueille ja oppaita eri hallintokunnille. Julkisessa liikenteessä on kymmenessä vuodessa tapahtunut paljon. Helsinkiläisen Taina Uotilan mukaan nykyisin voi jo olettaa pääsevänsä julkisilla kulkuvälineillä paikasta toiseen. Toisin oli ennen. Kun Uotila muutti vuonna 1999 Hangosta Helsingin Katajanokalle, olivat matalalattiaraitiovaunut ja -bussit vielä harvinaista herkkua. Odotin kovasti, että kotiin vievälle raitiovaunulinjalle tulisi matalalattiavaunuja. Viimein linjalle tuli yksi vuoro päivässä. Siitä ei ollut paljoa apua, hän muistelee. Uotilalla on paljon kokemusta julkisesta liikenteestä, sillä hän käyttää sitä mieluummin kuin taksia. Silloin ei tarvitse päättää niin tarkasti milloin tulee ja menee. Aina ei voi tietää, miten pitkään tapaamisissa tai juhlissa kestää. Aina ei kaikki suju Taina Uotilan Helsingin vuosiin mahtuu myös ikäviä kokemuksia siitä, kun liikkuminen julkisilla ei toimi. Alkuaikoina varsinkin paikallisjunilla matkustaminen oli lähes mahdotonta. Matalalattiavuoroja oli liian vähän ja yllätyksiä sattui liian usein. Tavallista oli, että ilmoitettu matalalattiavuoro ei tullutkaan, vaan laiturilla odotti vanhanmallinen, korkea juna, kertoo Taina. Lihassairauden vuoksi Uotila käyttää sähköpyörätuolia, joka on hyvin painava. Sen nostaminen portaita ylös on todella vaikeaa. Junalla matkustaminen kävi lopulta niin vaikeaksi ja rasittavaksi, että siitä oli luovuttava kokonaan. Taina Uotila suhtautuu kuitenkin positiivisesti uusiin matalalattiajuniin myös kaukoliikenteessä. Matalalattiajunat ovat todella hyviä, kunhan saapuvat paikalle. Tilaa on riittävästi ja napit ovat oikeilla kohdillaan. Ainoastaan junan kyytiin meneminen on hieman hankalaa, koska ramppia pitää aina kysyä konduktööriltä. Junissa irtonaisia ramppeja säilytetään lukollisissa kaapeissa, joihin vain konduktöörillä on avain. Taina Uotila ihmetteleekin, miksi junissa ei ole käytössä samanlainen ramppimekanismi kuin esimerkiksi busseissa. Niissä lattiaan kiinnitetyn rampin voi vetää auki kuka vain. Raitiovaunu ykkönen Helsingissä Uotila antaa paljon kiitosta raitiovaunujen ja bussien kuljettajille, jotka suurimmaksi osaksi ovat erittäin avuliaita ja kohteliaita. Enää ei tunnu siltä että hukkuisi massaan, hän toteaa. Mieluisin julkinen kulkuväline on raitiovaunu. Niissä näkee hyvin maisemia ja kulku on lähes aina tasaisen turvallista. Busseissa kulkeminen on usein liian vauhdikasta ja epätasaista, kun äkkijarrutuksia sattuu ruuhkaisilla kaduilla. Bussien heikkous on myös toimivan lukitussysteemin puuttuminen. Lukitussysteemistä olisi hyötyä myös lastenrattaiden kanssa matkustaville. Nyt pyörätuolin ja rattaiden vieressä täytyy jonkun aina seistä siltä varalta, että mutka ajetaan liian vauhdikkaasti tai tulee äkkijarrutus. Pyörätuoli samoin kun rattaatkin saattavat silloin liukua tai kaatua. Ja jos painava sähköpyörätuoli kaatuu, saattaa loukkaantuneita olla useita. Myös metro on Taina Uotilalle mie- 10 LÄHELLÄ 1/2012

10 leen, koska hissit toimivat hyvin ja tilaa riittää. Yllättäen kuitenkin vanhat metrot ovat hänen mielestään parempia. Uusissa metroissa on korkeammat kynnykset kuin vanhoissa. Varsinkin tavallisella pyörätuolilla liikkuville se tuottaa ongelmia. Uotilan mukaan myöskään uusien metrojen pyörätuoleille ja lastenvaunuille tarkoitettu suurempi tila ei ole toimiva. Tilasta puuttuvat tukikaiteet ja tangot, joista tilanteen tullen pyörätuoli saisi tukea. En ole koskaan nähnyt kenenkään pyörätuolilla liikkuvan matkustavan niillä paikoilla. Itse matkustan aina korkean penkin vieressä, jolloin äkkijarrutuksen tullessa pyörätuoli saa selkänojasta tukea eikä pääse liukumaan tai kaatumaan. Uotilan mukaan kaikki tämänsuuntaiset ratkaisut, jotka alun perin ovat tarkoitettu parannuksiksi, mutta eivät käytännössä toimi, johtuvat huonosta suunnittelusta. Hänen mukaansa suunnittelijoiden olisi tärkeää kuunnella oikeiden käyttäjien kokemuksia ennen kuin päätöksiä tehdään. Pyörätuolilla liikkuva osaisi jo suunnitteluvaiheessa kertoa, mikä ratkaisu on toimiva ja mikä ei. Rohkeasti matkaan Julkisen liikenteen tukeminen ja kehitys auttaa kaikkia. Se on myös osa kestävää kehitystä. Esteettömyydestä on hyötyä kaikille. Taina Uotila kannustaa kaikkia käyttämään rohkeasti julkisia liikennevälineitä aina kun se on mahdollista. Matalalattiavuorojen ja niistä tiedottamisen lisäännyttyä voi julkiseen liikenteeseen ja sen sujuvuuteen myös luottaa. Julkinen liikenne tuo vapautta, Uotila sanoo. Helsingin joukkoliikenteestä vastaavat Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSL ovat panostaneet viime vuosina esteettömyyteen toden teolla. Esimerkiksi kaikki hankittu uusi kalusto on matalalattiaista. Lisäksi vanhoja raitiovaunuja on uudistettu asentamalla niihin matalalattiainen väliosa. HKL:n suunnitelmissa on myös hankkia lisää matalalattiaraitiovaunuja ja väliosia niin, että vuoteen 2015 mennessä matalalattiaisen kaluston osuus Helsingissä on tarjolla saattajapalvelua Helsingin kaupunki tarjoaa saattajapalvelua. Palvelu on tarkoitettu vaikeavammaisten kuljetuspalvelu asiakkaalle, joka tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan apu ei ole riittävä. Palvelua haetaan oman asuinalueen vammaisten sosiaalityön toimipisteestä. on 90 % nykyisen 70 % sijaan. Esteettömyys toteutuu täydellisesti vain metroissa ja lähes kaikissa busseissa. Parannuskohteisiin kuuluvat myös kaikkien pysäkkien korostukset ja sähköiset aikataulunäytöt, metron hissien ja infotaulujen parannukset ja poikkeustilanteiden informaation saatavuus. Toteutuessaan esteetön liikkuminen tukee yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Näin kyse on lopulta ihmisarvosta ja oikeuksien toteutumisesta. Tukemalla ja käyttämällä julkisia liikennevälineitä olemme myös tukemassa näiden tavoitteiden toteutumista. Lähteet: Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma osoitteessa: static/hkr/helsinkikaikille/suunnitelma/helsingin_kaupungin_esteettomyyssuunnitelma.pdf Taina Uotila kannustaa kaikkia käyttämään rohkeasti julkisia kulkuvälineitä. LÄHELLÄ 1/

11 LÄHELLÄ UUTISIA OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKIOT VUONNA 2012 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 364,35 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 728,69 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodel- le 2012 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 3,03 prosentin korotusta vuoteen 2011 verrattuna. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden 3,03 prosentin korotus tehdään lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. Kansallinen omaishoidon kehittämistyöryhmä on nimetty Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma sisältää seuraavat omaishoidon kehittämistavoitteet: Omaishoitoa kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Omaishoitajan jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen ja kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste II) painopisteenä on mm. omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan. Edistetään toimintamalleja, joiden turvin pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä sopimalla siitä yhdessä työnantajan kanssa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonin nimeämän työryhmän tehtävänä on laatia Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Hallitusohjelman omaishoitoa koskevat tavoitteet toimivat kehittämisohjelman lähtökohtana. Ohjelmaan tulee sisältyä tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma. Lisäksi työryhmä koordinoi eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimenpiteitä, yhteistyötä ja työnjakoa omaishoidon kehittämisessä ja selvittää mahdollisesti tarpeelliset säädösmuutokset. Työryhmän asiantuntijasihteeriksi on nimitetty toiminnanjohtaja, sosiaalineuvos Merja Salanko Vuorela Omaishoitajat ja Läheiset Liitosta. Kiitokset Kiitos Avainapteekeille kuluneen vuoden yhteistyöstä! Avainapteekit lahjoittivat joulukortteihin tarkoitetut rahat liiton paikallisyhdistyksille. Yhteistyö Avainapteekkien kanssa jatkuu. Apteekkeihin on tulossa uusia tuotteita, joiden myynnistä saadulla tuotolla järjestetään omaishoitajille virkistystä ja hemmottelua. Tapahtumista tiedotetaan liiton yhdistyskirjeissä ja paikallisyhdistykset toteuttavat ne. Pirkko-Liisa Valkeinen on vuoden omaishoitaja Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on valinnut Järviseudun vuoden 2011 omaishoitajaksi soinilaisen Pirkko-Liisa Valkeisen. Perustelujen mukaan Valkeinen on hyvä esimerkki itsestään huolehtivasta, vireästä ja perustyytyväisestä omaishoitajasta. Valkeinen on hoitanut äitiään Hilja Keisasta, 84, reilun seitsemän vuoden ajan. Palkittuja Onnitteluja Omaishoitajat ja Läheiset liiton puheenjohtajalle Anneli Kiljuselle on myönnetty Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki. Tampereen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtajalle Anne Niittymäelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kuvassa Anne Niittymäki. Kymmenvuotisjuhliaan viettävät Etelä Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä Keski Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Liitto onnittelee! 12 LÄHELLÄ 1/2012 Kuvassa Pirkko-Liisa Valkeinen.

12 Kuvassa eduskunnan auditoriossa kokoontunut ensimmäinen Kuluttajaparlamentti. Ylärivissä Pentti Arajärvi neljäntenä vasemmalta ja Juha Beurling hänen vieressään oikealla. Kuvassa myös toiminnanjohtaja Merja Salanko Vuorela. KUVA: SOILE KALLIO Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen Suomen historian ensimmäinen Kuluttajaparlamentti nosti marraskuun alussa esiin kolme ajankohtaista sosiaali- ja terveyspoliittista kysymystä. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry oli mukana parlamentin äänivaltaisena jäsenenä. Kuluttajaparlamentti on kuluttajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka kokoontuu kerran vuodessa erikseen valittavan teeman ympärille. Kuluttajaparlamentin ensimmäinen täysistunto kokosi eduskunnan lisärakennuksen auditorioon maan keskeiset valtakunnalliset terveysalan järjestöt. Edustettuina oli 26 äänivaltaista jäsenjärjestöä. Keskustelua johti puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Kuluttajaparlamentti on syntynyt tarpeeseen. Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurlingin mukaan sen tehtävänä on toimia ennen kaikkea kuluttajien asioita ajavien kansalaisjärjestöjen äänenvahvistimena. Ensi vuonna toiminta laajenee. Pyrimme saamaan mukaan terveysalan järjestöjen lisäksi esimerkiksi sosiaalipuolen järjestöt sekä lisäämään täysistunnon rinnalle muita istuntoja. Kuluttajaparlamentti vaatimuksia: Suomeen on luotava valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille. Kunnille on määrättävä tuntuvat sanktiot lain takaaman sosiaali tai terveyspalvelun hoitamatta jättämisestä. Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu on toteutettava yhdenvertaisesti. Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Merja Salanko Vuorelalle on myönnetty sosiaalineuvoksen arvonimi Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n toiminnanjohtaja Merja Salanko Vuorelalle sosiaalineuvoksen arvonimen. Salanko Vuorela on Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n perustajajäsen. Hän on työskennellyt liiton toiminnanjohtajana sen koko 20-vuotisen historian ajan. Hänen toimintansa ansiosta liitosta on muodostunut merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ja sen 72 paikallisyhdistystä sekä henkilöjäsentä tekevät työtä omaishoitajien hyväksi niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Omaishoitajat ovat tulleet tunnistetuiksi ja tunnustetuiksi yhteiskunnassa. Merja Salanko Vuorelalla on paitsi pitkä järjestökokemus, myös omakohtaista kokemusta omaishoidosta. Hän on toiminut useissa järjestöissä työntekijänä, vapaaehtoistyöntekijänä ja luottamushenkilönä lähes 40 vuoden ajan. Lähellä lehden päätoimittajan tehtävien lisäksi Salanko Vuorela on kirjoittanut omaishoidosta lukuisiin julkaisuihin. Merja Salanko Vuorela kiittää kaikkia asiaan vaikuttaneita ja lukuisia onnittelijoita. LÄHELLÄ 1/

13 LÄHELLÄ UUTISIA OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY ON OTTANUT KANTAA Omaishoidon huomioiminen kaste-ohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Sen tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Uutta Kaste-ohjelmaa ( ) valmistellaan parhaillaan. Ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto haluaa painottaa seuraavaa: 1. Kaste ohjelman lopullisessa toimeenpanossa on hyödynnettävä monipuolisesti järjestöjen sisällöllinen osaaminen. 2. Omaishoidon yhteistyön ja kehittämisen tulee näkyä muissakin kuin vain ikäihmisten hyvinvointia ja palveluja parantavassa osaohjelmassa. 3. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt ovat yhteiskunnassa suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Erityisen huomion liitto haluaa kiinnittää esimerkiksi pieniin ja harvinaisiin vammaryhmiin. 4. Laitoshoidon voimakas supistaminen edellyttää riittäviä kotiin annettavien palvelujen kehittämistoimia. 5. Osaohjelmissa tulee huomioida myös maahanmuuttajaomaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tilanne. 6. Omaishoidon kriisitilanteisiin tulee luoda toimivat järjestelmät. 7. Kaste ohjelman tulee kytkeytyä vahvasti mm. kansallisen omaishoidon ohjelman valmistelutyöhön ja tukea sitä alueellisin pilottikokeiluin. Kansallisen muistiohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella kansallinen muistiohjelma, joka sisältäisi tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi, muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi, tavoitteet muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukija palvelujärjestelmästä ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, toimeenpanosuunnitelman ja arviot tarvittavista voimavaroista sekä seuranta- ja arviointisuunnitelman. Ohjelma käsittelee monipuolisesti muistisairaiden hoitoa ja tukemista. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto olisi kaivannut sisältöön enemmän omaishoitajien ja muiden omaisten huomioimista, koska muistisairaus koskettaa koko kotona asuvan perhettä. Erityisesti liitto kaipaisi ohjelmaan ohjeistusta omaisille muistisairauden varhaiseen toteamiseen sekä tähän liittyvää ohjeistusta myös ammattilaisten koulutukseen selkeää ohjeistusta ammattilaisille, miten opastaa omaishoitajaa toimimaan muistisairaan kanssa selkeästi tuotavaksi esiin, että muistisairaan henkilön omaishoitajan jaksamisen tukeminen on oleellinen osa kotona selviytymistä Omaishoitajat huolissaan jatkohoitomahdollisuuksista omaishoidon päätyttyä Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n hallitus on kokouksessaan käsitellyt liiton paikallisyhdistyksien esittämää huolta ja yhdistyksille tehtyä kyselyä. Omaishoitoyhdistyksille joulukuussa 2011 tehdyn kyselyn mukaan laitoshoidon tilanne on seuraava: Laitoshoitoa on pääosin purettu vuosina puolessa maamme kunnista. Vastaajien mielestä tilannetta kuvaa parhaiten se, että laitoshoitoa vähentäneissä kunnissa ei vastaavasti ole lisätty kotihoidon mahdollisuuksia tai muita hoitopaikkoja (40 % vastaajista). Vain joka viides vastaaja oli sitä mieltä, että laitoshoitoa on purettu vastuullisesti eivätkä asiakkaat ole joutuneet kärsimään muutoksesta. Suomi on lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut huolehtimaan apua tarvitsevista kansalaisista, mutta nyt tilanne on ajautumassa vastakkaiseen suuntaan. Kunnat eivät lisää avopalvelujaan eikä mikään laki velvoita siihen. Kunnilla on itsehallintonsa perusteella oikeus joko antaa tai olla antamatta hoivaa ja apua. Vaarana on, että kestävyysvajetta hoidetaan epäämällä hoito ja apu Laitosten tilalle on tullut edelleen riittämättömästi tehostettua palveluasumista, jossa maksusäännökset puuttuvat ikäihmisten osalta. Palvelumaksut saattavat muodostua heille kohtuuttomiksi eikä tarjottuakaan palvelua voida ottaa vastaan. Liitto on tehnyt asiasta kantelun Euroopan Neuvostoon. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry vaatii, että STM:n vuoteen 2012 ulottuvia laatusuosituksia ja tavoitteita tarkistetaan pikaisesti ja että laitoshoidon purkamisesta luovutaan, kunnes avopalvelut vastaavat tarvetta ja niihin kohdistuvien maksujen kohtuuttomuudesta luovutaan. OPASTAVA -hanke ( ) käynnistyy Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on saanut RAY:ltä rahoituksen Opastava-hankkeeseen ( ). Hankkeen tavoitteena on kehittää omaishoitoperheille suunnattuja palveluja yhteistyössä kuntien, liiton paikallisyhdistysten ja omaishoitoperheiden kanssa. OPAS- TAVA -hanke toteutetaan Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n yhteishankkeena. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto vastaa hankkeen koordinoinnista. 14 LÄHELLÄ 1/2012

14 APUVÄLINEET LÄHELLÄ 1/

15 TEKSTI: SIRPA MÄÄTTÄ KUVAT: SIRPA MÄÄTTÄ JA ANJA KOIVISTOINEN Kyllä Äiti kiittääkin Anja Koivistoinen asianajotyönsä Aura-äidin ääressä. sairaus, vaikea masennus, alkoi parikymmentä vuotta sitten. Hän asui tuolloin miehensä kanssa maalla. Anja huolehti äitinsä hyvinvoinnista soittamalla tälle päivittäin pari kertaa. Usein hän myös vietti viikonloput äitinsä ja tämän miehen kotona huolehtien heidän arjestaan. Kun Auran mies kuoli, hän ei enää pärjännyt yksin kotona vaan joutui sairaalahoitoon. Akuutin sairaalajakson jälkeen häntä oltiin kotiuttamassa hoitokotiin 120 km päähän. Anja meni sisarensa kanssa tutustumaan hoitokotiin. Oli pääsiäinen ja hoitokodissa lounasaika, tarjolla oli hernekeittoa, näkkileipää ja vettä. Silloin tuli selväksi, että äiti ei tänne tule! Virkistävää arkea Anjan virallinen omaishoitajuus alkoi heti, kun äiti siirtyi sairaalasta hänen luokseen asumaan. Anja oli työstä pois kaksi kuukautta ja kuntoutti äitiään. Heti ensimmäiseksi sairaalasta kotiuduttua käytiin äidin kanssa ostamassa hänelle lenkkikengät ja kävelysauvat. Seuraavaksi käytiin kampaajalla ja vaateostoksilla. Anja piti kuntoutuksessa tärkeänä arjen rytmiä. Ulkoilu ja hyvä ruoka kuuluivat jokaiseen päivään. Äiti on minut aikoinaan opettanut ruoanlaittoon ja nyt minä sitten kokkasin äidille ranskalaisen ja italialaisen keittokirjan mukaan. Ruoka oli kauniisti katettu kynttilöineen ja kukkineen ja äidin ruokahalukin parani. Anja sanoo, että ei ole täydellinen Kun Anja Koivistoinen seitsemän vuotta sitten ajoi Kuopiosta Suonenjoelle äitinsä Aura Koivistoisen, 85, hoitoneuvotteluun, hän päätti että äiti muuttaa hänen luokseen asumaan. emäntä. Siivous ei ole vahvimpia puoliani, mutta tykkään laittaa ruokaa. Tärkeintä on, että kotona on hyvä olla. My home is clean enough to be healthy and dirty enough to be happy, toteaa Anja iloisesti. Omaa elämääni Anja on tehnyt 35-vuotisen uran juristina. Oma asianajotoimisto hänellä on ollut 25 vuotta. Nyt hän työskentelee enimmäkseen kotona. Elän täyttä elämää, minulla on työ, harrastukset ja ystävät. Omaishoitajuuden myötä en ole menettänyt mitään. Ei omaishoitajuus ole ollut minulle este, ehkä hidaste joskus. Vaatii suunnittelua, jos on menossa konserttiin, teatteriin, ravintolaan tai pidemmälle sieniretkelle. Veljeni asuu naapurissa ja hän on tarvittaessa apunani. Myös sisareni perhe on ottanut tarvittaessa Auran luokseen. Olen lähtenyt kotoa maailmalle 16-vuotiaana ja nyt minulla on aikuisena ollut mahdollisuus tutustua äitiini. Anja pitää lakisääteiset omaishoitajavapaansa pidemmissä jaksoissa ja pääsee silloin rakkaaseen harrastukseensa, matkustamaan ulkomaille. Aura on silloin hoidossa yksityisessä hoitokodissa, jossa hän viihtyy hyvin. Osa ystävistä vaihtui omaishoitajuuden myötä. Sain välillä sääliviä katseita ja se tuntui pahalle. Olen päättänyt, että seuraavalle pahimmalle säälijälle sanon säästäneeni verovaroja seitsemän omaishoitajavuoden aikana euroa paljonkos sinä? Anja toimii Kuopion Seudun Aura Koivistoinen 80-vuotispäivänä. Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksessa ja tuntee tekevänsä sielläkin tärkeää työtä. Mielestäni yhteiskunnan sivistyksen mitta on se miten heikompia kohdellaan. Yhteiskunnan ei pidä jättää vanhustenhuoltoa liiaksi omaisten varaan. Jossain tapauksissa omaishoito voi olla hyvä ratkaisu, mutta hyvästä työstä on maksettava kunnon korvaus ja hoitajille järjestettävä lomaa. Muistaakseni Sitran laskelmien mukaan omaishoitajien työn arvo on vuodessa 1,8 miljardia euroa. Kunnat maksavat omaishoidon tukea noin 130 miljoonaa euroa vuodessa, josta maksetaan verot. Kysymyksessä ei ole pilkkuvirhe vaan tietoinen poliittinen päätös. Sain viisi vuotta sitten aivoverenvuodon ja minulla on nyt platinakierukka päässäni. Olen toipunut sairaudesta täysin. Voisin itse olla nyt hoidettava, jos äitini hälyttämä apu ja lääketiede ei olisi minua pelastanut. Tiedän ja tunnistan, että elämä on haurasta. Anja on myös oivaltanut äitinsä terapeutin sanat et ole hoitaja vaan tytär eli elämä jatkuu äidin sairastumisesta ja omaishoitajuudesta huolimatta elämään kuuluvine rikkauksineen, suruineen ja iloineen. 16 LÄHELLÄ 1/2012

16 KUNTOUTUS ja hyvä OlO KUNTOUTUSTA Pääskynpesä toteuttaa palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla laadukasta kuntoutusta kauniissa järvimaisemassa. Sydänkuntoutus Tyk-kuntoutus Kuntoutustarveselvitys Työelämästä poissaolevien kuntoutus Yksilökuntoutus (Tules- ja reumalinja sekä yleislinja) Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit Sotiemme veteraanien ja sotainvalidien kuntoutus Vaikeavammaisten ja avustettavien yksilökuntoutus Lisätietoja kursseista internetsivuiltamme LOMAA Luonnonläheinen sijainti, rauhallinen ilmapiiri ja ystävällinen henki lö kunta toivottavat Sinut tervetulleeksi lomanviettoon. Pääsiäisloma Ilomantsissa alk. 55 /hlö/vrk ja kesäteatteripaketit alk. 89 /hlö. HYVINVOINTIA Kylpylähoidot ja hieronnat, kosmetologin palvelut, ravitsemusneuvonta ja Persol trainig-palvelut. Toteutamme myös työhyvinvointipäiviä. Lisätietoja puh Suurella S ydämellä ja pitkällä kokemuks ella KYYHKYLÄN KUNTOUTUSKESKUS Kyyhkyläntie 9, Mikkeli Vertaistukea, virkistystä ja asiantuntija-apua Kuntoutus Ortonin omaishoitajien kuntoutuskurssit tarjoavat työkaluja uupumista vastaan. Omaishoitajien tarpeisiin kudottu kurssiohjelma sisältää mm. Kurssilta voimavaroja arkeen Paremman olon puolesta! Kyyhkylä sijaitsee Saimaan rannalla, 7 km Mikkelin keskustasta. Omaishoitajien kuntoutuskurssi on sinulle, joka toimit omaishoitajana päivittäin: kurssilta saat tukea ja kuntoutusta, voimavaroja arkeen ja keinoja jaksamiseen Omaishoitajien kuntoutuskurssi (Itä-Suomi) Omaishoitajien kuntoutuskurssi (Itä-Suomi) Kursseille haetaan paikallisen Kelan kautta. Lisätietoja: puh tai kuntoutus@kyyhkyla.fi Kuntoutujista huolehtii moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat muun muassa lääkäri, toimintaterapeutti, sairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Kuntoutuskokonaisuus koostuu varsinaisesta kuntoutus jaksosta sekä seurantajaksosta. KELAn kustantamille kursseille tarvitaan lääkärin B-lausunto. Lisätietoja omaishoitajien kuntoutuskursseista: Anne Railo-Granfelt, puh. (09) Orton Invalidisäätiö Tenholantie Helsinki Lämpimästi tervetuloa Ortoniin! LÄHELLÄ 1/

17 APU on lähellä Apuvälineet on yksi nopeimmin kehittyvistä teknologian aloista. On paljon apuvälineitä, joita ilman vanhukset ja vammaiset eivät tule toimeen, mutta markkinoille tulee myös koko ajan uutta tuotantoa, josta ei vielä juuri ole kokemuksia. Apuvälineitä voi ostaa tai ne myönnetään lainaksi tai omaksi tarpeesta ja välineestä riippuen. Kaikki apuvälineet eivät suinkaan ole teknisiä laitteita, myös eläin voi toimia apuvälineenä. Lähellä-lehti vieraili joka toinen vuosi pidettävillä Apuvälinemessuilla Tampereella ja löysi mielenkiintoisia uutuustuotteita ja palveluja. Uusinta teknologiaa ei julkisen palvelun yksiköissä juurikaan tarjota asiakkaille. Siksi kannattaa tutustua apuvälineisiin tarvetta ennakoiden ja keskustella sairaalan tai terveysaseman toimintaterapeutin kanssa välineen soveltuvuudesta. Jotkut apuvälineet voidaan kunnissa luokitella harrastusvälineiksi, jolloin niiden hinnasta voi saada osittain korvausta. Mielenkiintoista on myös kouluttaa lemmikistä itselleen apuväline. Kuulokoira, mikä ihme se on? Kuulon aleneminen on ikäihmisillä hyvin yleistä. Suomen Kuulo ja tukikoirat ry kouluttaa koiria mm. ilmoittamaan tärkeistä äänistä kuten herätys- tai ovikellon soitosta ja palovaroittimen hälytysäänestä. Koiria koulutetaan myös tueksi pitkäaikaissairaille, esimerkiksi varoittamaan epileptikon kohtauksista ja Parkinson-potilaalle ylläpitämään toimintakykyä. Koirien on todettu myös laskevan verenpainetta ja vähentävän stressiä ja masennusta. Kuulokoiraa voi alkaa kouluttaa jokainen, joka katsoo sellaista tarvitsevansa. Tukikoiran koulutuksen aloittamisesta päätetään Suomen Kuulo ja tukikoirat ry:ssä. Koira hankitaan yhteistyössä yhdistyksen edustajan kanssa. Yhdistys tarjoaa maksuttoman koulutusavun. Koulutusvastuu on kuitenkin omistajalla. Koiran kanssa eläminen vaatii kompromisseja ja vaivannäköä, johon ihmisen on oltava valmis. Koulutusprosessi vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Omaa jaksamista kannattaa miettiä ennen koiran hankkimista. Lempeää keinuntaa Tutkimusten mukaan keinumisliike vähentää dementiaoireita. Hermostuneisuus ja masennus vähenevät ja mieliala on tasaisempi. Messuilla esitellyn ThevoChair dementikon keinutuolin vakaa rakenne estää kaatumisen. Keinuun on asennettu stimulaatiojärjestelmä, joka parantaa dementiaa sairastavalla oman kehon ja TEKSTI: MERJA SALANKO-VUORELA KUVAT: PT -KESKUS asennon tunnistamista. Tasaiset keinumisliikkeet liikuttavat lempeästi jalan, polven ja lantion niveliä. Keinutuolin jalakset liikkuvat rauhallisesti ja tuoli pysyy vakaana. Vapaus syödä itse Aivan uusi syömisapuväline on ns. ruokailurobotti, joka tukee liikuntaesteistä henkilöä käsien käytössä. Näin syöjä on aktiivinen ja tasa-arvoinen ruokailukumppani entisen ruokittavan sijasta. Laite soveltuu heikoista käsivoimista tai puutteellisesta yläraajojen liikeradasta kärsiville (esimerkiksi reumaa, MS tautia, Parkinsonin tautia ja ALS:ää sairastaville). Bestic syömisapuväline painaa 2,3 kiloa ja se voidaan asettaa mille tahansa ruokailupöydälle. Sen voi ottaa mukaan ravintolaan tai matkoille. Robotti toimii verkkovirralla ja siinä on myös ladattava akku. Paljon muutakin tarjontaa löytyy sekä messuilta että valmistajien ja maahantuojien omista tuotekuvastoista ja näyttelyistä. Lisätietoa: Kuulo ja tukikoirat ry puh Pt-keskus (ThevoChair) puh Algol-Trehab Oy (Bestic) puh LÄHELLÄ 1/2012

18 Yhteydenpitoa NETIN välityksellä TEKSTI: PIRKKO LAHTI KUVA: KUVAPANKKI ISTOCKPHOTO Seniori-ikäisten kansalaisten määrä lisääntyy niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Eläkkeelle siirtyminen vähentää usein ihmissuhteita, mikä puolestaan voi lisätä yksinäisyyden tunnetta erityisesti ensimmäisten eläkevuosien aikana. Tähän haasteeseen pyritään omalta osaltaan vastaamaan SeniorEngage projektissa kehitettävällä nettiympäristöllä. Ihmissuhteiden ylläpitäminen on tärkeä elämänlaatuun vaikuttava tekijä. Aina ei perheenjäsenten, ystävien ja tuttavien tapaaminen ole mahdollista, mutta kanssakäymistä voi ylläpitää myös tietokoneen välityksellä. SeniorEngage verkkoympäristö rakennetaan niin, että sitä pystyvät käyttämään myös sellaiset henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan aikaisempaa kokemusta tietokoneen käytöstä. Tavoitteena on sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi mahdollistaa ammatillisten ryhmien luominen eri-ikäisten kollegoiden kesken. SeniorEngage on erityisesti yli 55 vuotiaille suunnattu nettipohjainen ympäristö, joka tekee mahdolliseksi pitää yhteyttä ja jakaa ammatillista asiantuntijuutta eri ikäisten, samoista asioista kiinnostuneiden käyttäjien kesken. Verkkoympäristö toteutetaan viiden Euroopan maan yhteistyönä ja sen kehittämiseen osallistuu myös Jyvässeudulla asuvia omaishoitajia. Palautetta omaishoitajilta Onnistumisen iloa! Jyvässeudulla asuvilla omaishoitajilla on keskeinen rooli loppukäyttäjäpalautteen antajina. SeniorEngage projektin alkuvaiheessa selvitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n yhteistyönä yli 55 vuotiaiden ammatti ihmisten tietokoneen ja internetin käyttöä sekä toiveita uudelle verkkoympäristölle. Kyselyyn osallistui yhteensä 47 omaishoitajaa, joiden keski ikä oli 68 vuotta. Heistä kolme heistä oli vielä työelämässä. Selvityksessä ilmeni, että yli puolet vastaajista piti yhteyttä ystäviinsä ja sukulaisiinsa sähköpostin välityksellä useita kertoja kuukaudessa. Yli puolet oli käyttänyt joskus Skype yhteyttä ja noin viidenneksellä oli Facebook profiili. Puhelut, tekstiviestit ja kyläily olivat kuitenkin edelleen yleisimmät tavat pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Kyselyyn osallistuneista omaishoitajista oman arvionsa mukaan kolmannes oli tietokoneen keskivertokäyttäjiä. Kokeneita käyttäjiä oli kuusi ja saman verran ei osannut käyttää tietokonetta lainkaan. Lähes puolet vastaajista käytti tietokonetta ja kolmannes internetyhteyttä päivittäin. Yleisimmin omaishoitajat käyttivät tietokonetta tekstinkäsittelyyn, asioiden hoitamiseen ja tiedonhakuun. Tietoteknologian käyttö yleistyy koko ajan kaikenikäisten ihmisten keskuudessa. Omaishoitajatkin olivat halukkaita kasvattamaan taitojaan internetissä surffailus- Skype on Skype Limited -yrityksen tekemä Internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus, jolla on käyttäjää. Skypen käyttäjät pystyvät ohjelman avulla internetin kautta keskustelemaan keskenään maksutta, sekä maksusta soittamaan yleisen puhelinverkon puhelimiin. Toiminnot vastaavat niitä, joita monet muutkin verkkopuheluohjelmat tarjoavat. Facebook on Internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Palvelun omistaja ja ylläpitäjä on Facebook Inc, jonka kotipaikka on Palo Altossa Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Lähde: Wikipedia sa ja yhteydenpidossa läheistensä kanssa. Omaishoitajia osallistuu myös vuoden 2012 aikana tehtävään verkkoympäristön testiversion käyttäjäkokeiluun. Sen yhteydessä järjestetään tietokoneen käyttöön liittyviä työpajoja ja selvitetään seniori ikäisten käyttäjien tietokonekoulutukseen liittyviä toiveita. Samalla hankitaan arvokkaita kokemuksia SeniorEngage alustan käytettävyydestä ja toimivuudesta. LÄHELLÄ 1/

19 KUNTOUTUS JA HYVÄ OLO OMAISHOITAJA Teet arvokasta työtä, mutta muistathan myös itseäsi. Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö Kuhmossa on Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelusetelijärjestelmään kuuluva yksityinen palveluntuottaja. Asumispalvelumme ovat ympärivuorokautisia ja soveltuvat erinomaisesti omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitämiseen. PALVELUSETELI HINTAMME (myös itsemaksavat) Omatoiminen 95 /vrk (kodinhoidontuki I lk) Avustettava 115 /vrk (kodinhoidontuki II III) Hintaan sisältyy majoitus kahden tai yhden hengen huoneessa täysihoidolla, hoitajien toteuttama perushoito ja huolenpito sekä talon ryhmä, -virike- ja vapaa-ajan toiminta. Tarjoamme edullisesti myös monipuolisia kuntoutuspalvelujamme. Tervetuloa tutustumaan! Varaukset puh , Leena Uhlbäck 20 LÄHELLÄ 1/2012

20 KUNTOUTUS JA HYVÄ OLO TERVEYSHOTELLI kun kaipaat majoitukselta hieman enemmän Rauhallinen ja turvallinen Terveyshotelli on uusi omaishoitajien ja heidän läheistensä tarpeita palveleva korkealuokkainen kodinomainen hotelli Helsingin merellisessä Ruoholahdessa, Ruoholahden kanavan rannassa. Tervetuloa Terveyshotelliin! Helsingin Ruoholahdessa, Ruoholahden kanavan rannassa, sijaitsee uusi korkealuokkainen hotelli, jossa on erityisesti otettu huomioon ryhmät jotka kaipaavat majoitukselta hieman enemmän. Asiakkaan puolesta asiakkaan puolella Terveyshotellin korkealuokkaiset huoneet palvelevat sellaisenaan matkustajia laidasta laitaan, liikematkustajista perheisiin. Hotellista löytyy kuitenkin erityisryhmiä palvelevia elementtejä. Erityinen elementti voi olla esimerkiksi omaishoitajaa ja hänen läheistään palveleva huone jossa toinen vuode on sairaalavuode. Se voi olla ympärivuorokauden huoneeseen toimitettava palvelu aamupalasta iltapalaan ja esimerkiksi päivän lehtien lukua asiakkaan kanssa. Se voi olla myös esimerkiksi vuorokauden ympäri päivystyksessä oleva sairaanhoitaja tai puhelimen takana päivystävä lääkäri. Kun asiakas kertoo tarpeistaan, niin Terveyshotelli paketoi palvelun sen mukaan ja tekee tarjouksen. Lisäpalveluita läheltä Samasta rakennuksesta löytyy myös mm. lääkäriasema-sairaala joka palvelee myös Terveyshotellin asiakkaita. Siellä esimerkiksi päivittäiset tai viikottaiset laboratorio kokeet voi suorittaa turvallisesti samassa rakennuksessa majoituksen kanssa. Laadukkaat huoneet viihtyisä ympäristö Kaikki huoneet ovat tilavia kahden hengen huoneita, joissa siis myös läheinen majoittuu halutessaan. Huoneiden laatuun ja viihtyvyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja näin ne soveltuvat myös erinomaises ti pitkäaikaiseen majoitukseen, mutta palvelee erinomaisesti myös lyhytaikaisia majoitustarpeita. Ota yhteyttä ja kerro omista tai läheisesi tarpeista ja me räätälöimme paketin, jossa kaikki tarpeenne on otettu huomioon. puh sähköposti: BUEN FEELING -HYVÄN OLON MATKAT! FUENGIROLA, ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA kun matkustaminen vaatii erityisjärjestelyjä Loistavaa palautetta saaneet Hyvän olon matkat on suun niteltu erityisesti senioreiden, liikuntarajoitteisten ja esim. omaishoitajaa tarvitsevien matkustajien tarpeita silmälläpitäen. Matkoilla on yleensä fysioterapeutti mukana jo Suomesta lähtiessä. HELPPOA JA TURVALLISTA MATKAA! Henkilökohtaiset hoidot, ohjatut aamu - lenkit, venyttely-rentousryhmät, ohjausta ja neuvontaa, myös huoneapu mahdollista. VARAA KEVÄÄN MATKA NYT Huom! Suorat lennot Malagaan: 7.4. Lappeenranta, Vaasa, Pori, Jyväskylä, 5.5. Joensuu, Kuopio Viikon matka alkaen 1 150,- Soita ja kysy lisää! Matkat myös Helsingistä. Tilausryhmät sovittuna aikana. TIEDUSTELUT Maarit Eskola-Heikkinen, Fysio-Eskola, p , , maarit.eskola-heikkinen@fysio-eskola.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. Talven hoitopaketti Lähellä-lehden lukijalle! Omaishoitaja ja omainen -paketti Nyt on aika hemmotella itseään ja läheisiään virkistävällä 5 tähden kuntoutuslomalla Villa Benitaan. Kun koet olevasi loman tarpeessa, on Villa Benita vastaus ajatukseesi ensiluokkaisesta lomasta. Villa Benita on turvallinen ja ylellinen, yksilöllisen täysihoidon tarjoava palvelukeskus vain 26 kilometrin etäisyydellä Tallinnasta, kauniin mäntymetsän keskellä. Hoidot hoidettavalle: - 1 ryhmävoimistelu päivässä - 1 henkilökohtainen fysioterapia (45 min) päivässä - Hoivapalvelut 24/7 tarvittaessa Hoidot omaishoitajalle: - 1 ryhmävoimistelu päivässä - 1 henkilökohtainen hoito pävässä valikoimasta: päähieronta, klassinen hieronta, yrttikylpy ja käsien parafiinihoito, jalkahoito. Hinta kahdelle 150 / vrk sisältää: - Majoitus 2 hengen huoneissa (aamutakki, tohvelit) - Täysihoito (aamiainen, lounas, illallinen) - Kuljetukset satamasta ja satamaan Pystymme takamaan hyvinvoinnin kaikille asiakkaille riippumatta heidän terveydentilastaan. Varaukset: karin@villabenita.ee LÄHELLÄ 1/

21 Sattuu ja TEKSTI: VILLE KOISTINEN, MAARIA LINNOINEN, JENNI MIETTINEN tapahtuu Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton työntekijät muistelevat kommelluksia, joita työn myötä on sattunut sekä työtehtävissä että kotona. Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon, ja aina roiskuu kun rapataan, sanoo sananlasku. Kentällä kiertäessä Aluevastaavan mieleen on painunut eläkeläistapahtuma, jonne hänet oli pyydetty kertomaan omaishoidosta muutamalle eläkeläiselle. Saapuessaan tapahtumapaikalle arkiseen villatakkiin pukeutuneena hän huomasi juhlien olevan käynnissä ja 400 ihmisen odottavan häntä juhlapuhujaksi. Tämän tapahtuman jälkeen hän on varautunut pukeutumaan asianmukaisesti tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. *** Toinen aluevastaava muistelee huvittuneena erään kunnan järjestöjen infopäivää. Paikalle oli marssinut muuan kunnanhallituksen jäsen, joka oli kysynyt, haluaisiko joku paikallaolijoista muikkuja. Kalan ystävänä aluevastaava ilmoitti ottavansa niitä mielellään. Kun tapahtumassa oli tauko, asteli hän yhdessä kunnanhallituksen jäsenen kanssa tämän autolle, jonka takakontissa oli valmiina pussitettuja kaloja. Kunnanhallituksen jäsen kertoi käyneensä aamulla verkoilla ja jakoi saalistaan halukkaille. Aluevastaava sai muikkuja kotiin vietäväksi ja tapahtumasta jäi hauska muisto. *** Kolmas aluetiimin jäsen muistaa omaishoitajaseminaarin, joka järjestettiin yhdessä lääninhallituksen kanssa. Seminaarissa johtava sosiaali- ja terveysalan virkamies kertoi sosiaalitarkastajan työnkuvasta videotykin ja kalvojen avulla. Vakavanoloinen mies puhui koko ajan asiallisesti sosiaalitarkastajan työstä. Hänen näyttämillään kalvoilla luki sosiaalitarkastajan sijaan kuitenkin sosiaalirakastaja. Kaikkia paikallaolijoita nauratti erityisesti, kun mies kertoi sosiaalirakastajan tehtävistä sihteerin kanssa. Kukaan ei viitsinyt huomauttaa kirjoitusvirheestä, vaikka mies ihmettelikin yleisön huvittuneisuutta. *** Järjestöpäällikkö kertoo osallistuneensa erääseen yhteistyöseminaariin, joka järjestettiin Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton paikallisyhdistysten aktiiveille. Tilaisuuden loppupuolella kollega kysyi häneltä, oliko hän huomannut jalassaan olevan eripariset kengät. Ei tietenkään, yritti järjestöpäällikkö väittää vastaan, mutta katsottuaan jalkoihinsa huomasi kollegansa olevan oikeassa. *** Aivan liiton historian alkuaikoina toiminnanjohtaja matkusti paljon ympäri Suomea puhumassa eri tahojen järjestämissä seminaareissa, jotta omaishoidon asiaa saatiin tunnetuksi. Kerran lukiessaan aamiaisella paikallislehteä pohjoissuomalaisessa hotellissa hän huomasi, että noin sadan kilometrin päässä olisi illalla iso tilaisuus omaishoitajille. Hänet oli merkitty sinne pääpuhujaksi. Kukaan järjestäjistä ei vain ollut muistanut ottaa yhteyttä häneen ja pyytää luennoitsijaksi. Onneksi hän oli samalla puolella Suomea, ja niinpä illalla satapäinen kuulijakunta ei tiennyt mitään siitä, että pääpuhujan paikalletulo oli ollut satunnaisen aamulehden luvun varassa. Lipsahduksia Paljon kirjoittavalle sattuu usein kielellisiä lipsahduksia. Vuosien varrella on liiton eri teksteissä omaishoidon kouluttajia nimitetty omaishoidon kuluttajiksi ja välittäjiä välttäjiksi. Omaishoitajia on puhuteltu oman asiansa asiantuntijuutta korostettaessa siantuntijoiksi. Johtoryhmäkin on papereissa muuttunut johtotyhmäksi. Tekevälle sattuu, sanotaan. *** Eräs mieleen jäänyt lipsahdus tapahtui 1990-luvun alkupuolella, kun Raha-automaattiyhdistykselle lähetettäviä 22 LÄHELLÄ 1/2012

22 vuosiselvityspapereita nidottiin yhteen. Niittikone osui työntekijän peukaloon, ja verta tuli runsaasti. Silloin ei vielä ollut nykytekniikkaa ja kiire oli kova. Niitattua raporttia ei ollut mahdollista kopioida uudelleen ja niinpä se jouduttiin luovuttamaan veritahroilla varustettuna. Toimistotyöntekijä oli tokaissut: Näkeväthän sitten, että meillä tehdään työtä sydänverellä. Varkaita Liiton historiassa on parikin kertaa törmätty epärehellisiin sivullisiin. Liittoon palkattu siivoojapoika oli vienyt lounasseteleitä työntekijöiden työpöytien laatikoista. Asiaa tarkkailtiin ja sama toistui useaan kertaan. Syyllinen oli helppo saada selville. Siivoja pelkäsi, että asia vietäisiin poliisin tietoon ja oli hyvin katuvainen. Hänen kanssaan tehtiin sopimus yhdyskuntapalvelusta. Poika korvasi aiheuttamansa vahingon käymällä kokoamassa liiton koulutuskäyttöön kansioita. Tämäkin muistettiin mainita raportissa, kun omaishoidon kouluttajaprojektista tehtiin loppuselvitys rahoittajalle vuonna *** Eräänä iltana toiminnanjohtaja oli Lapinlahdenkadun toimistolla ylitöissä. Muut olivat jo lähteneet. Toiminnanjohtaja näki käytävällä häivähtävän varjon ja meni katsomaan. Paikalla oli valkoisilla tennistossuilla hiippaillut nuori mies, joka oli juuri avannut yhden kaapin penkoakseen sitä. Miten lie päässyt sisään, ehkä joku oli lähtiessään sulkenut ulko-oven huolimattomasti. Toiminnanjohtaja älähti äkäisesti: Mitä sinä täällä teet! Nuori mies suuntasi ovelle ja huikkasi mennessään: Eikö tämä ole se paikka, jossa annetaan neuvoja? Niitä hän ei saanut, eikä poliisia silläkään kerralla kutsuttu paikalle. Opintomatkoja Liitto järjesti Lontooseen opintomatkan noin kahdenkymmenen hengen voimin. Tarkoituksena oli tutustua mm. paikalliseen omaishoitajayhdistykseen. Lontoossa käytettiin metroa kulkuvälineenä, koska sen avulla oli helppo liikkua kohteesta toiseen. Ison ryhmäkoon takia jouduimme tekemään jatkuvasti päänlaskentaa, jotta kukaan ei katoaisi suurkaupungin vilskeeseen. Metroon päästyämme olimme todenneet taas ryhmämme lukumäärän oikeaksi, joten matka jatkui hyvillä mielin. Matkan jälkeen lukumäärä tarkistettiin metrotunnelissa. Metron portaiden yläpäässä huomasimme ihmisvilinän hiljennyttyä yhden matkalaisistamme olevan kadoksissa. Aikamme häntä etsittyämme päätimme jatkaa loppuryhmän kanssa matkaa kohti omaishoitajayhdistystä. Vierailun aikana soitimme hotellille useampaan otteeseen tiedustellaksemme kadonneen ystävämme sijaintia perään sekä päivystimme yhdistyksen ulko-ovella. Häntä ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut. Oli käynyt niin, että ryhmäläisemme lippu oli kadonnut jossain vaiheessa metrovaunuun mentäessä. Metrosta lähdettäessä oli lippujentarkastaja portaiden yläpäässä ottanut ystävämme haaviinsa, ja lipun ollessa kadoksissa lopulta vienyt hänet tunneliputkaan. Sieltä päästyään ei loppuryhmä ollut luonnollisestikaan enää missään tavoitettavissa. Onneksi Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tästä reissusta selvittiin kuitenkin vain sakoilla ja säikähdyksellä! *** Toisella opintomatkalla Baltian maissa eräs matkalainen sairastui ikävästi kesken kaiken. Hotellin aulasta haettiin meno-ohjeet lähimpään sairaalaan. Sairaalahenkilökunta tosin hieman ihmetteli, kun jo hieman ikääntynyttä rouvaa saatettiin ovista sisään. Olihan kyseessä kuitenkin synnytyssairaala. Projektisuunnittelijalla oli hieman liikaa työkiireitä, ja työpäivät venyivät. Eräänä iltana hän halusi kuitenkin ilahduttaa perhettään kunnollisella lihasuikalepadalla. Lisättyään paistinpannulle öljyä hän tunsi nenässään ihmeellisen hedelmäisen tuoksun. Öljy olikin ollut astianpesuainetta. Kupliva Fairy -pata jouduttiin vaihtamaan toiseen ruokalajiin. *** Koulutuspäällikkö oli lähdössä töihin ja kiskaisi kiireessä ylleen hupullisen puseron suoraan kuivausrummusta. Samassa pyykissä oli ollut myös suurehko pölyrätti. Hänen tullessaan töihin työtoverit ihmettelivät, oliko uutta muotia roikuttaa selässään pölyrättiä. Kaikessa kiireen tohinassa häneltä oli jäänyt huomaamatta, että rätti oli koneessa pyörähtänyt puseron huppuun. *** Aina ei pitkäkään kokemus sosiaalityön ja omaishoidon alalta riitä vakuuttamaan kaikkia. Eräs liiton työntekijöistä joutui tilaisuuden aikana pitämään seuraa kehitysvammaiselle pojalle, kun tämän äiti käväisi muualla. Tovin touhua katseltuaan poika tokaisi: Tästä ei nyt kyllä tule YHTÄÄN mitään! LÄHELLÄ 1/

23 ANNELIN AJATUKSIA Haasteita Aiemmin viime syksynä kirjoitin tälle palstalle hallitusohjelman kirjauksista omaishoidon suhteen. Tuolloin harmittelin sitä, ettei Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton esittämää kansallista omaishoito-ohjelmaa saatu osaksi Kataisen hallituksen ohjelmakirjauksia. Aktiivinen vaikuttamistyömme on kuitenkin tuottanut tulosta ja peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on nyt asettamassa työryhmää, jonka tavoitteena on laatia maahamme ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Ohjelman avulla toteutetaan hallitusohjelman omaishoitoa koskevia tavoitteita. Kuten hyvin tiedämme, omaishoitojärjestelmässä on paljon parantamista, jotta omaishoito olisi tasavertainen ja turvallinen tapa hoitaa läheistä ihmistä. Hallitusohjelmassa onkin ansiokkaasti linjattu useita tavoitteita omaishoidon kehittämiseksi. Suuri haaste on saada laadittua toimenpide-esitykset ja kustannusarviot, jotta tarvittavat muutokset voidaan myös käytännössä toteuttaa. Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa käytettävissä oleva raha ohjaa työtä. Siksi uudistukset on laitettava tärkeysjärjestykseen ja on arvioitava, mihin niukat varat kannattaa ensisijaisesti satsata. Se ei ole lainkaan yksiselitteinen asia, sillä omaishoidon laadukas tukeminen tuottaa huomattavia kustannussäästöjä esimerkiksi laitoshoidon estäjänä sekä hoidettavien ja hoitajien elämänlaadun parantajana. Siksi työryhmän pitää osata arvioida todellisia kustannuksia laaja-alaisesti myös tulevaisuuden näkökulmasta. Yksi tärkeimmistä asioista on omaishoidon yhdenvertaisuuden parantaminen yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Näin parannamme omaishoitajien oikeusturvaa ja vahvistamme omaishoidon asemaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Se ei kuitenkaan vielä takaa omaishoitotilanteiden tasavertaista kohtelua eri kuntien välillä. Siksi seuraava askel olisikin tuen siirtäminen Kelan maksettavaksi. Kunnissa suuri haaste on palvelutarpeen ja voimavarojen kattava arviointi ja siihen perustuvan palvelusuunnitelman yksilöllinen ja vaikuttava toteuttaminen omaishoitotilanteessa. Hoidettavan ja hoitajan palveluita pitää kehittää ja toteuttaa säännölliset terveystarkastukset. Omaishoitajan jaksamisen tukemiseksi on välttämätöntä myös turvata aito mahdollisuus vapaapäivien pitämiseen. Tässä työssä tarvitaan paitsi hyvää kehittämishenkeä, yhteistyötä ja ennakkoluulottomia kuntakokeiluita -esimerkiksi Kaste II -ohjelman puitteissa- mutta myös kuntien taloudellista panosta. Hallitusohjelmassa luvataan myös arvioida omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus. Sen vaikutukset on perusteellisesti tutkittava, ennen kuin päätöksiä ryhdytään valmistelemaan, sillä asia ei ole täysin yksiselitteinen. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton oma esitys tähän kysymykseen on ollut veron periminen pakollisten eläke- ja sosiaaliturvamaksujen osalta, jolloin vero ei olisi kymmentä prosenttia korkeampi. Tämä takaisi eläketurvan myös sellaisille omaishoitajille, jotka eivät ole olleet palkkatyössä. Myös omaishoidontuen suhde muihin sosiaaliturvaetuuksiin pitää selvittää ja oikoa kohtuuttomuudet. Etenkin oikeus työttömyysturvaan silloin, kun hoitaja on työmarkkinoiden käytettävissä, on tehtävä selväksi samoin kuin mahdollisuus palata työmarkkinoille ilman karenssia. Työryhmällä tulee olemaan haastava työsarka edessään. Samaan aikaan sosiaalihuollon lakeja uudistetaan ja niin sanottua vanhuslakia valmistellaan. Työhön vaikuttaa myös hallituksen mittava kunta- ja palvelurakenneuudistus. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitolla on tässä työssä vahva vaikuttamisen mahdollisuus. Nauttikaa sydäntalven iloista ja pitäkää huolta myös itsestänne! Valoisaa kevättä odottaen, Anneli 24 LÄHELLÄ 1/2012

24 Hienoa asua vielä kotona! APUVÄLINEET Meille asennettiin juuri oma porrashissi, eikä meidän tarvitse asua enää vain alakerrassa. Lastemme huoli pärjäämisestämme kotona väheni ja liikkuminen portaissa on nyt paljon turvallisempaa. Soita ja kysy minkälainen ratkaisu sopii teidän taloonne! Ota yhteyttä, niin kerromme lisää puh. (017) Ovimatic Oy, Männistönkatu 8, Kuopio Puh. (017) , fax (017) Rantavitikantie 33 2 krs Rovaniemi LÄHELLÄ 1/

25 APUVÄLINEET Inva-autot ja hakemusten laadinta Aikuisten ja lasten tuet ja ortoosit yksilöllisesti tarpeittesi mukaan Palveleva apuvälineliike Puutarhakatu 17, Turku Puh , Fax Itsenäisyydenkatu 35, Pori puh LÄHELLÄ 1/2012

26 APUVÄLINEET Esteettömästi kotona Esteetön suihkukaappi, säästöä muutostöihin Apu-Tuotteen esteetön suihkukaappi helpottaa omatoimista peseytymistä. Helppo, nopea ja edullinen ratkaisu asunnonmuutostöissä, erityisesti kylpyammeen poistossa. Tutustu lisää tai soita ja pyydä esitteet. 10 v. takuu! Rullaramppi Rullaramppi on monipuolinen, erittäin tukeva ja kevyt alumiininen ramppi pyörätuolille, rollaattorille ja sähkömopolle. 10 vuoden takuulla, myös asunnonmuutostöihin! Spisec Liesivahti Helppokäyttöinen liesivahti lisää turvallisuutta keittiössä. Tilaa verkkokaupasta tai soita. Suomen Apu-Tuote Oy puh LÄHELLÄ 1/

27 APUVÄLINEET VUOKRAVÄLINEET ARJEN APUNA KOTIHOITOON - ITSENÄISEEN ASUMISEEN - LIIKKUMISEEN Kotihoitosängyt, nostimet, pyörätuolit, mopot ym. Katso vuokratuotteet ja -hinnat ReTurn Siirtolaite 2 09 / vrk + käyttöönottomaksu 24,60 Rea Azalea Comfort-tuoli 490 / vrk + käyttöönottomaksu 61,50 Sähkötoimiset kotihoitosängyt 3 32 / vrk + käyttöönottomaksu 73,80 Sähkömopot 3- ja 4-pyöräiset 7 38 / vrk + käyttöönottomaksu 61,50 Hinnat sis.alv. 23 %. Soita ja kysy lisää! Vuokrauspalvelu puh Myyntipalvelu puh ma-pe LÄHELLÄ 1/2012

28 Tästä en luovu... TEKSTI JA KUVAT: MATTI MÄKELÄ Päiväkirjoilla on ihmisille monenlaista merkitystä. Niitä tutkimalla näkee historian kulkua ja oman elämän suuntaa. Metrin pituudelta päiväkirja on rakkain esine. päiväkirjoja Hyvinkääläiselle Anja Tauriaiselle pitänyt päiväkirjaa 40 vuotta, toteaa hyvinkääläinen Anja Tau- Olen riainen ja näyttää uusinta hankintaansa, jossa on tällä kertaa eläinaiheinen kansi. Kolmisenkymmentä kappaletta näitä on vuosien varrella kertynyt ja kaikki ovat hyvässä tallessa ensimmäiseltä luokalta lähtien. Anja kokee olevansa ihan tavallinen päiväkirjan pitäjä. Toiset pitää sääpäiväkirjaa, minä pidän määpäiväkirjaa. Kirjoittaminen on ollut minun tapani jäsentää ja purkaa asioita. Ensin minun täytyy saada asiat paperille ja siksi päiväkirja kulkee myös aina mukana. Päiväkirjoihin olen kirjoittanut ajatusteni virtaa, elämän suuria taitekohtia ja arjen havaintoja. Sanat ovat minulle tärkeitä ja tunnelmat jää mieleen. Niitä tallennan kansien väliin. Pohdintaa ja kokonaisvaltaisuutta on vuosien myötä tullut teksteihin enemmän. Välimerkkejä ja hymiöitäkin on alkanut esiintyä. Nyt mietin paljon kaksiviikkoista ja ensimmäistä lapsenlastani, toteaa hyväntuulinen Anja. Vahvasti vapaaehtoistoiminnassa mukana oleva Anja on toiminut myös etäomaishoitajana Oulussa asuvalle äidille, jota sisarusten kanssa porukalla hoidettiin aina hänen kuolemaansa saakka. Auttamistyö ja vierellä kulkeminen on muutoinkin Anjan sydäntä lähellä. Sosiaalialan moniosaajalle on ollut kysyntää ja Anja on toiminut Hyvinkään Setlementin puheenjohtajana vuodesta Pari vuotta sitten Hyvinkäälle perustettiin myös Omaishoitajat ja Läheiset -liiton paikallisyhdistys ja Anjaa pyydettiin siihenkin puheenjohtajan tehtäviin. Tämän pestin Anja kokee kunniatehtäväksi. Jäsenet ovat olleet hyvin aktiivisia Se mikä ei tapa, vahvistaa. Muutos on aina mahdollisuus. ja siten yhdistys on alkutaipaleellaan saanut paljon hyvää aikaiseksi. Anja toivoo, että omaishoitajat osaisivat hakea ajoissa apua. Samassa Anjan puhelin jo soikin. Omaishoitaja haluaa Anjalta keskusteluaikaa ja sitä järjestyy hetimmiten. Toinenkin toimeksianto tulee haastattelun aikana ja päivä jatkuu muutoinkin auttamisen merkeissä. Illalla Anja menee vielä vetämään tietokonekerhoa ikäihmisille järjestökeskus Onnensiltaan. Kysyntää hyvälle järjestötoimijalle on riittämiin. Vuoden 2012 alusta Anja aloitti kaksivuotiskauden Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton hallituksessa. LÄHELLÄ 1/

29 AJANKOHTAISTA OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY ALKUVUONNA HAETTAVANA OLEVAT OMAISHOITAJALOMAT Kaustisen Kansanlääkintäkeskus, Kaustinen Kokemusten kimallusta -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 110 sisältää majoituksen kahden hengen huoneissa, täysihoidon ja lomaohjelmaa. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja. Lomatuen myöntää Hyvinvointilomat ry. Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Sani, Kalajoki Parhain perhe -teemaloma lapsiperheille, joilla omaishoito on osa elämää. Omavastuu on 125 aikuisilta, alle 16-vuotiaat lapset veloituksetta. Hintaan sisältyy majoitus perhe- tai kahden hengen huoneissa, täysihoito ja lomaohjelmaa. Lomalla on mukana kaksi liiton lomaohjaajaa. Omaishoitajien omat kokoontumiset pyritään järjestämään niin, että vanhemmilla on rauhaa keskustella. Lomatuen myöntää Hyvinvointilomat ry. Hakuaika päättyy Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala Kiireettömästi kahden -teemaloma omaishoitajille ja apua tarvitseville läheisille. Omavastuu on 140 henkilöltä ja siihen sisältyy majoitus kahden hengen huoneissa, puolihoito ja lomaohjelmaa sekä tarvittaessa avustamisapua päivittäisiin toimintoihin. Lomalla on mukana kaksi liiton lomaohjaajaa. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Hakuaika päättyy Rokua health & spa, Rokua Leppoisasti lähellä -teemaloma omaishoitajille ja apua tarvitseville läheisille. Omavastuu on 140 henkilöltä ja siihen sisältyy majoitus kahden hengen huoneissa, puolihoito ja lomaohjelmaa. Lomalla on mukana kaksi liiton lomaohjaajaa. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Hakuaika päättyy LÄHELLÄ 1/2012 Tarkempia tietoja lomista löytyy liiton sivuilta (www. omaishoitajat.fi > Lomat ja kuntoutus) sekä loma- ja kuntoutuskurssioppaasta Lomille haetaan lomajärjestöjen omilla hakulomakkeilla, joita voi tilata puhelimitse tai sähköpostitse tai tulostaa sivuilta OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT (KELA) Omaishoitajien kuntoutuskurssit on tarkoitettu omaistaan päivittäin hoitaville henkilöille. Omaishoidon tuen saaminen ole edellytys valinnalle. Kuntoutuskurssit ovat kolmeosaisia. Yhdeksän ja viiden vuorokauden mittaisten laitosjaksojen välissä on yksi verkostopäivä, jolloin selvitetään omaishoitoperheen arjen tilannetta ja tarpeita esimerkiksi palvelujen ja apuvälineiden suhteen. Verkostopäivään sisältyy käynti omaishoitajan kotona ja/tai yhteydenotto ko. kunnan terveys- ja sosiaalitoimeen. Tarvittaessa yhteydenpito kotipaikkakunnalle voidaan hoitaa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia lukuun ottamatta Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen Yhdessä kuntoa -kurssia. Omaishoitaja voi hakea vain oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton yhteistyökursseille voivat hakea Itä- ja Länsi-Suomen alueella asuvat omaishoitajat. Kursseille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella (KU 102). Liitteenä tulee olla alle vuoden vanha B-lääkärinlausunto, josta selviää kuntoutuksen tarvetta aiheuttava sairaus, vika tai vamma ja suositeltu kuntoutus perusteluineen. Hakija maksaa itse lausunnon hankkimisesta aiheutuvat kulut. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan www-sivuilta (www. kela.fi). Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Tarvittavat hakemus ja liitteet: kuntoutushakemus (KU 102) B-lääkärinlausunto omaishoitajasta (alkuperäinen, alle vuoden vanha) Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n yhteistyökurssit: KUNTOUTUMISKESKUS SUMMASSAARI Länsi-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Omavastuuosuus yhteen suuntaan tehdyltä matkalta on 9,25. Matkakorvausta haetaan Kelasta. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana yksi verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Kuntoutumiskeskus Summassaari, Summassaarentie 180, SAARIJÄRVI. Hakemusten on oltava perillä mennessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana 1 verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Kuntoutumiskeskus Summassaari, Summassaarentie 180, SAARIJÄRVI. Hakemusten on oltava perillä mennessä. KYYHKYLÄ OY MIKKELI Itä-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemus toimitetaan hakijan asuinpaikan Kelan toimistoon. Keväällä 2012 alkavat omaishoitajien kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin alkamispäivämäärä ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja näistä kursseista saa Kelasta. Pohjois-Suomi Omaishoitajien kuntoutuskurssi Taukokangas Oy Omaishoitajien kuntoutuskurssi Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa -kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien kuntoutuskurssi Rokua health Rokua Länsi-Suomi Omaishoitajien kuntoutuskurssi Saarijärven Kylpylä Oy / Summassaari Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa -kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

30 Itä-Suomi Omaishoitajien kuntoutuskurssi Vetrea Terveys Oy, Iisalmi Omaishoitajien kuntoutuskurssi, avomuotoinen Huoltoliitto ry / Kunnonpaikka Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa -kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kyyhkylä Oy Mikkeli Omaishoitajien kuntoutuskurssi Vetrea Terveys Oy Lounais-Suomi Omaishoitajien kuntoutuskurssi Ikaalisten Kylpylä Oy, Kuntoutumiskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa -kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kylpyläviikonloppu arvottu OVET -omaishoitajavalmennuksen seurantakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kahden hengen kylpyläviikonloppu Apilan kuntoutumiskeskukseen. Arvonta suoritettiin Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n Helsingin toimistossa, jossa onnettarena toimi talouspäällikkö Tiina Lehtinen. Arvonnan pääpalkinnon voitti Mirja Lehto Tampereelta. Lisäksi onnetar suosi Paula Paukkua Tampereelta, Sirkka Liisa Hytöstä Kivijärveltä ja Sirkka Mäenpäätä Jalastosta. He saivat Liiton runokirjan Omaishoitajien avomuotoinen kurssi Terveyskylpylä Ruissalo / Sunborn Saga Oy Omaishoitajien kuntoutuskurssi Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskus Omaishoitajien kuntoutuskurssi Ikaalisten Kylpylä Oy, Kuntoutumiskeskus Etelä-Suomi Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus ORTON Oy Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa -kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus ORTON Oy LIITON KEVÄTKOKOUS Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona klo 17 liiton koulutustiloissa os. Hämeentie 105 A, 1.krs. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleiksi. Haemme palvelukseen Projektikoordinaattoria Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry hakee määräaikaista projektikoordinaattoria alkaen OPASTAVA -hankkeesen. Hankkeen tavoitteena on kehittää omaishoitoperheille suunnattuja palveluja yhteistyössä kuntien ja liiton paikallisyhdistysten kanssa. Tehtävän hoitaminen vaatii vankkaa projektiosaamista, kokemusta kuntayhteistyöstä, aloitteellisuutta, yhteistyökykyä, tiedotus- ja koulutusvalmiuksia. Järjestökokemus, työhallinon ja omaisten tukitoiminnan tuntemus luetaan eduksi. Toimen hoitaminen edellyttää matkustamista. Toivomme projektisuunnittelijalta korkeakoulu- tai vastaavaa tutkintoa. Tehtävä sijoittuu sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen vaativuusryhmään 5. Hakemukset palkkatoivomuksineen (ei sähköpostilla) Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n toimistoon os. Hämeentie 105 A 5 krs., Helsinki mennessä. Kuoreen merkintä: projektikoordinaattori. Tiedustelut vain puhelimitse /Merja Salanko-Vuorela tai /Merja Kaivolainen. Lisätietoa liitosta Elämänmeno -omaishoitomessut klo Kankaanpään Opisto, Opistonkatu 5, Kankaanpää Messuilla runsaasti asiantuntijaluentoja, tietoiskuja ja näytteilleasettajia. Lisätietoja Pia Järnstedt puh pia.jarnstedt@omaishoitajat.fi. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry järjestää seminaarin Onneksi on omaishoitaja omaishoitajalla on oikeus tietoon, valmennukseen ja osallistumiseen Imatran kylpylässä Purjekuja 1, Imatra tiistaina klo Seminaarissa käsitellään ajankohtaisia omaishoidon kysymyksiä, omaishoidon moninaisuutta sekä vertaistoimintaa, osallistumista ja harrastusmahdollisuuksia omaishoitajan arjen tukena. Seminaari on tarkoitettu omaistaan hoitaville ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaari on maksuton. Ilmoittautuminen mennessä puh tai paula.vaisanen@omaishoitajat.fi LÄHELLÄ 1/

31 AJAN KOHTAISTA OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY Omaishoitajan elämää - elämää omaishoitoperheissä Moni asia muuttuu, kun omaishoito tulee osaksi arkea. Miltä tuntuu, kun perheen tilanne ja vastuut menevät uusiksi, parisuhde muuttuu, dementoitunut läheinen ei muista enää, odotettu lapsi onkin erilainen, tapaturma tai sairastuminen pysäyttää elämän. Kokoamme kirjaa omaishoitajien kokemuksista ja arjesta. Kirjan toimitus tehdään vuoden 2012 aikana. Antologia on tarkoitettu tueksi omaishoitajille, lahjakirjaksi ja keskustelumateriaaliksi. Sana ja muoto ovat vapaat; kirjoitus voi olla runo, lyhyt tarina, pakina, asiatekstiä jne. Kirjoituksen maksimipituudeksi toivomme n. 2-3 liuskaa. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen merja.purhonen@omaishoitajat.fi. Voit myös laittaa postia osoitteeseen: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry/ Merja Purhonen, Hämeentie 105 A, mennessä. Otsikoksi tai kuoreen maininta omaishoitajan elämää. Voit kirjoittaa nimelläsi tai käyttää nimimerkkiä. Kaikki antologiaan valitut kirjoittajat saavat kirjasta tekijäkappaleen. Lisäksi palkitsemme kolme kirjotusta materiaalipalkinnoin. Lähettämällä kirjoituksesi antologiaan, annat samalla mahdolliselle kirjoitukselle julkaisuluvan. Oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikealla tavalla. Opastava -hankkeen seminaari Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton OPASTAVA -hanke ( ) eli omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina, järjestää yhteistyössä Työja elinkeinoministeriön kanssa hankkeen käynnistysseminaarin Helsingissä. Seminaarin tarkka ohjelma ja paikka tulee sivuille / tapahtumakalenteri. TarviTseeko läheisesi hoivaa 24 h? Senioritalo Saga Helapuiston uusi 12-paikkainen ryhmäkoti avataan Kodinomainen pienryhmäkotimme tarjoaa laadukasta hoitoa ja aitoa välittämistä. Asukkailla on omat huoneet ja hoitohenkilökunta paikalla 24 h. Ota yhteyttä: Johtaja Mirkka kairema p mirkka.kairema@saga.fi saga helapuisto helatehtaankatu helsinki 32 LÄHELLÄ 1/2012

32 Elämäniloa -kurssi Voimaantumisen kautta vertaistukijaksi Omaishoitajat ovat sitovasta hoitotilanteesta johtuen vaarassa syrjäytyä normaalista elämänmenosta. Kun raskas hoitotilanne päättyy läheisen kuolemaan, saattaa omaishoitaja jäädä tyhjän päälle. Ihmissuhdeverkosto harvenee herkästi vuosien kuluessa, kun kotoa on niin vaikea lähteä. Elämäniloa-kurssi toimii eräänlaisena elämänhallinnan tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. TEKSTI JA KUVAT: LEENA WELLING Omaishoitajasta vapaaehtoistyöntekijäksi Eeva Heikurainen on pirteä, 71-vuotias eläkeläinen, joka toimii vapaaehtoisena Oulun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä ja käy säännöllisesti tervehtimässä miestään hoitavaa omaishoitajaa. Neljä vuotta sitten Eevan mies kuoli sairastettuaan Parkinsonin tautia 19 vuotta. Eeva hoiti miestään viiden vuoden ajan, joista viimeiset kuukaudet tämä oli vuodepotilaana. Monet ovat kysyneet, miten jaksoin yksin hoitaa miestäni, kertoo Eeva. Ainoa keino jaksamiseen oli se, että panin tunteet syrjään ja toimin hoitajan roolissa. Surun ja kaipauksen aika tuli sitten myöhemmin, kun mieheni oli kuollut. Aika miehen kuoleman jälkeen olikin Eevalle vaikeaa masennuksen aikaa. Pelastus löytyi Oulun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Elämäniloa-kurssista. On tärkeää voida purkaa tunteitaan saman kokeneiden kanssa. Kaikille omaisensa menettäneille omaishoitajille pitäisi olla mahdollisuus osallistua tällaiselle kurssille. Se oli minun selviytymiskeinoni, Eeva pohdiskelee. Kurssin myötä Eeva piristyi niin paljon, että halusi osallistua vapaaehtoistoiminnan peruskurssille. Vapaaehtoistyö on ollut lähellä Eevan sydäntä jo aiemmin saadun tukihenkilökoulutuksen ansiosta. Sosiaalinen tuki ja kuntoutus pääosassa Elämäniloa-kurssi on kehitetty Oulun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Vertaisvoima projektissa vuosina Se on tarkoitettu tukitoimeksi omaishoitajille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan. Läheisen kuollessa voi vuosien kuluessa rakennettu identiteetti murentua ja sosiaalinen verkosto saattaa olla supistunut hyvinkin pieneksi. Kurssi pyrkii vastaamaan omaishoitotilanteen päättäneiden sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen tarpeisiin tukemalla heidän elämänhallintaansa. Kurssit sisältävät yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnan tunnetta lisääviä sekä toimintamahdollisuuksia parantavia toiminnallisia menetelmiä. Kurssilla omaishoitajat työstävät omaa elämäänsä ja omaishoitajuuttaan sen osa- Eeva Heikurainen toimii myös puhelintukihenkilönä. na sekä luopumista ja omaisen menetyksestä johtuvaa surua. Ryhmässä jaetaan kokemuksia keskustellen ja etsitään uusia näkökulmia. Aiheita lähestytään kuvin, piirtäen ja runoin sekä käyttämällä vertauskuvia. Noin kolmen kuukauden mittainen kurssi koostuu kolmesta 2 3 päivän mittaisesta kokonaisuudesta, joissa käsitellään omaishoitajan menneisyyttä, tätä päivää ja tulevaisuutta. Vertaistuki mahdollistaa voimaantumisen Elämäniloa-kurssien keskeisiä teemoja ovat voimaantuminen ja vertaistuki. Vertaistuen keskeisin merkitys on kokemus siitä, että ei ole elämäntilanteessaan yksin. Vertaistuen arvo taas löytyy sen vapaaehtoisuudesta ja vastavuoroisuudesta. Parhaimmillaan se on kokemusten vaihtoa ja tukemista samassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kesken. Ihminen voimaantuu todennäköisimmin tilanteessa, jossa hän kokee ilmapiirin turvalliseksi, itsensä hyväksytyksi ja asemansa tasa arvoiseksi. Voimaantuminen on myös yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Kurssilla kiinnitetäänkin huomiota eri osa-alueisiin, joista ihmisen hyvinvointi koostuu. Kurssin käyneet ovat kertoneet ymmärtävänsä paremmin surutyön ja vaikeiden asioiden käsittelemisen tärkeyttä. Heidän mielialansa on parantunut ja he arvostavat itseään ja hyvinvointiaan sekä nauttivat elämästä enemmän kurssin jälkeen kuin sitä ennen. He myös kokevat saaneensa uusia ystäviä. Kurssi avasi silmäni katsomaan huomattavasti valoisammin tuleviin päiviin ja kuukausiin, eräs osallistuja miettii. Oulun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry pyrkii järjestämään kursseja jatkossakin. Yhdistys myös markkinoi kurssia muiden tahojen käyttöön. Vaikka kurssi onkin kehitetty omaishoitajien keskuudessa, sitä voidaan soveltaa myös muille kohderyhmille, jotka ovat kokeneet suuren ja vaikean muutoksen elämässään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajat, eronneet, äkillisesti vammautuneet tai sairastuneet. Kurssin toimintaopas löytyy ammattilaisille osoitteesta www. elamaniloa.fi. LÄHELLÄ 1/

33 LÄHELLÄ ASIOITA AJASSA Dementiaa sairastaneet iäkkäät ihmiset siirtyvät hoitopaikkojen välillä kahden viimeisen elinvuoden aikana Dementiaa sairastavat iäkkäät ihmiset siirtyvät hoitopaikasta toiseen enemmän kuin dementiaa sairastamattomat kahden viimeisen elinvuoden aikana. Sekä dementiaa sairastavilla että sairastamattomilla oli siirtymiä eniten kolmen viimeisen elinkuukauden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina yli 70-vuotiaana kuolleen suomalaisen (n = ) liikkumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä viimeisten kahden elinvuoden aikana. Tulokset ovat peräisin Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palveluntarpeet (COCTEL) -tutkimusprojektista, joka on meneillään Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä. Siirtymien määriä verrattiin kaikkien dementiaa sairastaneiden ja sairastamattomien välillä. Siirtymien määrää tutkittaessa ikä, sukupuoli ja muut diagnosoidut sairaudet vakioitiin dementian vaikutuksen erittelemiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi erikseen niitä, jotka olivat lähtötilanteessa kaksi vuotta ennen kuolemaa kotona (n = ) sekä niitä, jotka olivat lähtötilanteessa kaksi vuot- ta ennen kuolemaa vanhainkodissa tai tehostetussa palveluasumisessa (n = ). Kaksi vuotta ennen kuolemaa kotona asuneilla dementiaa sairastaneilla oli peräti 32 % enemmän siirtymiä kuin dementiaa sairastamattomilla. Lähtötilanteessa vanhainkodissa tai tehostetussa palveluasumisessa olleilla ja dementiaa sairastaneilla oli puolestaan 12 % vähemmän siirtymiä kuin dementiaa sairastamattomilla. Kaikkiaan viimeisten kolmen kuukauden aikana tapahtuvista viimeisistä siirtymistä dementiaa sairastavilla suurempi osa siirtymistä tapahtui hoitopaikkojen välillä, kun dementiaa sairastamattomat siirtyivät useammin kodin ja hoitopaikan välillä. Viimeinen siirtymä ennen kuolemaa oli yleisimmin terveyskeskukseen: dementiaa sairastaneista 67,4 % ja dementiaa sairastamattomista 49,2 % siirtyi terveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoa tarjoaviin sairaaloihin dementiaa sairastaneista siirtyi ennen kuolemaa vain 13,3 %, kun taas vastaavan viimeisen siirtymän koki dementiaa sairastamattomista 37,5 %. Kaatumisia ja niiden kalliita seurauksia voidaan ehkäistä Kaatumiset ovat yleisiä ja niiden seuraukset voivat olla iäkkäillä erityisen vakavia. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus esittelee tutkimuksiin perustuvia kaatumisten ehkäisykeinoja ja kaatumisia ennustavia mittareita. Kaatumisista aiheutuu Suomessa vuosittain mm lonkkamurtumaa, ja kaatumisen seurauksena yli iäkästä kuolee vuosittain. Kaatumisvammojen hoito on kallista, sillä 34 LÄHELLÄ 1/2012 yhden lonkkamurtuman ensimmäisen vuoden kustannukset ovat noin euroa. Vaikka kaatumisesta ei seuraisikaan vammaa, voi kaatuminen aiheuttaa tai lisätä kaatumispelkoa. Kaatumisen pelko rajoittaa liikkumista ja heikentää toimintakykyä. Tasapainoa parantava ja lihasvoimaa lisäävä harjoittelu ehkäisee tehokkaimmin kotona asuvien iäkkäiden kaatumisia ja kaatumisvammoja. Liikuntaharjoittelu on myös keskeinen osa kaatumisten ehkäisyä iäkkäillä, jotka ovat hoivapalveluissa tai sairaalahoidossa. Tärkeintä on harjoittelun monipuolisuus, säännöllisyys ja nousujohteisuus. Kodin ja elinympäristön turvallisuudella, esimerkiksi valaistuksella, on merkitystä kaatumisten ehkäisyssä. Liikkumisen apuvälineet tukevat ja turvaavat iäkkään henkilön liikkumista, mutta ne voivat myös lisätä kaatumisia ja kaatumisvammoja. Liikuntaharjoittelun suunnittelussa fysioterapeutilla on keskeinen rooli. Päivittäisen liikunnan ja säännöllisen harjoittelun to- teutumiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä. Liikuntaharjoittelu on yksi kustannustehokkaimmista kaatumisen ehkäisykeinoista. Fysioterapiasuosituksen tavoitteena on tehostaa kaatumisten ja kaatumisvammojen Paras -hanke eheytti mutta myös etäännytti sosiaali- ja terveyspalveluja ehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista sekä parantaa fysioterapian vaikuttavuutta ja yhtenäistää valtakunnallisia fysioterapiakäytäntöjä. Suomen Fysioterapeuttien suositukset perustuvat satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista saatuun näyttöön. Päättymässä oleva Paras-hanke eheytti ja uudisti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös etäännytti palvelujen päätöksentekoa kauemmas peruskunnasta. Tämä käy ilmi Itä- Suomen yliopistossa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa. Paras-hankkeen aikana näihin kuntiin luotiin yksitoista erilaista sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko- ja organisaatiomallia. Tutkimuksessa mukana olevista kunnista lähes puolessa eli 19 kunnassa on tätä nykyä käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa perinteinen toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan kunnan omana tuotantona. Yhdessä kunnassa terveyspalvelut tuottaa kunnan oma liikelaitos. Lisäksi käytössä on kuntien yhteistoimintaalueita, kuntayhtymiä, niiden liikelaitoksia ja isäntäkuntamalleja. Kajaanissa on käytössä oma maakuntamallinsa. Sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään nykyään hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. On perusturvalautakuntia, sosiaali- ja terveyslautakuntia, hoivalautakuntia tai terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntia.

34 Paras-hankkeen aikana on syntynyt myös yhteistoimintaalueita ja sellaisia palvelujen organisointimalleja, joissa on ylitetty perinteisiä organisaatioja ammattirajoja. Toisaalta päätösvalta ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ovat joillakin yhteistoiminta-alueilla siirtyneet pois peruskunnasta, tutkimushankkeen johtaja, professori Vuokko Niiranen ja tutkija Alisa Puustinen tiivistävät. Tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa kunnissa ja valtiolla on tapahtunut paljon muita uudistuksia, joten suoraviivaisia syy-seuraussuhteita Paras -hankkeen aikaansaannoksista on mahdoton esittää. Paras loi pohjaa kuntauudistukselle Vuonna 2006 käynnistynyt Paras -hanke uudisti palvelurakenteita ja loi pohjan uudelle kuntauudistukselle. - Tutkimuksessa on käynyt selväksi, että pelkkä rakenteiden uudistaminen ei riitä, mutta palvelut tarvitsevat kestävät taloudelliset ja toiminnalliset rakenteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys kunnan muihin palveluihin on tärkeää pitää mielessä, muistuttaa Alisa Puustinen. Kunnissa on uudistettava myös toimintatapoja, erityisesti johtamista ja poliittista päätöksentekoa sekä parannettava henkilöstön osaamista niin, että uusiin toimintatapoihin voidaan siirtyä. Sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoiminnan menoihin korotuksia Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 23 eurolla nykyisestä 684 eurosta 707 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 34,50 eurolla nykyisestä 1026 eurosta 1060,50 euroon kuntoutettavaa kohti. Kuntoutettavien määräksi on arvioitu vuonna 2012 noin 1540 henkilöä, joista sotaleskien osuus on noin 40. Laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Valtiokonttori valitsee kuntoutettavat hakemusten perusteella. Valtioneuvosto asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta on voimassa Muistaakseni laulan Miina Sillanpään säätiön Muistaakseni laulan -projektin päätösseminaari järjestettiin Musiikkitalossa Helsingissä.Projektin päämääränä oli kehittää valtakunnallisesti levitettävä, helposti käytettävissä oleva valmennusmalli, joka musiikin avulla tukee muistisairaiden henkilöiden toimintakykyä sekä heidän lähiverkostonsa toimintaa. Hankkeessa ohjattiin omaisia ja lähiverkostoa (vapaaehtoiset, hoitajat) käyttämään musiikkipohjaista kuntoutusmenetelmää, jolla on vaikutusta sairastuneen muistiin ja elämänlaatuun. Kehitetyn valmennusmallin vaikuttavuus selvitettiin tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimusraportti, opaskirja sekä lauluvihko ja siihen liittyvä cd-levy julkaistiin vuonna 2011.Vaikuttavuustutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, Sibelius- Akatemian ja Miina Sillanpään Säätiön kanssa. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 90 lievästi tai keskivaikeasti muistisairasta. Tutkimushenkilöt olivat Helsingin ja Espoon vanhusten palvelulaitosten asiakkaita. He olivat joko kotona asuvia, lyhytaikaisessa hoidossa käyviä tai laitoshoidossa olevia. Hankkeessa toteutettiin musiikkivalmennusryhmiä, joissa soitettiin, laulettiin ja kuunneltiin mielimusiikkia. Valmennuksessa hoitajat oppivat käyttämään musiikkia osana asiakaslähtöistä muistisairaan hoitoa ja kuntoutusta. Hankkeessa kehitettiin myös hoitolaulumenetelmää, jota käytetään yhtenä lääkkeettömän hoidon vaihtoehtona erilaisissa hoitotilanteissa. Raportti ja opas ovat ladattavissa Tutkimusraportti ja laulukirja ovat tilattavissa Säätiöltä sofia.kilpikivi(at)miinasillanpaa. fi tai p Maamme valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt esittävät syvän huolestumisensa toimeentulovaikeuksissa elävien eläkeläistalouksien lukumäärän kasvusta. Tuoreen Tilastokeskuksen Tulonjakotilasto selvityksen mukaan maassamme on toimeentulovaikeuksissa eläkeläistaloutta. Lukumäärä on kasvanut edellisvuodesta taloudella. Erityistä huolta kannamme siitä, että vakava-asteisemmat toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet huomattavasti, ne kääntyivät kasvu-uralle jo vuonna Kun suurissa toimeentulovaikeuksissa vuonna 2008 oli maassamme eläkeläistaloutta, oli luku vuonna 2010 jo eläkeläistaloutta, kertoo eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin EETU ry:n sihteeri, Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko. - Takuueläke ei riitä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Eläkkeensaajan perusturvaan eli kansaneläkkeeseen on myös saatava reilu tasokorotus. Tästä hyötyisivät myös pientä työeläkettä saavat eläkkeensaajat maassamme, jatkaa Kokko. Kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajana vuoden 2012 alusta aloittanut Matti Hellsten on samoilla linjoilla. - Maamme eläkkeensaajien toimeentulo on keskeinen asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Nykymenolla yhä useampi eläkeläinen uhkaa vajota eläkeläisköyhyyteen. Tämä on ongelma, johon on etsittävä kestävä ratkaisu. LÄHELLÄ 1/

35 TEKSTI JA KUVAT: PIPSA SINKKO-WESTERHOLM Turvapuhelin tuo mielenrauhaa mutta ei lisää juttukavereita Kalle Turjama on käyttänyt Esperin turvaranneketta jo lähes kymmenen vuotta. Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla. Koska laitoshoidon resurssit eivät ole kasvaneet samassa tahdissa, asuu kotona yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Kotona asumisen tueksi kehitetään onneksi koko ajan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Turvapuhelin on yksi näistä järjestelmistä. Turvapuhelin on yksi vanhimmista järjestelmistä, jolla tuetaan ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista kotona. Markkinoilla on useita yrittäjiä, jotka tarjoavat samantyylisiä turvapuhelinlaitteita ja palveluja. Turvapuhelin turvaa kotona asumisen Esperi Care Oy:n palvelupäällikkö Arto Vitikan mukaan turvapuhelin mahdollistaa ikäihmisten asumisen kotona pitkään. Nykyisiin turvapuhelimiin saa liitettyä myös monenlaisia lisäpalveluja. Toista oli 20 vuotta sitten. Alussa oli ranneke ja nappi. Nyt saatavilla on toistakymmentä lisälaitetta, kuten automaattisesti hälytyksen tekevä palovaroitin, ovivahti, hellavahti, kaatumishälytin tai hälyttävä lääkeannostelija, Vitikka kertoo ja jatkaa: Keräämme nykyisin aiempaa enemmän tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Tietojen avulla pystymme räätälöimään jokaiselle asiakkaalle juuri sopivan palvelun. Turvapuhelimen ja siihen liitettävän rannekkeen toimintaperiaate on yksinkertainen. Turvapuhelin kytketään lankapuhelinverkkoon tai lisälaitteella gsm verkkoon. Hätätilanteessa asiakas painaa ranteeseen kiinnitettyä tai kaulassa roikkuvaa nappia, jolloin avautuu puheyhteys hälytyspäivystykseen. Päivystyksessä alan ammattilaiset määrittävät avuntarpeen kiireellisyyden ja tarvittaessa lähettävät paikalle ennalta sovitun henkilön, joka voi olla omainen, turvapuhelinfirman auttaja tai sairaankuljetuksen työntekijä. Lomalle rauhassa Turvalaitteet tuovat turvaa ja mielenrauhaa myös omaisille, jotka asuvat kaukana tai ovat vaikkapa lomailemassa. On rauhoittavaa tietää, että joku vastaa napinpainallukseen ja auttaa. Omaiset voivat pyytää meitä myös tarkistamaan asiakkaan voinnin puhelimitse tai käymään paikalla, Vitikka sanoo. Esperin tarjontaan kuuluu muitakin hoiva- ja terveyspalveluja kuten kotihoito- ja asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille. Vanhan sotilassairaala Tilkan tiloissa Helsingissä toimii nykyisin Esperin hoivapalvelukeskus, jossa asuu 150 asiakasta. Esperin toimintaan kuuluu edelleen myös sairaankuljetus. 36 LÄHELLÄ 1/2012

36 Turvapuhelinopas on julkaistu KÄKÄTE-projektin tuottama Turvapuhelinopas esittelee Suomessa saatavilla olevia kotikäyttöön soveltuvia turvapuhelimia ja turvapuhelimien kaltaisia laitteita sekä niihin liitettäviä lisälaitteita. Oppaasta löytyvät tiedot laitteiden ominaisuuksista sekä laitteita valmistavien, maahantuovien tai niitä myyvien tahojen yhteystiedot. Oppaan sähköiset versiot ladattavissa osoitteesta: Valtakunnallisesti toimiva Esperi Care Oy on saanut alkunsa Suomen Punaisen Ristin sairaankuljetustoiminnasta. Vuodesta 2001 toiminta on ollut yksityistä liiketoimintaa. Kaikki yrityksen tarjoamat hoiva- ja terveyspalvelut ovat siis maksullisia, mutta niihin saa yleensä kunnalta tukea. Perustasolla turvapuhelimen ja rannekkeen käyttö ja sen mukana tulevat palvelut maksavat noin 40 euroa kuukaudessa. Käynneistä veloitetaan erikseen. Turvapuhelin on halpa apulainen, Vitikka luonnehtii. Ei lisää juttukavereita Vaikka turvapuhelin on hyvä lisälaite tukemaan koti ja omaishoitoa, ei se silti korvaa ihmiskontakteja. Ikävä kyllä kodinhoidon resursseja vähennetään kaiken aikaa. Hoitoalalla on myös jatkuva työvoimapula. Teknologia on vastaus näihin haasteisiin. Kunnilla on suuri tarve tällaisille palveluille, Vitikka toteaa. Ikäihmisten yksinäisyyteen turvapuhelin onkin huono ratkaisu. Vaikka pääkaupunkiseudulla hälytyspäivystyksessä puheluihin on vastaamassa useita päivystäjiä ympäri vuorokauden, ei puhelin ole tarkoitettu arkipäiväiseen jutusteluun. Turvapuhelin on tarkoitettu hätätilanteisiin ja terveysneuvontaan. Aiheettomatkin puhelut käsitellään silti samalla tavalla kuin kiireelliset puhelut, Vitikka täsmentää. Esperin palvelupäällikkö Arto Vitikka ja turvapuhelinmallit. Käyttäjiä ja kokemuksia on monenlaisia Tuija Kuusa ja muut päivystäjät vastaavat puheluihin Esperin hälytyskeskuksessa. Helsinkiläinen Kalle Turjama, 91, on käyttänyt Esperin turvaranneketta pian kymmenen vuotta. Vaikka ranneke tuo turvallisuudentunnetta omaisille, ei ranneke ole Turjaman mieleen. Ihan mitätön, hän kommentoi ranteeseensa kuminauhalla kiinnitettyä ranneketta. Nauha puristaa ja kiristää eikä tätä ole tarvittu mihinkään. Turjama viittaa kommentillaan siihen, ettei hänen ole tarvinnut kertaakaan painaa nappia tositarkoituksessa. Vitikka tunnistaa tämän suhtautumistavan. Hänen mukaansa asiakkaiden mieli muuttuu usein, kun hätä iskee ensimmäisen kerran. Näin kävi Hilkka Ovaskalle, 80, jolle ranneke hankittiin läheltä piti -tilanteen jälkeen. Ovaska oli saanut aivoaneurysman eli vaarallisen valtimon pullistuman ja soitti hädissään tyttärelleen. Tytär soitti ambulanssin, mutta vei yli puoli tuntia ennen kun ambulanssi tuli. Onneksi leikkaukseen ehdittiin ajoissa. Tapahtuman jälkeen tyttäret hankkivat äidilleen turvarannekkeen, jota sittemmin on tarvittu useita kertoja. Turvaranneke tuo näin äidin lisäksi turvaa ja mielenrauhaa myös hänen tyttärilleen. Tulevaisuudessa kamerayhteys ja itse tehtävät testit Esperissä on käynnissä useita hankkeita, joiden myötä asiakkaiden turvallisuutta halutaan parantaa entisestään. Jo nyt käytössä on kodin ulkopuolelle ulottuva seurantajärjestelmä. Sen avulla voidaan määrittää alue, jolla esimerkiksi muistihäiriöinen voi liikkua. Jos hän menee alueen ulkopuolelle, tekee järjestelmä hälytyksen. GPRS/GPS paikantimella toimiva järjestelmä kertoo myös paikannus ja reittitiedot. Palvelu sopii aktiivisten vanhusten lisäksi myös kehitysvammaisille ja itsenäisesti liikkuville nuorille tai vaikkapa pienille lapsille koulumatkaa varten. Tällöin hälytys menee suoraan omaisille. Pilottihankkeena on toteutumassa myös kuvayhteydellä varustettu turvapuhelin. Sen avulla saadaan automaattisesti kuvayhteys asiakkaan kotiin hälytyksen tapahtuessa. Tavoitteena on myös palvelu, jossa asiakas voisi itse tehdä esimerkiksi verensokeri tai muita mittauksia kotona. Niiden tulokset siirtyisivät tietokoneyhteydellä suoraan lääkärille, joka sitten vastaanotolla voisi käyttää tuloksia hyväkseen hoitosuunnitelmassa. Hoitajat ovat kritisoineet tämänsuuntaisia ratkaisuja liian teknisiksi, Vitikka kertoo. Hänen mielestään kuitenkin kuka tahansa voi oppia minkä tahansa laitteen käytön. Laitteet opastavat käyttäjää. Käyttö tulisi aloittaa silloin, kun asiakas on vielä hyvässä kunnossa. Lisätietoja: LÄHELLÄ 1/

37 Ilmiöitä TEKSTI: ANNIKKI KORHONEN Joku oikeasti kuuntelee ja on kiinnostunut Kaupunkimaiseen kehitykseen kuuluu, että myös vanhenevien ihmisten osuus asukkaista kasvaa. Isoissa kaupungeissa asuu paljon vanhoja ihmisiä, joiden elämästä ja selviytymisestä tiedetään hyvin vähän. Mitä voidaan tehdä? Ikäinstituutissa toteutetussa Vanhuksen koti keskellä kaupunkia -projektissa etsittiin piilossa olevia vanhuksia. Projektiin osallistuneet löydettiin pääosin postikyselyin tai muiden väylien kautta, koska osanottajat eivät olleet palveluiden kuten kotihoidon tai omaishoidon tuen piirissä. Postikyselyyn vastasi 1395 henkilöä, vastausprosentti oli 71. Kysely antoi kattavan kuvan iäkkäiden ihmisten elämäntilanteista. Tavoitteena oli selvittää kaupungissa asuvien iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja arjessa selviytymistä sekä kehittää käytännöllisiä toimintatapoja, joissa otetaan huomioon iäkkään omat voimavarat, toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen tiivistää projektin keskeiset tavoitteet. Halusimme lisätä myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta iäkkäiden toimintakyky ja aktiivisuus säilyisi mahdollisimman hyvänä. Toivoimme voivamme laatia sellaisen mallin, joka edistäisi kuntoutumista ja vastaisi arjen toiveisiin ja tuen tarpeisiin. Alkuhaastattelussa kartoitettiin osallistujien elämäntilannetta, voimavaroja, arjen haasteita ja mielekkään elämän toiveita. Tavoitteena oli kehittää yksilöllinen ja laaja-alainen toimintakyvyn arvioinnin malli, joka soveltuisi erilaisille vanhusryhmille. Arvioinnissa korostuivat ikäihmisten omat kokemukset, toiveet, luottamus ja voimavarakeskeisyys, tutkija Tommi Sulander kertoo. Projektissa sovellettuun toimintakyvyn arviointi- ja tukiprosessiin sisältyi yksilöllisiä alkuhaastatteluja ja palautekeskusteluja. Lisäksi toteutettiin ikäihmisten toivomia tukimuotoja ja arvioitiin niiden merkitystä. Monikerroksisia pulmia Harrastukset ja muut mielenkiinnon kohteet vaikuttavat 38 LÄHELLÄ 1/2012

38 ikäihmisen arjen kulkuun ja mielen hyvinvointiin. Ikääntymisen myötä moni joutuu luopumaan aiemmin tärkeistä asioista kuten rakkaimmista ja raskaimmista liikuntamuodoista. Tämä voi vaikuttaa voimakkaasti mielialaan ja elämään. Projektiin osallistuville toiminta toi mielekästä sisältöä arkeen ja antoi uusia kontakteja. Osallistujat olivat liikkumiskyvyltään heikentyneitä sekä muistisairauden alkuvaiheessa olevia. Liikuntakyvyltään heikentyneiden ryhmään osallistui 18 henkilöä, joista yksi oli mies, ja muistisairaiden ryhmään seitsemän naista ja kaksi miestä. Kaikilla osallistujille oli suuri tarve puhua elämästään. Taas kerran ilmeni, että vanhoilla on paljon kerrottavaa, mutta kuuntelijoista on pulaa. Osallistujien arjen kokemuksiin kuului niin positiivisia muisteluita ja arjen iloja kuin yksinäisyyttä, vanhenemisen kokemisen vaikeutta ja hellyyden ja läheisyyden kaipausta. Voimavarat käyttöön Palautehaastattelun yhteydessä jokainen osallistuja sai valita itselleen mieleistä toimintaa. Tarjolla oli erilaisia aktiviteetteja: tuolijumppaa, säestettyä voimistelua, vapaaehtoistoimintaa, kuntosaliryhmä, kirjaston kotipalvelu ja keskusteluryhmä. Myös projektityöntekijät antoivat yksilöllistä tukea. Projektissa avattiin ovia eri toimintoihin, mutta pääasiallisesti iäkäs itse oli vastuussa siitä, että hän osallistui niihin sovitun mukaisesti. Projektissa saavutettiin asetetut tavoitteet: saatiin uutta tutkimustietoa erityisesti kaupungissa yksinään asuvista ikääntyvistä. Mitä tutkijat itse saivat? Minulle vanhuksen luottamuksen saaminen oli kaikkein merkityksellisintä, Tommi Sulander sanoo. Minulle oli tärkeää, että vanhuksen ääni tuli kuulluksi, Sirkkaliisa Heimonen toteaa. Molemmat olivat myös yllättyneitä, että haastatelluista useilla oli omaishoitotilanne, vaikka he eivät tunnistaneet itseään omaishoitajiksi, eivätkä olleet yhteiskunnalta saatavan tuen piirissä. Molemmille vahvistui entisestään käsitys siitä, että vanhoilla on voimavaroja. Haasteellisinta oli saada vanhus huomaamaan omien voimavarojensa merkitys ja käyttämään niitä. He saivat vahvistuksen myös siihen, että iäkkään selviytyminen arjessa onnistuu jo varsin vähäisellä tuella ja motivoinnilla. Iäkäs ihminen jaksaa ja pärjää, jos saa rohkaisua ja kannustusta. Sirkkaliisa Heimonen & Pertti Pohjolainen (toim.), Laatua vanhuksen elämään omassa kodissa. Vanhuksen koti keskellä kaupunkia -projekti Raportteja 2/2011. LÄHELLÄ 1/

39 Tuokio tutkijan kanssa TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO JYVÄKORPI Kenestä tahansa voi tulla omaishoitaja On otettava huomioon, että tulevaisuudessa on yhä enemmän ihmisiä, jotka sekä käyvät ansiotyössä että toimivat hoitajina. Työuria pyritään pidentämään ja väestö vanhenee. Työpaikoillakin on mietittävä ratkaisuja ja mahdollisuuksia arkipäivän kulkuun, toteaa tutkijatohtori Anu Leinonen Jyväskylän yliopistosta. Hän painottaa, että meistä jokaisesta voi tulla omaishoitaja. Jokainen meistä voi joutua tai päästä hoivatilanteeseen. On varauduttava siihen, etteivät ihmiset jää yksin. Leinonen on ollut mukana kansainvälisessä WoCaWo tutkimusprojektissa, jossa selvitettiin omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista. Suomalaiset haastateltavat olivat vanhusten ja vammaisten omaishoitajia. Jyväskylän yliopistossa haastateltiin 76 henkilöä. Haastateltavat olivat pääosin 1940 ja 1950 luvulla syntyneitä, siis eläkeikää lähestyviä omaishoitajia, joiden vanhemmat tarvitsivat enemmän apua. Mukana tutkimuksessa oli myös joitakin 1960 ja 1970 luvulla syntyneitä, jotka auttoivat isovanhempiaan. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työssäkäyvät omaishoitajat ovat usein pienipalkkaisia naisia. He myös jäävät muita helpommin pois työstä hoitaakseen omaistaan. Hoivaaja vai hoitaja? Anu Leinonen puhuu mieluusti omaishoivasta, joka hänen mukaansa on käsitteenä laajempi kuin omaishoito. Lainsäädännöstä johtuen omaishoitajalla viitataan usein niihin ihmisiin, jotka saavat kunnaltaan omaishoidon tukea. Työn ja hoivan yhdistäminen ei välttämättä ole ihmisille se suurin ongelma. Ongelmana on, miten yhdistää työ, hoiva ja muu elämä. Miten saada omaa henkilökohtaista aikaa, mikä mahdollistaa palautumisen työstä ja hoiva-asioista? Miten saada huoletonta aikaa? Tutkijoiden mielestä joustomahdollisuus työpäivän aikana on tärkeä. Joustaminen tarkoittaisi esimerkiksi poistumista töistä kesken päivän hoitamaan asioita tai omaistaan. Vastaavasti työntekijä voi joustaa tekemällä joskus pidemmän työpäivän. Joustaminen tietysti riippuu työn luonteestakin. Eihän asiakastyöstä voi lähteä kesken kaiken. Mielestäni työnantajien olisi suhtauduttava myönteisesti työaikajoustoihin päivän aikana. Se olisi tavallaan sukupuolten välisen tasa arvonkin kannalta tärkeää. Jos puhutaan työajan lyhentämisestä, niin naisethan sitä alkavat lyhentää, eivät miehet. Omaishoidon tuki on määrältään pieni ja monelle työajan lyhentäminen on taloudellinen kysymys, Anu Leinonen korostaa. Ruotsin malliin on matkaa Ruotsissa tehdään paljon enemmän osa aikatyötä kuin Suomessa. Ruotsissa 40 LÄHELLÄ 1/2012 Tutkijatohtori Anu Leinonen kertoo, että vanhempi sukupolvi ei aina ole valmis satsaamaan omaan hyvinvointiinsa. Rahaa säästetään johonkin tulevaan. Ikäihmisissä on myös sellaisia, jotka eivät halua vastaanottaa ulkopuolisia palveluita. Omaan kotiin ei kaivata vieraita ihmisiä. Omaa vanhenemista ei myöskään mielellään tunnusteta.

40 työntekijän on mahdollista saada vapaata omaisen hoivan loppuvaiheessa. Omaishoitajat voivat jäädä saattohoitovaiheessa työstä pois ja saada korvausta määrätyltä ajalta. Suomessa tuli huhtikuussa 2011 voimaan lakimuutos, jonka myötä mahdollisuudet työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen lisääntyivät. Silloin kun työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työtehtävät niin, että työntekijä voi määräajaksi jäädä pois työstä. Palvelut motivoijina Anu Leinosen mielestä yhteiskunnassa olisi tärkeää satsata kunnallisten kotihoitopalveluiden ja sijaishoitomahdollisuuksien saatavuuteen. Palvelujen olisi tuettava omaishoitajien ja hoivaajien työtä. Läheistään auttavien ei tulisi joutua kohtuuttomiin omaishoitotilanteiseen. Palveluiden saatavuus myös motivoisi omaishoitoon. Olen myös sitä mieltä, ettei kenenkään tarvitsisi vasten tahtoaan joutua omaishoitajaksi. Kun tarvitaan paljon apua ja intensiivistä hoitoa, pitäisi saatavilla olla hoitopaikkoja ja mahdollisuus ympärivuorokautiseen hoitoon. Leinonen tähdentää, ettei yhteiskunnassa saa alkaa liikaa luottaa siihen, että asioita tehtäisiin vapaaehtoisvoimin. Hyvinvointisekoitus (englanniksi welfare mix) tarkoittaa hoitovastuun jakoa julkisten ja yksityisten palvelujen sekä omaisten ja vapaaehtoisten kesken. Tämän päivän tilanne on, että kunnallisia koti ja hoitopalveluja kohdennetaan raskashoitoisimmille ja eniten apua tarvitseville vanhuksille. Ne, joiden avun tarve ei vielä ole niin intensiivistä, jäävät ilman kunnallisia palveluja. Resursseja ei riitä. He joutuvat ostamaan palvelut, jos on varaa tai palvelutuottajia. Jos hoidettavalla ei ole mahdollisuutta kääntyä markkinoiden puoleen, jäljelle jää omaisten apu tai oma apu. Omaisen hoito on monisärmäinen asia. Millainen on hoidon tarve ja intensiivisyys? On paljon ihmisiä, jotka käyvät työssä ja auttelevat viikonloppuisin ja avittavat käytännön asioiden ja kodin hoidossa. Isossa haastatteluaineistossa oli myös sellaisia ihmisiä, jotka olivat vähentäneet työtunteja ja hoitivat vanhempiaan. Joku oli myös muuttanut vanhempiensa kanssa asumaan, jolloin arki rakentui helpommin. Hoivan tarve saneli monen ratkaisun. Vastuuta jaettavaksi YTT, tutkijatohtori Anu Leinonen on ollut mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Working Carers Caring Workers: Making paid employment and care responsibilities compatible (WoCaWo) projektissa ( ). Kansainvälistä projektia hallinnoi Jyväskylän yliopisto ja siihen osallistuivat Englannista Leedsin yliopisto, Ruotsista Tukholman yliopisto ja Taiwanista National Yang Ming yliopisto. Kansallisia kumppaneita ovat olleet Työterveyslaitos ja Kehitysvammaliitto. Jyväskylässä tutkijaryhmään ovat Leinosen lisäksi kuuluneet Teppo Kröger, Outi Jolanki, Paula Vasara ja Salla Majanen. Tutkimusprojektissa selvitetään omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista. Anu Leinonen tutki myös sisarussuhteita ikääntyvää vanhempaa hoidettaessa. Omaistaan hoitavista sisaruksista kaikki kokivat vastuunjaon epätasa arvoiseksi siinä mielessä, että he olivat pääasiallisia hoitajia ja heillä oli suurin vastuu. Suuri osa tutkimuksessa mukana olleista ei kuitenkaan halunnut muuttaa vastuunjakoa. Muiden sisarusten osallistumattomuuteen löytyi useita perusteluja kuten työvelvollisuudet, maantieteelliset etäisyydet ja perhesyyt. Joissakin tapauksissa sisarukset hoitivat vanhempiaan yhdessä. Päätökset palvelujen hankkimisesta tehtiin porukassa. Sisarukset saattoivat olla taustatukena ja tulla pyydettäessä hätiin ja avuksi. Oli myös sisaruksia, jotka olivat ja pysyivät poissa. Lisäksi Anu Leinonen on tutkinut työssäkäyvien omaishoivaajien eläkeodotuksia. Vastausten mukaan eläkkeellä ollessa halutaan antaa enemmän aikaa hoitotyölle. Eläkepäivillä halutaan hoitaa, mutta tietyissä rajoissa. Osa kokee, että eläkkeellä voi antaa aikaa muullekin kuin työlle. Jotkut kuuttakymmentä ikävuottaan lähestyvistä haluavat jatkaa työelämässä, koska työ on vastapaino omaishoidolle. Työ miellyttää ja työn tekemistä halutaan jatkaa. LÄHELLÄ 1/

41 NURKAN TAKANA Ikääntymisen lyhyt oppimäärä ruumiinkuva muuttuu Mitä se ikä on, verisuonet vai mieli Vanhaksi tuleminen on koko elämänmittainen prosessi. Jotkut yrittävät kiihdyttää tätä matkaa, toiset hidastaa. Mutta me kaikki olemme aloittaneet valmistelutyön varhain, jo vuotiaana, siis kukoistavassa nuoruudessamme. Tämän ikäkauden jälkeen monet fysiologiset toimintomme, kuten koordinaatiokyky ja lihasvoima, alkavat vastustamattomasti heikentyä. Tämähän on tuttua jokapäiväisessä elämässämme. Ikääntymisen etenemistä voi kuvata vaikkapa seuraavanlaisesti: se on kuivumista, kutistumista, rypistymistä, laihtumista (mutta keskivartalon lihomista!), aistien heikkenemistä, harmaantumista ja lihasten pienenemistä. Nelissäkymmenissä kutistuminen kiihtyy ja pituutemme lyhenee, miehillä kolmisen ja naisilla jopa nelisen senttiä. Siitä johtuu, että me nuoruudessa pitkänpuoleiset ihmiset olemme nykyään varreltamme enintään keskimittaisia. Etenkin kun kaikki nykynuoret tuntuvat olevan pitkiä hujoppeja. Kun puhutaan ihmisen iästä, niin silloin yleensä puhutaan kronologisesta ja biologisesta iästä. Vanhassa ihmisessä on kaikki iät, sillä hän on ollut elämänsä aikana kaiken ikäinen. Kronologinen ikä mittaa sitä, kuinka monta vuotta on kulunut syntymästämme, biologinen ikä viittaa solujemme vanhenemiseen. Kun puhutaan terveydestä, biologinen ikä on merkittävämpi kuin kronologinen ikä. Kun tapaamme vieraan ihmisen, teemme hänestä nopeasti omat arviomme. Yksi liittyy aina ikään, siis biologisen iän määrittelyyn. Minkä ikäinen hän on? Iho on kuin norsun nahka, mutta käynti kepeä kuin vuorikauriilla. Ei kai hän voi olla niin nuori! Hän näyttää niin vanhalta! Ihmisen kronologisen ja biologisen iän ero voi olla hyvin suuri: joku on syntynyt vanhoihin nahkoihin, joku on ikuinen lapsenkasvo. Meissä kaikissa on yksi osa perimää, yksi osa ympäristön aikaansaannosta ja yksi osa sattumaa. Jos joku väittää, ettei hän koskaan mieti kenenkään ikää, niin ehkä hänen muistinsa on hieman valikoiva. OmaTuki projektin satoa Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaTuki -projektin loppuseminaarissa Terttu Isohanni piti omaishoitajan puheenvuoron, jonka hän aloitti oheisella ajanhengen mukaisella omaishoitajan työpaikkailmoituksella. Tertun luvalla julkaisemme sen nyt Lähellä -lehdessä Ole osa työlleen omistautuneiden ammattilaisten kansainvälistä verkostoa! Haemme kokenutta HOME CARE MANAGERia erittäin vastuulliseen, itsenäiseen ja haastavaan työhön. Hänen tehtäviinsä ja vastuisiinsa kuuluvat: vastata itsenäisesti siitä, että kahden hengen tiimi pääsee tavoitteisiin taata työn hyvä laatu ylläpitämällä ja luomalla rutiineja (kuten pesut, pisut ja muut arjen välttämättömyydet) motivoida ja välttää riitatilanteita käynnistää ja seurata toimenpiteitä kannattavuuden lisäämiseksi Odotamme sinulta mieluiten lääketieteen opintoja olethan tiimisi lääkäri, lähihoitaja ja yöhoitaja fysio- ja toimintaterapeutin opinnot antavat sinulle etulyöntiaseman kokemusta psykologin ja sairaalaklovnin tehtävistä nopeaa siivous-, kokkaus- ja suurpyykin prosessointia vankkumattomia ihmissuhdetaitoja vankkaa fyysistä ja psyykkistä kuntoa Sinulle on itsestään selvää, että asiakas on toiminnan keskipiste. Tässä tehtävässä ei noudateta voimassaolevia työaika-, loma-, eläke-, työsuojelu- eikä minimipalkkalakeja. Paikka on täytetty. Kiitos mielenkiinnostanne. Terttu Isohanni Ikäpantteri Itsenäiseen elämään - ERITYISLINJA 8/2012 alkaen Opiskelupaikka kehitysvammaiselle elämän tietoja ja taitoja opiskellen sekä asuen turvallisessa ohjatussa ympäristössä. Kevään hakuajat ja tiedustelut: opettaja Laura Rissanen laura.rissanen@rko.fi, p P.S Ruumis on vain raami. Seuraavassa numerossa puhutaan ikääntymisen riemuista, ihanuuksista ja iloista. Opistontie 4-6, Ylivieska, info@rko.fi, (08) , 42 LÄHELLÄ 1/2012

42 Koulutus TERVETULOA VIIKONLOPPUTOIMINNAN PARIIN LUONNON HELMAAN UUdenmaan vammaispalvelusäätiö järjestää viikonlopputoimintaa autismin kirjon lapsille ja nuorille Karjalohjalla, Pukkilan kartanossa. Puujärven rannalla sijaitseva kartano mahdollistaa moniin ohjattuihin toimintoihin. Viikonlopun aikana mm. ulkoillaan, musisoidaan, pelaillaan ja askarrellaan ottaen huomioon jokaisen yksilölliset toiveet ja tarpeet. Mahdollisuuksien mukaan myös retkeilemme lähialueilla tai vierailemme Päiväkummun kylpylässä. Viikonlopputoiminta on torstaista sunnuntaihin ja pitää sisällään täysihoidon ja ympärivuorokautisen tuen ja ohjauksen. Mahdollisuus myös osallistua yhteiskuljetukseen. Toimintaan on mahdollista hakea rahoitusta omalta kotikunnalta. Viikonlopputoiminta voi tarvittaessa toimia myös omaishoidon vapaan aikana tilapäishoitona. viikonlopputoimintaa on seuraavasti vuonna 2012: Järjestämme myös leiritoimintaa autismin kirjon henkilöille Pukkilan kartanossa. Katso lisätietoja ja leiritoiminta. lisätietoja viikonlopputoiminnasta Ja leireistä antaa esimies Jaana Juslén Saarinen, p tai jaana.juslen Tervetuloa Sosiaalialan asiantuntijapäiville! Saat Helsingin Wanhassa Satamassa järjestettävästä koulutuksesta ajankohtaista tietoa sosiaalialalta ja inspiroidut. Keskustelemme, miten yhteiskunnan muutos vaikuttaa sosiaalipalveluihin. Annamme vinkkejä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ammatillinen ohjelma Koulutukseen kuuluu seminaareja, yksi vierailukäynti ja ytimenä 20 käytännönläheistä työpajaa. Työpajat koostuvat hyvistä työkäytännöistä ja -menetelmistä. Esimerkkejä työpajoista Osallistumisen mahdollisuuksia vaikeavammaisille Ikäihmisten palvelujärjestelmä muutoksen tuulissa Asiakkaana vammainen henkilö Vanhustyön osaamista Ilmoittautuminen Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mennessä. Koulutuksen järjestävät Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Huoltaja-säätiö, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Innokylä ja Sosiaaliportti Sosiaalialan asiantuntijapäivät LÄHELLÄ 1/

43 LAKIMIES LÄHELLLÄ OTL YRJÖ MATTILA Henkilökohtaisesta avusta Vammaispalvelulain henkilökohtaista apua koskevat säännökset ovat muuttuneet. Mitä tähän henkilökohtaiseen apuun kuuluu ja mikä ylipäätään on omaishoidon ja vammaispalvelujen välinen suhde? Omaishoidon tuki on kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu ja siten määrärahoihin sidottu. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön sisältyy kuitenkin myös sellaisia palveluja, jotka on annettava ns. subjektiivisena oikeutena määrärahoista riippumatta. Osa vammaispalvelulain (380/1987) mukaisista palveluista on tällaisia. Niihin kuuluvat mm. sellaiset sosiaalipalvelut kuin kuljetus ja tulkkipalvelut, henkilökohtainen apu ja palveluasuminen. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle lain mukaisia palveluja, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palvelutarve määritellään kuitenkin yksilöllisesti kunkin vaikeavammaisen tarpeen mukaan ja jopa vaikeavammaisuuden käsitekin on ilmaistu eri tavoin kunkin palvelun osalta. Esimerkiksi kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelut ovat tärkeitä omaishoitajille, sillä tutkimusten mukaan juuri tä- 44 LÄHELLÄ 1/2012 tä palvelua omaishoidettavat käyttävät eniten tukipalveluna. Lakiuudistuksia Vuonna 2009 vammaispalvelulain henkilökohtaista apua koskevat säännökset uusiutuivat. Samalla vammaispalvelulaki säädettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin. Uusien säännösten mukaan henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua on järjestettävä niissä toimissa, joista vaikeavammainen ei suoriudu ilman toisen henkilön apua. Henkilökohtainen apu ei kuitenkaan sovellu tilanteisiin, joissa tarvitaan pääasiassa hoivan, hoidon ja valvonnan tyyppistä apua. Tässä on siis rajanvetoa omaishoitoon, jossa hoiva ja hoito kotona on pääasiallinen toimintamuoto. Silti omaishoidossakin oleva vaikeavammainen voi tarvita henkilökohtaista apua kodin ulkopuolella, esimerkiksi harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Tällainen kodin ulkopuolinen apu ei normaalisti kuulu omaishoidon piiriin, joten näihin toimiin vaikeavammaisella on oikeus saada henkilökohtaista apua silloinkin kun hän on omaishoidossa. Lain mukaan apua voi saada enintään 30 tuntia kuukaudessa. Henkilökohtainen apu on säädetty saajalleen maksuttomaksi. Erilaisia vaihtoehtoja Aiemmin henkilökohtainen apu tarkoitti henkilökohtaista avustajaa, mutta lain muutoksen jälkeen henkilökohtaista apua voi saada pääasiassa kolmella eri tavalla. Yleisin tapa lienee edelleen se, että avustettava palkkaa itselleen avustajan, joka on työsuhteessa avustettavaan kunnan maksaessa työsuhteesta aiheutuvat kustannukset (avustajan palkan, sosiaalikulut jne.) Uuden lain mukaan kunta voi myös antaa mahdollisuuden ostaa henkilökohtaista apua palvelusetelillä tai järjestää sen ostopalveluna. Näitä kolmea järjestämistapaa voidaan myös yhdistellä, jos se on tarkoituksenmukaista vaikeavammaisen etu ja avun tarve, joka määritellään vaikeavammaisen hoito ja palvelusuunnitelmassa, huomioon ottaen. Myös omaishoidon tuki ja henkilökohtainen apu voidaan yhdistää niin, että kotona henkilö on omaishoidossa ja kodin ulkopuolisissa toimissa hän saa vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Kuka voi olla henkilökohtainen avustaja? Voiko omainen tai läheinen sitten olla vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena avustajana? Uusi laki suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti tähän mahdollisuuteen. Avustettavan omainen tai läheinen ei voi toimia vaikeavammaiseen työsuhteessa olevana henkilö- kohtaisena avustajana, ellei se ole erityisen painavasta syystä avustettavan edun mukaista. Hallituksen esityksen perusteluissa on mainittu tällaisena painavana syynä äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy, ja se että perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi. Eduskunnan sosiaali ja terveysvaliokunta korosti lakiesityksestä antamassaan mietinnössä, että edellä mainittu säännös mahdollistaa edelleen hyvin monenlaisissa tilanteissa omaisen nimeämisen henkilökohtaiseksi avustajaksi. Valiokunnan mukaan erityisen painavan syyn on liityttävä vammaisen henkilön etuun eikä esimerkiksi palveluja järjestävän kunnan intresseihin. Säännöksessä olevan rajauksen ei myöskään katsottu estävän jatkamasta tuolloin voimassa olleita työsuhteita, joissa omainen tai muu läheinen henkilö on vakiintuneesti toiminut vaikeavammaisen henkilön avustajana. Eniten epäselvyyksiä uusien säännösten tulkinnassa on aiheuttanut kehitysvammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun. Tätä asiaa ovat monet korkeimman hallinto-oikeuden antamat päätökset selkiyttäneet, enimmäkseen kehitysvammaisten hyväksi. Myös omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välinen suhde on teoriassa selvä, mutta ei ehkä vielä käytännössä. Liitossa kaivataan kentän esimerkkejä eri etuuksien yhteensovittamisesta. Ota siis yhteyttä!

44 ARJEN AVUKSI Caritaksen Omaishoitajan Oma Aika -palvelut Hyvä omaishoitaja! Käytä oikeutesi vapaisiin, me huolehdimme läheisestäsi Uusi helppo tapa huolehtia kuivista silmistä Sulje silmäsi ja suihkauta Oululainen Caritas-Säätiö tarjoaa monipuolisia palveluja omaishoitajille ja -hoidettaville. Tarjoamme tilapäishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille Oulun Caritas-Kodissa Caritas Kempeleessä Caritas Oulunsalossa Jokainen asiakas saa käyttöönsä oman kauniisti kalustetun huoneiston, täysihoidon sekä kuntouttavaa ja virkistävää toimintaa. Hoitoon voi tulla myös vain päiväksi. Hoitoon hakeudutaan kotikunnan maksusitoumuksella (omaishoitajan lakisääteinen vapaa) tai itsemaksavana. Kerromme mielellämme lisää: SOITA, puh / Heljä Aalto helja.aalto@caritas-saatio.fi Liposomisilmäsuihke Apteekista Lue lisää: Suklaanmakuinen Nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon Movicol säilyttää elimistölle tärkeän elektrolyytti- ja nestetasapainon, eikä poista elimistöstä kaliumia. Tehokas ja hyvin siedetty Apteekista ilman reseptiä. Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan. Tutustu pakkausohjeeseen. LÄHELLÄ 1/

45 LÄÄKÄRI LÄHELLÄSI Lomakin on tarpeen Terveyskeskuslääkäri Erkki Mäkinen Omaishoitoon, kuten kaikkiin sitoviin kiintymyssuhteisiin, liittyy halun ja pakon vuorottelu. Usein sitoutuminen syntyy vähitellen. Sitoutumisen syvetessä voi huomata kulkeutuneensa raskaaseen omaishoitosuhteeseen. Tästä suhteesta ei ehkä enää ole irtautumista, vaan se on omaa elämää. Omaishoitaja hoitaa kiintymyksestä. Lääkärinä olen usein havainnut, että siitä saattaa kasvaa myös voimakas riippuvuus hoidettavasta. Hoitajan ja hoidettavan välillä on alun perinkin yleensä luja riippuvuussuhde, joka kasvaa rakkaussuhteesta: hoitaja on hoidettavan äiti tai isä, puoliso ehkä jo kymmenien avioliittovuosien ajan, tai lapsi. Riippuvuussuhde muuttuu yhä syvemmin yksipuoliseksi, kun hoidettava sairastuu yhä vaikeammin ja avun tarve lisääntyy. Samalla hoitajan arki muuttuu raskaaksi. Kaikki hoitajat eivät osaa hakea tai saa riittävästi apua. Suomalaiseen kulttuuriin ei ole erityisemmin kuulunut kyky pyytää ja vastaanottaa apua, vaan mieluummin halu selviytyä yksin ja itse. Moni omaishoitaja on myös saanut huomata, että aiemmat ystävät eivät enää osaa lähestyä entisellä tavalla, ja omaishoitaja jää yksin puurtamaan raskaassa arjessa. sain vaiheessa omaishoito muuttuu sitovaksi ja raskaaksi. Ilman lomaa ihminen väsyy. Väsymys muuttaa mieluisankin työn raskaaksi ja uuvuttavaksi. Tämä on ihmiselle ominainen, luonnollinen piirre. Väsyneenä ihminen muuttuu helposti ärtyneeksi ja pessimistiseksi. Ennen kuin elämäntilanne alkaa tuntua toivottomalta, ihmisen on saatava levätä. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kuukaudessa. Vapaapäiviä voi koota pidemmäksi ajanjaksoksi, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi tai kahdeksi kerrallaan. Kunta voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneelle omaishoitajalle vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Kukaan ei kertonut että tämä tanssi voi olla niin pitkä, lähdit vain mukaan ja leikit kuin leikkiä jonka voi halutessaan lopettaa,... Levon tärkeydestä Kun omaishoitotilanne syntyy, näitä asioita on hyvä pohtia jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikka kukaan ei olisi kertonut alussa, jos- Kukaan ei kertonut, alussa. (Pentti Saaritsa, kokoelmassa Ovi ja tie, 1981) Kaikki selvästi uupuneetkaan omaishoitajat eivät kuitenkaan käytä näitä vapaapäiviä hyväkseen, vaikka pitäisi. Ihminen ei ole kone, vaan väsyy. Väsymistä pitäisi ehkäistä jo etukäteen pitämällä välillä vapaata. Anna aikaa itsellesi Useinkaan ei ole hoitajan eikä hoidettavan etu, että hoitaja luopuu muista tärkeistä ihmissuhteista, kaikista harrastuksistaan ja ylipäätään hoitosuhteen ulkopuolisesta elämästä. Päinvastoin hoitosuhteen ulkopuolinen elämä tuo lisävoimaa myös hoitosuhteeseen, virkistää ja antaa uusia virikkeitä; ja näin siitä hyötyy myös hoidettava. Lisäksi on muistettava, että hoidettavan kuoltua hoitaja ei jää niin yksin, jos hän on hoitosuhteen aikana ylläpitänyt ystävyys- ja tuttavuussuhteita ja jatkanut harrastuksiaan. Surutyökin on silloin helpompaa. Useimmat ihmiset tarvitsevat säännöllisesti myös vähän pidempää irtiottoa kuin vapaapäivä. Matka vaikkapa vain toiselle paikkakunnalle, viikon, parin loma, jolloin voi kokonaan irtautua arjesta, on tärkeää mielen uusintamista jokaiselle. Tällaiseen voi antaa mahdollisuuden Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton tuettu loma, mutta miksei vaikkapa etelänmatka ystävän kanssa, seuramatka, kulttuurimatka, vaellus tai mikä vain itseä miellyttävä irtautuminen arjesta. Vapaan järjestäminen voi joskus tuntua työläältä ja omaisen jättäminen toisten hoitoon joko vaikealta järjestää tai henkisesti vaikealta. Usein se ei kuitenkaan ole niin mahdotonta kuin aluksi tuntuu. Apua ja neuvoja voi pyytää oman kunnan sosiaalityöntekijältä tai omaishoitajayhdistyksestä ja miksei ihan ystäviltä. Jos avun pyytäminen tuntuu vaikealta, on hyvä muistaa, että meille suomalaisille avun antaminen on monesti helpompaa kuin sen pyytäminen. Uupuneelle avun saaminen voi tuntua armahdukselta. Avun saamisella ja armolla on muitakin yhtenevyyksiä. Kumpaakaan ei tarvitse ansaita; mutta niiden saamisen todennäköisyys kasvaa, jos niille antaa tilaisuuden. 46 LÄHELLÄ 1/2012

46 Hyvä lukija, Voit ratkoa ristikon omaksi huviksesi tai postittaa ratkaistun ristikon meille mennessä yhteystietojesi kera. Oikeiden ratkaisseiden kesken arvomme viisi pientä palkintoa! Edellisen arvonnan voittivat: Alli Pelttari Kiikoisilta, Jukka Liiri Urosta, Jouko Teräväinen Lopelta, Mirja Stranden-Jokela Visuvedeltä ja Mirva Rantala Kokkolasta. Palkintona oli tällä kertaa Pieniä hetkiä -kirja. Palkinnot on postitettu voittajille, kiitos kaikille osallistumisesta. Ristikot ja palautteet voi lähettää osoitteella (kuoreen merkintä ristikko ): Juha Viitanen Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Hämeentie 105 A Helsinki LÄHELLÄ 1/

47 SVENSK RESUMÉ MARIA ÖSTERLUND MERJA SALANKO-VUORELA Upp på barrikaderna Är det dags Vad är Jag deltog i ett möte där man krävde att ett nytt barnsjukhus ska byggas. Då kom minnena tillbaka från den tid när jag under obekväma omständigheter deltog i vården och rehabiliteringen av mitt gravt handikappade barn. Den här perioden varade hela hennes barndom. Jag mindes sjukhuslukten, det lilla kafferummet för föräldrarna, madrasserna på golvet där föräldrarna övernattade. Minnena stängde ute resten av världen. Nu är min dotter redan vuxen, men Barnkliniken och habiliteringsavdelningen på Barnets Borg är fortfarande de språngbrädor där många sjuka och handikappade barn tar avstamp och börjar sina liv. På sjukhusen har man förutom trängsel och opraktiska lösningar också upptäckt bland annat mögelskador. Nu har organisationer och aktiva föräldrar börjat ställa sig på barrikaderna för att kräva ett nytt barnsjukhus som skulle betjäna hela landet. Jag vågar påstå att utan närstående som bistår och hjälper skulle nivån på barnsjukvården vara mindre hög, fastän vårdpersonalen nog gör sitt bästa. Som tur är har också beslutsfattarna märkt det här. Jag hörde på nyheterna att det nya sjukhuset och habiliteringsenheten äntligen ska finnas med i långtidsplanen. Det finns rum för förbättringar, inte bara när det gäller vården av sjuka och handikappade barn, utan också när det gäller gamla människor. Anstaltsvården körs ner men har ingen motsvarande stödform att erbjuda i stället. De gamla får klara sig så gott det går med hjälp av närståendevård eller serviceboende som för många är utom räckhåll på grund av det höga priset. När vården av min mamma som hade demens blev övermäktig lyckades vi ordna en plats med effektiviserat serviceboende. Jag kan berätta att det var boende för hela pengen. Förutom den höga avgiften för vården betalade den boende själv sina mediciner och andra kostnader. Det fanns knappt någon läkarservice på området och den stimulerande verksamheten var minimal. Personalen hade händerna fulla med arbete och det fanns ingen tid för att ta gamlingarna utomhus. Nya och fina väggar räcker inte, de anhörigas insats är viktig också i den här ändan av livet. I internationella jämförelser har Finland konstaterats vara det minst misslyckade landet i Europa. Trots det är vi det enda landet där man är tvungen att stifta en lag för att de gamla ska klara sig, en lag som har debatterats i åratal. De organisationer som jobbar med åldringsarbete är mycket bekymrade. Vi har tillsammans funderat om de gamla och deras anhöriga måste ställa sig på barrikaderna för att lagen om vård av gamla ska bli sådan att den motsvarar behovet. Närståendevårdarna är de som vet bäst vilken service de behöver och hur både den offentliga och den privata servicen borde fungera. Penningautomatföreningen (RAY) möjliggör Närståendevårdare och Vänner- Förbundets projekt OPASTAVA som har för avsikt att utveckla servicen så att den motsvarar närståendevårdarfamiljernas behov. Den så kallade tysta kunskapen ska äntligen stå som grund för utvecklandet av servicen. Närståendevårdarna gör utvecklingsarbete inom många sektorer, ibland i det tysta, ibland lite mera högljutt och med stöd av den egna organisationen och lokalföreningarna. Ett nytt år har igen börjat. Som en sporre bjuder jag på ungerska poeten Váci Mihálys ord (i fri översättning): Det räcker inte att drömma, det behövs en väldig dröm. Det räcker inte att känna sig för: lär dig känna efter ända till botten! Det räcker inte med ett avlägset mål; vi behöver vägen fram till målet! Det räcker inte att hitta vägen, vi måste ge oss ut på den! Ibland måste vi gå ensamma, ibland allra först. Men det räcker inte att ge sig av: vi måste öppna vägen för andra! Och bara den som vågar leda, ska kalla också på de andra. Det räcker inte att längta efter det goda, vi måste verkligen vilja det goda. Med stöd för närståendevård avser man en helhet som består av de tjänster som ges till personen som behöver vård, samt vårdarvode och ledighet för närståendevårdaren och tjänster till stöd för närståendevården. Det beskattningsbara vårdarvodet bestäms enligt hur bindande och krävande vården av den närstående är. Vårdarvodets minimibelopp är från och med , 364,35 euro per månad. Vårdarvodet under en tung övergångsfas i vården är minst 728,69 e/mån. En närståendevårdare som utför ett tungt och bindande vårdarbete har rätt till tre lediga dygn per månad. Under ledigheterna ska kommunen ordna lämplig ersättande vårdplats för den närstående. Vårdavgiften för den får uppgå till högst 10,60 e/dygn (2011). Till stödet hör också en olycksfallsförsäkring och i regel pensionsskydd för närståendevårdaren. Avtalen sluts vanligen så att de gäller tills vidare. Så ansöker du om stöd för närståendevård Kommunerna har ett centralt ansvar när det gäller att ordna med stöd för närståendevård. Man ska ansöka om stödet hos den vårdbehövandes hemkommun. Be om ansökningsblanketter för stöd för närståendevård. Be också om information om kommunens linje när det gäller stöd för närståendevård och information om de regler som gäller vårdarens rättigheter i lagen om stöd för närståendevård och hur reglerna ska tillämpas. 48 LÄHELLÄ 1/2012

48 TEXT: MATTI MÄKELÄ att ansöka om stöd för närståendevård? stöd för närståendevård? 3) Mängden och typen av socialservice som stöder närståendevårdaren i vårduppdraget. 4) Hur den vårdbehövandes vård ordnas när närståendevårdaren har ledigt, eller är borta för att sköta ärenden som hänför sig till hälsovården eller av annan orsak. No tästäpä löytyi hyvät ohjeet hakea omaishoidon tukea. Bli inte ensam, det finns stöd att få Lähellä I din kommun eller region finns en förening för närståendevårdare som ger råd och stöder närståendevårdare på olika sätt. Be om mer information! Du hittar kontaktuppgifter på baksidan av denna tidning. Du kan också ringa Närståendevårdare och Vänner Förbundet, telefonnumret är Mera information som till stor del är på finska finns på adressen och på diskussionsforumet Som svenskspråkig kan du också kontakta Folkhälsan på adressen eller ringa på numret Närståendevården i siffror (Kommunen ska ha all denna information). Lämna in de ifyllda blanketterna till kommunen. Efter detta görs ett hembesök där den vårdbehövandes behov av tjänster och vård och förutsättningarna att bevilja stöd för närståendevård utreds. Följande skede är att kommunens representant tillsammans med den tilltänkta närståendevårdaren gör upp en individuell vård- och serviceplan som stöd för er situation. Tjänsteinnehavaren fattar sedan beslut i frågan. Ifall beslutet är positivt erbjuder kommunen er ett avtal om närståendevård och i anslutning till detta en vård- och serviceplan. Om beslutet är negativt är det möjligt att söka ändring i beslutet (med beslutet följer en anvisning för detta). Avtalet för närståendevård ska innehålla åtminstone följande information: 1) Vårdarvodets storlek och hur utbetalningen ska ske 2) Närståendevårdarens rätt till lediga dagar 3) Hur ledigheterna ska ordnas 4) Hur länge ett avtal på viss tid gäller och 5) Hur utbetalningen av stödet ska skötas i det fall vården avbryts på grund av skäl som beror på närståendevårdaren eller av andra än hälsoskäl som beror på den vårdbehövande. Enligt lagen ska vård- och serviceplanen innehålla åtminstone följande punkter: 1) Mängden och typen av vård som närståendevårdaren ger 2) Mängden och typen av nödvändig social- och hälsovårdsservice som utförs av andra Över en miljon finländare hjälper en närstående. Av dessa är huvudsakliga hjälpare. Av dessa över en miljon hjälpare vet inte att de är när ståendevårdare. Dessa närståendevårdare är ofta sådana som inte bor med den vårdbehövande. Man uppskattar att det finns ungefär tunga och krävan de nårståendevårdarsituationer där den vårdbehövande annars skulle vårdas på anstalt. Ungefär närståendevårdare är samtidigt i arbetslivet. Ungefär vårdare har gjort ett avtal om närståendevård. I medeltal fanns det år 2010, 7,0 närståendevårdare per 1000 in vånare som fick stöd för närståendevård. I medeltal är vårdarvodet för närståendevård drygt 400 e/mån. Bara 76 % av de som får stöd är berättigade till ledighet. Ungefär 40 % av de vårdare som får stöd håller inte sina lagstad gade ledigheter. Av de vårdare som har slutit avtal har varannan fyllt 65 år. Unge fär 25 % är i arbetslivet och den sista 25 % är arbetslös eller tjänst ledig. Två tredjedelar av de vårdbehövande har fyllt 65 år. Nästan hälf ten av de vårdbehövande behöver hjälp på grund av hög ålder. Närståendevårdarna sparar in mellan 1,2 och 1,7 miljarder eu ro per år för kommunerna. Trots det går bara 0,6 % av social och hälsovårdsutgifterna i mellanstora städer till just närståen devården. LÄHELLÄ 1/

49 50 LÄHELLÄ 1/2012

50 KOULUTUS KAUKO HAARAKANGAS PARANTAVA PUHE Dialogisuus ihmissuhteissa, mielenterveystyössä ja psykiatrisessa hoidossa OVH 29,20 Kokeneen psykologian tohtorin kirja auttavasta ja parantavasta puheesta antaa ohjeita ihmisten väliseen kommunikointiin sekä hoitoalan ammattilaisille että omaishoitajille ja läheisille. Minua miellytti erityisesti kirjoittajan positiivinen elämänasenne, hänen ihmis kuvansa ja kunnioittava asenne asiakasta kohtaan Haarakangas tuntuu olevan todella vakuuttunut dialogin ja dialogisen elämänasenteen merkityksestä, se auttaa lukijaakin kiinnostumaan. (käsikirjoituksen lukijan, psykologi Irma Müller-Nienstedtin kommentti) KIRJA ON SAATAVISSA KIRJAKAUPOISTA, NETTIKIRJAKAUPOISTA JA SUORAAN KUSTANTAJALTA s-posti: nnepos.com tai LÄHELLÄ 1/