Tutkittua tietoa vapaaehtoistoiminnasta - selvityksiä, opinnäytteitä, tutkimuksia

Transkriptio

1 Tutkittua tietoa vapaaehtoistoiminnasta - selvityksiä, opinnäytteitä, tutkimuksia XXVI Yleinen palokuntalaiskokouksen seminaari , Kotka Teija Mankkinen, SPEK Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

2 Selvityksiä, opinnäytetöitä, tutkimuksia 1) Juhani Laasanen, Ruralia-Instituutti, Helsingin yliopisto Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset 2) Isto Kujala (SSPL) Palokuntasopimukset Suomessa sopimusten selvittämishankkeen loppuraportti 3) Susanna Laukkanen (diplomityö, TTY) Vapaaehtoispalokuntien kiireelliset pelastustehtävät 4) Tytti Oksanen (diplomityö, TTY) Vapaaehtoiset palokunnat onnettomuuksien ehkäistytyössä 5) Sami Häkkinen, SPPL Paloturvallisuusseurannan kehittäminen 6) Teija Mankkinen, TY Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana 7) Pekka Vänskä - Teija Mankkinen (käynnissä), SPEK Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009

3 Laasanen (2011): Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Mielenkiintoinen lähtökohta: mikä on vapaaehtoistyön (palkaton työ) rahallinen arvo ja kansantaloudellinen vaikutus paljonko maksaisi, jos vastaava työ tehtäisiin palkallisena työnä julkisella sektorilla OK-opintokeskuksen hanke Mukana SPEK, SPR, 4H, MLL

4 Vapaaehtoistyön määrä ja hinta eri järjestöissä Käytännössä laskettiin vuosittainen työtuntimäärä ja toiminnan kokonais- ja palkkakustannukset, joiden pohjalta laskettiin keskimääräinen tuntihinta. Tiedot syötettiin ns. simulointimalliin, jolla laskettiin kansantaloudelliset vaikutukset Järjestö Tuntimäärä Ka tuntihinta Kansantaloudellinen (sis. sos.kulut) vaikutus (keskiarvona) MLL ,55 euroa 12 miljoonaa 4H-liitto ,13 euroa 4 miljoonaa SPR ,94 euroa 36 miljoonaa SPEK ,68 euroa 79 miljoonaa

5 Joitakin varauksia SPEKkiä koskeviin tuloksiin Vapaaehtoisella toiminnalla tarkoitetaan palokuntien hälytystehtäviä, joista vastaavat palokuntien hälytysosastot, nuorisotoiminta, naistoiminta, veteraanitoiminta ja soittokuntatoiminta Tuntimäärä= ko. toimintaan kuluneet tunnit (hälytykset, koulutukset, varallaolo, varainhankinta ja muu) Vapaaehtoistoimijoiden määrä vaihtelee eri lähteissä tuntimäärät perustuvat arvioihin Vapaaehtoistoiminnasta maksetaan myös korvauksia (esim. matka-, majoitus-, puhelin- tai muita korvauksia) Vapaaehtoisiksi määriteltiin tutkimuksessa - perinteinen vpk-toiminta - puolivakinaiset - osa-aikaiset - laitos-, tehdas- ja sotilaspalokunnat

6 Kuinka monessa palokunnassa maksetaan palkkaa sopimushenkilöstölle (Kujala 2011) Pelastuslaitos Sivutoim. paloasemat Sopimuspalokunnat Työpaikkasopimuspalokunnat Yhteensä Helsinki Länsi-Uusimaa 1 1 Keski-Uusimaa 3 3 Itä-Uusimaa 5 5 Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koilismaa Lappi Yhteensä

7 Opinnäytteitä - ja vähän muutakin

8 Susanna Laukkanen (TTY): Vapaaehtoispalokuntien kiireelliset pelastustehtävät Selvittää vapaaehtoispalokuntien merkitys kiireellisten tehtävien hoitamisessa Kiireellisten pelastustehtävien määrittely (Tillander jne. 2010) - rakennuspalot - liikennevälinepalot - maastopalot - muu tulipalo - räjähdys- / räjähdysvaara - ihmisen pelastaminen - vaarallisten aineiden onnettomuudet - liikenneonnettomuudet - sortuma / sortumavaara (huom! Mukana eivät ole esim. tarkistus- ja varmistustehtävät, ensivaste- tai yhteistoimintatehtävät)

9 Kiireelliset pelastustehtävät palokuntamuodoittain 2009 Lähde: Laukkanen 2011

10 Lisäksi Lisäksi löytyy tiedot palokuntamuodoittain ja riskialueittain Vapaaehtoispalokuntien kiireellisiin hälytystehtäviin käyttämä tuntimäärä oli lähes työtuntia Vapaaehtoisten palokuntien merkitys kiireellisten hälytystehtävien hoitamisessa on kuitenkin erilainen eri pelastustoimen alueilla (vaihtelee 0 % aina yli 80 %:iin) Vapaaehtoisten merkitys harva-alueilla Myös yhdyskuntarakenteen merkitys Yhteistyössä vakinaisten kanssa tehdyt tehtävät (rakennuspalot) Merkityksellistä kuormittuvuuden näkökulmasta Palokunnilla merkittävä rooli kiireisten tehtävien hoitamisessa Huom! Tässä työssä tutkittu vain kiireellisiä hälytystehtäviä

11 Tytti Oksanen (TTY): Vapaaehtoiset palokunnat onnettomuuksien ehkäisytyössä Aineisto kerätty Pronton tilastoista sekä webropol kyselyllä (vastauksia 80 kpl) Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tapahtumien järjestäminen päätoimiset vpk sivutoimiset muut 87 % 6 % 3 % 4 % VPK:n järjestämistä onnettomuuksien ehkäisytapahtumista - 44 % pelastustoimen esittelyjä - 28 % muita tilaisuuksia - 14 % alkusammutus- ja poistumisharjoituksia - 13 % kampanjapäiviä HUOM! Alueelliset erot suuria Varaus: tilastointikäytännöt + kyselyihin vastaaminen

12 Mitä vapaaehtoiset pitivät itse tärkeinä asioina onnettomuuksien ehkäisytyössä? Vapaaehtoinen henkilöstö on motivoitunutta Onnettomuuksien ehkäisytyössä voidaan hyödyntää hankittua osaamista Toimintaa motivoi oma kiinnostus, ei pakko Voi olla hyödyksi Vapaaehtoinen on lähempänä tavallista kansalaista Porukalla on hyvä henki

13 Sami Häkkinen (SPPL): Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Diplomityö 5/ /2008, toinen vaihe 2/2009 1/2011, jatkohanke 3/2011-8/ % PSR-rahoitus Työkalut pelastuslaitoksille paloturvallisuuden seurantaan: Vahinkomittarit Toimintaympäristön mittarit Toiminnan mittarit (turvallisuusviestintä, valvontatoiminta) Pelastustoiminta (Henkilöstö ja talous) Jalkauttamisen tueksi tutkimuksellista proosaa, käyttöohjemanuaalit, laitosvierailuja, PRONTO-toiminnallisuuksia, Webropol-työkalut Materiaalit saatavissa: > Paloturvallisuusseuranta Sami Häkkinen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, , sami.hakkinen@sppl.fi

14 Teija Mankkinen (TY, SPEK): Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana Sosiologian väitöskirja Keskusteluaineisto kerätty 2000-luvun alussa kolmessa eri pelastuslaitoksessa Pohditaan - millaisen tarinan palomiehet kertovat työnsä muutoksesta? - mitä ovat oikeat ja turhat palomiestyöt? - keitä me (palomiehet) ollaan ja miten me (palomiehet) määrittelevät itse itseään ja keihin suhteessa? - millaiseksi palomiesyhteisö puheessa rakennetaan eli miten me ollaan? Kaksi erilaista tapaa jäsentää palomiestyötä ja sen muutosta: 1) palomiestyö elämäntapana 2) palomiestyö työnä eri puhetavoissa palomiestyö ja sen muutos sekä palomiesyhteisö rakennetaan erilaisiksi erilaiset jäsentämistavat tuottavat erilaiset tavat toimia ja suhtautua asioihin

15 Pelastustoimen tilinpäätöshanke

16 Tavoite Laatia pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 Pelastustoimen yhteiskunnallisen merkityksen selvittäminen - toiminta (reagoiva + ennaltaehkäisevä + muu) - talous - resurssit

17 Pelastustoimen kokonaistarkastelu MINISTERIÖ AVI OPISTO Häke CMC PSR SPEK ALPE (22 kpl) SPPL Palokunnat SSPL MPK

18 Sateenkaarihanke Vaihe I käynnistysvaihe - tietojen kerääminen, analyysin aloittaminen Vaihe II varsinainen analyysivaihe

19 Hankeorganisaatio Toteuttaja: SPEK Pekka Vänskä (hankkeen johto), Teija Mankkinen (tutkija) Ohjausryhmä - Markku Haiko, Kuntaliitto - Markku Haranne, AVI - Kimmo Kohvakka, SPEK - Isto Kujala, SSPL - Vesa Parkko, SPPL - Pentti Partanen, SM

20 Tähän mennessä tehtyä mm. 1) Pronton läpikäymistä eri tietojen osalta 2) Muiden tietokantojen läpikäymistä ja tietojen keräämistä 3) Henkilöstötietojen kerääminen 4) Palokuntien määrät 5) Kiireelliset pelastustehtävät palokuntamuodoittain 6) Palokuntien tekemä onnettomuuksien ehkäisytyö 7) Käytettyjen käsitteiden kartoitus

21 KuEL-vakuutettujen määrät Pronto 2009 tilastot: miehistö pt 2787, alipäällystö 429, päällystö 553 Lähde: Keva/Anna Koski-Pirilä 05/2011

22 Henkilöstötietojen pohja Vakinaisen henkilöstön määrä ja rakenne Hallinto ja tukipalveluhenkilöstö Alle 30 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 60 vuotiaat Naiset Miehet Nimikkeiden mukaan Johto- ja päällikkö henkilöstö Päällystö/esimies Asiantuntija ja suunniteluhenkilöstö Toimisto- ja hallintohenkilöstö Tekninen henkilöstö Yhteensä xx xx xx xx xx xx xx x xx xx Pelastustoimintaan osallistuvat xx xx xx xx xx xx xx x x xx Pelastustoiminta Alle 30 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 60 vuotiaat Naiset Miehet Nimikkeiden mukaan Päällikkötasoinen henkilöstö Muu Päällystö Palomestari Palotarkastaja Muu asiantuntija ja suunniteluhenkilöstö Alipäällystö Vuoro-, ruisku ja asemamestari Paloesimiehet Miehistö Ylipalomiehet Palomies-sairaankuljettaja Palomies Muu henkilöstö Yhteensä xx xx xx xx xx xx xx x Pelastustoimintaan osallistuvat xx xx xx xx xx xx xx x Turvallisuuspalvelut Alle 30 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 60 vuotiaat Naiset Miehet Nimikkeiden mukaan Päällikkötasoinen henkilöstö Palotarkastaja Pelastus/turvallisuuskouluttaja Muu asiantuntija ja suunniteluhenkilöstö Yhteensä xx xx xx xx xx xx xx x Pelastustoimintaan osallistuvat xx xx xx xx xx xx xx x Ensihoito Alle 30 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 60 vuotiaat Naiset Miehet Nimikkeiden mukaan Päällikkötasoinen henkilöstö Päällystö- ja esimiehet Ensihoitajat Yhteensä xx xx xx xx xx xx xx x Pelastustoimintaan osallistuvat xx xx xx xx xx xx xx x Henkilöstö yhteensä xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xx Määräaikainen ja tilapäinen henkilöstö Lukumäärä Päällystö Muu asiantuntija ja suunniteluhenkilöstö Alipäällystö Miehistö Yhteensä xxx Arvio Henkilötyön jakautumisesta HTV Hallinto- ja tukipalvelut Pelastustoiminta Turvallisuuspalvelut Ensihoito HTV yhteensä xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xx Hälystysosasto Naisosasto Nuorisoosasto Vapaaehtoinen henkilöstö Lukumäärä Päällikkö Yksikönjohtaja Jäsenet Harjoittelijat Lukumäärä Jäsenet Lukumäärä Jäsenet Sopimuspalokunnat Vapaaehtoiset palokunnat VPK Tehdaspalokunnat Muut palokunnat Puolivakinainen paloasema Yhteensä xx x xx xxxx xx xx xxx xx xxx

23 Henkilöstön toimintakyky ja työpanos -pohja Henkilöstön Toimintakyky, Työpanos Firefit Pelastustoimintaan osallistuva vakinainen henkilöstö Alle 30 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 60 vuotiaat Naiset Miehet Henkilöstö yhteensä xxxx Toimintakykytestatut xxx Testin hyväksytysti suorittaneet xx Firefit indeksi ka. 3,2 3,1 jne.. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä/henkilö ka. Päällystö 12 Alipäällystö 13 Miehistö 14 Yhteensä Ka 13 Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot Päällystö 12 Alipäällystö 13 Miehistö 14 Yhteensä Ka 13 K Pelastuslaitoksella on käytössä varhaisen puuttumisen ohjelma x lkm Vuoden aikana ohjelmaan osallistunut henkilöstö 2 E Henkilöstön vaihtuvuus (vakinainen) Päällystö Alipäällystö Miehistö Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 65 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 58 Osa-aika eläkkeelle siirtyneet 58 Palveluksesta eronneet 47 Eläkkeelle siirtyvät Vuosi Päällystö Alipäällystö Miehistö Henkilöstön rekrytointi Päällystö Alipäällystö Miehistö Ulkoiset valinnat Sisäiset valinnat

24 Pelastustoimen kulut vuosina Pelastuslaitokset Sisäasiainministeriön pelastusosasto Pelastusopisto Palosuojelurahasto Alueviranomaiset Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Palopäällystöliitto Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Nuohousalan Keskusliitto ry ja sen jäsenyritykset Yhteensä Vuonna 2007 pelastuslaitosten osuus oli 90,7 % ja muiden tahojen 9,3 % pelastustoimen kuluista. Vuonna 2008 ja 2009 pelastuslaitosten osuus oli 90,0 % ja muiden tahojen 10,0 % pelastustoimen kuluista. Sisäasiainministeriön pelastusosaston siirtoerien osuus oli keskimäärin euroa vuodessa ja Palosuojelurahaston euroa vuodessa. Osuudet sisältyvät pelastuslaitosten kuluihin. Pelastustoimen kulujen nousu oli 0,9 % -yksikköä alhaisemmalla tasolla vuonna 2008 ja 0,6 % -yksikköä korkeammalla tasolla vuonna 2009 verrattuna toimialan yleiseen hintojen nousuun.

25 Pelastuslaitosten kustannusten kohdentuminen verrokkialueittain Operatiivinen toiminta 56,0 % 64,0 % 66,0 % 68,0 % Turvallisuuspalvelut 4,3 % 4,4 % 4,5 % 8,5 % Ensihoito 16,7 % 18,4 % 15,2 % 24,7 % Hallinto 9,3 % 7,1 % 5,7 % 3,8 % Tukipalvelut 11,3 % 10,3 % 11,5 % 9,5 %

26 Pelastuslaitosten henkilöstökustannusten kohdentuminen verrokkialueittain Operatiivinen toiminta 65,4 % 65,6 % 70,4 % 69,0 % Turvallisuuspalvelut 5,7 % 7,4 % 7,9 % 10,3 % Ensihoito 20,7 % 22,3 % 19,6 % 28,0 % Hallinto 4,8 % 4,7 % 3,3 % 4,1 % Tukipalvelut 4,4 % 2,8 % 1,7 % 2,0 %

27 Päätoimisten savusukelluskelpoisten määrät 2009 (Lähde: aluelaitokset 4/11)

28 Käynnissä olevat osaprojektit 1) Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös (Hätinen) 2) Analyysi kuntien ja pelastustoimen varautumisesta häiriö- ja poikkeustilanteisiin 3) Pelastussuunnitelmavelvollisten yhteisöjen omatoimisen varautumisen yhteiskunnallinen merkitys (Wiikinkoski) 4) Kuntien ja pelastuslaitosten varautumisen sekä pelastussuunnitelmavelvollisten yhteisöjen omatoimisen varautumisen kustannusanalyysi (Määttälä) 5) VPK-toiminnan muutos viime vuosikymmeninä: kamppailu vapaaehtoisuuden ja palkkatyön välillä (Palukka?/Malinen) 6) Selvitys pelastustoiminnan järjestelmistä eri maissa 7) Yhteenvetokirjan kirjoittaminen 8) Erilaiset palokuntamuotojen juridinen tarkastelu (Johanna Saukkonen)

29 Lisäksi tehdään Kiinteistötietojen kerääminen Ei-kiireellisten tehtävien määrät palokuntamuodoittain Onnettomuuksien ehkäisytoiminta Järjestö- ja valtiotoimijoiden henkilöstömäärät ja tehtävät (tarkistus) Eri tietojen yhdistäminen ja analyysi

30 Kuntien ja pelastuslaitosten varautuminen KUNTIEN JA PELASTUSLAITOSTEN VARAUTUMINEN Aineistot Mitä tehdään Kuka tekeeaikataulu Muuta Avien aineistot palvelutasopäätökset, Soitetaan Avien Tarja syyskuun Turvallisuussuunnitelma -raportti (SM) valmiussuunnitelmat, vsssuunnitelmat- ja järjestelmät, valvontasuunnitelmat, koulutussuunnitelmat, varautumista koskevat ohjeet, muut + pelastuslaitosten pelastussuunnitelmat pelastustoimen ja varautuminen - vastuualuejohtajat läpi puoliväliin mennessä Pelastuslaitosten aineisto Tarja tutkii valmiuslain ja selvittää, onko pelastuslaitoksilla jotain omaa aineistoa Analyysi Päivän seminaari Ohjausryhm / Tarvitaanko tietokoneohjelma? SPEK Tietokantahaut Teija selvittää, mitä tilastoja Prontossa on olemassa Teija / JP mennessä Kuntajohtajien teemahaastattelu Tarja kevät 2011

31 Omatoimisen varautumisen osahanke OMATOIMINEN VARAUTUMINEN: mitä omatoiminen varautuminen on? Pelastussuunnitelmien kerääminen Päätetään seminaarissa Suunnitelmien analyysi Pelastussuunnitelmamallien analyysi Kysely omatoimisen varautumisen käytännöistä Pelastuslaitosten tuottamat viralliset omatoimisen varautumisen ohjeet ja mallit Mitä materiaalia pelastuslaitokset keräävät ja kuinka paljon, ohjausvälineet, varautumisen linjaukset ja käytännöt Kerätään pelastuslaitosten tuottamat viralliset omatoimiseen varautumiseen littyvät ohjeet ja mallit JP alkuvuosi 2012

32 VPK-toiminnan muutos Eri palokuntamuotojen historiallinen tarkastelu Eri palokuntien määrät, henkilömäärät ja toiminnan volyymi VPK-toiminnan motivaatiotekijöiden tarkastelu (kysely) Teemahaastattelut toiminnan paikallisesta merkityksestä

33 Kysymyksiä, kommentteja? Kiitos! Mankkinen /21