Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointi: raportti
|
|
- Helinä Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointi: raportti kehittämispäällikkö Sanna Antman-Kurvi ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält strategiajohtaja Jorma Valve
2 Sisältö Taustaa ja arvioinnin toteutus Tulokset Kyselyn tulokset Laadullisen analyysin tulokset Johtopäätöksiä ja kehittämiskohteita Liite: Yhteenveto laadullisesta aineistosta: onnistumisia, haasteita ja kehittämisehdotuksia 2
3 Taustaa ja arvioinnin toteutus 3
4 Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoossa Kuluvalla valtuustokaudella Espoossa on pilotoitu ohjelmajohtamista poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa. Valtuusto asetti ohjelmat hyötytavoitteineen vuonna Asetetut ohjelmat ovat: Osallistuva Espoo Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaa ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Ohjelmat toimivat osana Espoo-tarinan toimeenpanoa. Viidessä valtuuston asettamassa poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on keskitytty valtuustokaudelle tunnistettuihin tärkeimpiin haasteisiin. Ohjelmajohtamisen toimintamalli luotiin samanaikaisesti ohjelmien suunnitteluvaiheen kanssa. Ohjelmajohtamisella viitataan tapaan organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia kehitysohjelmien avulla. Ohjelmajohtaminen eroaa linjajohtamisesta, mutta niillä on useita rajapintoja. Ohjelmissa voidaan kehittää ja kokeilla uusia palveluja, toimintatapoja ja muita ratkaisuja, mutta niiden laajemmasta käyttöönotosta päätetään linjaorganisaatiossa. Ohjelman toimijat osallistuvat ohjelmatyöhön usein tyypillisesti oman linjaorganisaation toimensa ohessa, ja resurssien käytöstä neuvotellaan linjaorganisaation kanssa. 4
5 Espoon poikkihallinnolliset kehitysohjelmat: tavoitteita ja lähtökohtia Toimivat osana strategian eli Espoo-tarinan toimeenpanoa Vauhdittavat uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin Tavoitteena on aikaansaada laaja-alaista vaikuttavuutta ohjelma-alueilla Tuovat uudenlaista otetta kehittämiseen ja kannustavat yhdessä tekemiseen yli perinteisten organisaation raja-aitojen Kokoavat kaupungin projektitoimintaa ja siihen käytettäviä resursseja Ohjelmien johtaminen eroaa linjajohtamisesta, mutta niillä on useita rajapintoja 5
6 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin itsearvioinnin toteutus Arvioinnin tavoitteena oli saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten ohjelmajohtamisessa on onnistuttu asetettuihin tavoitteisiin ja odotuksiin nähden? Miten ohjelmajohtamista tulisi kehittää, jotta se tukisi mahdollisimman hyvin Espoo-tarinan toteutusta? Arvioinnissa keskityttiin ohjelmajohtamisen toimintatapaan, ei ohjelmakohtaisiin tuloksiin. Ohjelmakohtaisia tuloksia, vaikutuksia ja onnistumista arvioidaan erikseen ohjelmien loppuraportoinnin yhteydessä talven aikana. Arviointi toteutettiin elo-syyskuussa 2016 viiden poikkihallinnollisen kehitysohjelman ohjaukseen osallistuneiden avainhenkilöiden itsearviointina. Arvioinnin tiedonkeruumenetelminä olivat sähköinen kysely, ohjausryhmien yhteinen arviointityöpaja ja ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu. Konserniesikunnan strategia ja kehittäminen -ryhmä vastasi tulosten analysoinnista ja raportoinnista. Arvioinnin tuloksia käytetään Espoon ohjelmajohtamisen toimintatapojen kehittämisessä. 6
7 Kyselyn vastaukset Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 42 vastausta. Vastausprosentti oli 48 %. 7
8 Kyselyn tulokset 8
9 Kuinka Espoossa on onnistuttu ohjelmajohtamiseen ja ohjelmatyöhön kohdistuneissa odotuksissa ja tavoitteissa? (Kyselyn vastausten keskiarvot, n = 41) Asteikko: 1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Yksittäisten vastaajien arvioissa on suurta vaihtelua. Keskiarvojen keskihajonnat vaihtelivat välillä 0,81-1,23. 9
10 Luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden vastauksissa ei ole suuria eroja 10
11 Eri ohjelmia edustavien vastauksissa on jonkin verran eroja (1/2) Parhaita arvioita keskimäärin antoivat Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ja heikoimpia Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman edustajat. 11
12 Eri ohjelmia edustavien vastauksissa on jonkin verran eroja (2/2) Suurimmat erot ovat arvioidussa ohjelmatyön mielekkyydessä, ohjelmajohtamisen mallin ja siihen liittyvien toimintatapojen tarkoituksenmukaisuudessa, poikkihallinnollisen yhteistyön edistämisessä kaupunkiorganisaation sisällä ja kaupungin kehitystoiminnan kokoamisessa. 12
13 Laadullisen analyysin tulokset 13
14 Miten Espoon ohjelmajohtamisen toimintatapoja tulisi kehittää edistämään entistä paremmin Espoo-tarinan toteutusta? Kyselyn vastaajien mainitsemat kehittämiskohteet ryhmiteltyinä teemoittain (1/2) 1. Ohjelmien organisointi, roolit ja vastuut ja poikkihallinnollisuus ohjelmaryhmän sisällä (16 mainintaa) Ohjausryhmän kokoonpanojen tarkastelu ja jäsenten sitoutumisen vahvistaminen Ohjelmien sisällön selkeämpi projektointi ja vastuutus Poikkihallinnollisuuden vahvistaminen 2. Tavoitteiden ja mittarien asettaminen (12 mainintaa) Mittaamismahdollisuuksien varmistaminen hyötytavoitteita asetettaessa Vähemmän tavoitteita ja keskittyminen tärkeimpiin kehittämiskohteisiin Ohjelmien tavoitteiden parempi huomioiminen kaupungin muussa tavoiteasettelussa ja seurannassa 3. Yhteistyö ohjelmien ja linjaorganisaation välillä (10 mainintaa) Aktiivisempi tiedonkulku ja ajatustenvaihto ohjelmien ja linjaorganisaation välillä Tarkempi määrittely, mitä tehdään poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, muilla ohjelmilla ja mitä linjatyönä Ohjelmien mandaatin selkeyttäminen ja budjetin ohjausvaikutuksen vahvistaminen 4. Ohjelmajohtamisen toimintamalli ja työkalut (9 mainintaa) Ohjelmille omaa päätäntä- ja budjettivaltaa Byrokratian keventäminen Kaupungin projektisalkkutyökalun laajempi hyödyntäminen ohjelman ohjauksessa ja näkyväksi tekemisessä Kyselyn avovastaukset Mainintojen määrät kertovat, monenko eri vastaajan vastauksissa esiintyi teemaan liittyvä asia (vastaajia yhteensä 42). Liitteessä on yhteenveto kaikesta laadullisesta aineistosta ryhmiteltynä yllä oleviin kokonaisuuksiin. 14
15 Miten Espoon ohjelmajohtamisen toimintatapoja tulisi kehittää edistämään entistä paremmin Espoo-tarinan toteutusta? Kyselyn vastaajien mainitsemat kehittämiskohteet ryhmiteltyinä teemoittain (2/2) 5. Ohjelman ohjaus ja ohjausryhmän toimintatavat (7 mainintaa) Strukturoidumpi työskentely Nopeampia päätöksiä ja toimeenpanoja Rohkeutta lisää ja uusia luovia toimintatapoja Kokousten välisen työskentelyn kehittäminen ja tehtävien jakaminen ohjausryhmän jäsenten kesken 6. Seuranta ja arviointi (6 mainintaa) Sovittujen asioiden tiukempi seuranta Väliarvioinnin tekeminen ohjelman tavoitteista suhteessa muuttuvaan toimintaympäristöön Toimenpiteiden ja projektien vaikuttavuuden arviointi mahdollisimman yhtenevällä tavalla 7. Sidosryhmien osallistaminen ja vuorovaikutus (6 mainintaa) Kuntalaisten ja kumppanien laajempi osallistaminen Vuorovaikutuksen lisääminen toimijoiden välillä 8. Tulevien ohjelmien valinta (5 mainintaa) Vähemmän mutta entistä parempia ohjelmia Keskittyminen tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin Ehdotuksia tulevien ohjelmien teemoiksi dialla Resursointi (3 mainintaa) Avainhenkilöiden henkilötyöpanoksen selkeämpi resursointi ohjelmatyöhön ja ajankäytön varmistaminen esimiesten kanssa Kyselyn avovastaukset Muita mainintoja (10 mainintaa) Mainintojen määrät kertovat, monenko eri vastaajan vastauksissa esiintyi teemaan liittyvä asia (vastaajia yhteensä 42). Liitteessä on yhteenveto kaikesta laadullisesta aineistosta ryhmiteltynä yllä oleviin kokonaisuuksiin. 15
16 Kyselyn vastaajien kommentteja [Ohjelman] rooli on ollut erityisen merkittävä asioissa, joiden käynnistämistä/edistämistä ei tunnisteta vielä jonkin toimialamme vastuualueeksi Ohjelmajohtaminen auttaa luottamushenkilöitä ymmärtämään viranhaltijoiden työtä. Kaupungin kehitystoiminnalta puuttuu edelleen punainen lanka. Liikaa tehdään edelleen siiloissa ja ilman asukkaita. Työskentelytapa on edelleen jäykähkö. Rohkeutta pitäisi olla lisää. Tavoitteiden vieminen käytännön toiminnoiksi on epäselvää. Ohjelmaryhmässä oikein hyvä ja rakentava henki, joka tarjoaisi mahdollisuudet vielä kovempiin saavutuksiin. Toivottavasti ohjelmat saavat jatkoa, ja opitaan lisää. 16
17 Johtopäätöksiä ja kehittämiskohteita
18 Johtopäätöksiä ohjelmajohtamisen ja ohjelmatyön onnistumisesta Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden mielestä ohjelmajohtamiseen ja ohjelmatyöhön kohdistuneissa odotuksissa ja tavoitteissa on onnistuttu hyvin. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset ohjelmajohtamisen ja ohjelmatyön onnistumisesta eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan eri ohjelmien välillä on jonkin verran eroja arvioissa. Ohjelmajohtamisen mallissa ja toimintatavoissa on tulosten mukaan kehittämistarpeita. Toimintamallin perusajatukset tuntuvat kuitenkin toimivan hyvin ja pääosa kehittämiskohteista koskee käytännön toimintatapoja. Tulosten mukaan ohjelmajohtaminen on toimiva tapa toteuttaa Espootarinaa ja täydentää linjaorganisaation toimintaa. Jatkossa ohjelmia voisi olla vähemmän ja niiden tulisi keskittyä tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin, joissa ohjelmajohtaminen tuottaa eniten lisäarvoa. 18
19 Keskeisiä kehittämiskohteita ohjelmatyössä Jotta ohjelmajohtaminen tukisi entistä paremmin Espoo-tarinan toteutusta, ohjelmajohtamisen toimintatapoja tulisi kehittää erityisesti seuraavien osalta: Tavoitteiden muotoileminen selkeämmiksi, realistisemmiksi ja paremmin mitattaviksi, mahdollisuus tarkistaa tavoitteet ohjelmakauden puolessa välissä sekä ohjelmatyön fokusoiminen rajatumpiin keskeisiin kehittämiskohteisiin. Ohjelmien ja linjaorganisaation välisen rajapinnan selkeyttäminen mm. yhteistyötä ja tiedonkulkua vahvistamalla, jotta ohjelmat nähtäisiin laajemmin koko kaupungin yhteisinä asioina. Motivaation, asiantuntemuksen ja poikkihallinnollisuuden painottaminen ohjausryhmän jäsenten ja muiden avainhenkilöiden valinnassa. Ohjausryhmän roolin ja sitoutumisen vahvistaminen mm. perehdyttämällä jäsenet huolella ja käyttämällä aikaa ohjausryhmän työskentelytapojen kehittämiseen ja sopimiseen. Avainhenkilöiden resursoinnin varmistaminen mm. sopimalla selkeästi työajan käytöstä ohjelmatyöhön ja järjestämällä riittävä back-up ja tuki erityisesti ohjelmapäälliköille. 19
20 Liite: Yhteenveto laadullisesta aineistosta: onnistumisia, haasteita ja kehittämisehdotuksia 20
21 Yhteenveto laadullisesta aineistosta Liitteessä on yhteenveto kaikesta laadullisesta analyysista: kyselyn avovastauksista, työpajan keskusteluista ja ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelusta. Aineisto on ryhmitelty käyttämällä diojen teemoja, jotka nousivat kyselystä. Jokaisen teeman kohdalla on esitetty kooste onnistumisista, haasteista sekä kehittämiskohteista ja -ehdotuksista. Lisäksi viimeisellä dialla on ohjelmapäälliköiden koottuja ehdotuksia tulevien ohjelmien tukemiseksi. 21
22 Onnistumisia ja haasteita + Ohjausryhmän kokoonpano 5 luottamushenkilöjäsentä + 5 viranhaltijajäsentä on toiminut hyvin + Aito yhteistyö on toteutunut ohjausryhmässä ja poikkihallinnollisuus on toiminut + Ohjausryhmä on toiminut erittäin merkittävänä sparrausryhmänä ja käynnistäjänä asioissa, joiden edistämistä ei tunnisteta vielä jonkin toimialamme vastuualueeksi + Innostuneet ovat saaneet paljon aikaiseksi + On toteutettu asioita, joita ei olisi saatu lautakunnissa tehtyä + Ohjelman viestintäpäällikkö on ollut tervetullut tuki, vaikka panos on vaihdellut ohjelmittain. Viranhaltijoiden sitoutuminen ei ole aina ollut riittävää Jotkut valtuustoryhmät eivät ole olleet edustettuna ohjausryhmissä Ohjelman omistajan ja puheenjohtajan yhteistyö ohjelmapäällikön kanssa on ollut liian vähäistä. Ohjelma on ollut liiaksi ohjelmapäällikön varassa. Ohjelman ohjausryhmän rooli on ollut liian "kumileimasintyyppinen Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Valitaan ohjausryhmän jäsenet aidon tarpeen mukaan ja nostetaan viranhaltija- ja luottamushenkilöjäsenten motivaatio toimintaan osallistumiseen keskeiseksi valintakriteeriksi ohjausryhmään. Lisäksi on varmistettava, että ryhmässä on riittävästi asiantuntemusta ja kokemusta. Muutetaan ohjausryhmän kokoa (toisaalta ehdotetaan pienempää ohjausryhmää, jotta päästää aitoon keskusteluun, toisaalta taas laajempaa ryhmää poikkihallinnollisuuden ja monipuolisuuden varmistamiseksi). Valitaan ohjausryhmän jäsenille varajäsenet 1. Ohjelmien organisointi, roolit ja vastuut ja poikkihallinnollisuus ohjelmaryhmän sisällä Tuetaan ohjausryhmän yksittäisiä jäseniä asioiden viemisessä eteenpäin omilla toimialoillaan Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 22
23 2. Tavoitteiden ja mittarien asettaminen Onnistumisia ja haasteita + Tavoitteista on kysytty kohdejoukolta, mm. nuoret + On kokeiltu ja myös saatu aikaan uusia asioita + Joihinkin tavoitteisiin on ollut helppo löytää projekteja Jotkut tavoitteet ovat olleet epärealistisia Jotkut ohjelman asiat ovat tulleet jo muualta, esim. opetussuunnitelmasta, ja se on johtanut osittain päällekkäiseen toimintaan Joissakin ohjelmissa tavoiteasettelu ja toiminta on ollut osin päällekkäistä lakisääteisten ohjelmien kanssa Tietyt henkilöt ohjausryhmässä saattoivat ohjata liikaa tavoiteasettelua omien intressiensä suuntaan. Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Kytketään ohjelmien keskeiset tavoitteet paremmin Espoo-tarinan tavoitteisiin Linkitetään kehitysohjelmat vielä paremmin kaupungin ydintoimintojen kehittämiseen Vähennetään tavoitteiden lukumäärää ja keskitytään 2 3 tärkeimpään kehittämiskohteeseen Tehdään alkuarviointi ohjelmien toiminta-alueesta ja siitä, mitä odotetaan Pitäisikö ohjelmilla olla jo hyötytavoiteaihiot, kun ohjausryhmien kokoonpanot nimetään? Tai pitäisikö ohjausryhmän kokoonpano tarkistaa, kun hyötytavoitteet on asetettu, ja tehdä tarvittaessa muutoksia? Mietitään hyötytavoitteet suhteessa muihin tavoitteisiin ja ohjelmiin Asetetaan ohjelmille ja niiden projekteille selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, joiden onnistumista kyetään mittaamaan Tarjotaan mahdollisuus tarkistaa hyötytavoitteet pitkän ohjelmakauden puolessa välissä, koska toimintaympäristö saattaa muuttua merkittävästi Tarvitaan priorisointityökalu Panostetaan tavoitteiden viestintään enemmän Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 23
24 3. Yhteistyö ohjelmien ja linjaorganisaation välillä Onnistumisia ja haasteita + Ohjelmajohtaminen ei korvaa linjaorganisaation työtä, mutta voi täydentää sitä ja tuoda työhön uusia näkökulmia + Ohjelmajohtamisen kautta on päästy toimialat ylittävään kehittämiseen isoissa asioissa Ohjelman toiminta on jäänyt osittain ontoksi suhteessa linjaorganisaation toimintaan. Ohjelmassa on paljon ideoita, mutta ei ole välttämättä mandaattia lähteä niitä toteuttamaan Linja tappaa isot innovaatiot => arjen raadollisuus, miten päästään sen yli? Yksittäinen toimiala painottui liikaa ohjelmassa Poikkihallinnollisen, hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen on toteutunut epätasaisesti: osa hallinnonaloista on suhtautunut asiaan myönteisesti ja ollut aktiivisesti mukana, osa ei. Alussa ohjelmien välisiä rajapintoja mietittiin liian vähän Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Vahvistetaan ohjelmatyön ja linjatyön kytköstä yhtenäistämällä soveltuvin osin ohjelmien hyötytavoitteita ja toimialojen tuloskorttitavoitteita. Varmistetaan yhteys muihin tahoihin, jotka vastaavat tavoiteasettelusta ja kehittämisestä ohjelman alueella. Määritellään, hoitaako ohjelma vai linjaorganisaatio tietyn projektin/tekemisen ja mikä taho ottaa toteuttamisvastuun. Resurssit osoitetaan sen mukaisesti joko ohjelmalle tai linjaorganisaatiolle. Sitoutetaan toimialajohtajat alkuvaiheessa vahvemmin ohjelmatyöhön. Heidän tulisi vastuuttaa selkeästi henkilöt ja antaa mandaatti toimia. Parannetaan sisäistä tiedonkulkua ja ajatustenvaihtoa linjaorganisaation ja ohjelmien välillä tukemalla ohjausryhmiin nimettyjen edustajien tehtävää viestinviejinä oman toimialansa/yksikkönsä suuntaan. Edistetään ajattelua, että ohjelmat nähtäisiin kaupungin yhteisinä eikä kilpailevina linjaorganisaation kanssa. Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 24
25 4. Ohjelmajohtamisen toimintamalli ja työkalut Onnistumisia ja haasteita + Kehitysohjelmatyö on ylittänyt ennakko-odotukset + Hyvä harjoittelukierros, toinen kierros tulee olemaan helpompi + Ohjelmatyö on erinomainen tapa toteuttaa Espoo-tarinaa + Ohjelmajohtamisen malli on tarkoituksenmukainen + Ohjelmasuunnitelman teko alussa on tukenut työtä ja mm. selkeyttänyt rooleja ja vastuita + Hyvä, että ohjelmat ovat kokoontuneet yhteen noin kerran vuodessa. + Ohjelmapäälliköiden säännölliset yhteiset kokoukset ovat olleet tarpeellisia. Ohjelmajohtamisen käsitteet ovat olleet monelle epäselviä niin ohjausryhmässä kuin henkilöstössä On ollut paljon säännönmukaista tekemistä (paperityötä) ja kokousistumista, jossa lähinnä tiedoksisaantia Työskentelytapa on edelleen jäykähkö Malli on paikoin raskas ja siihen liittyvät toimintatavat sekavia Päällekkäisyys ja projektien moninaisuus tuo sekavuutta siihen, mitä toimintamalleja noudatetaan ja mitä priorisoidaan. Alussa tehty riskianalyysi jäi irralliseksi Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Annetaan ohjelmajohtamisen mallille vielä vahvempi mandaatti ja laajempi rahoitus. Kiinnitetään ohjelmat vahvemmin kaupungin muihin tavoitteenasetanta- ja seurantaprosesseihin kaupungin keskeisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi Kevennetään byrokratiaa. Liian tarkat ohjeet tappavat luovuuden. Selkeämmät ohjeet ohjelmien alkuvaiheeseen Kehitetään tapaa, jolla ohjelmissa arvioidaan ja hallitaan riskejä Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 25
26 Onnistumisia ja haasteita + Strukturoitu ohjausryhmän toimintatapa, mm. säännölliset kokoukset ja kokousrakenne + Ohjelmapäällikkö on toiminut tulkkina ohjelmaslangin kääntämisessä Tavoitteiden vieminen käytännön toiminnoiksi on epäselvää Toiminta betonoitui muutamien alussa valittujen tavoitteiden edistämiseen ja kuihtui pian byrokraattiseksi paperin/agendan pyöritykseksi ja resurssien allokoinniksi siihen Toimintatavat eri ohjelmissa ovat kovin erilaisia, tavoitteellisuus ja ohjaus vaihtelevat Eri toimialojen erilainen kieli voi aiheuttaa hankaluuksia asioiden esittelyssä ja tulkinnassa ja vaikuttaa sitoutumiseen Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Perehdytetään ohjausryhmän jäsenet paremmin tehtäväänsä alussa ja henkilövaihdostilanteessa Käytetään alussa aikaa ohjausryhmän ryhmäytymiseen ja sisäisten työskentelytapojen kehittämiseen ja sopimiseen Kehitetään ohjelman omistajan, puheenjohtajan ja ohjelmapäällikön välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Vahvistetaan ohjausryhmän roolia myös kokousten välillä. Esim. määritellään hyötytavoitekohtaiset työrukkaset, jolloin ohjausryhmän jäsenet pääsevät/ joutuvat osallistumaan työskentelyyn. Otetaan projektisalkku käyttöön ja näytille heti alusta Lisää rohkeutta 5. Ohjelman ohjaus ja ohjausryhmän toimintatavat Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 26
27 6. Seuranta ja arviointi Onnistumisia ja haasteita + Seuranta on tärkeää, vaikka ohjelman vaikuttavuutta ei voisikaan osoittaa mittaamalla Mittaamalla on vaikea osoittaa ohjelman vaikuttavuutta Ohjelmien saavutuksiksi on kirjattu asioita, jotka olisivat toteutuneet ilman ohjelmia Ohjelman vaikuttavuus ja valittavat toimenpiteet ovat liiaksi riippuvaisia ohjelmapäälliköstä ja hänen kontakteistaan Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Valitaan alussa mittareita, joihin ohjelmatyöllä voidaan vaikuttaa Seurataan sovittuja toimia tiukasti ja varmistetaan, että ohjausryhmän jäsenet kantavat sovitut vastuunsa. Lisätään toimenpiteiden seurantaa Tehdään ohjaus ja arviointi läpinäkyväksi kaupungin projektisalkkua hyväksikäyttäen Tehdään ohjelmatyöllä aikaansaatu konkretia paremmin näkyväksi ohjausryhmälle esim. lisäämällä raportointia ja kutsumalla ohjausryhmä mukaan eri toimintoihin Kevennetään ohjelmien raportointia esim. miettimällä uusia raportointitapoja ja hyödyntämällä valmiita raportteja eri yhteyksissä ja eri kohderyhmille Kehitetään projektien ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia mahdollisimman yhteneväksi Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 27
28 Onnistumisia ja haasteita + Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden esiintyminen yhdessä, myös tarvittaessa kumppaneiden tilaisuuksissa, on avannut keskusteluyhteyksiä ja vuorovaikutusta sekä näyttänyt kaupungin sitoutumista + Keskustelu luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä on ollut tärkeää: luottamushenkilöt ovat voineet osallistua kehittämiseen + On lähestytty järjestöjä ja kaupunkilaisia, mikä on lähentänyt toimijoita ja koettu hyväksi myös järjestöjen taholta + Uudenlainen verkostoituminen on tuonut Espoolle vahvuuksia, jotka ovat ennen jääneet hyödyntämättä. Kentän toiminnan tuntemus ei ole riittävää 7. Sidosryhmien osallistaminen ja vuorovaikutus Ohjelmatyö näkyy liian vähän kuntalaisille ja ohjelmatyön ulkopuolisille kaupungin työntekijöille Tehdään edelleen liikaa siiloissa ja ilman asukkaita Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Tunnistetaan alussa huolellisemmin ohjelmakohtaiset keskeiset sidosryhmät ja tunnistetaan sopiva tapa osallistaa heidät työhön Lisätään eri toimialojen välistä yhteistyötä edelleen. Kaikenlaisen yhteisen tekemisen lisääntyminen vähentää osaoptimointia ja päällekkäisiä resursseja Osallistetaan ohjelman kehittämiskohteiden valintaan laajempi joukko kuntalaisia, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita Turvataan jatkuvuus mm. rahoituksen suhteen Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 28
29 8. Tulevien ohjelmien valinta Vastaajien ehdottamia ohjelmien valintaperusteita Päivitetty Espoo-tarina uusien ohjelmaideoiden keskeisimpänä lähteenä Uudesta Espoo-tarinan kyselystä teemoja ja haasteita seuraaviksi ohjelmiksi Vähemmän mutta entistä parempia ohjelmia Keskittyminen tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin Vastaajien teemaehdotuksia tuleville ohjelmille Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaupungin elinvoimaisuuden mahdollistajana Asunnottomuus ja työllisyyden haasteet Vieraskielisen väestön kasvu on hyvä huomioida tulevassa kehittämistyössä Pakolaiset yhdeksi teemaksi kehitysohjelmiin tai oma ohjelma pakolaisiin liittyen Suuraluekohtaisia ohjelmia esim. Matinkylässä, Espoonlahdessa ja Tapiolassa. Tehdään paikallisesti käytännön toimenpiteitä poikkihallinnollisesti: näin saadaan lisää ihmisiä mukaan, yhteisöllisyyttä, ja voidaan keskittyä kullakin alueella tarvittaviin toimenpiteisiin Most Sustainable Cities -tutkimuksesta voisi poimia, mihin kestävän kehityksen toiminnassa kannattaa jatkossa keskittyä esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden osalta. Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 29
30 9. Resursointi Onnistumisia ja haasteita + Ohjelmalle on kohdistettu oma määräraha + Ohjelman rooli on joissain tapauksissa ollut toimia lisärahoittajana, mikä on ollut tervetullutta kehittämisresurssien niukkuuden vuoksi + Strategia ja kehittäminen -ryhmän tarjoama tuki on koettu hyväksi Ohjelmapäällikön ja projektipäälliköiden työajan resursointi ohjelmatyöhön on ollut liian vähäistä. Keskeistä kehitysohjelmaa ei voi toteuttaa yhdellä osa-aikaisella vastuuhenkilöllä. Osalla ohjelmapäälliköistä on ollut tukiresursseja käytössä, mutta ei kaikilla. Kun rahoitus tietylle asialle on tullut ohjelmasta tai koko uusi toiminta on ohjelman ideoimaa, sitä ei helposti oteta yksikköjen omaan budjettiin. Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Laaditaan selkeät säännöt resurssien käytöstä Keskustellaan ja sovitaan mahdollisimman tarkasti ohjelmapäällikön, viestintävastaavan ja sisällöllisten asiantuntijoiden ohjelmaan käytettävästä työajasta vastuullisen esimiehen kanssa ennen roolin ottamista. Ohjelmatyön toteuttaminen vaatii resurssien kohdistamista kehitystyöhön ja se tulee huomioida henkilöiden muussa työmäärässä. Nimetään jokaiselle ohjelmapäällikölle jonkinlainen back-up esim. osa-aikainen työpari. Ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen tarvitaan tukea Kyselyväittämien perustelut ja avovastaukset + arviointityöpaja + ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 30
31 Ohjelmapäälliköiden ehdotuksia tulevien ohjelmien tukemiseksi Toteutetaan valmennusta kehitysohjelmien ohjausryhmille erityisesti uuden ohjelmakauden alussa. Valmennusten sisältötoiveita ohjelmapäälliköiltä: Mitä odotan ohjausryhmätyöltä? Mitä olen itse valmis tuomaan ohjausryhmään (tekemistä, osaamista, kontakteja tms.) Mitä minä voin viedä ohjelmasta omaan organisaatiooni (jokainen ohjausryhmän jäsen on osaltaan viestinviejä, jolla vastuu tiedonkulusta)? Mikä on luottamushenkilön rooli, mikä on viranhaltijan rooli, ja mitä heiltä odotetaan (ero muuhun työskentelyyn, esim. lautakuntatyöskentelyyn)? Mikä on ohjelmatyön tarkoitus ja mitkä ovat toimintatavat? Perehdytetään systemaattisesti ohjausryhmän uudet jäsenet henkilövaihdosten yhteydessä Tarjotaan kummit uusille ohjelmapäälliköille. Nykyiset ohjelmapäälliköt ovat valmiita toimimaan uusien ohjelmapäälliköiden kummeina. Tuodaan poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ja niiden rooli Espoossa entistä vahvemmin esiin kaupungin esimies- ja johtamiskoulutuksissa Tehdään ohjausryhmän sisäiseen työskentelyyn ohjeet, johon sisällytetään ohjausryhmätoiminnan hyviä käytäntöjä. Esim. miten ohjelmabudjettia jaetaan, minkälainen asialista tehdään, pöytäkirjojen mallinnus, pöytäkirjojen julkaiseminen. Järjestetään ohjelmajohtamisen tueksi ulkopuolisen rahoituksen hakemisen asiantuntija seuraamaan rahoitusmahdollisuuksia ja auttamaan rahoituksen hakemisessa. Ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu 31
Espoon kaupunki Pöytäkirja 328. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 5349/2013 00.01.02 328 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 209. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh
Valtuusto 21.11.2016 Sivu 1 / 1 5349/2013 00.01.02 Kaupunginhallitus 328 7.11.2016 209 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 02.09.2013 Sivu 1 / 1 3726/00.01.02/2013 249 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Hoverfält, puh. (09) 816 84862 Jorma
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 23. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 607/2017 00.01.02.02 Kaupunginhallitus 41 13.2.2017 23 Valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten
LisätiedotOhjelmajohtaminen julkisella sektorilla: Case Espoon kaupunki
Ohjelmajohtaminen julkisella sektorilla: Case Espoon kaupunki Projektipäivät 2.11.2016 Ohjelmajohtaja, TkT Päivi Hoverfält, Espoon kaupunki paivi.hoverfalt@espoo.fi Sisältö Mitä ohjelmajohtamisella tavoitellaan?
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1 5349/00.01.02/2013 367 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro
Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotKUNNAN TULOKSELLINEN JOHTORYHMÄTYÖSKENTELY
KUNNAN TULOKSELLINEN JOHTORYHMÄTYÖSKENTELY Mitä mieltä kunnanjohtajat ovat omista johtoryhmistään? Yhteenveto kyselyn tuloksista Maaliskuu 2017 BDO Oy Sähköinen kysely johtoryhmätyöskentelyn kehittämisestä
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotCase Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä
Case Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä Kirsi Vikström, Erikoissuunnittelija, Tietohallinto, ICT-tuotanto ja kehityspalvelut Projektipäällikkö, Tampere3 PMOn käynnistäjä Tampereen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotValtuustoseminaari. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 15.2.2017 Ajankohtaista Metropolipolitiikan neuvottelukunnan kokous 13.2. Hallitus antanut luvan valmistella esitys kasvupalvelujen erillisratkaisulaiksi
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotPoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista
PoPSTer-hankkeen arviointikysely Kooste tuloksista 13.2.2018 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Vastausprosentti Kysely toteutettiin 10. 15.1.2018 Se lähetettiin 370 hankkeessa mukana olleelle henkilölle,
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotHYVE -JOHTAMISEN KARTTA -HANKE 1.3.2012-31.10.2014 Kainuun osahankkeen riskienarviointi Pvm:30.7.2013 Laatijat: PirjoJokelainen Niina Komulainen Riskin vaikutus Vähäinen (1) Vakava (2) Erittäin vakava
LisätiedotYHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen
LisätiedotItsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)
Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotTiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotTULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN
www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotYHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä
YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä. Afrikkalainen sananlasku Lähtökohta Seurakunnan
LisätiedotNURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta
NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 valmistelu päätöksenteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 2016 15.12.2015 toteutuman arviointi
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotOnnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti
1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja
LisätiedotJohtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi
Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin 1.8.2019-31.12.2019 Tervetuloa opiskelemaan Ammattiopisto SAMIeduun! Tähän esitteeseen olemme koonneet johtamisen ja yritysjohtamisen opintokokonaisuuksia
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotAlueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) I Kari Oinonen, Aino Rekola
Alueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) 30.8.2017 I Kari Oinonen, Aino Rekola Tausta Maakuntauudistuksen selkein, välitön vaikutus kohdistuu toimijoiden tehtäviin, rooleihin sekä yhteistyöhön
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotNURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta
NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 val mistelu päätök senteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 15.12.2015 toteutuman 15.12.2015
Lisätiedottoiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen
Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:
LisätiedotTulokset Turun kaupungin näkökulmasta
Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala
LisätiedotSinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri
Sinä itse Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri Miksi esimiesarvioita tehdään? Oulun kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoitteeksi johtamistyön tukeminen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotOsa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
Lisätiedot- Committed to Excellence
Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotJyväskylän strategiapäivitys
Jyväskylän strategiapäivitys Valtuustoseminaari Laukaa 23.05.2017 Harri Hyvönen Kehitysjohtaja Sisältö Aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen Taustaa strategialle Muutoksen ajurit Nykyinen strategia Sidosryhmät
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
Lisätiedotjohdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa
Uudistuva ja vuorovaikutteinen johtaminen johdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa K a u p u n g
LisätiedotKoulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotEspoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta
Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 9.10.2013 Espoon visio
LisätiedotIPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille
IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:
LisätiedotTyöskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi
Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja
LisätiedotHyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä. Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4.
Hyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4.2019 Espoossa valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat tukevat
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 1 (4) KESTÄVÄ ESPOO POIKKIHALLINNOLLINEN KEHITYSOHJELMA. Ohjausryhmän kokous
PÖYTÄKIRJA 1 (4) KESTÄVÄ ESPOO POIKKIHALLINNOLLINEN KEHITYSOHJELMA Ohjausryhmän kokous Kokouksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää Kestävä Espoo ohjelman valtuustokauden tavoitetta ja tehtävää sekä
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotAsiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi. Sote-tietopohja-hankkeen työpajat
Asiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi Sote-tietopohja-hankkeen työpajat 14.6.2017 26.10.2015 1 Kevään workshopit Sote-tietopohjan läpileikkaavia teemoja ja keskeisiä sisältöjä työstetään yhteisillä työpajoilla,
LisätiedotLapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan
Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI
HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI 2.9.2015 Tervis - loppuseminaari Arja Väänänen, terveyden edistämisen koordinaattori Kuntakehittäjä, Tervis- hanke Mikkelin kaupunki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa
LisätiedotTavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015
Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,
LisätiedotNykyisen strategian toteutumisen arviointi
Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan
LisätiedotKeravan vanhusneuvosto
Keravan vanhusneuvosto Iiris Laukkanen 14.12.2018 Vanhusneuvoston tehtävät ja toiminta Kuntalaki 27 Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on
LisätiedotTervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN. Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä
ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS Tervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä 24.10.2018 Mika Tenhunen Vaikuttavuutta kehittämiseen TIETO ORGANISAATION
LisätiedotJohtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.
Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin
LisätiedotByströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen
Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotBoardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto
Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntatilaisuus
Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Kunnan ja maakunnan yhteistyön rakenteet, käytännöt ja sopimusmallit Hämeenlinna 29.5.2018 Irmeli Myllymäki, projektipäällikkö Opetus ja kulttuuri @IrmeliMyllymaki Julkisten
LisätiedotJyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen
Jyväskylän strategiapäivitys Kaupunginvaltuuston seminaari 13.3.2017 Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Lähtökohtana nykyinen strategia 8.3.2017 2 Kaupunkistrategian taustaa ja tavoitteet TAUSTAA; Rohkeasti
LisätiedotOpastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy
Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön
LisätiedotKouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu
KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu Hankkeen tausta ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena lisätä kestäviä liikkumistapoja arjen liikkumisessa Viime vuosikymmenten
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotTyöohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön
Hanke-esittely 1/5 Työohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen Lapissa Hanke-esittely 2/5 Sisältö 1 HANKKEEN SISÄLTÖ... 3 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN...
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotTulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen
Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 14.9.2016 Sini Sallinen 1 Meidän kunta = Hyvinvoinnin johtaminen = Yhteinen väestö Ł Sote on poistunut työnjohdosta, mutta ei kunnan alueelta! Ł Organisaatiolähtöisestä
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotMaaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet
Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
Lisätiedot