LAATU JA LAATUOHJELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATU JA LAATUOHJELMAT"

Transkriptio

1 Lisämateriaalia Matkailualan vuosikirjan artikkeliin LAATU JA LAATUOHJELMAT Laatujärjestelmiä ja -malleja Laatuohjelmilla tarkoitetaan yrityksen laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, menettelyjen, prosessien ja resurssien muodostamaa järjestelmää. Laatujärjestelmän pohjana ovat erilaiset standardit ja kriteeristöt, joiden avulla yritykseen toiminnan laatua pyritään mittaamaan. Laatujärjestelmien ja luokitusten tavoitteena on ylläpitää ja kehittää tuote- ja palvelutarjonnan laatutasoa. Yleisimmät Suomessa käytetyt menetelmät ja apuvälineet ovat ISO 9000-standardit sekä erilaiset laatupalkintokriteeristöt. Lähes kaikki laatujärjestelmät perustuvat laatutyön keskeisiin menetelmiin: ISO sertifioinnin sovelluksiin tai erilaisiin laatupalkintotyyppisiin seurantajärjestelmiin. ISO-sertifiointeja on Suomessa matkailualalla noin kahdellakymmenellä, lähinnä kylpylä- ja kuntoutuspalveluja tarjoavilla yrityksillä. Lapin Safarit Oy on ainoana ohjelmapalveluyrityksenä Suomessa hankkinut ISO sertifioinnin varmistamaan toimintansa laatua. Yrityksen laadunvarmistusjärjestelmä sertifioitiin kesäkuussa ISO-standardit Kansainvälisen standardoimisjärjestön ISO:n laadunhallintaa ja laadunvarmistusta käsittelevät ISO sarjan perusstandardit on hyväksytty kansallisiksi laatustandardeiksi ympäri maailmaa. Nämä maailman tunnetuimmat laatustandardit ovat käytössä yli 90 maassa ja niiden mukaan on myönnetty sertifikaatteja yli tuhannelle lähinnä tavaratuotannon puolella toimivalle suomalaisyritykselle. Sertifikaatin myöntää siihen akkreditoitu sertifiointilaitos, kuten esim. Suomen Standardisoimisliitto, ISO järjestelmään kuuluvat seuraavat standardit: ISO yleisiä periaatteita, termit ja määritelmät ISO laadunvarmistusta koskevat vaatimukset ISO laadunhallintaa koskevia ohjeita ISO laatujärjestelmien auditointia koskevia ohjeita ISO ympäristöjärjestelmiä koskevia standardeja ISO laatujärjestelmille on tyypillistä laadun minimitavoitteiden asettaminen, toimintojen tarkka prosessointi, laatukäsikirjojen käyttö, tarkat toimintaohjeet ja toimintojen pitkälle viety kirjallinen dokumentointi. ISO-standardeja on viime vuosina uudistettu ja pyritty samaan aikaisempaa asiakas-lähtöisemmiksi. Pk-yritysten käyttöön tarkoitettu ISO käsikirja ilmestyi v täysin uusittuna. Se opastaa laadunhallintajärjestelmän toteutuksessa ISO 9001:2000 vaatimusten mukaisesti. Viimeisin ISO standardi pyrkii yhdistämään yritykselle tärkeät laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät sekä ottamaan huomioon yrityksen asiakas- ja sidosryhmäkentässä tapahtuvat asiat. Se tuo selkeästi esille ympäristö- ja turvallisuusstandardeissa olevan -suunnittele ennakolta-toteuta-arvioi-muuta-korjaa-paranna- ajattelun ja rakenteen. Sisällöltään se on hyvin lähellä nykyisiä laatupalkintokriteerejä. ISO 9004 antaa hyvän perusrungon järjestelmien yhdistämiselle. Toisin kuin ISO ja BS 8800 se tuo vahvasti esille organisaation toimintojen välisen analyysin. Se luettelee keskeisiä alueita, joilla prosesseja tulisi määritellä, siksi sen näkökulma on kokonaisjärjestelmän rakentajan kannalta erittäin järkevä. SFS:n ISO Uudistuneen ISO 9000:2000:n keskeisenä ajatuksena on prosessiajatus, joka on uusi tapa ymmärtää laatujärjestelmää. Yritysten laatu-, ympäristö- ja turvallisuus-järjestelmien yhdistäminen liiketoiminnan suunnitteluun ja osaksi

2 operatiivista toimintaa on entistä ajankohtaisempaa. Laatujärjestelmästandardin ISO 9000 rakenteen ja sisällön muokkautuminen vuoden 2000 versiossa ISO ja BS 8800 rakennetta vastaavaksi alentaa edelleen järjestelmien yhdistämiskynnystä. ISO-standardeissa painotetaan voimakkaasti järjestelmiä ja dokumentointia, laatupalkintomallit ovat sallivampia, mutta toisaalta kattavampia. Case: Jaana Jaskari ja Katariina Lindgrenin opinnäytetyö Laatujärjestelmä - henkilöstön apuväline? pyrki selvittämään onko laatujärjestelmän käytöstä konkreettista apua työskentelyyn vai onko se ainoastaan markkinointikeino. Tutkimuksen kohteena oli kokous- ja kongressikeskus Paasitorni Helsingissä, jolle on myönnetty ISO laatusertifikaatti ja joka kuuluu ainoana suomalaisena yrityksenä kansainväliseen Historic Conference of Europeketjuun. Selvitys osoitti, että laatujärjestelmän vaikutus oli henkilöstön työhön pääasiassa postiviinen. Se selkiinnytti toimintamalleja ja valtavastuusuhteita sekä toi järjestelmällisyyttä toimintaan. Laatujärjestelmä myös nopeutti uusien asioiden läpiviemistä ja auttoi vähentämään virheitä. Suurta helpotusta työhön laatujärjestelmä ei kuitenkaan vaikuttanut tuoneen kaikkien mielestä, sillä osa henkilöstöstä koki sen tuottavan lisää töitä paperitöiden muodossa. Yleisesti henkilöstö oli motivoitunut kehittämään laatua ja koki mielenkiintoa myös laatujärjestelmän kehittämistä kohtaan. Koulutuksen osalta ilmeni ristiriitaisuuksia. Laatusertifikaattia ja auditointia pidettiin valvovana ja kannustavana tekijänä toiminnan kehittämisessä. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että Paasitornissa on laatujärjestelmästä osattu rakentaa juuri yrityksen omia tarpeita vastaava. (Jaana Jaskari & Katariina Lindgren: Laatujärjestelmä - henkilöstön apuväline? Case: Paasitorni", Helsingin Liiketalouden ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö, 2001) Benchmarking Benchmarking on laadun kehittämisen menetelmä, jossa yrityksen omaa toimintaa verrataan jonkin toisen yritykseen toimintaan. Benchmarkingin avulla on mahdollista systemaattisesti oppia yhteistyökumppanilta. Tarkoituksena on saada sellaisia tietoja, jotka auttavat oman organisaation toimintojen parantamisessa ja kehittämisessä tavoitteena suoritus- ja kilpailukyvyn jatkuva tehostaminen (Benchmarking-käsikirja 1998). Laatukeskus (www.laatukeskus.fi) määrittelee benchmarking-käsitteen näin: Benchmarking on systemaattinen menetelmä oppia halukkailta yhteistyökumppaneilta toimialasta riippumatta. Tarkoituksena on saada tietoja ja taitoja, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää oman yrityksen toimintojen parantamisessa ja kehityksessä. Toiminnan tavoitteena on oman organisaation kilpailukyvyn jatkuva parantaminen - parempi tehokkuus, turvallisuus ja tuottavuus. Benchmarkingin ominaispiirteitä ovat itsearviointi, vierailut esikuvaorganisaatioihin sekä muutokseen tähtäävien toimintasuunnitelmien kehittäminen. Ulkoisen prosessi-benchmarkingin tuloksia, toimintamalleja ja toimenpideehdotuksia hyödynnetään ja toteutetaan projektin jälkeen. Benchmarkingin tavoite on jatkuva oppimisprosessi, jonka avulla aktivoidaan yrityksen toimijoilta ja sitoutetaan heitä löytämään parhaat menetelmät tehtävien suorittamiseen.

3 Sveitsin laatumalli Sveitsin laatumalli otettiin käyttöön kuusi vuotta sitten. Sen pohjana on TQM-ajattelu. Yrityksen laatuohjelmien vetäjät koulutetaan puolentoista päivän peruskoulutuksena. Mallissa on kolme tasoa, jonka ykköstasoon kuuluu on palvelun laatu, kakkostasoon palvelutason ja toiminnan kehittäminen ja kolmostasoon organisaation ja yrityksen johtamisen kehittäminen (ei ole vielä käytössä). Laatumallin taustalla on Schweizer Qualitäts-Gütesiegel Laatupalkinnoista Laatupalkinnoista on kehittynyt kokonaisvaltaisen laatujohtamisen keskeinen malli ja laatupalkinnot ovat nousseet tärkeäksi osaksi nykyaikaista laadun kehittämistä myös palvelualoilla. Laatupalkinto perustuu yrityksen analyysiin omasta toiminnastaan, sekä itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamana pisteytyksenä asteikolla Pisteytyksen avulla tarkastellaan yrityksen toimintojen laatutasoa. Laatupalkintojärjestelmien idea ja tavoite on ensisijaisesti toiminnan jatkuva kehittäminen. Yrityksen toiminnan kannalta näihin järjestelmiin liittyvä itsearviointi on tärkeämpää kuin palkinnosta kilpaileminen. Suomen laatupalkinto mittaa mm. asiakastyytyväisyyttä ja asiakassuhteiden hallintaa eli sitä kuinka hyvin asiakkaat ja markkinat tunnetaan, kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat, kuinka asiakassuhteita hoidetaan ja kuinka hyvin yritys pystyy vastaamaan asiakkaan odotuksiin ja toiveisiin. Laatupalkintometodia ja sen sovelluksia on käytetty matkailualalla, ja esimerkiksi hotelliketjujen käytössä olevat laatujärjestelmät perustuvat laatupalkinnon pohjana olevaan pisteytysjärjestelmään. Suomen Matkailun Kehitys Oy (www.smak.fi) on ollut mukana matkailuyritysten laadun valtakunnallisessa kehittämisessä viime vuosikymmenen puolivälistä asti. Yhtiön mielestä suomalaiset matkailupalvelut ovat objektiivisesti tarkasteltuna hyvää keskitasoa, mutta maailman kärkikastiin on vielä matkaa. Viime vuosina matkailun laatuun on kiinnitetty huomiota myös Matkailun laatupalkinnon kautta. Yhdessä Suomen Laatuyhdistys ry:n (nykyinen Laatukeskus) kanssa SMAK kehitti matkailun laatupalkintomallin vuonna Sen perusteella pidettyä laatupalkintokilpailua on ohjannut MEK vuodesta Laatupalkintoja ei ole kuitenkaan toistaiseksi jaettu. Palkinnon jakaminen on edellyttänyt laatukriteereistä sopimista ja niiden kirjaamista. Laatupalkintomalli kattaa koko yritystoiminnan ja ottaa huomioon asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden, yrityksen johtamisen ja ympäristöasiat. Sen pohjalta tehtävän itsearvioinnin kautta voi kehittää omaa toimintaansa. Matkailun laatupalkinnon arviointiperusteet koostuvat kahdeksasta arviointialueesta ja niiden 20 arviointikohdasta, joista voi saada maksimissaan tuhat pistettä. Arviointialueet pisteytetään erillisten ohjeiden mukaan ja pisteytys voi vaihdella jonkin verran eri vuosina. Arviointikohteissa painotetaan toiminnan kannalta keskeisiä vaatimuksia, jotka jakaantuvat edelleen tarkastelukohtiin. Kaikki arviointikohdat ovat keskenään riippuvuussuhteessa. Yrityksen keskeinen tavoite, kilpailukyky, edellyttää järjestelmällistä johtamista ja asiakkaan tarpeista lähtevää toimintaa. Laatupalkinnon arviointikriteerit (EFQM, MB) ovat: Arviointialue/kohta Muutosvoima 1. Johtajuus 85 Järjestelmä 2. Strateginen suunnittelu Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus Tiedot ja niiden analysointi Henkilöstö 85

4 6. Prosessien hallinta 85 Tulokset 7. Toiminnan tulokset Yhteiskunnalliset vaikutukset 60 Pisteet yhteensä 1000 Lähde: Suomen Matkailun Kehitys Oy Laatupalkintokriteerien pohjalta on kehitetty Laatutonni-ohjelma, jota MEK on vuodesta 2001 lähtien saneerannut laajasti suomalaisen matkailuelinkeinon laatukoulutus-järjestelmäksi. MEK:in mukaan matkailun laatupalkintokilpailuun palataan, kunhan laatutonnijärjestelmästä on saatu kokemuksia muutamien vuosien ajalta. Laatutonni-ohjelman teema-artikkeli Matkailualan vuosikirjassa 2004 sivuilla Matkailun laatuohjelmia ja luokituksia Maakuntien Parhaat Maakuntien Parhaat on maaseudun pienyritysten laatujärjestelmä, joka pohjautuu laatupalkintokriteereihin ja täyttää myös kansainvälisen ISO standardin vaatimukset. Laatumerkin myöntää ProAgria Maaseutukeskusten Liitto (www.proagria.fi) laatukriteerit täyttäville elintarvike-, käsi- ja taideteollisuus- sekä maaseutumatkailuyrityksille. Merkin käyttöoikeuden saaneet yritykset toimivat viranomaisten hyväksymän omavalvontasuunnitelman mukaan, joka on osa hyväksyttyä laatujärjestelmää. Maakuntien Parhaat -merkki on koko maassa aktiivisesti käytössä 215 pienyrittäjällä, joista sertifioituja maaseutumatkailuyrityksiä on yhteensä 85. Näistä ateria-, pito- ja juhlapalveluja tarjoavia on 30, majoituspalveluja tarjoavia on 42 ja ohjelmapalveluja tarjoavia 13. Maakuntien Parhaat -merkin avulla maaseudun pienyritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja markkina-asemaansa. Järjestelmä tukee myös yritysten verkottumista ja yhteistyötä eri toimialojen kesken. Merkkituotteiden laatuvaatimuksiin kuuluu mm. korkea kotimaisuusaste. Se on oltava vähintään 80 % tuotteen omakustannusarvosta (työ ja raaka-aine). Elintarvikkeiden ja palveluyritysten aterioiden pääraaka-aineiden on kuitenkin oltava täysin kotimaisia. Merkkituotteiden tuotannossa on otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat. Majoitusta tarjoavissa yrityksissä on oltava lisäksi valtakunnallisen ohjeiston MALO-mukainen majoitusluokitus (ks. alla). Merkin käyttöoikeus perustuu auditointiin ja sen voi menettää tarkastuksen yhteydessä havaittujen puutteiden perusteella. Järjestelmään kuuluu laatukoulutuksen yhteydessä laadittava laatukäsikirja, joka huomioi myös yrityksen ympäristö- ja turvallisuusasiat. Maakuntien Parhaat -merkin käyttöoikeus on maksullinen. Maaseutukeskusten koulutetut laatuneuvojat tarkastavat laatujärjestelmän toimivuuden vähintään joka kolmas vuosi. Lomarenkaan kanssa yhteistyössä kehitetyssä Maakuntien Parhaat -reittiyhteistyössä on tällä hetkellä mukana 26 Maakuntien Parhaat -yritystä Länsi-Suomen alueelta (www.maakuntienparhaat.fi) MALO-luokitus Maaseutumatkailuyrityksille on luotu valtakunnallinen MALO-laatuluokitus, joka koskee vuokrattavia lomamökki-, aamiaismajoitus- ja maatilalomapalveluihin kuuluvia majoitustiloja. Se on varsin tekninen, mutta mahdollistaa erilaisten ja eri olosuhteissa toimivien majoituskohteiden tarjonnan laadun arvioinnin yhtenäisesti koko maassa. Luokitus helpottaa maaseutumatkailupalveluiden markkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla. Sen avulla seurataan myös maaseutumatkailun majoituskapasiteetin teknisen laadun kehitystä. Maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen luokitus yhtenäisen valtakunnallisen ohjeiston mukaisesti aloitettiin vuonna Maatilakohteista jo noin 80 %:lla on MALOluokitus (www.maaseutukeskus.fi/matkailuluokitus.htm).

5 Laatuluokituksen toimeenpanosta ja toteutuksesta vastaa Maaseutukeskusten Liitto ry. Luokitustoimintaa valvoo ja koordinoi työryhmä, jossa ovat edustettuina Maa- ja metsätalousministeriö, Matkailun edistämiskeskus, Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry, MTK/yrittäjät, Lomarengas ry, Svenska Lantbrukssällskapens Fördund rf ja Maaseutukeskusten Liitto ry. MALO-luokituksessa majoitustilat luokitellaan viiteen luokkaan. Varsinainen luokittelu tehdään kutakin luokkaa koskevien teknisten vaatimusten perusteella. Valtakunnallinen loma-asuntojen välittäjä Lomarengas Oy tukeutuu omassa luokituksessaan myös MALO-luokitukseen. Luokitus on yrittäjälle maksullinen ja sen tekee tähän koulutettu ja hyväksytty luokittelija. Koko maassa on 25 koulutettua luokittelijaa, jotka ovat maaseutukeskusten, 4H-piirien ja matkailuorganisaatioiden toimihenkilöitä ja asiamiehiä. Laatuvalmennus Palvelua Sydämellä Henkilökohtainen ja persoonallinen asiakaspalvelu ovat maaseutumatkailun keskeisimpiä vahvuuksia. Asiakaskohtaaminen ja palvelu on erityisen tärkeää maaseudun matkailuyrityksissä, joissa aito, henkilökohtainen kontakti ja vuorovaikutus ovat tärkeällä sijalla. Palvelua Sydämellä ei ole laatuohjelma, vaan maaseudun matkailuyritysten asiakaspalvelun kehittämiseeen tähtäävä kolmen päivän valmennuskokonaisuus, jonka tavoitteena on valmentaa matkailuyritykset tarjoamaan testattuja, laadukkaita tuotteita, tuoteturvallisuutta ja ammattitaitoa. Palvelua Sydämellä -valmennusta ovat vuodesta 2000 lähtien suunnitelleet ja osittain toteuttaneet Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry yhdessä maaseutumatkailun teemaryhmän ja eri sidosryhmien kanssa. Jo 100 yrittäjää on valmennettu ja tavoitteena on vuoden 2003 loppuun mennessä valmentaa 450 yrittäjää (www.maaseutusuomi.net/laatua_lomaasi.htm). Valmennus käsittää liikeidean kirjaamisen, itsearvioinnin omasta palvelutasosta ja palveluosaamisesta, oman yrityksen asiakaspalvelu- ja tavoitetason määrittelyn, kehityssuunnitelman yritys- ja henkilökohtaisella tasolla sekä asiakastyytyväisyyden seurannan aloittamisen. Palvelua Sydämellä -valmentajaverkoston jäsenet toimivat yrittäjien alueellisten valmennusten valmentajina. Valmentajaverkostossa on mukana tällä hetkellä 24 valmentajakoulutuksen suorittanutta valmentajaa. Toimintaa koordinoi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alainen maaseutumatkailun teemaryhmä, joka järjestää aluevalmennusten lisäksi valtakunnallisia teemapäiviä, joiden tavoitteena on myös maaseudun matkailuyrityksen asiakaspalveluosaamisen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen. Ympäristön ja turvallisuuden laatuohjelmia Matkailun ohjelmapalvelujen normisto MONO Matkailun ohjelmapalvelujen tuotteistamisen kehitystyössä on ollut vaikeutena työkalujen puuttuminen ja tiedon saanti. Kuluttajalle suunnattu informaatio palvelutuotteesta asettaa palvelujen tuottajille myös lakiin perustuvia vaatimuksia. Ohjelmapalvelujen normisto MONO:on on koottu ohjelmapalveluyritysten yhtenäiset pelisäännöt, jotka on tuotettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja jonka tarkoituksena on tukea yrittäjiä tuotekehityksessä ja palvelujen tuottamisessa. Normisto jakaantuu kuuteen kokonaisuuteen: käsitteet ja termit, ammattitaidon hallinta, kestävä kehitys, turvallisuus, kuluttajansuoja ja yritysten välinen kaupankäynti. Ensi vaiheessa vuonna 2002 valmistuivat teemakohtaiset käsikirjat kysytyimmistä tuoteryhmistä: moottorikelkkailu, luontoliikunta (vaellus) ja maastohiihto, seikkailu- ja elämystoiminta, ratsastus, pyöräily sekä vesiaktiviteetit, joihin tässä kuuluvat melonta, soutu ja veneily. Yritysten käyttöön on valmistunut käsikirja palvelujen tuotteistuksen asettamista vaatimuksista.

6 Yhteenvetoraportti on kooste tuoteryhmien raporteista. Niiden laatimiseen ja arviointiin on osallistunut yrittäjiä, viranomaistahoja sekä oppilaitoksia. Raporttiin on kirjattu perusmääritteet, jotka tarkentuvat käsikirjassa. Tuotekohtaisia raportteja täydennetään käsikirjassa tapaus- ja tuoteryhmäkohtaisin esimerkein, mikä helpottaa MONO:n hyödyntämistä yritystoiminnassa. Eri viranomaistahot osallistuvat normistojen tekniseen viimeistelyyn ja opetussisällön laadintaan huomioimalla tarvittavat ohjeet ja viranomaismääräykset. Kyse ei ole laatukriteereistä, vaan ohjeistuksesta palvelun tuottajille ja niitä välittäville organisaatioille. Normiston laatimiseen, arviointiin ja tekniseen viimeistelyyn on osallistunut yrittäjiä, oppilaitoksia ja viranomaistahoja. Teemakohtaiset käsikirjat ovat yritysten käytettävissä ja pilottikoulutus käynnistetty Seinäjoella. MONO-normisto ja - ohjeistot tukevat yrittäjiä tuotekehityksessä ja palvelujen tuottamisessa tavoitteena luoda valmiudet kokonaisvaltaiseen laadun kehittämiseen ottaen huomioon kuluttajansuoja, tuoteturvallisuus ja ympäristövastuullisuus. MONO-projektin raporttiin on koottu pääosa niistä tiedoista jotka ohjelmapalvelujen tuottajan on hallittava, pystyäkseen täyttämään palvelulle asetetut perusvaatimukset. Käsitteet ja termit määritellään tuoteryhmittäin, samoin kullekin tuoteryhmälle ominainen toimintaympäristö ja toiminnan suorittaja. Näistä muodostuu tuoteseloste, joka täyttää sekä kuluttajansuojan että kaupallisen markkinointiviestinnän tarpeet. Oppilaitosten rooli on keskeinen opetussisältöä ja -materiaalia laadittaessa, jotta taataan aineiston pedagoginen käyttöarvo. Elinkeinoelämän vaatimukset tulee myös varmistaa riittävän laajasti. Tehty työ näkyy lähitulevaisuudessa monen yrityksen toiminnassa, ja toivottavasti se myös antaa valmiuksia kokonaisvaltaiseen laadun kehittämiseen. Valtakunnallisesti merkittävät laatuhankkeet, kuten Laatutonni, Palvelua Sydämellä, Maakuntien Parhaat ja lukuisat muut järjestelmät, saavat normistosta työvälineen ohjelmapalvelujen peruskartoitukseen. Seikkailu- ja elämystoimialan turvallisuuden laatuohjelma SETLA SETLA-ohjelma on palvelu, joka on kaikkia seikkailua tai elämyksellistä ulkoilmatoimintaa järjestävän tahon käytettävissä. Palvelu ja ohjelmassa mukana oleminen on vapaaehtoista ja pohjaa alan toimijoiden omaehtoiseen turvallisuustyöhön ja turvallisuusongelmien ennaltaehkäisevään panostamiseen. Laatuohjelman yleinen tavoite on nostaa seikkailun turvallisuutta Suomessa ja palvella sekä seikkailullisen ja elämyksellisen toiminnan järjestäjiä että asiakkaita. Ohjelmaa toteuttaa Suomessa Outward Bound Finland, joka on osa kansainvälistä, kasvatuksellista ja koulutuksellista Outward Bound -organisaatiota, joka on Opetusministeriön hyväksymä nuorisotyön palvelujärjestö. Osana toimintaa se järjestää uutta, mutta maailmalla jo hyväksi koettua Safety Review -tyyppistä seikkailu- ja elämystoimialan turvallisuuden ja laadun kehittämisohjelmaa. SETLAN kanssa on rakenteilla koulutuspaketti oppimateriaaleineen. SETLA:n yleinen tavoite on nostaa seikkailualan turvallisuutta Suomessa ja palvella sekä seikkailullisen ja elämyksellisen toiminnan järjestäjiä että asiakkaita. SETLA-ohjelmaa ovat olleet mukana kehittämässä myös kuluttajavirasto, työsuojeluviranomaiset, seikkailullisen toiminnan lajiliittojen että useiden suomalaisten seikkailu- ja eräalojen edustajat. Auditoijien koulutuksen rahoittajana on toiminut opetusministeriö. SETLA on osaltaan myös luonnollinen jatko 3- vuotiselle SEIKKAILUN TURVALLISUUS -kampanjalle. Setlan hyödyt ovat auditointiprosessi ja myönnettävä Setla-merkki, joka on osoitus organisaation jatkuvaluonteisesta työstä kehittää ja ylläpitää hyvää turvallisuustasoa toiminnassaan. SETLA-ohjelma pohjaa toimintansa toimialaan koskeviin lakeihin, asetuksiin, lajiliittojen ohjeistoihin ja alan parhaisiin käytäntöihin. Outward Bound Finland ry./setla Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä/SETLA Suomen Nuorisokeskukset ry Suomen Eräoppaat ry Turun Aikuiskoulutuskeskus Highlight Holidays Ltd

7 Lastensuojelun keskusliitto Suomen Kiipeilyliitto ry Suomen Kanoottiliitto ry Espoon Aluepelastuslaitos Opetusministeriö Itä-Suomen Lääninhallitus Suomen Kanoottiliitto ry Suomen Matkailun Kehitys Oy Suomen Kiipeilyliitto ry Ratsastajaliitto, Hevosten maaseutu -hanke Kuluttajavirasto Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Maailmalla räjähdysmäinen seikkailullisen ja seikkailukasvatuksellisen toiminnan kasvu alkoi 60-luvun lopulla, edelläkävijämaina USA ja Englanti. Seikkailukasvatusorganisaatioista vanhimpia ja laajimmalle levittyneimpiä on Englannista alkunsa saanut Outward Bound, joka on jo levinnyt yli 30 maahan ja yli 80 eri toimintapaikkaan. Turvallisuutta kehittäviin Safety review - tarkastuksiin päädyttiin ensimmäistä kertaa USAssa, jossa alalla tapahtuneiden onnettomuuksien ja kuolemantapausten jälkeen paikalliset Outward Bound -keskukset aloittivat turvallisuustarkastuskäytännön. Outward Bound -keskukset ovat velvollisia tilaamaan tarkastuksen joka toinen vuosi. Turvallisuuden kehittämiskulttuuri on levinnyt ja merkityksellisimmät seikkailupalvelun tuottajat tekevät omia turvallisuusohjelmiaan. SETLA-ohjelmassa on mukana lukuisia kohteita, auditoituja organisaatioita on 26. Mukana on myös oppilaitoksia. Ohjelmaan on sitoutunut useita nuorisokeskuksia, Hyvärilä Nurmeksessa, Villa Elba, Metsäkartano, Marttinen, Anjala, Syöte sekä Kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Pohjois-Karjalan Opisto sekä Saksalan Seikkailukeskus Heinolassa. Laatuohjelmassa mukanaolo ei takaa etteikö onnettomuuksia tai haavereita voisi tapahtua. Se on kuitenkin osoitus ammattimaisesta panostamisesta turvallisuuteen seikkailu- ja elämystoiminnan palvelutarjonnassa. Kuluttajaviraston ohjeet elämys- ja seikkailupalveluiden ostamiseen kuluttajalle Majoituspalveluiden luokitukset Hotellien laatu- ja ympäristöohjelmat Useilla hotelliketjuilla on oma sisäinen laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä ja muilla majoitusliikkeillä myös oma luokituksensa. Suomessa ei ole käytössä virallista hotelliluokitusta eikä matkailuelinkeino ole pitänyt sitä tarpeellisena Euroopan unionin päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Yhtenä syynä tähän on se, että luokitukset ovat usein teknisiä eivätkä ota riittävästi huomioon toiminnan luonnetta tai toimintaympäristöä. Luokituksella on myös usein taipumus johtaa ainoastaan minimivaatimusten täyttämiseen eikä toiminnan laadulliseen parantamiseen. Kansainvälisillä markkinoilla on kuitenkin kysyntää kansalliselle viralliselle hotelliluokitukselle ja matkailijat kaipaavat vertailukelpoista luokitusta. Virallisen luokituksen puuttuminen saattaa johtaa majoitusyritysten omaan vapaaseen luokitukseen markkinoinnissa. Ruotsiin tulossa hotellien luokitusjärjestelmä Euroopan maista vain Suomi, Ruotsi ja Norja ovat vailla kansallista hotellien luokitusjärjestelmää. Ruotsin on tehnyt päätöksen "tähdittää" hotellinsa ja ruotsalaishotellien luokittelu aloitettiin keväällä. Luokitusjärjestelmän takana on Sveriges Hotell- och Restaurangföretagare - SHR, joka mahdollistaa kaikille jäsenhotelleilleen luokituksen saamisen vuoden 2004 loppuun mennessä. Ruotsin luokitustyön tavoitteena on pohjoismainen luokitusjärjestelmä, johon myös Suomi ja Norja voisivat liittyä. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto ei ainakaan tällä hetkellä puolla Suomen liittymistä järjestelmään. Tuleva

8 luokitusjärjestelmä perustuu SHR:ää vastaavan tanskalaisjärjestön, Horestan kehittämään järjestelmään. Se on vapaaehtoinen ja avoin kaikille Ruotsin SHR:n jäsenille. Hotelliluokitusjärjestelmä koostuu 130:stä kriteeristä, joiden avulla arvioidaan kunkin hotellin huoneiden ja yleisten tilojen taso. Luokittelutyöhön perustetaan erityinen kriteerilautakunta. Järjestelmä jakaa kohteille 1-5 tähteä. Järjestelmään kuuluu kolme hotellikategoriaa: hotellit, joissa on ravintola, hotellit, joissa on ainoastaan aamiaistarjoilu ja hotellit, joissa palvelutaso vaihtelee sesongin mukaan. YSMEK Suomen hotellien ympäristöjärjestelmät ovat saaneet alkunsa Matkailun edistämiskeskuksen, ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Hotelli- ja ravintolaneuvoston, nykyisen SHR:n, vuonna 1993 käynnistämästä YSMEK-projektista. Yhteistyön tuloksena on laadittu ISO standardin ja EU:n EMAS-asetuksen mukainen ehdotus ympäristöjärjestelmien vapaaehtoiseksi soveltamiseksi majoitus- ja ravitsemisyrityksissä. Hotelliketjuilla on käytössä omat ympäristöjärjestelmänsä, jotka perustuvat joko pohjoismaiseen ympäristömerkintään Vihreä Hotelli -järjestelmään tai ketjun omiin sovelluksiin ympäristöstrategioista. Green Hotel -kriteerit on laadittu kansainvälisen Best Western -hotelliketjun, Maailman Luonnonsäätiön ja WWF:n yhteistyönä. Kriteeristö perustuu lainsäädännön velvoitteisiin sekä majoitusyrityksille sekä hotelleja varten laadittuun pisteytysjärjestelmään, jonka ylläpitoon hotelli sitoutuu. Järjestelmä muistuttaa laatupalkintojärjestelmiä. Pisteytys koostuu ympäristöasioiden hoidosta, koulutuksesta, tiedotuksesta, energiasta ja vedestä, jätehuollosta, hankinnoista, liikkumisesta sekä sisäilmasta. Vihreä Hotelli Vihreä Hotelli -tunnus on pääkaupunkiseudun ympäristövastuullisen majoitustoiminnan vakuudeksi suunniteltu järjestelmätunnus. Sen tavoitteena on tuoda systemaattisella kulutusseurannalla majoitusliikkeen toimintaan järjestelmällisyyttä ja lisätä näin toiminnan laadukkuutta, parantaa hotellin imagoa ja säästää kustannuksia. Työntekijöiden koulutuksella ja asiakastiedottamisella pyritään lisäämään yleistä ympäristötietoisuutta. Koulutuksen ja kulutusseurannan lisäksi tunnuksen saaminen edellyttää muutoksia esim. jätehuoltoon ja hankintoihin. Vähimmäisvaatimuksina on mm. ympäristöasioiden vastuuttaminen ja ympäristöohjelma. Pisteitä saa taas esimerkiksi tavarantoimittajilta ja alihankkijoilta vaadittavasta luotettavasta ympäristöselonteosta, tai ravintolatuotteiden alkuperän selvittämisestä asiakkaalle. Vihreä Hotelli -tunnus on tarkoitettu sellaisille pääkaupunkiseudun hotelleille, jotka haluavat osoittaa ympäristötoimiensa luotettavuuden. Tunnus myönnetään määräaikaisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tunnuksen myöntämisperusteiden laatimiseen on osallistunut merkittävimpiä matkailu- ja ympäristöviranomaisia ja -järjestöjä. Tunnusta on voinut hakea vuodesta 1999 lähtien. Vihreä Hotelli -tunnuksen ohjausryhmässä ovat mukana Helsingin ympäristökeskus ja matkailutoimisto, Vantaan ympäristökeskus, Matkailun edistämiskeskus, Uudenmaan liitto, ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Pohjoismainen ympäristömerkki Pohjoismainen Ympäristömerkki, joutsenmerkki, voidaan myöntää majoitusliikkeelle, joka on sitoutunut ympäristönsuojeluun. Tämä tarkoittaa henkilöstö sitoutumista ympäristöasioidenhoitoon; ympäristön huomioimista

9 tavaroiden ja palvelujen hankinnoissa, resurssien tehokasta käyttöä ja ympäristöä vähän kuormittavien tuotteiden käyttöä. Sitoutumisella tarkoitetaan myös kuljetusten ympäristövaikutusten vähentämistä, kulutustavaroiden käytön tarkkailua ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista sisustusta ja kalusteita uusittaessa. Ympäristövaatimukset koskevat myös majoitusliikkeen toimia toteuttavia alihankkijoita. Joutsenmerkin myöntämisen ehtona on, että majoitusliikkeeseen kuuluvat ravintolat, kongressikeskukset ja uima-allasosastot täyttävät tietyt ympäristövaatimukset. Majoitusliikkeellä, jolle joutsenmerkki myönnetään, on oltava ympäristöpolitiikka, toimintasuunnitelma ja organisaatio ympäristöasioiden hoitoon. Ympäristömerkintäkriteereissä on asetettu raja-arvot neljälle keskeiselle ympäristöön vaikuttavalle tekijälle: energianja veden kulutukselle sekä kemikaalien ja jätteiden määrälle. Raja-arvoihin vaikuttavat hotellin koko, toiminnan laajuus sekä energian osalta myös hotellin maantieteellinen sijainti. Pohjoismaista ympäristömerkintää soveltaa Suomessa Scandic -hotelliketju. Scandic Hotel Jyväskylälle on myönnetty Pohjoismainen Ympäristömerkki. Täydelliset joutsenmerkin myöntämisperusteet: Euroopan ympäristömerkki, EU-kukka Euroopan ympäristömerkki, EU-kukka, on myönnetty yli 500 tuotteelle vuodesta 1992 lähtien. Muutamia vuosi sitten komissio käynnisti hankkeen merkin kriteeristön laatimisesta myös palvelualoille. Pilottihankkeeksi valittiin majoitusala. Komission ulkopuoliset konsultit ovat laatineen ehdotuksensa EU:n kukkamerkin myöntämisperiaatteista koskien mm. energiansäästöä ja jätteiden vähentämistä. Vastatuultakin kohdannutta, vapaaehtoiseen käyttöön perustuvaa majoituspalveluiden ympäristömerkkiasia on siis etenemässä. Restelin ympäristöohjelma Restel-hotelliketjulla on oma kokonaisvaltainen ympäristöohjelma, joka on luotu yhdessä alan asiantuntijana toimineen Savonia Kehitys Oy:n kanssa. Ympäristöä säästävä toimintatapa on ollut osa yhtiön strategiaa jo vuodesta 1955 lähtien. Sitoutuminen ohjelmaan on ketjussa varmistettu muodostamalla työryhmiä kaikista yksiköistä ja yhtiön toiminnoista mm. hankinnasta, kiinteistönhoidosta, keittiöstä, ravintoloista, hotellista ja markkinoinnista. Ympäristöohjelma sisältää energian ja veden säästöön, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, hankintoihin (keskeisenä hankintaperusteena ympäristöarvo) ja ympäristökatselmukseen liittyvät alueet, josta huolehtii yksikkökohtainen ympäristövastaava. Scandicin ympäristöohjelma Scandic Hotels on mukana Det Naturliga Steget -yhdistyksen ympäristöprojektissa, missä ketjun tavoitteena on "olla yksi ympäristöystävällisimmistä hotelliketjuista". Ohjelman toteuttamisessa avainsana on henkilöstön koulutus. Ympäristö-ohjelma aloitettiin työntekijöiden koulutusohjelmalla yhdeksän vuotta sitten ja koulutuksen on saanut 900 työntekijää. Tänä vuonna käyttöön on otettu myös verkko-opiskelutyökalu työympäristöasioissa. Projektien tulokset määritetään hotellikohtaisesti neljännesvuosittain ns. ympäristö-indeksillä, joka osoittaa kuinka pitkälle ketjun kyseinen hotelli on ympäristön-suojelutoimissaan päässyt. Toinen mittausjärjestelmä SUS, Scandic Utility System, mittaa luonnonvarojen käyttöä ja sen muuttumista.

10 Scandic on ensimmäinen hotelliketju maailmassa, joka asensi kylpyhuoneisiin ympäristöystävällisen saippuashampoojärjestelmän. Vedenkulutuksessa on kiinnitetty huomiota energian säästämiseen vähentämällä veden painetta. Säästöohjelmalla on onnistuttu säästämään veden kulutusta 13 %. Huoneissa vieraat lajittelevat jätteet eri lokeroihin. Sekajätteen määrää on vähentynyt hotelleissa yli 50 %. Ympäristöohjelman mukaan ketjun hotelleihin on rakennettu 9000 ympäristö-ystävällistä huonetta. Energiakulut ketjun hotelleissa on vähentynyt 24 % ja lajittelemattoman jätteen määrä vähentynyt yli 40 %. Scandic Hotels sai vuoden 2002 International Hotel & Restaurant Association IH&RA myöntämän ympäristöpalkinnon suuryritysten luokassa tunnustuksena hotelliketjun saavutamista tuloksista energiatehokkuuden parantamisessa, sisäilman laadussa ja ympäristötyön parhaimpia käytäntöjä koskevasssa laajassa henkilöstö-koulutuksessa. Scandic Hotel Jyväskylä on saanut pohjoismaisen ympäristömerkin ensimmäisenä suomalaisena hotellina. Lomaliiton laatujärjestelmä Lomaliiton liikeideana on tarjota kohtuuhintaisia ja laadukkaita, psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa ylläpitäviä ja edistäviä majoitus-, ravitsemis- ja kuntoututuspalveluja. Lomaliiton laatujärjestelmä sisältää laadun määrityksen, seurannan ja kehityksen. Laadun määritys Laatujärjestelmän perustana on asiakkaan kannalta tavoiteltavan laadun määritys. Kaikki Lomaliiton ohjauksessa toimivat yksiköt, hotellit, kylpylät, kuntoutumis-keskukset, leirintäalueet ja lomakeskukset kirjaavat tärkeimmät asiakkaan kokemaan toiminnan ja palvelun laatuun vaikuttavat toimintatavat ohjaaviksi dokumenteiksi, laatukäsikirjoiksi. Laadun seuranta Sovitun laadun toteutumista seurataan omien päivittäisten havaintojen lisäksi ajoittain toteutettavilla ulkopuolisten suorittamilla auditoinneilla ja koeasiakaskäynneillä. Asiakaspalautelomakkeilla kerätään välitöntä palautetta ja seurataan asiakastyytyväisyyden kehitystä. Laadun kehitys Tärkein osa laadun kehittämistä on yksiköissä tapahtuva jatkuva parantaminen. Tätä tuetaan parhaisiin käytäntöihin perustuvalla kokemusten vaihdolla ja osaamisen siirtämiselle toimipaikkojen kesken. Lomaliiton laatujärjestelmän esimerkkinä yhden konserniin kuuluvan toimipaikan, Hotelli Korpilammen laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Esimerkkinä Hotelli Korpilampi Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Hotelli Korpilammella Hotelli Korpilammen tarjoamia palveluja ovat kuntoutumis-, loma- ja kokoustoiminta. Hotelli on valinnut arvoikseen mm. laadun ja sen jatkuvan parantamisen sekä ympäristöystävällisyyden. Yrityksen nimeämä oma ympäristövastaava toimii hallinnon ja huollon laatuvastaavana. Hotelli Korpilammella laatujärjestelmän kehittäminen aloitettiin 90-luvun lopulla. Järjestelmän olemassaolo nähtiin tarpeelliseksi niin sisäisen toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämiseksi kuin vastaamaan sidosryhmien, kuten Kelan ja Valtiokonttorin, palveluvaatimuksiin kuntoutuspuolella. Laatujärjestelmän sertifikointia ei koettu tarpeelliseksi huolimatta siitä, että se olisi mahdollista. Tärkeimpänä tavoitteena on käytännönläheinen joustava laatujärjestelmä, joka palvelee laadun todellista varmennusta asiakaspalvelutilanteissa.

11 Laatujärjestelmä rakennettiin noudattaen soveltuvin osin ISO standardia. Mukana kehittämisessä ovat olleet sekä johto että henkilökunta. Työn tuloksena hotellille on laadittu laatukäsikirja sekä toiminta- ja menettelyohjeet tärkeimmille osa-alueille. Lisäksi johto yhdessä henkilökunnan kanssa asettaa vuosittain koko taloa sekä osastoja koskevia laatutavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Laadunvarmennus sekä järjestelmän jatkuva kehittäminen varmistetaan säännöllisillä auditoinneilla. Laatujärjestelmän lisäksi Hotelli Korpilammella on oma ympäristöjärjestelmä, jonka kehittäminen aloitettiin jo 90- luvun alussa. Vuosien varrella kehittämistyöhön poimittiin osia parhaaksi katsotuista järjestelmistä, joita olivat Matkailun edistämiskeskuksen alullepanemat YSMEK 1 ja YSMEK 2 (Ympäristöä säästävän matkailun kehittäminen). Laatu- ja ympäristöjärjestelmien päämääränä on pienentää yrityksen haitallisia vaikutuksia ympäristölle mm. vähentämällä energian ja vedenkulutusta, välttämällä jätteitä sekä lajittelemalla niitä paremmin ja huomioimalla erityisesti jo hankinta-vaiheessa ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Paitsi järjestelmän ympäristöystävälliset tavoitteet ovat toimenpiteet näissä asioissa olleet kannattavia myös yritystoiminnan taloudellisuuden kannalta. Laatu- ja ympäristöjärjestelmää on pyritty soveltuvin kohdin yhdistämään, jotta ne eivät olisi toisistaan erillisinä, vaan niiden puitteissa laaditut toimintatavat olisivat yhtenäisiä ja tukisivat toisiaan. Hotelli Korpilammelle rakennettu järjestelmä muistuttaa osa-alueiltaan hyvin paljon laatujärjestelmää. Leirintäalueiden luokitusjärjestelmä Leirintäalueiden laatuluokitukset muuttuivat vuonna 1996, jolloin otettiin käyttöön uusi viisiportainen tasoluokitus. Sen tarkoituksena on antaa leirintäalueiden käyttäjille ajanmukaista ja vertailukelpoista tietoa alueiden palvelutasosta, parantaa leirintäalueiden ympäristönsuojelua ja viihtyisyyttä sekä antaa leirintäalueiden palvelutasoa koskevat tavoitteet alueiden suunnittelijoille ja rakentajille. Luokitusuudistus perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamaan tutkimustyöhön Suomen leirintäalueiden tasosta ja uudesta luokituksesta. Uusi luokitusjärjestelmä on johtanut monen kohtuutasoisen alueen putoamiseen laatuluokkaa tai kahta alemmaksi. Leirintäalueilla on myös jouduttu investoimaan kilpailukyvyn säilymiseksi, laatuluokan edellyttämän tason saavuttamiseksi ja säilymiseksi. Uudet luokitusvaatimukset on toteutettu pohjoismaisena yhteistyönä Nordiskt Campingrådin kanssa. Suomen lisäksi Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on siirrytty viisiportaiseen luokitusjärjestelmään. Luokitusperusteet on laatinut erillinen luokitusnormityöryhmä, jossa ovat edustettuina Suomen leirintäalueyhdistys ry, MEK, ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto, Lomaliitto ry, SF-Caravan ry ja Nordiskt Campingråd. Suomessa leirintäalueille myönnettävistä tasoluokista päättää Leirintäalueiden luokitusryhmä. Luokitusjärjestelmä perustuu Ulkoilulakiin (1343/94) jonka mukaan leirintäalueet voidaan jakaa yleisiin ja kaikille avoinna oleviin leirintäalueisiin tai niiden käyttötarkoituksen vuoksi rajattuihin leirintäalueisiin. Leirintäalueiden luokitus on vapaaehtoista ja maksullista ja luokitusta voivat hakea ulkoilulain mukaiset, yleiset, kaikille avoinna olevat leirintäalueet. Leirintäalueluokitusta haetaan kirjallisesti leirintäalueyrittäjä- ja kuluttajajärjestöjen perustamalta Leirintäalueiden luokitusryhmältä, jossa ovat edustettuina Suomen Leirintäalueyhdistys ry, Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry, SF- Caravan ry ja LY-toimikunta (ent. SML Leirintämatkailijat). Tasoluokan 3-5-tähden leirintäalueilla suoritetaan uusintatarkastus vähintään joka kolmas vuosi, 1-2 tasoluokan leirintäalueiden tarkastukset tehdään pistokokein. Suomessa luokitelluista 104 leirintäalueesta on viiden tähden leirintäalueita ainoastaan kaksi, neljän tähden 13, kolmen tähden 51, kahden tähden 33 ja yhden tähden leirintäalueita 5.

12 SRM:n hostellit Suomen Retkeilymajajärjestö on luokitellut SRM-hostelliketjuun kuuluvat hostellit. Luokituskriteerit ovat perusedellytyksiä suomalaisille hostelleille. Edellytykset täyttävä normaalitasoinen hostelli kuuluu kolmen tähden luokkaan, poikkeuksena ovat sitä korkeamman tason hostellit (neljän tähden) ja alemman tason (kahden tähden) hostellit. Korkeimman tason hostelleja on 34, normaalitason 51 ja alimman tason hostelleja 7. Toimittanut: Mirja Lindgren Lisätietoja: Edita Publishing Oy Ari Niemi puh , faksi

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA 26.8.2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä ja Matkailun laatuyhteistyöryhmä Työn laatija: Mari Righini, Capefinn Oy LAADUN

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Hotellit. Ruotsiin tulossa hotellien tasoluokitus

Hotellit. Ruotsiin tulossa hotellien tasoluokitus Hotellit Useilla hotelliketjuilla on oma sisäinen laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä ja muilla majoitusliikkeillä myös oma luokituksensa. Suomessa ei ole kuitenkaan käytössä virallista hotelliluokitusta

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Green Office ympäristöjärjestelmä

Green Office ympäristöjärjestelmä Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä

Lisätiedot

Matkailuyritysten standardit

Matkailuyritysten standardit Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Matkailuyritysten standardit Pasi Satokangas, YTM, projektisuunnittelija, Matkailupalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu asiasanat: laatu, matkailu, standardit, turvallisuus

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI sa, myynti- tai neuvontapalveluissa) yrityksen liikeidean tai toimintatavan mukaan ja tekemällä yhteistyötä

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

EU-ympäristömerkki painotuotteille

EU-ympäristömerkki painotuotteille EU-ympäristömerkki painotuotteille + vertailua Joutsenmerkkiin Kirsi Auranmaa, Finngraf 18.4.2013 Viralliset ympäristömerkit Joutsenmerkki perustettu 1989 käytössä kaikissa pohjoismaissa 64 tuoteryhmää

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa Laadunhallinta osana organisaation toimintaa TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 1.9.2006 Sari Tervonen Oppimiskeskus Sisältö Laadun käsitteistöä Laatu organisaatiossa Laatutyö Kuopion yliopistossa

Lisätiedot

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo 4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo 1.2.2015 31.3.2017 Katso video, jolla esitellään maailmalla palkittu pesulapalvelu

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Informaatiotilaisuus 1.3.2017, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen

Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen Mia Malin / Helsingin ympäristökeskus Sisältö Mikä Ekokompassi? Miksi Ekokompassi? Miten

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Tuoteneuvonta tutkinnon osa (TUNE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Tuoteneuvonta Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta Reeta Sipola, agrologi (ylempi AMK), projektisuunnittelija, Teollisuuden ja luonnonvarojen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen Valtakunnalliset Green Care päivät 18.9.2014 Raija Lääperi THL 22.9.2014 Green care laatu /RL 1 Lähtökohtia laatutyölle 1 Luontolähtöisiä (Green Care) menetelmiä

Lisätiedot

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Pettu-Eerikin Hovi 4.11.2014 Tom Källroos LAATUTONNI LYHYESTI Laatutonni on Visit Finlandin omistama ja Haaga-Perhon yksinoikeudella operoima, matkailu-

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa

Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Etelä-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Suomessa; Jämtland ja Västernorrland Ruotsissa sekä Sør- ja Nord-Trøndelag Norjassa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle Matkailun kokonaiskulutus 13,8 mrd. euroa (2011) Matkailun osuus BKT:stä (2011) 2,8 % Matkailun

Lisätiedot

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa 1 Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden

Lisätiedot