18 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT KAUPUNKIALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT KAUPUNKIALUEELLA"

Transkriptio

1 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT KAUPUNKIALUEELLA 18.1 Johdanto Asuminen - Koti - perheen arkielämän tärkein näyttämö. - välttämätöntä, jokaisen on asuttava jossakin. - kallista, suuri kulutusmeno-osuus, asumiseen liittyy riskejä Asunnot ovat - paikkaan sidottuja (pl. mobile homes), pitkäikäisiä, ei helposti muunneltavia - erilaisia kooltaan, tyypiltään, laadultaan ja rakenteellisilta ominaisuuksiltaan. Myös kotitaloudet - asuntojen kuluttajat - ovat keskenään erilaisia. - poikkeavat toisistaan elämänvaiheen, iän, perherakenteen ja tulojen suhteen. Heillä on myös erilaiset arvostukset, mieltymykset ja vaatimukset asumista koskien. Kun kotitalous valitsee uuden asunnon, se ei valitse ainoastaan lattiaa, kattoa, seiniä ja huoneita, vaan myös naapurit, maiseman, lähiympäristön, sosiaalisen miljöön, palvelut, liikenneyhteydet ja lukuisia muita tekijöitä, jotka liittyvät nimenomaan sijaintiin. Asuntoja ostetaan, myydään ja vuokrataan asuntomarkkinoilla. Niillä määräytyy asuntojen markkinahinta ja vuokra-asuntojen tapauksessa markkinavuokra. Julkinen valta vaikuttaa omalla toiminnallaan (vero- ja tukipolitiikka, julkinen rahoitus. Kunnallinen tai ARA(VA) tuotanto, vuokra- tai hintasäätely jne) asuntomarkkinoihin Asunto on myös sijoitusvarallisuutta ja investointikohde. Sen arvo voi nousta tai laskea Asunnon voi omistaa tai vuokrata, on myös välimuotoja, kuten asumisoikeus- ja osaomistusasunnot Muiden sijoituskohteiden tapaan asunnosta koituu omistajalle tuottoa vuokratuoton tai omassa asunnossa asumisesta koituvan (palvelusvirran) hyödyn muodossa sekä mahdollisen arvonnousun (tai laskun) kautta. Suunnilleen kaksi kolmasosaa Suomen kotitalouksien varallisuudesta koostuu asuntojen omistamisesta (edelleen?). WIDER tutkimus (2006) - Vuonna 2000 henkeä kohti laskettu varallisuus Suomessa on virallisilla valuuttakursseilla dollaria, mikä riittää 18. tilalle maailmassa. - Suomalaisten varallisuudesta valtaosa, 83 prosenttia, on kiinteistöissä, loput rahana ja arvopapereina. (Tässä as varallisuudesta on vähennetty asuntolainat). - Varallisuudesta iso osa on keskittynyt harvoihin käsiin, sillä rikkain kymmenes suomalaisista hallitsee 42,3:a prosenttia varallisuudesta. - Koko maailmassa varallisuuden kasaantuminen harvoille on aivan toista luokkaa. - Tutkimuksen mukaan rikkain kaksi prosenttia omistaa yli puolet maailman varallisuudesta.

2 134 Asuntomarkkinoilla on suuri merkitys koko kansantaloudessa. - Asuntoinvestointien osuus kansantalouden investoinneista on ollut runsas neljännes 1990-luvulla, aikaisempina vuosikymmeninä osuus oli vielä korkeampi. - Helsingin seudun asuntokannan markkina-arvo on noin 385 miljardia markkaa vuoden 1999 hintatasossa, kun alueen bruttokansantuote oli noin 200 miljardia markkaa samana vuonna. - Suurimmilla kaupunkialueilla rakentaminen, siihen liittyvä teollisuus ja palvelut sekä kiinteistöalan muut palvelut muodostavat merkittävät klusterin 7. Sen osuus koko seudun työllisyydestä ja arvonlisäyksestä esim. Helsingin seudulla noin 15 %. Asuntosektorin tutkimus ja kaupunkitaloustiede Kaupunkitaloustieteen perusmalleissa tutkimuskohteena on kotitalouksien sijoittuminen kaupunkialueella sekä kaupunkialueen maankäyttö erityisesti asumisen näkökulmasta. Toinen keskeinen tutkimusalue liittyy kotitalouksien sijainnin- ja asunnonvalintoihin sekä asumiskulutuksen eri aspektien mikrotaloudelliseen tutkimukseen. Näihin läheisesti liittyvä tutkimusalue on alueellisen sosiaalisen eriytymisen tutkimus. Makrotalouden näkökulmasta: asuntojen kysynnän, tarjonnan ja hintojen vaihtelut koko kansantalouden tasolla ja näiden vaihtelujen yhteydet yleiseen makrotaloudelliseen kehitykseen. Asuntomarkkinoiden ajallisesta kehityksestä ja sen dynamiikasta on tullut yleinen tutkimusalue myös alueellisena ja yksittäisiä kaupunkialueita koskevana, koska asuntomarkkinat ovat luonteeltaan alueelliset ja niiden kehitykseen sisältyy monia alueellisia erityispiirteitä. Lisäksi asuntomarkkinoiden dynaaminen kehitys liittyy läheisesti yleisempään kaupunkikehityksen mm. työmarkkinoiden ja maankäytön muutoksen - dynamiikkaan, josta on tullut yksi kaupunkitaloustieteen keskeinen tutkimussuunta. 7 Tämä sektori palvelee tosin koko kiinteistömarkkinoita eikä pelkästään asuntomarkkinoita.

3 Perustietoa kaupunkiasumisesta Väestö ja väestönmuutos Asuntokanta Asuntotuotanto Asuntojen hallintasuhde Asuntotuotanto Euroopan suurkaupunkialueilla Asuntojen hinta- ja vuokrataso 18.3 Kaupunkialueen asuntomarkkinoiden erityispiirteitä Käsitteitä Asuntokanta koostuu kaikista olemassa olevista asunnoista. Asuntokanta muodostaa asuntopääoman, josta kotitaloudet saavat asumispalveluksia. Taloudellisessa mielessä asuminen on asumispalvelusten kulutusta. Asuntokanta on luonteeltaan varantosuure, jota tarkastellaan tiettynä ajankohtana. Sen sijaan asuntopalvelukset ovat virtasuure, jota mitataan tietyn ajanjakson kuluessa. Asuntokannan määrää voidaan mitata asuntojen lukumäärällä, asuntojen yhteenlasketulla pinta-alalla tai asuntokannan arvolla, joka perustuu jollain tavalla määriteltyihin yksikköhintoihin. Asuntojen tarjonta tarkoittaa asiayhteydestä riippuen joko koko asuntokantaa (varanto) tai asumispalvelusten kokonaismäärää (virta), joka asuntokannasta on saatavissa. Termit asuntokysyntä, asumiskysyntä ja asumispalvelusten kysyntä tarkoittavat sitä asumispalvelusten määrää, jonka kotitaloudet ovat vallitsevilla hinnoilla halukkaita kuluttamaan. Asuntotuotanto on virtasuure, jolla tarkoitetaan tietyn ajanjakson kuluessa tuotettujen asuntojen määrää. Asuntojen poistuma tarkoittaa asuntojen siirtymistä pois asumiskäytöstä joko talojen purkamisen tai talojen/asuntojen käyttötarkoituksen muutosten seurauksena. Käyttötarkoituksen muutos voi tapahtua myös toiseen suuntaan, muusta käytöstä (esim. toimisto) asuinkäyttöön. Määrällisten muutosten lisäksi asuntokannassa tapahtuu laadullisia muutoksia: Asuntokannan kuluminen alentaa sen laatua ja arvoa, toisaalta rakennusten ja asuntojen kunnostus ja peruskorjaus kohottavat laatua ja arvoa. Hallintasuhde kuvaa asunnon omistussuhdetta. Omistusasunto on omistajan omassa käytössä. Omistusasunto voi olla oma talo (normaalista omakotitalo) tai osakeasunto, jolloin asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistus antaa hallintaoikeuden asuntoon. Vuokra-asunto on asunto, jonka sen omistaja (vuokranantaja) on luovuttanut toiselle (vuokralaiselle) asumiskäyttöön korvausta eli vuokraa vastaan.

4 136 Asunnon (kauppa)hinta on se hinta, jonka ostaja ja myyjä sopivat, kun asunto vaihtaa omistajaa asuntokaupalla. Asunnon markkinahinnalla tarkoitetaan tietyn tyyppisen asunnon "oikeaa" hintaa, jolla kysyntä (ostohalukkuus) ja tarjonta (myyntihalukkuus) kohtaavat. Asunnon vuokra on tietyn ajan kuluessa (yleensä kuukaudessa) maksettava korvaus asunnon käyttöoikeudesta. Omistusasunnon käyttökustannus (user cost) on laskennallinen käsite, joka tarkoittaa kaikkia niitä kustannuksia, jotka omistajalle asunnosta aiheutuu tietyn ajan kuluessa, yleensä kuukaudessa tai vuodessa. Käyttökustannus on vuokran vastine omistusasumisessa. Käyttökustannusten laskenta vaihtelee, mutta yleensä siihen lasketaan mukaan asuntolainan korkokulut, asunnon ylläpito- ja hoitokulut (asunto-osakeyhtiössä yhtiövastike), vaihtoehtoisen sijoituskohteen nettotuotto (jonka asunnon omistaja menettää sijoittaessaan asuntoon) sekä asunnon arvon muutos, johon vaikuttavat kuluminen alentavasti ja kunnostus/peruskorjaus kohottavasti sekä pääomavoitto tai -tappio markkinahintojen muutosten seurauksena 8. On huomattava, että asuntolainan lyhennyksiä ei lasketa käyttökustannuksiin, koska ne ovat säästöeriä, joiden myötä omistajan varallisuus kasvaa. Asumiskustannuksilla tarkoitetaan vuokra-asunnon tapauksessa vuokrakuluja ja omistusasunnon tapauksessa omistusasunnon käyttökustannusta. Kiinteistö koostuu rajatusta maa-alueesta (kaava-alueella tontti) ja sillä mahdollisesti olevista rakennuksista. Kiinteistön maapohjalla ja rakennuksilla voi olla eri omistaja, esimerkiksi asuinkiinteistön tontin voi omistaa kunta, vaikka asuinrakennus on yksityisen henkilön tai asunto-osakeyhtiön omistama. Kunta laatii taajama-alueilla asemakaavan. Se osoittaa eri käyttötarkoitukseen varattavien maa-alueiden eli tonttien ja yleisten alueiden (kadut, puistot jne.) rajat sekä niiden sallitun käyttötarkoituksen (asuin, liike jne.), rakennusoikeuden ja mahdollisia muita tontin rakentamista sääteleviä asioita. 8 Pääomavoitto tai -tappio realisoituu, kun asunto myydään. Myös realisoitumaton pääomavoitto/tappio vaikuttaa kotitalouden varallisuuteen, mikä edelleen voi heijastua luotonottoon ja kulutukseen.

5 MITEN KOTITALOUS JA ASUNTO KOHTAAVAT MIKRONÄKÖKULMA ASUNTOMARKKINOILLE Asuntomarkkinoilla asumispalvelusten kuluttajia ovat kotitaloudet Kotitalouksilla on keskeinen rooli myös asuntojen tarjonnassa - valtaosa asuntomarkkinoilla tarjolla olevista asunnoista on vanhoja asuntoja, joiden omistajat ovat kotitalouksia, jotka on muuttamassa toiseen asuntoon. Uusien asuntojen markkinoilla toimivat rakennuttaja- ja rakennusyritykset, jotka omilla pelisäännöillään tuottavat markkinoille uusia asuntoja. Vuokra-asuntomarkkinoilla toimii rinnakkain - voittoon (sijoituksen korkeaan tuottoon, riskit huomioon ottaen) tähtääviä yksityishenkilöitä ja yrityksiä sekä - ei-voittoa tuottavia yleishyödyllisiä yhteisöjä (osin eri pelisäännöillä). Tästä syystä on luonnollista lähteä analyysissä liikkeelle yksittäisen kotitalouden ja asuntoja tuottavat yrityksen toiminnasta asuntomarkkinoilla. Tässä luvussa esitellään asuntomarkkinatutkimuksen mikrotaloustieteellisiä teorioita kotitalouksien asunnonvalinnasta, asuntoja tuottavien yritysten toiminnasta sekä asuntojen hinnanmuodostuksesta eri osapuolten toiminnan seurauksena. Teorioita havainnollistetaan esittelemällä mikrotason analyyseihin perustuvia empiiristen asuntomarkkinatutkimusten tuloksia Lähtökohta: hyötyä maksimoiva kotitalous ja voittoa maksimoiva yritys Seuraava asuntomarkkinoiden teoria perustuu - oletukseen, että on olemassa toimivat asuntomarkkinat, joilla vallitsevat kilpailuolosuhteet. - Toisin sanoen sekä kysyntä että tarjonta perustuvat lukuisiin toisistaan riippumattomiin toimijoihin, joista jokaisen erillinen vaikutus markkinoihin on mitättömän pieni. - kotitalouksien oletetaan toimivan rationaalisesti ja pyrkivän maksimoimaan omaa hyötyään. - yritysten oletetaan pyrkivän maksimoimaan voittoaan. - Lisäksi oletetaan, että markkinoille osallistuvilla on täydellinen tietämys tarjolla olevista vaihtoehdoista sekä tuotteiden ja panosten markkinahinnoista. Nämä ovat taloustieteelliselle perusmalleille tyypillisiä oletuksia, joiden realistisuus monissa tapauksissa voi olla kyseenalaiseksi. Monimutkaisemmissa malleissa tarkastellaan sitä, miten tulokset muuttuvat jos ko. oletuksia muutetaan.

6 Kotitalouden asunnon valinta Jokainen kotitalous hankkii asunnon saadakseen asumispalveluja. Asunnot ovat erilaisia ja eri hintaisia. Hinta riippuu sen ominaisuuksista, mutta ominaisuuksia ei ole erikseen hinnoiteltu, vaan asunnolla on yksi tietty markkinahinta. Yksittäisen kotitalouden kannalta markkinahinta on se mikä on 9. Eli markkinahinta muodostuu kaikkien markkinoille osallistuvien kotitalouksien toiminnan seurauksena. Toisaalta eri tyyppisten asuntojen markkinahinnat paljastavat, miten eri ominaisuuksien vaihtelu vaikuttaa markkinahintaan. Kotitalous kuluttaa asumispalveluja sekä muita hyödykkeitä. Kotitalouden tulot rajoittavat kulutusmahdollisuuksia, ja se jakaa tulonsa asumispalvelujen ja muun kulutuksen välillä. Tuloilla tarkoitetaan tässä yhteydessä pitkän ajan ns. pysyväistuloja. Kotitalouden valintaongelma asuntomarkkinoilla havainnollistuu kuviossa Kuvitellaan mahdollisimman pelkistetty valintatilanne, jossa tarkastellaan samankokoisia ja samanarvoisissa sijainneissa olevia asuntoja, joilla on vain yksi ominaisuus, laatu. Sen markkinahinta kasvaa laadun parantuessa. Paksu yhtenäinen käyrä kuvaa markkinahinnan muutosta laadun suhteen. Kuviossa on myös kolmen erilaisen kotitalouden laadun arvostusta kuvaavat käyrästöt. Kukin käyrä kuvaa niitä hinta-laatu-yhdistelmiä, jotka ovat kotitalouden näkökulmasta samanarvoisia. Niitä kutsutaan samahyötykäyriksi. Käyristä näkyy, että kukin kotitalous on valmis maksamaan sitä enemmän mitä parempaa laatua se saa, mutta laadun kasvaessa alenee halukkuus maksaa laadun lisäyksestä lisähintaa eli kotitalouden kannalta laadulla on aleneva rajahyöty, mikä asumisen ominaisuuksien kohdalla tutkimusten mukaan pitää varsin hyvin paikkansa. Kotitalouksien laadunarvostusta kuvaavat samahyötykäyrät ovat kuitenkin keskenään erilaisia, mikä heijastaa heidän toisistaan poikkeavia arvostuksia hinta-laatu-suhteesta ja laadun lisäyksellä saatavasta lisähyödystä. Kunkin kotitalouden kannalta on optimaalista valita sellainen laatu-hintakombinaatio, jonka kohdalla kuviossa laadun arvostuskäyrä sivuaa markkinahintakäyrää. Sivuamispisteen yläpuolella olevissa pisteissä kotitalous maksaisi laadusta liikaa ja kärsisi hyötytappiota. Sivuamispisteen alapuolella olevat pisteet olisivat kotitalouden kannalta parempia, mutta ne eivät ole mahdollisia, koska niissä asuntojen tarjoajat saisivat liian alhaisen hinnan laadusta ja silloin he puolestaan kärsisivät hyötytappiota. Vallitsevalla laadun markkinahinnalla sekä oman tulorajoituksensa ja preferenssiensä puitteissa kotitalous 1 valitsee alhaisimman laadun ja samalla maksaa siitä alhaisimman hinnan. Vastaavasti kotitalous 3 valitsee korkeimman laadun ja maksaa siitä korkeimman hinnan. Kotitalous 2 sijoittuu keskelle sekä hinnan että laadun suhteen. Jos kotitaloudet poikkeaisivat toisistaan ainoastaan tulojen suhteen, mutta heillä olisi samanlaiset preferenssit kulutuksen ja asumisen suhteen, toisin sanoen kaikki käyttäisivät yhtä suuren osuuden kulutusmahdollisuuksistaan asumiseen ja arvostaisivat laatua samalla tavalla, niin silloin kotitalous 1 olisi pienituloisin, kotitalous 2 keskituloinen ja kotitalous 3 suurituloinen. Toisin sanoen suurituloisin valitsisi korkeimman laadun, koska sillä on varaa maksaa siitä eniten. Jos taas kaikilla kotitalouksilla olisi yhtä suuret tulot ja yhtä suuri asumiskustannusten tulo-osuus, mutta he poikkeaisivat toisistaan asumista koskevien 9 Tässä oletetaan, että markkinat ovat täydelliset eli myyjät ja ostajat tuntevat markkinahinnat.

7 139 Kuvio 19.1: Asunnon markkinahinta laadun suhteen sekä kolmen kotitalouden laadun arvostusta kuvaavat samahyötykäyrät Hinta Markkinahinta Kotitalous 2 Kotitalous 3 Kotitalous 1 Laatu preferenssien suhteen, kotitalous 1 olisi laatua vähiten arvostava ja kotitalous 3 laatua eniten arvostava kotitalous. Jos kaikki kotitaloudet olisivat samanlaisia sekä tulojen että preferenssien suhteen, kaikilla olisi samanlainen laadun arvostuskäyrä. Tämä käyrä olisi myös laadun markkinahintakäyrä. Tällöin jokainen kotitalous on yhtä tyytyväinen käyrän jokaisessa pisteessä. Laadun markkinahinta muodostuu kaikkien markkinoille osallistuvien kotitalouksien yhteisen toiminnan seurauksena, vaikka jokaisen yksittäisen kotitalouden vaikutus siihen on häviävän pieni. Markkinahinta on jokaisella laatutasolla se hinta, jonka eniten tarjoava kotitalous on sen tason laadusta valmis maksamaan. Edellä kuvattu malli kotitalouden rationaalisesta hyödyn maksimointiin pohjautuvasta valinnasta yhden asumisen ominaisuuden suhteen voidaan laajentaa kattamaan kaikki asumisen ominaisuudet. Tätä moniulotteista valintatilannetta on tosin mahdoton havainnollistaa kuviolla. Perusajatus on kuitenkin sama. Asumisen lukuisilla eri ominaisuuksilla on markkinahinnat 10, vaikkakaan ominaisuuksia ei yksittäisten asuntojen tapauksessa ole erikseen hinnoiteltu Jokaisella kotitaloudella on preferenssit, jotka määräävät ensinnäkin, kuinka suuren osan pysyväistuloista se allokoi asumiskulutukseen, ja toiseksi, kuinka paljon kotitalous arvostaa asumisen eri ominaisuuksia ja kuinka paljon se on valmis niistä maksamaan. Kotitalouden kannalta optimaalinen eli tulojen ja markkinahintojen antamissa rajoissa paras mahdollinen asunto on sellainen, jossa kotitalouden kunkin asumisen ominaisuuden arvostuskäyrä sivuaa kyseisen ominaisuuden markkinahintakäyrää. 10 Näistä hinnoista käytetään nimitystä hedoniset hinnat tai varjohinnat

8 Asuntoja tuottava yritys Asuntomarkkinoiden tarjontapuolena ovat asuntoja tuottavat yritykset, jotka rakennuttavat asuntoja myydäkseen tai vuokratakseen niitä kotitalouksille tai sijoittajille, viime kädessä kuitenkin kotitalouksien asumiskäyttöön. Seuraavassa ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi rakennuttajayritystä (kehittäjää = develper), joka päättää mitä rakennetaan ja hankkii sitä varten rahoituksen, rakennusmaata sekä rakennusurakoitsijoiden ja muiden alihankkijoiden tuotteita ja palveluksia. Rakennuttajayritykset tavoittelevat voittoa ja pyrkivät myymään (tuottaman) asunnot mahdollisimman korkealla hinnalla (pienillä kustannuksilla). Yritykset ovat erikoistuneet tietyn tyyppisten asuntojen tuottamiseen. Niillä on normaalisti erilainen tuotantoteknologia ja toimintalogiikka. Jotkut yritykset ovat erikoistuneet tuottamaan kalliita, yksilöllisiä laatuasuntoja hyvätuloisille kotitalouksille, toiset taas edullisia standardiasuntoja pienituloisille. Yritykset kilpailevat keskenään ja markkinoilla on lukuisia keskenään kilpailevia yrityksiä, mikään niistä ei voi määrätä hintoja, vaan erityyppisten asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla yksittäisen yrityksen toiminnasta riippumatta. Kunkin yrityksen erikoistuminen ja siihen liittyvä tuotantoteknologia määräävät, millä kustannuksilla yritys pystyy tuottamaan eri tyyppisiä asuntoja. Koska valmiin asunnon hinta määräytyy markkinoilla, yrityksen voitto riippuu siitä, millä kustannuksilla se pystyy asunnon tuottamaan. Kullekin yritykselle on optimaalista tuottaa sen tyyppisiä asuntoja, joiden tuottamisessa se on kustannustehokkain. Yrityksille voidaan määritellä samavoittokäyriä, eli ominaisuus-hintakombinaatioita, jotka tuottavat kunkin tyyppiselle yritykselle samansuuruisen voiton. Kuvioon 19.2 on piirretty kolmen eri tavalla erikoistuneen yrityksen samavoittokäyrät (tarjouskäyrät) yhden asunnon ominaisuuden - laadun - suhteen. Kunkin yrityksen on optimaalista keskittyä niiden asuntojen tuottamiseen, joiden laatu vastaa samavoittokäyrän ja markkinahintakäyrän sivuamispistettä. Kyseinen yritys saa suurimman voiton sen laatuisten asuntojen valmistamisesta. Yrityksen 1 on optimaalista erikoistua alhaisen laadun asuntoihin, yrityksen 2 keskitason ja yrityksen 3 korkealaatuisten asuntojen tuottamiseen. Kuvio 19.2: Asunnon markkinahinta laadun suhteen sekä kolmen yrityksen samavoittokäyrät Hinta Yritys 2 Yritys 3 Markkinahin ta Yritys 1 Laatu

9 Asuntomarkkinoiden markkinahinta ja tasapaino Kuvioiden 19.1 ja 19.2 markkinahinta kuvaa asunnon laadun suhteen määriteltyä tasapainohintaa, jolla sekä ostajat ovat valmiita ostamaan ja myyjät myymään kunkin laatuisia asuntoja. Kuvioista voi nähdä, että tasapainohinta on käyrä, joka kulkee sivuten eri tyyppisten kotitalouksien samahyötykäyriä ja eri tyyppisten yritysten samavoittokäyriä (ks. kuvio alla). Markkinahinta muodostuu kaikkien markkinoilla aktiivisesti toimivien kotitalouksien ja yritysten yhtäaikaisen toiminnan seurauksena. Kuitenkin yksittäisten kotitalouksien ja yritysten kannalta asuntomarkkinoiden markkinahinta on annettu, ne eivät yksinään voi siihen vaikuttaa. Kuvio 19.2b: Asuntomarkkinoiden tasapainohintojen määräytyminen laadun suhteen Hinta Yritys 2 Yritys 3 Markkinahinta a Yritys 1 Kotitalouksien samahyötykäyriä (kullakin on oma käyrästönsä) Laatu Edellä käsitelty malli kuvaa kotitalouksien ja yritysten valintaa ja tasapainohinnan määräytymistä asunnon yhden yksittäisen ominaisuuden suhteen. Asuntomarkkinoilla asunnon ominaisuuksia kuten kokoa, talotyyppiä tai laatua ei kuitenkaan hinnoitella erikseen, vaan asunnot myydään kokonaisuutena niine ominaisuuksineen, jotka niillä ovat. Kuitenkin asunto ja sen mukana asunnon markkinahinta koostuu lukuisista ominaisuuksista ja tietyillä edellytyksillä ominaisuuksien ns. hedoniset hinnat on mahdollista saada empiirisellä tutkimuksella esiin Esimerkkejä valinnoista ja arvostuksista asuntomarkkinoilla Hedonisten hintojen teoria (ks. kirjallisuusluettelo luvun lopussa) soveltaa edellä esitettyä lähestymistapaa asuntojen ominaisuuksien kysynnän, tarjonnan ja hintojen analyysissä. Hedonisten hintojen teoriassa asumista pidetään moniulotteisena heterogeenisena hyödykkeenä. Sekä asunnon rakenteellisia ja laadullisia ominaisuuksia että sijaintiin ja asuinalueeseen liittyviä ominaisuuksia pidetään erillisinä komponentteina asumisen moniulotteisessa ominaisuuskorissa. Näitä yksittäisiä ominaisuuksia ei voida myydä

10 142 markkinoilla erikseen, vaan asunnot myydään kaikkine ominaisuuksineen kokonaisina yksikköinä yhdellä markkinahinnalla. Hedonisten hintojen teorian perusidea on, että markkinat epäsuorasti paljastavat hedonisen hintafunktion, joka liittää ominaisuudet ja hinnat toisiinsa. Tämän teoreettisen kehikon puitteissa on mahdollista johtaa epäsuora "varjohinta" asumisen jokaiselle ominaisuudelle sekä analysoida eri ominaisuuksien kysyntää ja tarjontaa. Lähestymistapaa voidaan soveltaa empiirisissä analyyseissä, ja niitä onkin julkaistu runsaasti alan kirjallisuudessa. Ks. Kaupunkitalous -kirjan kuviot sekä erillinen moniste (HAL SL2010 Kaupunkialueen maankäyttö- ja hintarakennetta koskevia kuvioita: nettisivuilla) Kuviot perustuvat Seppo Laakson väitöskirjan hedonisiin asuntojen hintafunktioihin, jotka on estimoitu Helsingin seudun asuntokauppa-aineistoilla. Empiirinen hedoninen hintafunktio saadaan estimoimalla regressiomalli, jossa selitettävänä muuttujana on asunnon hinta (tai sen logaritmi) ja selittävinä muuttujina erilaisia asunnon kokoon, sijaintiin jne liittyviä muuttujia. Selittäjien estimoinnin tuloksena samat kertoimet ovat hedonisia hintoja ja kertovat mihin suuntaan (etumerkin mukaan) ja kuinka paljon (kertoimen suuruus) asunnon hinta muuttuu jos ko. selittäjässä tapahtuu muutos. Jotta voidaan sanoa jonkin tekijän todella vaikuttavan hintaan, on sen kertoimen oltava tilastollisesti merkitsevä Kotitalouden sopeutuminen muutoksiin Asunto on pitkäikäinen, kiinteä ja kallis hyödyke. Tästä syystä asuntoa ei vaihdeta päivittäin eikä yleensä edes vuosittain, vaikka kotitalouden ominaisuuksissa, tuloissa ja preferensseissä tapahtuisikin muutoksia. Kotitalous sopeutuu omissa olosuhteissaan tai asuntomarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin normaalisti siten, että se hankkii uuden asunnon ostamalla tai vuokraamalla ja muuttaa siihen. Tietyissä rajoissa, joskin normaalisti melko ahtaissa, kotitalouden vanhaa asuntoa voidaan muuttaa kotitalouden ominaisuuksissa tai tuloissa tapahtuneita muutoksia vastaavaksi, esimerkiksi korjaamalla ja kunnostamalla sekä (omakotitaloissa) rakentamalla lisätilaa. Asuntomarkkinoilla on poikkeuksellisen korkeat transaktiokustannukset - uuden asunnon etsinnän, ostamisen ja myymisen tai vuokraamisen, asunnon korjaamisen sekä muuttamisen kustannuksista. - asuinalueen tai kunnan vaihtamiseen liittyy erilaisia psykologisia kustannuksia mm. asuinympäristöön liittyvien sosiaalisten verkostojen muuttumisen vuoksi. - Vain rajattu valikoima asuntoja on tarjolla markkinoilla, joten kotitalouden kannalta optimaalista asuntoa ei välttämättä ole saatavissa. Näin ollen rationaalinen ja hyvin informoitu kotitalous voi asua asunnossa, joka tosiasiassa poikkeaa huomattavasti kotitalouden kannalta optimaalisesta asunnosta Muuttaminen ja asunnon valinta Muuttoliike on keskeinen osa asunto- ja työmarkkinoiden dynamiikkaa. Alueiden ja maiden välinen muutto liittyvät ensi sijassa työmarkkinoihin. Sen sijaan kaupunkialueiden sisäinen muuttoliike kuuluu oleellisena osana kaupunkialueen asuntomarkkinoiden toimintaan.

11 143 Asunnon vaihto on yleensä aikaa vaativa prosessi ja se on dynaaminen reaktio muuttuneisiin olosuhteisiin. Vapaaehtoisen muuton kautta saavutettavan tilanteen paranemisen, hyödyn, on ylitettävä asunnon vaihtoprosessiin liittyvät kustannukset, kuten edellä todettiin. Eri väestöryhmien reaktiot samaan asuntokysynnän taustatekijän (esim. tulojen tai perhekoon, perheenpää iän) muutokseen saattavat vaihdella sen vuoksi, että muuttoprosessin kustannukset vaihtelevat. Ks Kirjan kuvat Omistus- ja vuokra-asuminen (hallintamuotovalinta) Jos pääomamarkkinat olisivat täydelliset (kuka tahansa saisi haluamansa määrän lainaa vallitsevalla markkinakorolla ja - asumisen tukijärjestelmät olisivat neutraalit (sekä asuntotuotantoa että asumiskulutusta tuettaisiin tai oltaisiin tukematta samalla tavalla omistus- ja vuokrasektorilla) - eri tyyppisiä ja laatuisia omistus- ja vuokra-asuntoja olisi runsaasti tarjolla kotitalouden kannalta olisi taloudellisessa mielessä melko yhdentekevää, valitseeko se haluamansa asunnon hallintamuodoksi omistus- vai vuokra-asunnon. Tällöin - omistusasumisen vuosittaiset käyttökustannukset = markkinaehtoisen vuokraasumisen vuokrat. Tämä perustuu siihen, että tällöin asunnon pääoma-arvo (markkinahinta) = nettovuokratulojen nykyarvo (ja molemmissa samat hoitokustannukset). Silloin kotitalouden hallintamuotovalinta perustuisi omistamisen ja vuokraamisen eroihin niihin liittyvissä riskeissä, arvostuksessa tai asunnonvaihtoon liittyvissä transaktiokustannuksissa. Edellä esitetyt oletukset eivät yleensä päde todellisilla asuntomarkkinoilla: - Asuntorahoitus on epäneutraalia (epätäydelliset markkinat, yksityistä ja julkista rahoitusta rinnakkain eri ehdoin) - Asuntosektorin tukijärjestelmät eivät ole neutraalit, vaan ne ovat eriytyneet voimakkaasti vuokra- ja omistussektorien välillä. - Asuntotuotannon julkiseen tukeen liittyy oleellisena osana asukasvalinnan kontrollointi tulorajojen ja asumistarpeen määrittelykriteerien kautta. - Omistusasumista tuetaan lähinnä verotuksen kautta asuntolainojen korkojen verovähennysmahdollisuuden sekä myyntivoiton verottomuuden kautta. - Vuokra-asumisen kulutusta tuetaan pääasiassa asumistukijärjestelmän kautta. Hallintamuotojen välinen epäneutraalisuus vaikuttaa kotitalouksien asunnonvalintaan. Yleisesti ottaen suomalainen tuki- vero jne. järjestelmä lisää pienituloisen todennäköisyyttä vuokrata ja suurituloisen todennäköisyyttä omistaa asuntonsa. Omistus- ja vuokra-asuntokanta ovat myös erilaistuneet, osittain seurauksena asuntotuotannon tukijärjestelmistä. Vuokra-asunnot ovat keskimäärin pienempiä ja niiden tarjonta painottuu kerrostaloasuntoihin. Näin ollen tarjontaan liittyvät rajoitukset vaikuttavat osaltaan kotitalouksien hallintamuodon valintaan. Asumisen väljentäminen tai siirtyminen pientaloasumiseen on Suomessa yleensä edellyttänyt omistussektorille siirtymistä kotitalouden hallintasuhdetta koskevista preferensseistä riippumatta.

12 144 Kotitalouden suhtautuminen omistus- ja vuokra-asuntoihin liittyviin riskeihin ja epävarmuustekijöihin vaikuttaa osaltaan hallintasuhteen valintaan. Erityisesti vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen liittyy riski tulla irtisanotuksi asunnosta, jos omistaja päättää myydä asunnon tai ottaa sen omaan käyttöönsä. Omistusasumiseen liittyy riski asunnon arvonlaskun kautta realisoituvasta pääomatappiosta (ja mahdollisuus arvonnousun kautta tulevasta pääomavoitosta) sekä asuntolainan korkokehityksestä. Kotitalouden pysyväistulojen kehitykseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa myös valintaan omistus- ja vuokra-asumisen välillä. Myös kotitalouden jäsenten ammatti, työ sekä elämänvaihe vaikuttavat hallintasuhteen valintaan. Omistusasunnon vaihtamiseen liittyvät transaktiokustannukset ovat normaalisti suuremmat kuin vuokra-asunnon tapauksessa. Tästä syystä usein muuttavan kotitalouden on edullisempaa asua vuokra-asuntosektorilla, jos eri hallintamuodot ovat muuten kotitalouden kannalta samanarvoiset. Taulukko 19.1: Asuntokunnan keskimääräinen koko, asumisväljyys sekä tulotaso/asuntokunta ja tulotaso/henkilö asuntosektorin mukaan pääkaupunkiseudulla 1996 (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudulta) Asuntosektori Pientalo- Kerrostalojen Kerrostalojen Kaikki asunnot omistus- vuokra- asunnot asunnot asunnot Keskikoko, henkeä Asumisväljyys, m2/henkilö* Keskitulot/asuntokunta, 1000 mk Keskitulot/henkilö, 1000 mk * Asuntokuntien keskiarvo ilman painotusta 19.9 Etsintäteoria asuntomarkkinoilla (lue itse) HUOM: KUVIOSSA ON PAINOVIRHE. SEN OTSIKOSSA PITÄISI LUKEA HYVÄKSYMISPISTEIDEN JOUKKO KUN KOTITALOUS ON PISTEESSÄ B JA VASTAAVASTI KUVIOSSA VÄLI AO A1 ON HYVÄKSYMISPISTEIDEN JOUKKO (EIKÄ TASAPAINOPISTEIDEN JOUKKO)

18 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT KAUPUNKIALUEELLA...5

18 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT KAUPUNKIALUEELLA...5 18 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT KAUPUNKIALUEELLA...5 18.1 Johdanto...5 18.1.1 Asuminen - tärkeä asia elämässä, keskeinen sektori kaupungissa ja kansantaloudessa...5 18.1.2 Asuntosektorin tutkimus ja kaupunkitaloustiede...6

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Asumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt.

Asumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt. Asumisen verotus Tuukka Saarimaa (VATT) tuukka.saarimaa@vatt.fi VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010 Esityksen sisältö 1. Näkökulmia verotukseen: Mirrlees Review

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014

Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014 Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 13.3.20142 Kaikki asunnot ovat hallintamuodosta riippuma;a velalla rahoite;uja. Vain omistusasuntonsa vela;omaksi

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10. Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 Sisältö 1. Asuntomarkkinat 2. Strategia 3. SATOn vuosi 2011 4. Näkymät vuodelle 2012 Tilinpäätösinfo 31.1.2012 2 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Hintadiskriminaatio 2/2

Hintadiskriminaatio 2/2 Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003 Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > toimiala: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > toiminta-alueet: pääkaupunkiseutu,

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 HYPON asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Analyysi kuvaa kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta niihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden avulla Hypo julkistaa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: ASIANTUNTIJAPYYNTÖ 6.10.2015 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA 1 (3) Viite: Asia: HE 26/2015 vp Asiantuntijapyyntö / Kiinteistöverolain muuttaminen Asiantuntijalausunto hallituksen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot