3. Arvioida ja löytää toimivia moniammatillisia interventiotapoja ja työmenetelmiä.

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelman tiivistelmä, Tohtoriopiskelija Heikkinen Alpo, Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu , Helsingin yliopisto, Alpo Heikkinen tutkija Heikkinen Alpo Nuorten intensiiviohjelma Helsingin tiimi gsm , TIIVISTELMÄ ARVIOINTITUTKIMUKSESTA NUORTEN INTENSIIVIOHJELMAN ARVIOINTITUTKIMUS LAPSEN ÄÄNI - HANKKEESSA Tutkimuksen tavoite: 1. Tuottaa tietoa siitä, miten ajallisesti intensiivisempi tuki lastensuojelussa vaikuttaa nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiin 2. Tuottaa tietoa nuorten itsensä merkityksellisiksi kokemista hyvinvoinnin muutostekijöistä ja mittareista 3. Arvioida ja löytää toimivia moniammatillisia interventiotapoja ja työmenetelmiä. Teoria Tutkimuksessa on tarkoitus tutkia nuorten intensiiviohjelman vaikutuksia, vaikuttavuutta ja toimivuutta soveltaen metodisesti teorialähtöistä realistista arviointia, toimintatutkimuksen näkökulmia ja osallistuvaa havainnointia. Arviointitutkimusta voidaan sanoa myös sosiaalityön

2 interventiotutkimukseksi. Tässä arviointitutkimuksessa kysytään, miten intensiiviohjelma interventiona jäsentyy lasten ja nuorten kokemuksissa ja heidän hyvinvoinnissaan ja miten hyvinvointiin vaikuttavat mekanismit muuttuvat ja muotoutuvat nuorilla intervention aikana erilaisissa konteksteissa työn kuluessa. Tutkimuksen ytimessä teoreettinen taustoitus perustuu Ray Pawsonin (2006) realistiseen perspektiiviin ja Mansoor A.F. Kazin (2003) teoreettis-empiirisiin sovelluksiin M, C, O aineistoista ja niiden analyysistä. Aineisto ja analyysi Tutkimuksessa kootaan kyselyaineisto Helsingin ja Hyvinkään intensiivitiimien asiakkailta. Kyselyn otoksen koko on 24 perhettä Helsingin tiimeistä ja 8 perhettä Hyvinkään tiimistä sekä 10 perhettä Espoon tiimistä, yhteensä 42 perhettä. Kysely toteutetaan asiakkuuden alussa, osassa hankkeita puolessavälissä ja lopussa. Kyselyaineisto analysoidaan määrällisesti. Kyselyn lisäksi tutkija osallistuu yhden tai kahden työmenetelmässä toteutettavan nuorten ryhmän toimintaan osallistuvana havainnoijana ja haastattelijana. Tästä aineistosta muodostuu laadullinen M, C, O aineisto, jonka mittaristo asetetaan vertailuasetelmaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden etukäteen päättämien tässä tutkimuksessa toteutettujen kyselyn mittariston asteikkojen kanssa. M, C, O aineistosta syntyy jäljitettyjä ja löydettyjä mittareita ja muutostekijöitä. Laadullinen aineisto ja havainnointiaineisto kuvailevat, selittävät ja syventävät valittuja kyselyteemoja ja havainnollistavat teemojen mittaristoa. Teemojen vaihtumista ja muutosta prosessin aikana tutkitaan. Aikataulu ja raportointi Kyselyaineiston kerääminen aloitetaan Helsingissä ja Hyvinkäällä tammikuussa 2010 sitä mukaa kun asiakkuudet näiden kaupunkien tiimeissä alkavat. Kyselyn lähtötason tuloksia analysoidaan ja dokumentoidaan ensimmäisen kuuden kuukauden asiakasajan jälkeen loppukesällä Osa kyselyistä toistetaan 6 kk ja osa 12 kk kuluttua lähtötason arvioinnista. Ensimmäisestä kuuden kuukauden asiakasjaksosta kyselyn toisen vaiheen tulokset raportoidaan joulukuussa Keväällä ja syksyllä 2010 tutkija osallistuu asiakasryhmään kyselyn rinnalla laadullisen aineiston kokoamiseksi. Laadullista aineistoa kootaan haastattelemalla ja tutkijan toimesta Helsingin hankkeessa osallistuvan havainnoinnin keinoin. Saatua tietoa peilataan koko kyselyn ajan Helsingin tiimeissä myös työntekijöiden prosessitietoon. Kyselyn kolmas vaihe toteutetaan 12 kk kuluttua asiakkuuden alkamisesta. Koko aineiston raportointi toteutetaan vuoden 2011 aikana, joka sisältää kolmannen vaiheen kyselyn tulokset ja laadullisen

3 aineiston analyysin ja kokonaistulokset. Hyvinkää ja Espoon ohjelmien kestot saattavat muodostua erilaisiksi kuin Helsingin ohjelmassa. Esimerkiksi Hyvinkäällä ohjelman kesto on kuusi kuukautta. Tällöin on tarkoituksenmukaista ja käytännöllistä toteuttaa kysely kahdessa vaiheessa, ohjelman alussa ja lopussa. Helsingin ohjelmassa on mahdollista kokeilla väliarviointia kuuden kuukauden jälkeen ja tehdä loppuarviointi 12 kk kestäneiden asiakkuuksien osalta. Kyselyn lomake on kehitetty Digium versioksi, joten sitä voidaan käyttää nettipohjaisena tai tulostettavana paperiversiona. Digium ohjelmistoon on ostettu Helsingin hankkeelle lisenssi, joka antaa oikeudet aineiston kokoamiseen ja tulosten analyysiin. Arvioinnin tuki: Helsingin sosiaaliviraston kehittämisyksikön arviointitutkimuksen asiantuntijat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiakvaario ja Lapsen ääni hankkeen arvioinnin tuki SOSNET yliopistoverkoston tutkijakoulun interventiotutkimuksen teemaryhmä (soveltuvin osin) Lähteet: Kazi, Mansoor.A.F (2003) Realist Evaluation in Practice. Healt and Social Work. London: Sage. Kazi, Mansoor.A.F (1998) Single-Case Evaluation. Burlington Lawrence, Martin & Kettner, Peter (2010) Measuring the Performance of Human Service Programs. SAGE Puplications. California. Pawson, Ray (2006) Evidence-based Policy. A Realist Perspective. London: Sage. Peake, Ken & Epstein, Irwin & Madeiras, Daniele (2005) Clinical and Research Uses of an Adolecent Mental Health Intake Questioinnaire What Kids need to Talk About. New York: The Haworth Press.

4 Abstract of research plan, doctoral student Heikkinen Alpo, The National Post-Graduate School for Social Work and Social Services, , University of Helsinki Young people s Intensive Programme - Evaluation A flexible outpatient service, Young People s Intensive Programme, is developed in this project. The programmatic content brings a new type of thinking into the Finnish helping system. An analysed and goal-oriented temporary programme and structure is typical for intensive methods. In the beginning of the programme, the meeting frequency and availability of the helpers follow the young people s needs. Intensive methods feature a solid setting of a goal, a restricted number of clients that can be managed, evaluation of the early phase, the professionals tight commitment to the support process and careful monitoring. In the experimental phase, the duration of the programme is 6-12 months. The young person and the family receive intensive support from a multiprofessional team. 24 families are chosen for the first programme and the target group is year-old who is clients of child welfare s outpatient care. Conditions at home must be such that the young person can live at home, the parenting is adequate and they must be ready to receive help. The young person and his family are supported in their own development environment, for example, at home and in school. The programme invests in supporting school attendance and finding solutions for problem situations. The goal is to support the flow of the everyday life and prevent the need for child welfare actions What kind of different key mechanism, context and intervention we can find in child protection open care? Does clinical evaluation only serve the adults psychoanalytical and medical practices? Is there more analysis than concrete support for a child in his everyday life? Does the medical approach prevent us from hearing the child s real needs? The M-C-O Instrument is used to study the effect of work with children and youth by outlining the life circumtances of the participants and analysing the intervention, context and the mechanism that hinder or support their wellbeing in everyday life.

5 The survey material is compiled from the clients of the teams. The survey includes traditional scales of well-being. The survey has been built up using basically Level of Functioning (LOF) Scales (Martin & Kettner 2010). The collection of the survey material was started in January The survey s starting level results are to be analysed and documented in spring and autumn The survey is repeated 6 and 12 months after the starting level evaluation. The researcher will also collect experience information from the client group through interviews. We are still in the early phase of the work and the challenge is, in addition to developing the intensive programme, the modelling of good practices and utilising research information arising from practice.