Nro 92/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/315/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 92/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/315/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2011"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 92/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/315/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Kaapelinkulman kultakaivoksen toimintaa sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Valkeakoski Polar Mining Oy Kummunkuja SASTAMALA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kultakaivos sijaitsee Valkeakosken kaupungin Huittulan kylässä, Kaapelinkulma- nimisessä kaivospiirissä. Kaivospiiri käsittää seuraavat kiinteistöt: Kairanoja , Räsälä , Räsä , (nimetön), Ollila , Kaukoranta III , Karppi , Vanha-Pietilä , Perälä , Rintala , Metsä-Saarela , Vähä-Saarela , Kontiokangas , Yrjölä , Hattia ja Iso-Raija Kaivospiirin alueelle sijoittuu avolouhos, malmilouheen varastokenttä, kaivannaisjätteen jätealue, louhoksen kuivatusvesien ja toimintaalueelta muodostuvien hulevesien selkeytysaltaat, kiinteät toimisto- ja sosiaalitilat, tarvittavat varastotilat sekä polttoainesäiliö ja tankkauspiste. Ympäristönsuojelulain 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 7 a ja 13 e kohdat Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti 7 a ja 13 e kohdat ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VALVONTAVIRANOMAINEN Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (jäljempänä Pirkanmaan ELY-keskus) toimii tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempia ympäristölupia. Kaivopiirihakemus on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriön käsiteltäväksi Kaivospiiritoimitus tehtäneen vuonna Kaavoitus Alueella on voimassa valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia varauksia. Kaapelinkulman pellot on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousalueiksi (MT) sekä Pitkäkorven Natura-alue luonnonsuojelualueeksi (SL). Pitkäkorven suunnittelumääräysten mukaan: 'Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Määräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Perustettuja alueita koskevat suojelupäätöksessä annetut määräykset. Alueen toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti valtio.' Naturaalueiden suunnittelumääräysten mukaan: 'Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule suunnitella toimenpiteitä, jotka merkityksellisesti heikentävät niitä lintu- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä.' Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä niiden laatiminen ole vireillä. Oikeusvaikutuksettomassa Valkeakosken rakenneyleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alue ei ole rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivosalue sijaitsee Valkeakosken keskustasta noin 4 km kaakkoon Kaapelinkulman alueella. Lähin asutus sijaitsee noin 750 metrin päässä kaivosalueelta lounaaseen. Ympäristön tila ja laatu Alueen luonnon tila Louhosalue lähiympäristöineen on kuusivaltaista käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kivennäismaakangasta. Mäntyä ja koivua kasvaa lähinnä sekapuuna ojitetuilla turvekankailla ja matalien mäkien päällä. Hankealueen ympäristössä on harjoitettu metsätaloutta. Kenttäkerroksen valtalaji louhosalueella on mustikka ja muita yleisiä lajeja ovat käenkaali, puolukka, kevätpiippo, metsäalvejuuri, metsäkastikka sekä aukkopaikoilla hietakastikka ja nurmilauha. Uhanalaisia tai huomionarvoisia eliölajeja ei alueella tehtyjen inventointien perusteella ole. Louhosalueen itäreunasta lähimmillään noin 250 metrin päässä on Pitkäkorven (FI ) 17 hehtaarin suuruinen Natura-alue, joka on sisällytetty verkostoon luontodirektiivin (SCI, Sites of Community Importance) mukaisena alueena. Pitkäkorven alue kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO040388). Alueella tehdyn Natura luontotyyppi-inventoinnin mukaan

3 3 Natura-alueella on luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä boreaalista luonnonmetsää yhteensä 1,2 hehtaaria. Puustoisia soita on yhteensä 2,7 hehtaaria. Luontotyyppien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 23 % alueen kokonaispinta-alasta. Sekä boreaaliset luonnonmetsät että puustoiset suot ovat priorisoituja eli ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Luontotyyppeihin kuulumattomat metsät Pitkäkorven alueella ovat lähinnä erirakenteista kuusikkoa, missä alueella aikaisemmin harjoitettujen metsänhoitotoimien vuoksi lahopuuta on vielä niukasti. Mäntyä kasvaa alueen eteläosassa Pitkäkorven suolla ja hieskoivua alueen pohjoisosan soistuneissa notkelmissa. Alueella ei ole havaittu luontodirektiivin liitteen II lajeja. Louhoksen länsipuolella noin 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Vallonjärven lintuvesialue (YSA043446). Vallonjärven itäpuolella sijaitsee Heikkilänmetsän Natura alue (FI ), joka on pinta-alaltaan 16 hehtaaria ja luontotyypeiltään boreaalista luonnonmetsää ja lehtoa. Kaivospiiristä 5 kilometrin etäisyydellä koillisessa sijaitsee Tykölänjärven Natura -verkostoon kuuluva lintuvesi (FI349006). Natura -verkostoon kuuluvat Vanajaveden lintualueet (FI ) sijaitsevat suunnittelualueesta 4-5 kilometrin etäisyydellä louhosalueen kaakkois- ja eteläpuolella. Suunnittelualueen lounaispuolella noin 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kuusistonkärki niminen kaskilaidun (FI ). Alueen geologia ja maaperän tila Maaperä alueella on kallion päällä olevaa moreenia. Maapeitteen paksuus on keskimäärin alle 3 m. Avolouhoksen alueella maaperä on osin paljasta kalliota ja moreenia. Lisäksi kaivospiirin alueella on muutamia pienialaisia ojitettuja soita. Alueella ei ole harjoitettu maaperää pilaavaa toimintaa. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt moreeninäytteistä (vuosina 1987, 1988 ja 1990) kultapitoisuuksien lisäksi arseenipitoisuuksia. Analysoiduista 1075 näytteestä 22:ssa oli arseenia yli pilaantuneiden maiden arviointiin käytetyn valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (VNA maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) alemman ohjearvon, eli yli 50 mg/kg. Maaperän arseenipitoisuudet Tampereen liuskejaksolla, mihin Kaapelinkulman alue sijoittuu, ylittävät usein asetuksen 214/2007 kynnysarvot ja jopa alemman ohjearvon kallioperän ominaisuuksista johtuen. Hakemuksen mukaan Kaapelinkulman kaivosalueella maaperän tilan arvioinnin kynnysarvona voidaan arseenin osalta soveltaa asetuksen 214/ mukaisesti tutkimuksissa havaittua taustapitoisuutta 50 mg/kg. Arseeni esiintyy alueen maa- ja kallioperässä veteen liukenemattomassa muodossa, joten pintamaiden kasaaminen melusuojavalliksi ja malmilouheen varastointi malmikentällä eivät aiheuta lisääntyviä arseenipäästöjä pinta- tai pohjaveteen. Sivukiveksi luokiteltavasta kalliokiviaineksesta otetuissa näytteissä ei ole havaittu kohonneita arseenipitoisuuksia, joten myöskään kiviainesten varastoinnista kaivannaisjätteen jätealueella ei hakemuksen mukaan todennäköisesti aiheudu arseenikuormitusta pinta- tai pohjavesiin.

4 4 Tutkituissa näytteissä muiden raskasmetallien kuin arseenin pitoisuudet eivät olleet koholla. Suunnitellun louhosalueen kallioperässä ei ole havaittu happoa muodostavia sulfidimineraaleja tai arseenia. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesiä. Alue sijaitsee vedenjakajalla, jolloin sade- ja valumavedet purkautuvat ojia pitkin länteen sekä itään. Suunnittelualueen länsipuolelta pintavedet virtaavat pelto-ojissa Valkeakoskella viiden kilometrin päässä sijaitsevaan Vallonjärveen ja edelleen Kärjenniemenselälle. Itäpuolelta pintavedet virtaavat pohjoiseen kohti Mallasvettä. Alueen ojavesistä on vuonna 2005 otettu kahdeksan näytettä. Näytteet otettiin syyskuussa, joka oli poikkeuksellisen vähäsateinen, joten virtaamat ojissa olivat näytteenottohetkellä hyvin pieniä. Näytteiden analyysitulosten perusteella alueen pintavedet ovat ravinnetasoltaan reheviä, happamia sekä voimakkaasti humus- ja rautapitoisia. Itse kaivosalueella vesi oli kuitenkin emäksistä. Kaikissa ojavesinäytteissä oli runsaasti maaperästä liuennutta alumiinia. Sulfaatti- ja kloridipitoisuudet olivat luonnonvesille tavallisia. Vesien happitilanne oli yleisesti tyydyttävä tai hyvä, mutta kahdessa näytepisteessä hapenkulutus oli merkittävä ja happipitoisuus siitä johtuen pieni. Kaikissa näytteissä fosfori- ja typpipitoisuudet olivat koholla ja niissä oli havaittavissa pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja. Yhdessä näytteessä suolistobakteereja oli runsaasti, mikä viittasi paikalliseen päästölähteeseen. Pohjaveden tila Kaivospiirin alue ei sijaitse luokitellulla tai vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinnankorkeutta sekä laatua on seurattu alueelle asennetuista neljästä pohjavesiputkesta. Vuonna 2005 otetuissa näytteissä veden laatu vaihteli merkittävästi eri pohjavesiputkien välillä. Kahdessa putkessa pohjavesi oli hapanta ja siihen oli liuennut runsaasti rautaa, alumiinia sekä fosforia. Kahdessa muussa putkessa vesi oli puolestaan emäksistä. Veden happitilanne vaihteli huonosta (emäksiset näytteet) hyvään (happamat näytteet). Näytteiden metallipitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä. Yhdessä putkessa havaittiin kohonnut sinkkipitoisuus 1 mg/l ja lisäksi kaikissa näytteissä oli pieni pitoisuus arseenia. Pohjaveden kloridipitoisuus oli pieni. Pohjavedessä ei havaittu ihmistoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole talousvesikäytössä olevia porakaivoja. Ennen toiminnan aloittamista sijaintipaikan lähimmät porakaivot kartoitetaan ja niiden vedenlaatu tutkitaan. Maisema Suunnittelualueen ympäristö on tasaista talousmetsäaluetta, eikä alueella ole maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Kaivoksen vaikutusalueella ei ole merkittävää virkistyskäyttöä satunnaista sienestys- ja marjastuskäyttöä lukuun ottamatta. Kaivospiiri ei sijaitse maanviljelyalueella.

5 5 Kaivospiirin alueella tai sen läheisyydessä ei ole erityisiä maisemallisia suojeluarvoja. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Polar Mining Oy on perustettu vuonna Sillä on nykyisin kultakaivokset Orivedellä ja Huittisissa sekä rikastamo Sastamalassa. Nyt yhtiön tarkoitus on aloittaa kultamalmin louhinta Kaapelinkulman alueella. Kaapelinkulman kaivos toteutetaan avolouhoksena. Suunnitelmien mukaan louhoksen pinta-ala maanpinnan tasossa tulee olemaan noin 1,5 ha sekä suurin syvyys noin 70 m. Kaivostoimintaan kuuluvat louhintaporaukset, räjäytykset, tarvittaessa rikotus sekä malmin ja sivukiven nosto kaivoksesta. Malmi kuljetetaan yhtiön Sastamalan rikastamolle jatkojalostettavaksi. Rikastamon tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Sastamalan rikastamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (15/2008/2). Kaivostoimintaa harjoitetaan kahdessa vuorossa maanantaista lauantaihin klo Malmia kuljetetaan Sastamalaan maanantaista lauantaihin klo 6 22, mutta kuljetukset ajoittuvat pääasiassa ajalle kello Meluisimmat työvaiheet, kuten rikotus ja räjäytykset tehdään klo Tuotantovuorokausia on vuodessa noin 300. Toiminta Ennen malmin louhinnan aloittamista irtonainen maa-aines poistetaan ja käytetään hyödyksi alueelle rakennettavien suoja-vallien rakennusaineena. Kiviaines irrotetaan kalliosta poraamalla ja räjäyttämällä. Irrotettu kiviaines kuormataan kaivinkoneella ja kuljetetaan maanpinnalle maansiirtokuormaautoilla. Tarvittaessa kiviaines rikotetaan ennen kuljetusta hydraulisella iskuvasaralla sopivan kokoiseksi maanpinnan tason alapuolella ja meluvallien valmistuttua myös maanpinnan tasossa meluvallien suojassa. Maansiirtoautojen (4 kpl) lisäksi kaivoksella toimii porausyksikköjä (2 kpl), kaivinkoneita (2 kpl), pyöräkuormaajia (2 kpl) sekä apuajoneuvoja (2-3 kpl). Louhintatöissä käytetään ulkopuolista urakoitsijaa. Huoltoalueelle rakennetaan kiinteät toimisto- ja sosiaalitilat. Lisäksi huoltoalueelle rakennetaan varastotilat sekä polttoainesäiliö ja -tankkausalue. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Malmi sisältää kultaa keskimäärin 6,2 grammaa tonnissa. Tuotantokapasiteetti on arviolta 500 tonnia kultamalmia vuorokaudessa ja arviolta tonnia vuodessa. Koko toiminta-aikana kaivoksesta arvioidaan louhittavan malmia yhteensä noin tonnia.

6 6 Hakija on täydentänyt hakemusta Täydennyksen mukaan louhinta-aika jakaantuu kahdelle vuodelle. Vuosittainen malmintuotanto ei ylitä tonnia eikä kokonaislouhintamäärä tonnia. Hakija ilmoittaa, että mahdollisesta toisesta malmilouhoksesta päätetään myöhemmin tutkimusten edetessä. Täydennyksessä hakija ilmoittaa myös, että sivukiveä syntyy toiminnan aikana yhteensä tonnia. Hakemuksessa ilmoitettu 2 miljoonaa tonnia tarkoittaa, että sivukiven läjitysalueelle mahtuu sivukiveä tämä määrä ilman, että läjitystä varten tarvittaisiin lisää maa-aluetta. Avolouhoksen koko on noin m 3. Raaka- ja polttoaineet Räjähdysaineet ja kemikaalit Räjähdysaineita käytetään noin 20 tonnia vuodessa. Ne sisältävät ammoniumnitraattia % sekä trinitrotolueenia, kaliumnitraattia, natriumnitraattia ja alumiinijauhetta tai polttoöljyä. Vaihtoehtoisesti louhinnassa voidaan käyttää myös muun tyyppisiä ympäristövaikutuksiltaan vastaavanlaisia räjäytysaineita. Hakija on hakemuksen täydennyksissä ja ilmoittanut, että räjähdysaineina käytetään emulsiopohjaisia räjähdysaineita, joissa typpi on niukkaliukoisessa muodossa. Vesienkäsittelyssä käytetään tarvittaessa selkeytysaineita, kuten esimerkiksi sitruuna- ja adipiinihappoa sisältävää Fennopol-valmistetta tai muita ympäristöominaisuuksiltaan vastaavia valmisteita. Lisäksi vesienkäsittelyssä voidaan käyttää erilaisia neutralointiaineita kuten natriumhydroksidia. Vesienkäsittelykemikaalien kulutus on alle 500 kg/a. Työkoneet kuluttavat voiteluöljyä arviolta m 3 vuodessa. Polttoaineiden ja energian käyttö Kevyttä polttoöljyä käytetään kaivosalueen sisäpuolella toimivissa työkoneissa ja sen kulutus on noin m 3 vuodessa. Kuljetusajoneuvot sekä laitoksella käytettävät työkoneet käyttävät polttoaineenaan dieselöljyä tai kevyttä polttoöljyä. Sähköenergiaa kuluu alueen valaisuun, toimistoparakkien tarpeisiin sekä kuivatusvesien pumppaamiseen. Arvioitu keskimääräinen sähkönkulutus on noin 250 MWh/a. Sähkö saadaan alueelle rakennettavasta 20 kv sähkölinjasta. Veden käyttö Talousvesi otetaan alueelle rakennettavasta porakaivosta. Porakaivon vettä käytetään myös pölyntorjunnassa. Osa pölyntorjuntaan käytettävästä vedestä on kaivoksen kuivatusvesiä, joita otetaan selkeytysaltaasta.

7 7 Varastointi Sivukivi ja malmi Varastokentät sijaitsevat louhokselle tulevan tien varrella. Maapohjaisten kenttien pinta tiivistetään jyräämällä. Kenttiä ei päällystetä asfaltilla tai vastaavalla päällysteellä. Varastokenttien hulevedet kerätään ympärysojiin ja johdetaan vesienkäsittelyyn selkeytysaltaisiin ja edelleen maastoon. Malmilouhe varastoidaan kasoissa n. 0,6 ha suuruisella malmikentällä. Suurin varastomäärä on tonnia malmia. Sivukivi varastoidaan pinta-alaltaan 3,5 ha:n varastokentällä. Alueelle varataan sivukiven varastointia varten toinen alue, jonka pinta-ala on 3,0 ha. Varastoalueiden tila riittää 2 miljoonan tonnin sivukiviainesmäärän varastointiin Kiviaines on varastokasassa erikokoisina lohkareina. Maisemahaittojen vähentämiseksi varastokasojen korkeus pidetään ympäröivää puustoa matalampana. Hakemuksessa maksimikorkeudeksi on ilmoitettu 15 m. Sivukiveä varastoidaan yli kolme vuotta, koska osa sivukivestä ja pintamaista tarvitaan alueen maisemointiin toiminnan loputtua. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä yhteensä m 3 -ktr. Kaivannaisjätteen laji Ei pysyvä maa-aines Pysyvä maaaines Arvio kokonaismäärästä Hyödyntäminen ja käsittely m 3 -ktr Pintamaa Käytetään hyödyksi alueen suojavalleissa sekä maisemoinnissa. Kannot ja hakkuutähteet 50 Toimitetaan polttolaitokselle tai kaatopaikalle Selkeytysaltaiden 500 Hyödynnetään kaivoksen rakenteissa hienoainekset ja maisemoinneissa Sivukivi Varastoidaan ja toimitetaan hyötykäyttöön * * Hakija on täydennyksessä ilmoittanut, että sivukiveä syntyy toiminnan aikana yhteensä tonnia. Sivukiven ja pintamaiden varastoinnista ei hakemuksen mukaan aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Geologisten tutkimusten mukaan alueen moreenin arseenipitoisuudet ovat luontaisesti korkeita. Joissain näytteissä arseenipitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista määritellyn ohjearvon. Arseeni esiintyy maa-aineksessa heikosti vesiliukoisena kiisuna, joten hakemuksen mukaan varastointi ei lisää alueen pintavesiin joutuvaa arseenikuor-

8 8 mitusta. Sivukiveksi luokiteltavassa kalliokiviaineksessa ei ole havaittu kohonneita arseenipitoisuuksia. Jätehuoltosuunnitelmaa on täydennetty Varastoalueelle päätyy sivukiven mukana vähäisiä määriä räjähdysaineiden jäämiä. Räjähdysaineet ovat emulsiopohjaisia ja typpi on niissä erittäin hitaasti liukenevassa muodossa. Suunnitellun avolouhoksen alueelta on analysoitu kolmen kairasydämen metalli- ja hivenainepitoisuudet. Vain arseenin keskiarvot ylittivät PIMAasetuksen alemman ohjearvon (50 mg/kg). Analysoitujen kairasydämien arseeni- ja rikkipitoisuudet: Arseeni, mediaani (mg/kg) Arseeni, keskiarvo (mg/kg) Rikki, mediaani (%) Rikki keskiarvo (%) Kattopuoli 37,5 75,19 0,04 0,07 Jalkapuoli 53,5 74,93 0,02 0,03 Jalkapuolen näytteet kuvaavat vain louhittavia osia, louhimatonta sivukiveä avolouhoksen alapuolelta ei ole huomioitu. Kairareikien kemiallisen analysoinnin perusteella sivukiveä voidaan pitää hyvin vähäsulfidisena. Sulfidit sijaitsevat erillisinä kiisupitoisina vyöhykkeinä sekä rakotäytteinä. Pääsulfidi on magneettikiisu. Arseenikiisua on sivukivessä hyvin vähän. Sitä on satunnaisina hajarakeina sekä raekasaumina muiden sulfidien yhteydessä. Neutraloivaa karbonaattia tavataan kvartsidioriitissa aksessorisia määriä. Hakemuksen mukaan sivukivi voidaan luokitella pysyväksi jätteeksi valtioneuvoston asetuksen (717/2009) kaivannaisjätteistä annetun asetuksen muuttamisesta mukaisesti. Tämän vuoksi happaman suotoveden muodostumisen määrittämiselle ei ole tarvetta. Polttoaineet Polttoaineet varastoidaan huoltoalueelle sijoitettavissa kahdessa 6 m 3 säiliössä. Säiliöille rakennetaan yhteinen suoja-allas, jonka tilavuus on suurempi kuin polttoainesäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus. Suoja-altaaseen kertyneet sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerottimen kautta vesienkäsittelyn selkeytysaltaisiin. Vastineessaan hakija ilmoittaa, että polttoaineet varastoidaan vuodonilmaisujärjestelmällä varustetussa kaksoisvaippasäiliössä. Varastoalue päällystetään kestopäällysteellä. Räjähdysaineet ja kemikaalit Räjähdysaineet varastoidaan vaatimukset täyttävissä räjähdevarastoissa.

9 9 Voiteluöljyt sekä vesienkäsittelykemikaalit varastoidaan huoltoalueelle rakennettavissa varastoissa valmisteiden omissa myyntipakkauksissa. Varastotilojen lattiat rakennetaan tiiviiksi ja ne varustetaan suojakynnyksillä, jolloin mahdollisen säiliön rikkoutumisen yhteydessä aineita ei pääse vuotamaan ympäristöön. Ongelmajätteet Ongelmajätteet varastoidaan huoltokentälle rakennettavassa katetussa keräyspisteessä polttoainesäiliöiden läheisyydessä. Jäteöljyt varastoidaan polttoainesäiliöiden suoja-altaan sisäpuolella. Kiinteät öljypitoiset jätteet sekä rasvajätteet varastoidaan omissa astioissaan. Käytetyt akut varastoidaan katetuissa katoksen alle sijoitetuissa astioissa. Ongelmajäteastiat merkitään asianmukaisesti. Erilaisia ongelmajätteitä ei sekoiteta keskenään. Energiatehokkuus Kaivoksella sekä kuljetuksissa käytettävien työkoneiden polttoaineenkulutusta sekä laitoksen sähkönkulutusta seurataan. Polttoaineiden sekä sähköenergian kulutusta pienennetään mm. välttämällä tarpeettomia tyhjäkäyntejä, sammuttamalla tarpeettomat sähkölaitteet yöksi sekä pitämällä alue valaistuna ainoastaan toiminta-aikana. Markkinoille tulevien työkoneiden kehitystä seurataan ja uusien koneiden hankinnassa kiinnitetään huomiota niiden energiatehokkuuteen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan kaivoksen toiminnoissa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä alan viimeisimmillä tiedoilla päivitettyä osaamista. Kaivannaisteollisuuden parasta käyttökelpoista tekniikkaa kuvaavan referenssiasiakirjan (Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, 07/2004) mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaivostoiminnassa ovat mm. kuivanapitovesien käsittely selkeytysaltailla ja sivukiven hyötykäyttö alueen omissa toiminnoissa. Meluntorjunnan kannalta BAT:ia ovat mm. kuljettimien kotelointi sekä malmivarastokasojen perustaminen sellaisiin kohtiin, jossa ne toimivat myöhemmin mahdollisimman hyvin myös meluesteinä. Rakennelmien kannalta BAT:ia on mm. altaiden tiiveyden sekä vakauden tarkkailu. Kaapelinkulman kultakaivoksen suunnittelussa on pyritty sijoittamaan toiminnot siten, että louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat melupäästöt Pitkäkorven Natura-alueelle sekä lähimmälle asutukselle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Alueelta poistettavat pintamaat hyödynnetään melusuojavalleissa ja mahdollisimman suuri osa sivukivestä pyritään saamaan hyötykäyttöön joko kaivospiirin alueella tai myytynä muihin maarakennushankkeisiin. Selkeytysaltaiden sekä lietteenkuivatusaltaan tiiveyttä ja vakautta tarkkaillaan kaivoksen käyttötarkkailun osana. Hakijan katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista, koska tuotannossa ei käytetä ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ja toiminta sijoittuu kauas asutuksesta. Melun, pölyn ja tärinän leviämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, koska ne ovat merkittävim-

10 10 piä kaivostoiminnasta aiheutuvia päästöjä. Tuotannossa käytettävät koneet huolletaan tiiviin kentän päällä ja koneiden tankkauspaikka suojataan altaalla. Sadevesien keräilyjärjestelmä varustetaan öljynerottimella, jolloin öljyhiilivetyjen pääsy ympäristöön voidaan estää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Saniteettivedet noin m 3 /a johdetaan umpisäiliöön, josta ne toimitetaan edelleen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Harmaat vedet johdetaan suodatuskenttään ja suodatettuina edelleen kuivatusvesien selkeytysaltaisiin. Talousjätevesiä syntyy arviolta m 3 vuodessa. Koneiden ja ajoneuvojen huoltoalueen (0,8 ha) hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta kuivatusvesien selkeytysaltaisiin. Louhoksen kuivatusvedet Avolouhokseen sekä kiviaineksen varastokentille kertyy sade- ja sulamisvesiä, jotka voivat sisältää runsaasti kiintoainesta. Kuivatusvedet, arviolta m 3 /d, selkeytetään kahdessa selkeytysaltaassa. Selkeytysaltaan pohjaliete kuivataan erillisessä kuivatusaltaassa, josta erottunut vesi johdetaan takaisin selkeytysaltaisiin. Selkeytysaltaat ja kuivatusallas sijoitetaan alueen länsireunalle. Selkeytysaltaiden reunat rakennetaan alueelta saatavasta sivukivestä sekä moreenista. Selkeytystä tehostetaan vesienkäsittelykemikaaleilla (esim. Fennopol tai vastaavaa valmiste) ja tarvittaessa vesiä neutraloidaan kalkilla tai lipeäliuoksella. Selkeytynyt vesi poistetaan altaasta veden pinnan alapuolelle asennetusta poistoputkesta, jotta veden pinnalle jäävä öljykalvo ei kulkeutuisi altaasta pois. Mikäli altaissa havaitaan öljyä, se poistetaan välittömästi. Selkeyttämällä esikäsitellyt vedet johdetaan pikkuojia pitkin kaivoksen länsipuolella kulkevaan Sammalojaan, jota pitkin vedet kulkeutuvat Haavanojaan. Haavanoja laskee noin viiden kilometrin päässä kaivoksesta sijaitsevaan Vallonjärveen. Sekä Sammalojaa että Haavanojaa kuormittaa maatalous, joten ojien vedet ovat runsasravinteisia. Kiintoaine Louhosalueelta tulevien pintavesien kiintoainepitoisuus oli 40 mg/l vuonna 2005 otetun vesinäytteen perusteella. Kuivatusvesien kiintoainepitoisuus tulee olemaan korkeintaan 25 mg/l. Hakijan mukaan kuivatusvesien vuoksi alueen valumavesien kiintoainepitoisuus ei kohoa verrattuna luontaisten valumavesien kiintoainepitoisuuteen. Typpikuorma Hakija on arvioinut, että kuivatusvesien mukana ympäristöön pääsee typpeä 1,2 kg/d, josta luontaisen typen määrä on 0,2 kg/d. Kuivatusveden typpipitoisuudeksi on arvioitu 2800 µg/l, josta luontaisen typen määrä on vesinäytteen perusteella 470 µg/l.

11 11 Ammoniumtypen määrä on noin 0,10 kg/d. Pitoisuudeksi arvioidaan noin 250 µg/l. Alueen luontainen NH 4 -N-pitoisuus on alle 150 µg/l. Täydennyksissä , ja hakija ilmoitti, että räjähdysaineina tullaan käyttämään emulsiopohjaisia räjähdysaineita, joissa typpi on erittäin hitaasti liukenevassa muodossa. Typen ympäristökuormitusta pyritään vähentämään räjähdysaineen oikealla valinnalla, mitoituksella ja panostuksen huolellisuudella. Kokonaistyppimäärän arvioidaan lisääntyvän räjähdysaineiden vaikutuksesta 1,0 kg/d ja ammoniumtypen vastaavasti 0,10 kg/d. Fosforikuorma Fosforipitoisuuden ei arvioida ylittävän pintavesien luontaista fosforipitoisuutta 70 µg/l. Metallit Louhosalueelta tulevan veden ph-arvo oli pintavesiselvityksen aikana 7,3 ja muilta alueilta tulevien vesien 6,5-6,6. Hakijan mukaan (täydennys ), kun otetaan huomioon kiintoaineiden määrä ja hyvin alhaiset metallipitoisuudet, metalleja ei liukene em. ph-olosuhteissa sellaisia määriä, että niistä aiheutuisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Louhosalueen luontaisissa valumavesissä on todettu olevan alumiinia 3,8 mg/l, sulfaatteja 12 mg/l, kloridia 1,8 mg/l, kromia 6 µg/l ja nikkeliä 4 µg/l. Muiden metallien pitoisuudet olivat määritysrajojen alapuolella. Päästöt ilmaan Pölypäästöjä syntyy malmin sekä sivukiven liikuttelusta sekä alueen liikenteestä. Louhintapöly koostuu pääasiassa suurikokoisista, halkaisijaltaan yli 30 µm olevista hiukkasista, mutta pöly sisältää myös jonkin verran hengitettäviä, halkaisijaltaan alle 10 µm olevia hiukkasia (PM 10 ). Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja ehkäistään tarvittaessa teiden ja kiviaineskasojen kasteluilla. Poravaunut on varustettu pölyntalteenottojärjestelmillä. Suojavallien sekä paljaiden maa-alueiden pölyämistä vähennetään antamalla maa-ainesten peittyä kasvillisuudella. Kasvillisuus sitoo maaaineksia ja vähentää tuulen sekä sadeveden aiheuttamaa eroosiota. Hakemuksessa on laskennallisesti arvioitu, että työkoneiden ja kuljetuskaluston pakokaasuista pääsee vuosittain ilmaan typen oksideja (NO x ) 16,4 tonnia, rikkidioksidia (SO 2 ) 0,01 tonnia, hiilidioksidia (CO 2 ) 1640 tonnia, hiilimonoksidia (CO) 4,7 tonnia, hiilivetyjä (HC) 1,7 tonnia ja hiukkasia (PM) 0,8 tonnia. Melu Melua syntyy erityisesti louhintatyöstä (poraus, räjäytykset ja rikotus) sekä kiviaineksen siirtelystä ja läjittämisestä varastoalueille. Lisäksi melupäästöjä syntyy työkoneista. Toiminnassa syntyy myös iskumaista melua porakaluston toiminnasta, lastauksista ja kuormien purkamisesta sekä rikotuksesta. Melupäästöt ympäristöön ovat voimakkaimmillaan toiminnan alkuvaiheessa, kun

12 Tärinä Liikenne 12 louhitaan lähellä maanpintaa. Louhinnan edetessä syvemmälle kallion sisään melupäästöt ympäristöön pienenevät. Melun leviämistä rajoitetaan melusuojavalleilla sekä kiviaineskasojen sijoittelulla. Lisäksi yöaikaisia meluhaittoja ehkäistään toiminta-aikaa rajoittamalla. Toiminta-aika on kello Toiminnan alkuvaiheessa meluavat työvaiheet ajoitetaan lintujen pesimäajan (toukokuu-heinäkuu) ulkopuolelle. Kaivostoiminnan melupäästöt on mallinnettu SoundPlan ohjelmistolla (Ramboll Finland Oy, 2009). Melumallinnuksen mukaan melusuojavallit rajoittavat melun leviämistä siten, että melutasot lähimmillä asuinkiinteistöillä sekä Pitkäkorven Natura-alueella alittavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvot. Melumallinnuksen mukaan päiväajan keskiäänitaso lähimmillä asuintaloilla ei ylitä 45 db koko toiminta-aikana. Natura-alueella keskiäänitaso impulssimaisuus huomioituna on db. Hakija mittauttaa tarvittaessa toiminnan aiheuttamat melutasot kaivoksen ympäristössä, kun toiminta on alkanut. Räjäytyksistä syntyy tärinää. Räjäytyksiä on yleensä 1-2 kertaa vuorokaudessa. Hakemuksen mukaan toiminnassa pyritään siihen, että tärinä lähimmän asutuksen luona ei ylittäisi heilahdusnopeutta 5 mm/s. Hakemuksessa todetaan vielä, että maavaraisesti perustettu puutalo kestää yleensä vaurioitta tärinän, jonka heilahdusnopeus on alle 30 mm/s. Tärinän syntyyn ja laatuun voidaan vaikuttaa räjähdysaineiden määrällä ja laadulla sekä räjäytysteknisillä toimenpiteillä. Louhintaurakoitsija seuraa tärinän muodostumista ja raja-arvot ylittävästä tärinästä välitetään tieto työmaan valvojalle. Hakemuksessa todetaan, että vastaavanlaisen toiminnan tärinämittausten perusteella on epätodennäköistä, että tärinä ylittäisi rakennuksille vaurioita aiheuttavan arvon lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Liikenne kaivosalueelle järjestetään kaivospiirin pohjoisosan kautta Honkisuontielle rakennettavaa tieyhteyttä pitkin. Kaivosalueen sisäinen tie varastokenttien sekä louhoksen välillä kulkee sisäänajotien jatkeena pohjois-etelä - suuntaisena. Kiviaineskuormia ajetaan maansiirtoautoilla louhoksesta varastokentille enintään 140 kpl vuorokaudessa. Kaivokselta lähtee rikastamolle keskimäärin yksi malmikuorma tunnissa ja arviolta vuorokaudessa.

13 13 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Sivukivi ja pintamaat Suunnitellun louhosalueen geologisten tutkimusten yhteydessä tehtyjen liukoisuus- sekä stabiilisuustestien perusteella irrotettu kiviaines voidaan luokitella pysyväksi jätteeksi. Tutkimuksissa kiviaineksessa ei ole havaittu happoa muodostavia mineraaleja. Sivukiveä hyödynnetään kaivospiirin teiden sekä meluvallien rakentamisessa. Sivukiveä toimitetaan myös hyödynnettäväksi tierakennushankkeissa sekä kalliomurskeen raaka-aineeksi. Sivukiveä joudutaan varastoimaan kohteessa yli 3 vuotta, koska sen menekki riippuu kulloinkin vallitsevasta markkinatilanteesta ja, koska sivukiveä tarvitaan alueen maisemoinnissa toiminnan lopettamisen jälkeen. Ennen louhinnan aloittamista pintamaat poistetaan. Niitä hyödynnetään alueen meluvallien rakentamisessa sekä tie-, kenttä- ja allasrakenteissa. Pintamaita myös varastoidaan sivukiven varastokentällä ja hyödynnetään alueen maisemoinnissa toiminnan loputtua. Sivukiven ja pintamaiden varastoinnista ei hakijan mukaan aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaivostoiminnassa syntyy jätteitä seuraavasti: Jätelaji EWC-koodi Määrä Käsittely Sivukivi t Hyötykäyttö Pintamaat m 3 -ktr Hyötykäyttö Selkeytysaltaiden liete m 3 /a Hyötykäyttö Voiteluöljyt ja rasvat * < kg/a Ongelmajätteenkäsittelyyn Kiinteät öljyiset jätteet* < 500 kg/a Ongelmajätteenkäsittelyyn Akut* < kg/a Ongelmajätteenkäsittelyyn Sakokaivoliete Jätevedenpuhdistamolle Sekalainen yhdyskuntajäte m 3 /a Kunnallinen jätehuolto * ongelmajäte Päästöt maaperään (estäminen) Päästöjä maaperään voi syntyä polttoaineiden käytöstä ja varastoinnista sekä mahdollisista tulipaloista. Työkoneiden huoltoalue asfaltoidaan ja polttoainesäiliöt ja tankkauspaikka sijoitetaan suoja-altaaseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilmaan Toiminta lisää jonkin verran ilman pölypitoisuutta kaivoksen lähiympäristössä. Hakija arvioi muiden kaivosten pölyn leviämisestä tehtyjen selvitysten perus-

14 14 teella, että pölyn vaikutukset tulevat rajoittumaan pääasiassa 200 m etäisyydelle louhintapaikasta ja viimeistään 500 m päässä ilman pölypitoisuudet pienenevät voimakkaasti. Terveydelle haitallisten pienhiukkasten kulkeutuminen asutuille alueille ei ole todennäköistä etäisyyden ja vallitsevien tuuliolosuhteiden vuoksi. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Kuivatusvesien purkuojat Sammaloja ja Haavanoja kulkevat suurien peltoalueiden keskellä, joten niihin todennäköisesti kohdistuu jo nyt merkittävä ravinnekuormitus. Hakijan arvion mukaan kuivatusvedet eivät muuta Sammalojan tai Haavanojan vedenlaatua merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutus vesimäärään Avolouhos ei hakijan mukaan muuta merkittävästi alueelta tulevan veden kokonaismäärää, koska alueelta poistuu ojien kautta joka tapauksessa vesimäärä, joka jää maaperään sadannan ja haihdunnan erotuksena. Kuormituslaskelmat on tehty olettaen kuivatusvesien määräksi 400 m 3 /d. Kuivatusvedet lisäävät alueen pikkuojien virtaamaa nykytilanteeseen verrattuna noin 5-6 l/s. Kuivina kausina ojat voivat olla kuivillaan. Alueen maaperässä luontaisesti kohonneina pitoisuuksina esiintyvä arseeni on niukkaliukoisessa muodossa, jolloin arseenin kulkeutuminen purkuojaan kuivatusveteen liuenneena on epätodennäköistä. Mahdollinen kiintoaineen mukana kulkeutuva arseeni pidättyy tehokkaasti selkeytysaltaissa. Kiintoainetta pidättyy runsaasti myös purkuojassa ja Sammalojassa, minkä vuoksi kuivatusvesien kiintoainekuormituksella ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia Vallonjärven vedenlaatuun. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Aluetta ei voi jatkossa enää käyttää virkistykseen ja marjastukseen. Toiminta lisää melu- ja tärinäpäästöjä kaivoksen lähialueilla. Vaikutukset lähimmälle asutukselle arvioidaan kuitenkin vähäisiksi ja ne rajoittuvat pääasiassa toiminnan alkuaikoihin, jolloin louhitaan lähellä maanpintaa. Hakemuksen meluselvityksen perusteella kaivoksen toiminnan melutaso ei ylitä meluohjearvoja lähimmillä asuinkiinteistöillä. Lisääntyvä raskas liikenne voi aiheuttaa viihtyvyyshaittoja tienvarren asutukselle pölyämisen, tärinän sekä meluhaittojen vuoksi. Tärinä on havaittavissa enintään noin kilometrin päässä louhoksesta. Tärinää, joka voi vaurioittaa rakennuksia, esiintyy yleensä korkeintaan noin 500 m päässä louhintapaikasta. Vähäinenkin tärinä voidaan kuitenkin kokea epämiellyttävänä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Luonnonympäristö häviää louhoksen, huoltoalueen, sivukiven läjitysalueen ja selkeytysaltaiden alueelta. Maisemavaikutuksia vähentävät kaivospiiriä ympäröivät metsät sekä kiviaineskasojen rajoittaminen alle puunlatvojen kor-

15 15 keuden. Toiminnalla ei hakijan mielestä ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset Pitkäkorven Natura-alueeseen arvioitiin erikseen vuonna Pitkäkorven suojelualueella ei ole sellaisia suojelullisia arvoja, jotka olisivat erityisen herkkiä kaivostoiminnasta alueelle aiheutuville melu-, tärinä- tai pölypäästöille. Vaikutuksia vähentää myös se, että arvokkaat luontotyypit sijaitsevat Natura-alueen itäreunalla ja näitä suojaa 250 metrin levyinen puustoinen suojavyöhyke ja erirakenteinen kuusikko Natura-alueen länsiosassa. Pitkäkorven Natura-alueen reunasta on louhokselle matkaa noin 250 metriä. Louhos sijaitsee lähempänä Natura-aluetta kuin muut kaivoksen toiminnot. Louhoksen sekä Natura-alueen välinen puusto tullaan säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisena, mikä vähentää toiminnan vaikutuksia suojelualueeseen. Valtaosa louhinnan aikana syntyvästä pölystä on partikkelikooltaan vähintään 30 µm, minkä vuoksi se laskeutuu muutaman kymmenen metrin etäisyydelle louhittavasta alueesta. Läpimitaltaan 8-10 µm suuruisia partikkeleita, jotka tukkivat kasvien ilmaraot, on arvioitu muodostuvan erittäin vähän. Tämän vuoksi pölyn aiheuttamien kasvillisuusvaikutusten arvioidaan jäävän erittäin vähäisiksi ja rajoittuvan louhoksen välittömään läheisyyteen. Hakija on täydentänyt hakemusta selvityksellä kaivoksen toiminnan vaikutuksista Heikkilänmetsän Natura-alueeseen. Selvityksen perusteella kaivostoiminnalla ei voi olla merkittäviä vaikutuksia Vallonojan ympäristön metsäalueisiin. Selvityksessä arvioidaan Haavanojaan johdettavan kaivoksen vesistökuormituksen vaikutukset Heikkilänmetsän kohdalla ylivalumakausina pieniksi. Keskivirtaamalla vaikutukset ovat selviä ja alivirtaamalla typen suhteen voimakkaita. Keskivirtaamatilanteessakin kaivosvesien osuus jää alle 2 %:n. Keskialivirtaamalla kaivosveden osuus kasvaa voimakkaasti, mutta silloin vesi virtaa uomassa, jolloin mahdolliset vesistövaikutukset kohdistuvat Vallonjärveen, eivätkä Heikkilänmetsän Natura-alueeseen. Ylivalumatilanteessa mahdollisen tulvimisen aikana kaivosvesien osuus Vallonojan alaosan vesitaseesta on huomattavasti alle 1 % (noin 0,2 %). Tämän perusteella kaivosvesillä ei voi ylivalumatilanteessa olla merkitystä alueen luontoarvojen tai vettymisen suhteen. Hakijan käsityksen mukaan Natura-arvioinnin tarvetta ei ole. Valkeakosken muihin luonnonsuojelualueisiin kaivostoiminnalla ei ole hakijan mukaan vaikutusta. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista. Alueen moreenimaassa havaitut korkeat arseenipitoisuudet eivät aiheutua varastokentän maaperän pilaantumista, koska arseeni on maa-aineksessa heikosti vesiliukoisena kiisuna. Louhoksen pohja on alempana kuin pohjavedenpinnan taso, joten pohjavesi tulee laskemaan alueella. Kalliopohjaveden pinta laskee louhoksen pohjan tasolle. Lisäksi pohjaveden virtaussuunnat saattavat paikoin muuttua. Ennen

16 16 toiminnan aloittamista louhoksen lähimpien asutusten porakaivot kartoitetaan ja niiden vedenlaatu tutkitaan. Mikäli kaivostoiminnan seurauksena lähialueiden porakaivot kuivuvat tai niiden veden laatu heikkenee merkittävästi, haitat asianosaisille kiinteistöille korvataan. Alueen kasvillisuuteen pohjavesipinnan mahdollisilla muutoksilla ei oleteta olevan vaikutusta. Vaikutuksen liikennemääriin Malmi kuljetetaan Sastamalan rikastamolle reittiä Honkisuontie - Kaapelintie Sääksmäentie Tavaksentie Tampereentie. Liikennemäärä Tampereentiellä ja Tavaksentiellä lisääntyy arviolta 1 % vuoden 2007 tilanteeseen verrattuna. Sääksmäentiellä ja Kaapelintiellä liikennemäärä lisääntyy 5-15 % vuoden 2007 tilanteeseen verrattuna. Suurimmat liikenteelliset vaikutukset toiminnan aloittamisesta kohdistuvat Honkisuontielle. Honkisuontien liikennemääristä ei hakemuksen mukaa ole tietoa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksessa on esitetty, että malmin tuotantoa sekä sivukiven määriä sekä hyötykäyttöä seurataan. Kulutetun energian (polttoaineet, sähkö) määrää seurataan. Vedenkäsittelykemikaalien, rasvojen sekä muiden tuotannossa käytettävien aineiden kulutusta seurataan. Koneiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan ja laitteet huolletaan huoltosuunnitelman mukaisesti. Selkeytysaltaiden sekä lietteenkuivatusaltaan tiiveyttä ja vakautta tarkkaillaan aistinvaraisesti. Päästötarkkailu Päästöt vesistöön Käsiteltyjen kuivatusvesien laatua ja määrää seurataan jälkimmäisen selkeytysaltaan alapuolelle purkuojaan asennettavalla kolmiomittauspadolla (havaintopaikka 0), josta määritetään näytteenoton yhteydessä virtaama. Purkuojaan johdettavasta vedestä otetaan neljä kertaa vuodessa kolmiomittauspadon kohdalta näyte, josta tutkitaan ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Sulfaatti Kloridi Lisäksi ojaan johdettavasta vedestä otetaan kaksi kertaa vuodessa näytteet, joista analysoidaan raskasmetallipitoisuudet. Näytteet otetaan kevään tai syksyn ylivirtaamakausina ja niistä tutkitaan edellisten lisäksi Arseeni Kadmium Kromi

17 17 Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Sivukiven varastoalueen valumavesien ph-arvo mitataan säännöllisin väliajoin. Täydennyksessä hakija ilmoittaa, että vesinäytteet otetaan ulkopuolisen tarkkailijan toimesta kerran kuukaudessa, ja niistä analysoidaan happi mg/l, kiintoaine mg/l, sähkönjohtavuus ms/m, ph, COD (Mn) mg/l O 2, kokonaistyppi µg/l, NO 23 -N µg/l, NH 4 µg/l, kokonaisfosfori µg/l, sulfaatti mg/l, lyijy µg/l, alumiini µg/l, arseeni µg/l. Hakija on täydennyksessä ilmoittanut myös, että selkeytysaltaalta vesistöön johdettavan kuivatusveden määrä mitataan mittapadolta kolme kertaa viikossa. Samalla mitataan veden ph-arvo. Veden happamuutta säädellään tarvittaessa NaOH liuoksella. Melu-, tärinä- ja pölypäästöt Hakija katsoo, että melua ei ole tarpeen mitata, koska meluselvityksen mukaan kaivostoiminnasta ei aiheudu melun ohjearvot ylittäviä melutasoja lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Louhinnasta aiheutuvan tärinän vaikutusten seuraamiseksi alle 500 m päässä louhoksesta sijaitseville rakennuksille tehdään kuntotarkastukset ennen louhinnan aloittamista. Urakoitsija mittaa tärinää louhinnan alettua sekä tarvittaessa louhinnan aikana lähimmissä tärinälle altistuvissa kohteissa. Mittaustulosten perusteella räjäytyksiä sekä porauksia voidaan tarvittaessa säätää siten, että tärinän aiheuttamia haitallisia vaikutuksia saadaan vähennettyä. Porausyksiköiden pölynpoistolaitteiden toimintaa tarkkaillaan ja laitteet huolletaan säännöllisesti toimintakunnon varmistamiseksi. Kiviaineskasojen pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja ehkäistään tarvittaessa kasteluilla. Tarvittaessa toiminnassa muodostuvan pölyn määrää voidaan selvittää leijumamittauksilla. Vaikutusten tarkkailu Pintavedet Kaivoksen vaikutuksia pintavesien laatuun tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa Sammalojasta otettavin vesinäyttein. Näytepisteitä on Sammalojassa kaksi, joista toinen sijaitsee kaivosvesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella: Sammaloja 1, kaivosalueen yläpuoli ( ,57; ,59) Haavanoja 2, kaivosalueen alapuoli ( ,83; ,47) Haavanoja 3, ojan alajuoksu ( ,70; ,03)

18 18 Näytteet otetaan syksyn ja kevään ylivirtaamakausina ja niistä tutkitaan ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Sulfaatti Kloridi Raskasmetallit: arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki Sammalojasta otetaan vertailunäytteet ennen meluvallien ja muiden rakennustöiden käynnistämistä kaivospiirin alueella. Pohjavedet Pohjaveden laatua sekä pinnankorkeutta seurataan kaivospiirin alueella olevista neljästä pohjavesiputkesta: Havaintoputki HP1 ( ,42; ,09) Havaintoputki HP2 ( ,62; ,71) Havaintoputki HP3 ( ,79; ,05) Havaintoputki HP4 ( ,36; ,41) Laatua seurataan kerran vuodessa syksyisin jokaisesta neljästä pohjavesiputkesta otettavilla näytteillä. Pohjavesinäytteistä tutkitaan: Sameus Sähkönjohtavuus ph Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Happi Rauta Kloridi Sulfaatti Mangaani Raskasmetallit: arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki Pitoisuuksia verrataan vuonna 2005 tehdyn pohjavesiselvityksen aikaisiin tuloksiin, jolloin voidaan tehdä päätelmiä kaivostoiminnan aiheuttamista muutoksista kaivospiirin alueen pohjaveden laatuun. Talousvesiporakaivot Ennen toiminnan aloittamista louhoksen lähimmät talousvesiporakaivot kartoitetaan ja niiden veden laatu tutkitaan. Porakaivovesinäytteistä tutkitaan Sameus Sähkönjohtavuus ph Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kiintoaine

19 19 Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Rauta Kloridi Sulfaatti Arseeni Laadunvarmistus Vesinäytteenotossa käytetään sertifioituja näytteenottajia. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Melu- ja tärinämittaukset teetetään asiantuntevalla organisaatiolla standardoituja menetelmiä ja laitteita käyttäen. Raportointi Hakija esittää, hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma päivitetään ennen toiminnan käynnistämistä ja se hyväksytetään lupaviranomaisella. Tarkkailusuunnitelma voidaan hakijan mielestä päivittää myös toiminnan edetessä, mikäli esimerkiksi joidenkin raskasmetallien osalta seuranta todetaan tarpeettomaksi. Tutkimustulokset toimitetaan viipymättä niiden valmistuttua valvovalle viranomaiselle. Kaivoksen päästö- ja vaikutustarkkailusta laaditaan vuosittain raportti, jossa kootaan yhteen vuoden aikana otettujen tarkkailunäytteiden tulokset. Raportissa tarkastellaan kaivoksen vesistökuormitusta sekä arvioidaan kuormituksen vaikutuksia Sammalojan vedenlaatuun. Lisäksi raporttiin sisällytetään tiedot pohjavesitarkkailusta. Tarkkailuraportti liitetään toiminnan vuosiraporttiin, joka toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle sekä Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskien kannalta merkittävimpiä poikkeuksellisia tilanteita voivat olla häiriöt vesienkäsittelyssä, polttoainevuodot, poikkeuksellisen suuret ilmapäästöt (pöly) sekä tulipalo. Toimintaan liittyvät riskit kartoitetaan työsuojelumääräysten mukaisissa riskikartoituksissa ja niitä ennaltaehkäistään ohjeistuksella ja henkilöstön koulutuksella. Vesienkäsittely Vesienkeräily- ja käsittelyjärjestelmä mitoitetaan siten, että mahdollisten rankkasateiden aikana ympäristöön ei pääse merkittäviä määriä käsittelemättömiä vesiä. Polttoainevuodot Säiliöt varustetaan suoja-altaalla ja imeytysainetta varataan riskikohteisiin. Suoja-altaan vesitysventtiili pidetään normaalisti kiinni ja vedet johdetaan valvotusti öljynerottimen kautta vesienkäsittelyyn. Mikäli liikenneonnettomuuden tai muun onnettomuuden seurauksena maaperään pääsee polttoainetta, pilaantunut maa-aines poistetaan välittömästi. Poikkeustilanteista ilmoitetaan viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

20 20 Tulipalot Polttoaineiden varastointi sekä työkoneet aiheuttavat tulipaloriskin. Palokuorma alueella jää kuitenkin vähäiseksi. Tulipaloihin varaudutaan sijoittamalla alkusammutuskalustoa riskikohteisiin. Tarvittaessa sammutus- ja jäähdytysvesiä saadaan vesienkäsittelyn selkeytysaltaista sekä porakaivosta. Kaivosalueella vakituisesti työskenteleville henkilöille järjestetään sammutuskoulutusta sekä ohjeistetaan toiminta tulipalon tai muun poikkeuksellisen tilanteen sattuessa. Kaivoksella varastoitavat räjähteet aiheuttavat onnettomuusriskin tulipalotilanteessa. Räjähteet varastoidaan määräysten mukaisissa tiloissa erillään muista rakennuksista ja rakenteista. Räjähteiden asianmukaisesta varastoinnista vastaa louhintaurakoitsija, jonka toimintaa ohjeistetaan sopimusteknisesti. Muut riskit Kaivosalueen yleinen turvallisuus järjestetään KTM:n päätöksen kaivosten turvallisuusmääräyksistä 921/1975 mukaan. Ulkopuolisten kulku alueelle pyritään estämään merkitsemällä alue sekä asentamalla ajoteille puomit. Kaivospiirin sisällä jyrkät rinteet merkitään ja suojataan asianmukaisesti. Louhosta ympäröivät meluvallit estävät myös vaaratilanteiden syntymistä. Räjäytystöistä varoitetaan kaivospiirin ympäristöön sijoitettavilla varoituskylteillä. Räjäytys- ja louhintatöistä laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka sisältää mm. tärinämittauksia, kivien sinkoutumisvaaran estämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä sekä melun- ja pölyntorjuntatoimenpiteitä. Kaikista normaalitoiminnasta poikkeavista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista, ilmoitetaan viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. ESITYS VAKUUDEKSI Yhtiö esittää euron vakuuden asettamista kaivannaisjätteiden jätealueen asianmukaisen hoidon järjestämiseksi. Tämä vakuus on toiminnanharjoittajan mielestä riittävä ottaen huomioon jätteen vaarattomuus ympäristölle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Valkeakosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Valkeakosken Sanomissa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Valkeakosken kaupungin ympäristöpalveluissa osoitteessa Apiankatu 6 A.

21 21 Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee kirjeellä nro LSSAVI/315 /04.08 /2010, Lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Yleistä Kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen lisäksi, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tieyhteydestä ottoalueelle aiheudu asutukselle huomattavaa vaaraa tai melu-, pöly- tärinä ym. haittaa. Kiviaineksen kuljetukset ajoittuvat myös koko vuodelle, joten kokonaishäiritsevyyteen saattaa siten kuljetuksilla olla merkittävästi suurempi vaikutus, kuin itse toiminta-alueella tapahtuvalla louhinnalla ja rikotuksella. Mikäli kiviaineksen louhintamäärä on alle tonnia vuodessa, hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Luontoarvot ELY-keskuksen Y-vastuualueen luonnonvarayksikön kommentit ympäristölupahakemuksesta on esitetty lausunnon liitteessä. Vesien keräily, käsittely ja johtaminen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupahakemuksessa tulisi kuvata tarkemmin vesienkäsittelymenetelmää mm. esittämällä selkeytysaltaiden mitoitus ja selkeytysaltaiden vesien kemiallinen käsittelymenetelmä. Riittävään vesienkäsittelyyn tulee varautua jo toiminnan alussa. Pintavesien pääsy louhokseen ja varastokentille on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi louhoksen ympärille tehtävillä ympärysojilla. Lupahakemukseen liitetyn vesistötarkkailuohjelman mukaan kaivoksen vaikutuksien arvioidaan olevan Sammaljoessa merkittävät vähäisen virtaaman vuoksi. Myös Haavanojassa vaikutuksia voidaan havaita erityisesti typpipitoisuuksissa keski- ja keskialivirtaamalla ja kiintoaine ja fosforipitoisuus kohoavat havaittavasti lähinnä keskialivirtaamalla. Vesistövaikutuksia on arvioitu olettaen, että kaivoksen kuormitus on samaa luokkaa kuin Oriveden kaivoksen (kiintoaine 3,0 11 mg/l, typpi µg/l, fosfori < 5 11 µg/l ja vesimäärä 380 m 3 ). Kaapelinkulman perustettavan avolouhoksen aiheuttamaa kuormitusta ei voi arvioida vain Oriveden maanalaisen tunnelikaivoksen tämän hetkiseen kuormituksen perusteella. Jos lähtevän veden typpipitoisuus on luokkaa µg/l, kolminkertaistuu Vallonjärveen kohdistuva typpikuormitus. Typpikuormitusta, erityisesti happea kuluttavan ammoniumtypen kuormitusta, tulisi arvioida käytettävien räjähdysaineiden perusteella. Lupahakemuksessa tulisi esittää avolouhoksen aiheuttama typpi-, kiintoaine-, fosfori- sekä haittaainekuormitus kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan vakiinnuttua sekä kuormituksen vaikutus alapuoliseen vesistöön, myös Vallonjärveen.

22 22 Kaivoksen vedet on käsiteltävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Vesistöön johdettavia jätevesiä koskevat raja-arvot tulee myös asettaa ko. periaatteen mukaisesti. Hakemuksen mukaan Sammalojaan johdettavat jätevedet käsitellään siten, että johdettavien vesien kiintoainepitoisuus on alle 25 mg/l. Kiintoainekuormituksen vaikutukset näkyisivät siten erityisesti Sammaljoessa ja vähävetisinä aikoina Haavanojassa. Lupapäätöksessä kiintoainepitoisuuden raja-arvoksi tulee asettaa saostusaltaiden valmistuttua 10 mg/l. Kiintoainepitoisuutta vähentämällä vähennetään ojien liettymistä. Lisäksi mahdolliset haitta-aineet ovat pääasiassa sitoutuneena kiintoaineksessa, joten siitäkin syystä kiintoainepitoisuutta on syytä rajoittaa. Typpikuormitusta tulee vähentää räjähdysaineiden oikealla valinnalla. Selkeytysaltaiden hoito tulee järjestää siten, ettei selkeytysteho missään olosuhteissa tarpeettomasti heikkene. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely Työkoneiden polttoaineet on varastoitava Liikenne- ja viestintäministeriön antaman asetuksen 277/2002 mukaisissa hyväksytyissä laponestolla varustetuissa säiliöissä. Öljysäiliöiden ja putkistojen kunnosta on huolehdittava ja ne on tarkastettava määräajoin. Tarkastuspöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Polttoainevarastot tulee sijoittaa läpäisemättömälle alustalle niin, että vahinkotapauksissa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Ympäristöön (maahan/maaperään) vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista öljyistä, polttoaineista ja kemikaaleista on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan hätäkeskukseen, Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY -keskukselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Mahdollisten vuotojen talteenottoa varten alueelle on varattava imeytysastia ja riittävästi imeytysainetta esim. turvetta ja tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi. Päästöt ilmaan Kiviaineksen louhinnasta, porauksesta, rikotuksesta sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta syntyy hienojakoista kivipölyleijumaa. Pöly- ja hiukkaspäästöjen aiheuttamaa haittaa on ehkäistävä mahdollisimman tehokkaasti mm. kastelulla. Melu ja tärinä Ympäristömeluselvityksessä toiminnan todetaan tapahtuvan maanantaista lauantaihin klo välisenä aikana. Ympäristölupahakemuksen liiteosan liitteen 8A mukaan kaivostoimintaa tullaan harjoittamaan maanantaista lauantaihin kahdessa vuorossa klo Ramboll Finland Oy:n laatimassa ympäristömeluselvityksessä ei ole huomioitu VNp 993/1992:ssä yöaikaiseksi toiminnaksi (L Aeq 22-7 ) määriteltyä aikaa kello Meluntorjunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota louhinta- ja murskaustoiminnan aloitusvaiheessa siihen, että riittävät suojaukset ovat jo silloin käy-

23 23 tettävissä. Lisäksi meluntorjunnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota iskuvasaralla tapahtuvaan kivien rikkomiseen, esimerkiksi melusuojauksin ja rikotuksen työaikoja rajoittamalla. Hakemuksessa todetaan, että vähäinenkin tärinä voidaan kokea epämiellyttävänä. Louhintatöiden räjäytyksistä välittyy ympäristöön erilaisia vaikutuksia. Havaittavat ilmiöt ovat osin maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin äänija ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, ilman kautta välittyvä ääni ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle. Pirkanmaan ELY -keskus pitää tärkeänä, että ympäristöluvan lupamääräyksissä rajoitettaisiin myös räjäytyksistä ym. toiminnasta aiheutuvaa epämiellyttäväksi ja häiritseväksi koettavaa tärinää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa antamalla tärinälle selkeät raja-arvot esim. 0,30 v w,95 (mm/s). Esimerkiksi VTT:n mukaan ihmiset voivat havaita jo 0,15 v w,95 (mm/s) värähtelyjä ja 0,30 v w,95 (mm/s) värähtelyjä keskimäärin 15 % asukkaista pitää jo häiritsevinä. (VTT:n tiedote numero 2278, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Asko Talja, Espoo 2004) Vaikka ympäristömeluselvityksen mukaan päiväaikaisen keskiäänitason (L Aeq 7-22) ohjearvot eivät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylity, eikä tärinästä aiheudu rakenteellisia vaurioita aiheutuvaa tärinää, Pirkanmaan ELY -keskus pitää tärkeänä, että toiminnasta aiheutuvaa melua sekä tärinää seurataan toiminnan aikana lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristöluvassa tulee luvanhaltija määrätä ryhtymään toimiin häiriöiden poistamiseksi, mikäli toiminnan aiheuttaman melun tai tärinän havaitaan aiheuttavan häiriöitä lähiasukkaille. Jätteet ja sivutuotteet ELY-keskus katsoo, että hakemuksen liitteenä esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma täyttää YSL:n 103a :n ja valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (379/2008) asetuksen vaatimukset. Hakijan esittämää vakuutta kaivannaisjätealueen asianmukaisen hoidon järjestämiseksi ELY-keskus pitää riittävänä. Kirjanpito, tarkkailu ja raportointi sekä tarkkailun muuttaminen Käyttötarkkailusuunnitelmassa tulee kuvata selkeytysaltaan vesimäärän tarkkailu, ph-säätö ja mahdollinen kemikaalikäsittely. ph-arvoa on tarkkailtava vähintään kolme kertaa viikossa. Päästö- ja vaikutustarkkailuvesinäytteistä on analysoitava tarkkailusuunnitelmassa esitetyn lisäksi nitriitti ja nitraattityppi, ammoniumtyppi ja tarvittaessa lyijyn, nikkelin tai kadmiumin liukoinen pitoisuus. Mikäli tarkkailu osoittaa lyijyn, nikkelin tai kadmiumin liukoisen pitoisuuden ylittävän alueen luontaisen taustapitoisuuden, kyseistä raskasmetallia on Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, ns. Vespaasetus) mukaan tarkkailtava 12 kertaa vuodessa. Arseeni ja raskasmetallit tulee analysoida toiminnan alkuvaiheessa 4 kertaa vuodessa. Myös selkeytysaltaiden lietteen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata.

24 24 Toiminnan lopettaminen ja lupamääräysten tarkistaminen Hakija tulee velvoittaa hakemaan lupamääräysten tarkistamista, mikäli toiminta jatkuu yli 3 vuotta. Tällöin mm. tarkkailusta saatujen tulosten perusteella tarkasteltaisiin sitä, onko toiminnalle tarpeen asettaa päästöraja-arvoja ns. Vespa-asetuksessa määritellyille vesiympäristölle vaarallisille tai haitallisille aineille sekä määrättäisiin mahdolliset muutokset päästö- ja vaikutustarkkailuun. Kaivosalueen vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskeva suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä tulee esittää valvontaviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelman tulee sisältää kaivoksen jälkihoito- ja maisemointisuunnitelma sekä jälkitarkkailusuunnitelma. Toiminnan ja töiden aloittamislupa: Pirkanmaan ELY-keskus ei näe estettä töidenaloitusluvan myöntämiselle, mikäli kaivannaisjätealueen asianmukaisen hoidon järjestämiseksi asetetaan hakijan esittämä vakuus. Luonnonvarayksikkö: Pitkäkorven Natura-alue Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu Pitkäkorven (FI ) Natura-alue. Suunnitellun louhosalueen itäreunasta lähimmillään 250 metrin päässä sijaitseva EU:n luontodirektiivin perusteella suojeltu Pitkäkorven Natura 2000-alue koostuu tuoreen kankaan metsistä ja pienistä korpialueista. Alueen suojellut luontotyypit ovat luonnontilaisia tai niiden kaltaisia kuusivaltaisia vanhoja metsiä (85 %) ja koivuvaltaisia puustoisia soita (15 %). Kuolleen pystypuuston ansiosta kohteesta kehittyy jatkossa edustava aarniometsäkohde. Kohde kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja sen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Lintudirektiivin liitteen 1 lajeista alueella on tavattu metso, pohjantikka ja varpuspöllö. Hankkeiden ja suunnitelmien arvioinnista on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. Mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointija lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon.

25 25 Pitkäkorven Natura-alueelle ulottuvista kaivostoiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista merkittävin on melu. Ympäristömelulle annettujen yleisten ohjearvojen mukaan (Valtioneuvoston periaatepäätös 933/92) luonnonsuojelualueiden keskiäänitason yläraja on 45 db. Vaikka Pitkäkorven Naturaalueen varsinaisena suojeluperusteena ovat EU:n luontodirektiivin luontotyypit, ELY-keskus suosittelee, että toiminnassa huomioitaisiin luonnonsuojelualueille annettu 45 db:n keskiäänitason yläraja. Lieventävien toimenpiteiden osalta ELY-keskus suosittelee, että hankealueelle rakennetaan mahdollisimman kattavat melusuojaukset ja kaivoksen perustamiseen liittyvät melu aiheuttavat työt ajoitetaan lintujen pesimäajan ( ) ulkopuolelle. Hankkeen aiheuttamien vesitalousvaikutusten osalta hakija arvioi, että kalliopohjaveden pinta tulee hankkeen myötä alueella laskemaan ja pohjaveden virtaussuunnat saattavat paikoin muuttua. Hakija kuitenkin esittää, että alueen kasvillisuuteen pohjavesipinnan mahdollisilla muutoksilla ei ole vaikutusta. Pintavesien osalta hakija esittää, että louhosalueen ja varastokenttien hulevedet johdetaan erillisiin laskeutusaltaisiin ja käsitellään ennen johtamista kaakosta luoteeseen virtaavaan Sammalojaan kohti Vallonjärveä. Naturaalueen vesitalouteen mahdollisilla muutoksilla pintavesien virtaamissa ja laadussa ei arvioida olevan vaikutusta, sillä louhosalue sijaitsee vedenjakajalla ja Pitkäkorven pintavedet virtaavat eri reittiä kohti pohjoista. Myöskään louhinnan aiheuttamilla muutoksilla hankkeen valuma-alueen koossa ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta Natura-alueen pintavaluntaan. Edellä mainituin perustein hankkeen vesitalousvaikutusten ei arvioida ulottuvan Pitkäkorven Natura-alueelle saakka, eikä niillä katsota olevan todennäköistä vaikusta Pitkäkorven suojeltuihin luontotyyppeihin, erityisesti puustoisten soiden luontotyyppiin. Pölypäästöjen osalta hakija esittää, että Natura-alueella ei ole pölylle alttiita suojelullisia arvoja. Vaikutusten on arvioitu lieventyvän sillä, että Pitkäkorven arvokkaat luontotyypit sijaitsevat Natura-alueen itäreunalla ja näitä suojaamaan jää louhosalueen ja Pitkäkorven välisen 250 m leveän suojavyöhykkeen lisäksi erirakenteinen kuusikko Natura-alueen länsiosassa. Suojavyöhykkeen puusto on hakijan mukaan tarkoitus säilyttää mahdollisimman luonnontilaisen. Lisäksi louhos sijaitsee Natura-alueeseen nähden mäen vastakkaisella puolella, minkä on arvioitu vähentävän Pitkäkorven alueelle kulkeutuvia melu- ja pölypäästöjä. Hakija on myös arvioinut, että valtaosa louhinnan aikana syntyvästä pölystä on partikkelikooltaan sellaista, että se laskeutuu muutaman kymmenen metrin etäisyydelle louhittavasta alueesta. Läpimitaltaan 8-10 µm suuruisia partikkeleita, jotka tukkivat kasvien ilmaraot, arvioidaan toiminnassa muodostuvan erittäin vähän. Pölyn leviämistä louhinta-alueelta on hakijan mukaan mahdollista vähentää pitämällä aluetta ympäröivät suojavallit kasvillisuuspeitteisinä. Hakija ei arvioi hankkeen aiheuttamilla pölypäästöillä olevan vaikutusta Natura-alueen luontoarvoihin. Tärinän osalta hakija arvioi, että Natura-alueelle ei sijoitu sellaisia suojelullisia arvoja, jotka olisivat erityisen herkkiä tärinälle. Edellä mainituin perustein ELY-keskus katsoo, että hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Pitkäkorven Natura alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä, eli luonnontilaisia tai niiden kaltaisia kuu-

26 26 sivaltaisia vanhoja metsiä ja koivuvaltaisia puustoisia soita. Hankkeen toteuttaminen ei näin ollen edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Naturaarvioinnin laatimista. Heikkilänmetsän Natura alue Hankealueen luoteispuolella, Vallonjärveen laskevan puron varteen sijoittuu Heikkilänmetsän Natura 2000 alue (FI ). Kohde luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura-alue, joka muodostuu kahdesta laskupuron erottamasta metsäalueesta. Pohjoisempi osa-alue on valtaosin kuusimäntyvaltaista, arviolta noin 70-vuotiasta sekametsää, jossa paikoitellen kuusialikasvostiheikköjä. Eteläisempi osa-alue on pääosin lehtomaista, kuusivaltaista kangasmetsää. Tähän osa-alueeseen sisältyy myös entistä peltoa. Valtaosa Heikkilänmetsän alueesta luetaan boreaalisten luonnonmetsien luontotyyppiin. Lehtoa alueella esiintyy pienen kukkulan alueella sekä pohjoisemman osa-alueen pohjoisosassa. Vallonjärveen laskevan puron varrella on kapealti puustoisten soiden luontotyyppiä (ruoho- ja heinäkorpe) sekä lehtokasvillisuutta. Hanke aiheuttaa muutoksia Vallonjärven laskupuron veden laadussa. Hankkeesta vastaava ei ole esittänyt arviota hankkeen vaikutuksista Heikkilänmetsän Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Erityisesti veden laadun muutosten vaikutusten arviointi suhteessa puustoisten soiden luontotyyppiin puuttuu. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida luotettavasti arvioida, onko hankkeella luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettua todennäköisesti merkittävästi heikentävää vaikutta Heikkilänmetsän Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Arvio luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Naturaarvioinnin tarpeesta on mahdollista tehdä vasta, kun hakija on esittänyt em. tiedot hanketta luvittavalle viranomaiselle. Osa Vallonjärven puronvartta kuuluu lisäksi Vallonjärven luonnonsuojelualueeseen (Hämeen ympäristökeskuksen päätös Dnro 0395LO254/251). Alueen rauhoitusmääräysten mukaan alueella on mm. kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Lajistokartoitukset Hanketta varten laaditusta ympäristöselvityksestä ei selkeästi ilmene, mitä lajistokartoituksia hankkeen vaikutusalueelta on tehty. Luontoselvitys ei sisällä erillistä liito-oravakartoitusta. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Niiltä osin, kun liito-oravalle soveliasta puustoa joudutaan hankkeen vaikutusalueelta poistamaan, hankkeesta vastaavan tulee varmistua, ettei lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hävitetä eikä heikennetä. Myös muiden uhanalaisten ja huomionarvoista eliölajien esiintyminen hankkeen vaikutusalueella tulee olla asianmukaisesti arvioituna.

27 27 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto : Pirkanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon hakijan toimittamasta täydennyksestä, joka sisälsi asetuksen (717/2009) mukaisen selvityksen sivukivistä sekä selvityksen Heikkilänmetsän Natura alueelle ulottuvista vesitalousvaikutuksista: 'Hakijan 3.3. ja päivätyissä täydennyksissä jalkapuolen kairasydämistä analysoitujen raskasmetallipitoisuuksien mediaanit ja keskiarvot eivät täsmää. Kyseessä lienee raportointivirhe. Koska lupahakemusta ei ole täydennetty selkeytysaltaiden mitoitustiedoilla eikä tarkemmilla selvityksillä selkeytysaltaiden vesien kemiallisista käsittelymenetelmistä, luvan saajan on mitoitettava laskeutusaltaat niin, että vähintään karkea hiesu laskeutuu tehokkaasti. Laskeutusaltaat on lisäksi varustettava suodatinpenkereellä ja öljynerotuksella. Laskeutusaltaiden mitoitus ja rakennepiirustukset sekä kuvaus varautumisesta mahdolliseen ph-säätöön ja selkeytysaltaiden vesien kemialliseen käsittelyyn on toimitettava ennen toiminnan aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle. Tarkkailuohjelmassa esitettyjen tarkkailupisteiden lisäksi on sivukivien varastoalueiden suotovesien laatua ja Vallonjärven veden laatua tarkkailtava (mm. typpi- ja arseenipitoisuuksia). Vaikutustarkkailuun on lisättävä joka kolmas vuosi tehtävä arseenipitoisuuden seuranta Haavanojan yläjuoksun ja Vallonjärven pohjasedimentistä. Mikäli päästötarkkailu osoittaa laskeutusaltaasta lähtevän veden sisältävän alueen taustapitoisuuksia suurempia raskasmetallipitoisuuksia, myös niiden pitoisuuksien seuranta sedimentistä on tarpeen. Ennakkonäytteet sedimenteistä ja Vallonjärven pintavedestä on otettava ennen toiminnan aloittamista. Päästö- ja vesistövaikutusten tarkkailuohjelma tulee päivittää edellä mainituilla ja ELY-keskuksen päivätyssä lausunnossa edellyttämillä lisäyksillä sekä hakijan vastineessaan esittämillä lisäyksillä. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on tarkoituksen mukaista hyväksyä ympäristölupapäätöksessä ja se tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle tiedoksi. Pirkanmaan ELY- keskus pitää hakijan esittämää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarveharkintaa asianmukaisesti laadittuna ja johtopäätöksiltään perusteltuna, eikä tarvetta varsinaiseen luonnonsuojelulain 65 :n mukaiseen Natura-arviointiin näin ollen ole. ' Valkeakosken kaupunginhallitus : Kaavoitusarkkitehdin lausunto: Kaivoshanke sijaitsee metsäisellä, pääosin rakentamattomalla alueella Valkeakosken Kaapelinkulman alueella. Hankkeen alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Oikeusvaikutuksettomassa rakenneyleiskaavassa hanke sijaitsee M-alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Maakuntakaavassa alueella ei ole aluevarauksia, jotka muodostaisivat hankkeelle estettä. Kaavoittaja toteaa, että alueella ei ole tiedossa sellaisia voimassa tai suunnitteilla olevia maankäytön suunnitelmia, joiden perusteella hankkeelle olisi estettä'.

28 28 Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta kaavoituksen ja maankäytön näkökulmasta. Alueella ja lähistöllä asuvien kannanotot ja liikenneturvallisuus tulee huolella käsitellä. Valkeakosken kaupungin ympäristöjaosto : 'Melumallinnuksessa tulisi huomioida erikseen eri toimintojen kuten poraamisen, räjäytysten, louheen rikotuksen, kuormaamisen ja kuljetusten aiheuttama melun leviäminen. Toiminnan aloitusvaiheen kesto, jolloin melutaso on korkeimmillaan, ei selviä hakemuksesta. Hakemuksessa ei myöskään ole arviota koko toiminnan kestosta. Toiminnan aiheuttama melua tulee mitata asuttujen kiinteistöjen pihalta aloitusvaiheessa, toiminnan puolivälissä ja loppuvaiheilla. Lähialueiden kiinteistöjen rengas- ja porakaivojen veden laatu tulee tutkia ennen toiminnan aloittamista, koska kairattujen pohjavesiputkien vesinäytteiden arseenipitoisuudet olivat 7-16 µg/l. WHO:n asettama juomaveden arseenin terveysperusteinen enimmäispitoisuus (raja-arvo) on 10 µg/l. Pintavesien tarkkailu tulee suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Pölyn leviäminen kaivosalueelta ja Honkisuontieltä lähialueen asuttuihin kiinteistöihin ja Pitkäkorven Natura-alueelle tulee selvittää ennen toiminnan aloittamista. Toiminnan aikana eri vaiheissa pölypitoisuutta tulee seurata mittauksin. Pölyn leviämisen torjuntaa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä itse kaivosalueella että maanteillä. Kaikki mittaus- ja analyysitulokset on toimitettava Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. Ilmoitukset häiriö- ja poikkeustilanteista on toimitettava viipymättä.' Muistutukset ja mielipiteet: 1) Muistuttaja AA Muistuttajan mukaan hakemuksessa ei puhuta mitään Kairantien käytöstä kaivostoiminnan alkuvaiheessa. Muistuttaja ilmoittaa, että Kairantien asukkaat vaativat, että heidän talojensa kivijalat kuvataan ennen toiminnan aloittamista. He vaativat myös melumittausten tekemistä. 2) Honkisuontien yksityistiekunta ry Muistuttaja kertoo, että Honkisuontien yksityistiekunta (24 osakastilaa) on perustettu maanmittaustoimituksessa n:o Tie on rakennettu vuonna 1978 metsäautotieksi. Metsässä tieuralle on kaivettu ojat, ja ojista saadulla maalla on tasattu tien pohja. Peltojen osalla ei ole tehty mitään massanvaihtoa, vaan tiepohja on tasattu ojista saadulla turpeella ja savella. Näin tasatulle tieuralle on levitetty soraa pintakerrokseksi. Kysymyksessä on ns. metsätie, jolla raskasliikenne tapahtuu pääosin talven aikana tierungon ollessa jäässä. Raskasliikenne on kielletty keväisin ja syksyisin (kelirikkoaika) sekä myös pitkien sadejaksojen aikana ja jälkeen 3 tonnin painorajoituksella. Tieltä puuttuu sivutuspaikat, joita ei ole tarvittu.

29 29 Tiekunnan vuosikokous on käsitellyt hakijan ympäristölupahakemusta sitä koskevalta osalta ja todennut, että - se sai tiedon suunnitellusta tien käytöstä kaivostoiminnan kuljetuksiin ensi kerran päivätystä kuulutuksesta, ja se vastustaa suunniteltua liikennettä. - tiekunta esittää, että YSL 101 :n aloittamislupaa ei myönnetä ennen kuin hakija selvittää uudelleen koko kaivospiirin liikennöinnin kaivokselta Kaapelintielle. 3) Muistuttajat BB: (Honkisuo RN:o 3:18) vastustavat ympäristölupaa ja mahdollista YSL 101 :n mukaista aloittamislupaa. Perusteluina he esittävät seuraavaa: Muistuttajat omistavat Honkisuon tilan, jonka maapinta-ala on 20,0430 ha. Tila sijaitsee kaivospiirirajan pohjois- /luoteispuolella. Toisen muistuttajista jouduttua v.1998 sairaseläkkeelle he kunnostivat ja laajensivat tilan asuinrakennuksen asunnokseen. Kaivospiirin rajalta on tilalle matkaa noin 50 metriä ja louhokselta noin 350 metriä. Tilan kokonaispeltopinta-ala on 10,92 hehtaaria. Muistuttajien mielestä Polar Mining Oy:n ympäristölupahakemuksessa ilmoitetaan virheellisesti, että viljelyksiä olisi ainoastaan Kaapelinkulman aukealla suunnitellun kaivosalueen länsipuolella. Muistuttajien tilan viljelyskäytössä olevat pellot sijaitsevat kaivospiirin välittömässä läheisyydessä ja lisäksi kaivokselle hakemuksessa ilmoitettu liikenneyhteys kulkisi heidän peltonsa läpi. TALOUSVESI: Muistuttajat saavat talousvetensä 102 metriä syvästä porakaivosta. Hakemuksessa mainitaan, että pohjavesi tulee laskemaan ja pohjaveden virtaussuunnat saattavat paikoin muuttua. Oma hyvälaatuinen talousvesi on muistuttajille korvaamaton ja heillä on pelko porakaivon veden riittävyydestä ja laadun muuttumisesta. ASUMINEN JA RAKENNUKSET: Muistuttajien tilan talouskeskus on rakennettu peruskallion päälle. Kaivoksella toteutettavat räjäytykset, poraus ja rikotus sekä niistä aiheutuvat tärinä, pöly ja melu tulevat heidän mielestään aiheuttamaan erittäin epämiellyttäviä kokemuksia. Ne tulevat haittaamaan asumismukavuuttamme kuutena päivänä viikossa 16 tunnin ajan päivässä. He huomauttavat, että suunnitelmassa muistuttajien asunnon suunnassa (pohjois- / luode) puuttuu meluvalli. He pelkäävät, että tilan talouskeskuksen kaikki rakennukset (mm. päärakennus, navetta, lato, aitta) eivät tule kestämään tärinästä aiheutuvia vaikutuksia. Hakemuksessa viitataan siihen, että maavaraisesti perustettu puutalo kestää yleensä vaurioitta 30 mm/s olevaa tärinää. Heidän kotinsa rakennukset ovat peräisin 20-luvulta ja siten niiden tärinän kestävyyttä ei voi verrata nykyaikaiseen puutaloon. LIIKENNE: Kaivokselle suunniteltu liikenne kulkisi muistuttajien käyttämää yksityistietä pitkin ja halkaisisi heidän eteläisen noin 6,41 hehtaarin salaojitetun peltolohkonsa noin 200 metrin matkalla. Lupahakemuksessa kuvataan arvioituja tietoja olennaisista päästöistä ja jätteistä, kun kaivos on otettu rakentamisen jälkeen käyttöön. Kaivoksen liikenne tulisi olennaisesti vaikeuttamaan ja haittaamaan muistuttajien perheen liikkumista Kaapelintielle. Raskaalla kalustolla toteutettava kaivosliikenne tekisi heidän asiointiliikenteestään turvatonta ja vaarallista. Jos kaivosalueelle liikennöidään Honkisuontien

30 30 kautta, muistuttajat katsovat, että heidän peltolohkonsa läpi kulkeva pohjaamaton rasitetie ei tule kestämään raskasta liikennettä. Tie tulee vajoamaan sekä leviämään ojiin, josta seuraa muistuttajien omistaman salaojitetun peltopinta-alan pieneneminen. PÄÄSTÖT: Kaivoksen liikenne tulee aiheuttamaan normaalia enemmän raskasmetallipäästöjä ja pölyhaittoja viljelyskasveille. Muistuttajat ovat vuokranneet peltojen viljelyn ulkopuoliselle. Peltojen vuokrattavuus käy mahdottomaksi tai kärsii merkittävästi, mikä lopettaa tai pienentää merkittävästi muistuttajien vuokrauksesta saamaa tuloa. Peltojen viljely on myös asumisviihtyvyyttä lisäävä seikka maisemallisuuden kautta. Hakemuksessa mainitaan myös mahdollisesti 1 km:n päähän louhintapaikasta kulkeutuvista hiukkasista. Muistuttajien perhe hyödyntää ympäri vuoden omasta kasvimaasta saatavia kasviksia, vihanneksia ja juureksia. He eivät voi hyväksyä pölyn tuomaa haittaa luonnonmukaisesti viljellylle ruualle, vaikka se olisi hakemuksessa arvioidun mukaisesti ainoastaan esteettinen. RAKENNUSAIKAINEN HAITTA: Muistuttajat pelkäävät rakennusaikaista tärinää, pölyä ja melua. Kaivosalueelle rakennettava tie, malmilouhekenttä, huoltoalue, sivukivikenttä, sivukivikenttä (varaus), lietteen kuivausalue, selkeytysaltaat, louhoksen avaaminen sekä meluvallit aiheuttavat rakennettaessa asumiselle erittäin suurta haittaa. MUUT HUOMIOT: Suomen perustuslain 10 :n mukaan jokaisen kotirauha on turvattu ja 9 :n mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Muistuttajat katsovat, että ympäristöhakemuksessa kuvatun kaltainen toiminta loukkaa heidän perustuslaillisia oikeuksiaan. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä on perustuslain mukaan kaikilla. Muistuttajat uskovat, että kaivoksen rakentamisen alettua eläimet, kuten käet, riistaeläimet ja ilvekset, kaikkoavat alueelta. VAATIMUKSET: Jos lupa myönnetään, muistuttajat esittävät, että seuraavat vaatimukset otetaan huomioon lupaa myönnettäessä: 1 Polar Mining Oy toteuttaa uuden vaihtoehtoisen tieyhteyden liikennöintireitiksi Kaapelintielle. Tämä vaihtoehto on esitetty myös Ympäristöselvityksen sivulla 5. lisääntyvästä liikenteestä asutukselle haittaa vähentävänä vaihtoehtona. 2 Meluvaikutuksia ehkäistään rakentamalla kaivosalueelle meluvalli myös muistuttajien asuintalon suuntaan. Melutasoa ja sen aiheuttamia haittoja on sekä rakennus- että toiminta-aikana seurattava ja arvioitava suunnitelmallisesti. 3 Kaivoksen toiminta-aikaa rajoitetaan viiteen arkipäivään ja klo 7-18 väliseen aikaan 4 Hakija selvittää ja laatii suunnitelman varautumisesta korvaamaan mahdolliset muistuttajan porakaivon vedenlaadun heikkenemisestä tai veden vähenemisestä aiheutuvat haitat. Suunnitelma hyväksytetään muistuttajalla etukäteen.

31 31 5 Muistuttajien tilan rakennuksiin kohdistuvat tärinähaitat kartoitetaan etukäteen ja niiden osalta ryhdytään tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimiin. Hakija korvaa mahdolliset haitalliset vaikutukset. 6 Hakijan korvaa muistuttajille viljelysmaan vuokrattavuuden heikentymisen aiheuttaman alentuneen tulon. Muistuttajien kasvimaahan ja asumukseen kohdistuvien pölyhaittojen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ja haittojen korvaamisesta sovitaan etukäteen. 7 Hakija selvittää etukäteen, mitä vaikutuksia voimajohtoyhteyden rakentamisesta seuraa asumisellemme, peltojen viljelylle ja liikenteelle. 4) Muistuttajat CC: (Huittulan kylä, Astala RN:o 12:27) Muistuttajien mielestä ympäristölupaa ei tule myöntää, koska ympäristölle aiheutuvia rasituksia ei ole tutkittu, vaan ainoastaan arvioitu. He esittävät seuraavat näkökohdat: Melun keskiäänitaso 45 db sisältää myös korkeita ääniä, jotka haittaavat asutusta ja eläimiä. Tärinän vaikutus rakennuksille voi olla kohtuuton. Pölyn leviämistä estetään kastelemalla. Tiet ovat sorapintaisia, savipohjalle tehtyjä, minkä vuoksi ne ovat aina pehmeitä ja kuraisia Käyttöveden otto voi vaikuttaa lähiasutuksen kaivoihin. Kaivot voivat kuivua. Öljyä ym. voi kulkeutua pohjavesiin mahdollisten vahinkojen seurauksena. Malmikuormia on arvioitu lähtevän noin päivässä. Paluuliikenne tuplaa liikennemäärän. Nykyinen liikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Yksi malminkuljetusrekka vastaa noin 50 henkilöautoa, joten teitä rasittava tonnimäärä moninkertaistuu. Tiet eivät tule kestämään. Suunniteltu kuljetusreitti kulkee asuinalueiden läpi. Reitin varrella on mm. koulu ja tietä käyttää myös kahden päiväkodin ja ala-asteen lapset. Koska Kaapelintie on kapea, suurimmaksi osaksi pehmeäreunainen soratie, liikennetapaturmien todennäköisyys on suuri. 5) Sääksmäen kirkonpuolen kyläyhdistys ry Kyläyhdistys toimii alueella asuvien asukasyhdistyksenä. Kyläyhdistys haluaa, että seuraavat seikat otettaisiin huomioon: Kaapelintie on noin 5 kilometriä pitkä. Tiestä noin puolet on valaistua ja kestopäällystettyä. Tie on sen kuntoon ja luokitukseen nähden vilkkaasti liikennöity. Noin viiden viimeisen vuoden aikana Kaapelintien päällystämätön osuus on ollut huono erityisesti sadekausien aikana tien pinnan rikkoutuessa. Kuivana kautena ongelmana on tiepöly, jota ei voi torjua kastelulla tienpinnan liejuuntumisen takia. Kaapelintien varrella on nykyisin noin 60 omakotitaloa ja neljä uutta on rakenteilla. Alueella on useita tiloja, joilla harjoitetaan ratsastus- tai muuta hevostoimintaa. Alueella on myös seutukunnan suurin hiihtourheilukeskus. Tiellä on paljon kevyttä liikennettä mm. erityisen paljon lapsia. Ympäristölupahakemuksessa mainitaan, että kaivostoiminnan aloittaminen

32 32 ei juuri vaikuttaisi tien liikenneturvallisuuteen. Yhdistyksen mielestä tämä ei pidä paikkaansa. Tien soraosuus ei nykyisessä kunnossa kestä ylimääräistä liikennettä. Työmatkaliikenne ja raskas liikenne huonontavat tien kuntoa ja liikenneturvallisuutta merkittävästi. Lapset eivät nykyisinkään pysty sadekausina ajamaan polkupyörillä tien huonon kunnon ja vilkkaan liikenteen takia. Yhdistys esittää seuraavat vaatimukset: Kaapelintie on perusparannettava koko tieosuudelta (päällystys) ja kevyelle liikenteelle on varattava riittävän leveä osuus tiestä. Lisäksi se vaatii katuvalaistusta ja suurimman sallitun nopeuden 80 km/h laskemista vähintään nopeuteen 60 km/h. Käytettävää kuljetusreittiä päätettäessä on noudatettava lupahakemuksessa mainittua reittiä Honkisuontie-Kaapelintie-Sääksmäentie- Tavaksentie. Raskasta liikennettä ei ohjata edes tilapäisesti seutukunnan yksityisteiden kautta. Raskasta liikennettä on yöaikaan rajoitettava asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi. Ympäristöhaittoja on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti. Meluavia toimintoja kuten kiviainesten lastausta tai räjäytyksiä ei saisi olla ilta-aikaan. Ympäristön luontoarvoja ja ympäristön turvallisuutta on kunnioitettava mm. seuraavasti: o Selkeät opasteet, ympäristöön sopivat aidat, liikennemerkit jne. o Ympäristöluvassa on otettava kantaa kaivoksen tilaan kaivostoiminnan loputtua: avolouhos, tekojärvi vai istutettu metsikkö. 6) Sääksmäen metsäyhdistys ry: Metsästysseuran omistama kiinteistö ja metsästysmaja sijaitsevat aiotun kaivosalueen läheisyydessä. Kaivosalue on metsästysseuran keskeistä metsästysaluetta. Yhdistys esittää, että ympäristölupapäätöksessä otetaan huomioon seuraavat asiat: Kaapelintietä on parannettava (mm. kestopäällyste), jotta sitä voitaisiin käyttää kiviainesten kuljetuksiin. Sateiden jälkeen etenkin syksyisin tie on kelvottomassa kunnossa. Kaivostoiminta tulee haittaamaan seuran toimintaa ja metsästys kaivoksen ympärillä tulee loppumaan kokonaan. Seuran merkittävä riistapelto Pykälä RN:o 13:5 jää käytännössä seuran toiminnan kannalta tarpeettomaksi. Honkisuontien liikenne pilaa metsästysmahdollisuuden tien molemmin puolin. Kaivostoiminta tulee rajoittamaan seuran toimintaa ja aiheuttamaan taloudellisia tappioita (mm. hirvieläinten metsästyslupamäärät) niin, että seura tulee vaatimaan korvauksia. Korvausten suuruus selviää kaivostoiminnan alkaessa noin kahden vuoden kuluttua. Alueella on seutukunnan runsain metso-, teeri- ja hirvikanta. Yhdistys vaatii seuraavaa:

33 33 Veikko Hakulisen tien käyttö maa-aineskuljetuksiin on kiellettävä ympäristöluvassa. Ympäristölupaehtoihin on kirjattava alueen ympäristöarvot ja niiden vaaliminen parhaalla mahdollisella tavalla Purkuojien ja pohjaveden laadun on säilyttävä yhtä hyvänä kuin ennen kaivostoimintaa Kaivosalueen turvallisuus ihmisille ja eläimille on turvattava (mm. putoamisvaara) Alueelle jäävä tekoallas on maisemoitava ja loivennettava riistalle suotuisalla tavalla mm. istutuksin ja loivennuksin. 7) Mielipiteen esittäjä DD: Hän on huolestunut kaivostoiminnan rekkaliikenteen vaaroista kevyelle liikenteelle erityisesti pyöräileville koululaisille, kun kevyenliikenteen väylää ei ole. Hän kysyy, kuinka tieturvallisuus on huomioitu? Toinen huolenaihe on toiminnan vaikutukset esimerkiksi veden laatuun. Lähialueiden kotitaloudet ovat omien kaivojen varassa. Kaivos on hänen mukaansa riski myös pohjaveden laadulle. 8) Muistuttajat EE: (Huittulan kylä, Kaskenmäki RN:o 24:1) Muistuttajat ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: Ennen toiminnan aloittamista on perustettava yhteistyöryhmä valvomaan määrättyjen ja sovittujen toimenpiteiden noudattamista. Valvontaryhmään kuuluu muistuttajien mielestä Polar Miningin edustaja, Valkeakosken kaupungin edustaja, ympäristöviranomainen ja asukkaiden edustaja. On sovittava tarpeellisen kovat sanktiot, jotta lupaehtoja noudatetaan ja valvontaryhmälle mahdollisuus keskeyttää toiminta, jos lupaehtoja rikotaan. Valvontaryhmä kokoontuisi riittävän usein, esim. kerran kuukaudessa. On varmistettava mittauksin, että melutaso ei ylitä 45 db Tärinämittauksin on varmistettava, että räjäytyksistä ei aiheudu vahinkoa rakennuksille. Muistuttajien talo on lähin asuinrakennus. On varmistettava mittauksin, että pöly ei leviä ja aiheuta haittaa muistuttajille On varmistettava, että kaivoveden laatu pysyy hyvänä ja, että muistuttajien pihassa oleva maisemalampi ei turmellu. Heidän omakotitalonsa sijaitsee Sammalojan varrella ja rengaskaivo on alajuoksulla. Vedet virtaavat ylempänä olevalta kaivosalueelta muistuttajien kiinteistölle päin. Malmin käsittely-, räjäytys- ja kuljetusaika on oltava hakemuksessa esitettyä lyhempi ma-pe 6 21 ja la ) Kairankorventien tiekunta: Tiekunta vaatii, että ennen luvan myöntämistä on sovittava Kairantien käytöstä tiekunnan kanssa kirjallisesti.

34 34 10) Muistuttajat FF ja 11) Muistuttajat GG: Muistuttajat toteavat, että Kaapelintien raskas liikenne lisääntyy lähes 100 % nykyisestä. Kuormia on keskimäärin 7488 vuodessa ja kuljetusmäärät ovat keskimäärin tonnia. Muistuttajat kysyvät: 'Kuinka tienpitäjä on ottanut huomioon tien kunnon tuleville kuljetusmäärille?' Muistuttajat tuovat lisäksi esiin seuraavaa: Kevyelle liikenteelle on rakennettava väylä liikenneturvallisuutta parantamaan. Moottoriajoneuvoliikenne lisääntyy, koska kaivosalueelle liikennöi muutakin kuin raskasliikennettä Liikenteen melu- ja pölyhaitat lisääntyvät Raskas liikenne voi haitata tienvarren rakennusten perustuksia. Esimerkiksi talo osoitteessa Kaapelintie 177 sijaitsee alle 10 m tien reunasta. Muistuttajat vaativat, että hakija kustannuksellaan kartoittaa rakennuksen kunnon ennen liikennöinnin aloittamista ja korjaa mahdollisesti aiheutuvat vauriot. Muistuttajien mielestä paras ratkaisu on rakentaa uusi tieyhteys kaivokselle. 12) Muistuttaja HH: (Murunen RN:o 12:31) Muistuttaja katsoo, että kaivostoiminta ei saa aiheuttaa lähiseudun asukkaille minkäänlaista haittaa. Muistuttaja kuten muutkin Kairantien asukkaat ovat valinneet asuinpaikkansa rauhassa, eivätkä he halua kaivostoiminnan ja sen liikenteen aiheuttamaa melu, pöly, tärinä, liikenne, jäte yms. haittaa osakseen. Muistuttaja vaatii, että Hakija ei saa käyttää Kairantietä hakemuksen edellyttämiin kuljetuksiin. Hakijan ilmoittamaa melumäärää tulee säännöllisesti mitata ulkopuolisen toimijan toimesta lähimpien talojen pihalta eri olosuhteissa (talvi, kevät kesä, syksy) Ilmoitettua db:n melutasoa ei saa ylittää. Mikäli melutaso ylittyy, tulee määrätä sanktio ja jatkuvasta ylityksestä peruuttaa kaivoslupa. Hakija huolehtii, että Kairantien liikenteestä ei aiheudu meluhaittaa lähiseudun asukkaille Tärinää on mitattava säännöllisesti ulkopuolisen toimijan toimesta lähimpien talojen pihalta eri olosuhteissa. Hakemuksessa ilmoitettua tärinärajaa ei saa ylittää. Mikäli tärinä ylittyy, on määrättävä sanktio ja jatkuvasta ylityksestä peruutettava kaivoslupa Pölymittauksia on tehtävä säännöllisesti ulkopuolisen toimijan toimesta lähimpien talojen pihalta eri olosuhteissa. Pölyhaittaa lähimmille asukkaille on valvottava. Mikäli pölyhaittoja havaitaan, on määrättävä sanktio ja jatkuvasta haitasta peruutettava kaivoslupa. Kairantien käytöstä ei saa aiheutua pölyhaittaa lähiseudun asukkaille Lähitalojen kaivoista on otettava vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista. Veden laadun kehityksen seuraamiseksi näytteitä tulee ottaa

35 35 säännöllisesti. Mikäli tulee ongelmia, hakijan on vastattava kaikista kuluista täysimääräisesti Hakemuksessa ilmoitettu liikennemäärän kasvu 5-15 % on huomattavasti aliarvioitu. Yhden kuljetuksen rasitus vastaa noin 50 henkilöautoa. Kaapelintie tulee kunnostaa koko matkalta aina Kairantielle saakka, koska hakija käyttää sitä ennen varsinaista kaivostoiminnan aloittamista, ja varustaa valaistuksella. Kaapelintie on Koivistontiestä eteenpäin savipohjaista soratietä, joka nytkään ei kestä normaalia liikennettä. Tie on keväisin ja syksyisin erittäin huonokuntoinen. Kairantien käyttö aiheuttaa kohtuutonta haittaa sekä tienvarsiasukkaille että muille tietä virkistäytymiseen, harrastuksiin esim. ulkoiluun käyttäville. Kairantie on savipohjainen hiekkatie, eikä rakenteeltaan sovellu raskaan liikenteen käyttöön. Liikennettä on jo nyt rajoitettu läpikulkukielloin. Lisääntyvä liikenne toisi mukanaan tarpeetonta turvattomuutta erityisesti pienten lasten kulkemiseen. Hiekkatien käyttö toisi mukanaan valtavan pölyongelman. 13) Muistuttaja II ja 16 muuta (Voipaalan kylä Kaski RN:o 3:122, Kataja- Kaski RN:o 3:12, Mäntymäki RN:o 3:35, Kotikulma RN:o 4:20, Petäjistä RN:o 3:99 ja Niittymäki RN:o 3:31) Muistuttajat asuvat Kaapelintien varrella. He haluavat, että seuraavat asiat otetaan huomioon ympäristöluvan käsittelyssä: Kaapelintie on pinnoitettu vain Koivistontien liittymään saakka ja tämäkin on kapea raskaalle liikenteelle. Väli Koivistontie-Honkisuontie on erittäin huonopohjaista soratietä, joka routii joka kevät. Rikastukseen menevää malmikiveä kuljettaisiin raskaalla yhdistelmäajoneuvolla puolen tunnin välein. Tienrakentamisessa hyödynnettävää sivukiveä kuljetettaisiin monikertaisesti malmikiveen verrattuna. Kaapelinkulmalla ei ole julkista liikennettä ja tämän vuoksi kevyttä liikennettäkin on merkittävästi. Tietä käytetään myös ulkoiluun. Talvella liikennettä lisää hiihtokeskuksen liikenne. Kaapelinkulmalla on useita talouksia, jotka ottavat talousvetensä porakaivosta. Kaivot ovat pääsääntöisesti hyvätuottoisia ja veden laatu on hyvä. Muistuttajat esittävät seuraavat vaatimukset: Kaapelintien sorapintainen osuus on kunnostettava ja päällystettävä ennen toiminnan aloittamista. Liikenteen lisäyksen vuoksi Kaapelintielle on rakennettava kevyen liikenteen väylä koko tieosuudelle. Kaivoista on tehtävä kartoitus ja niiden veden tuoton ja laadun analysointi on tehtävä ennen louhinnan aloittamista. Sorapintainen osuus tiestä on kunnostettava ja päällystettävä ennen toiminnan aloittamista. 14) Muistuttajat JJ: (Honkisuo RN:o 3:18) Muistuttajat viljelevät peltoja kaivospiirin välittömässä läheisyydessä. He ovat huolissaan viljelylle aiheutuvista pölyhaitoista. Kaivosalueen jätevedet ja veden korkeus saattavat vaikeuttaa viljelyä. Tien mahdollinen leveneminen pel-

36 36 lolle, uuden tien rakentaminen ja liikenteen pölyhaitat vaikeuttavat tilusliikennettä. 15) Mielipiteen esittäjä KK: Mielipiteen esittäjän mielestä Kaapelintie ei nykyisessä kunnossa sovellu raskaalle liikenteelle. Hän kertoo esimerkkinä, että energialaitos asentaessaan heinäkuussa uusiin omakotitaloihin kaapeleita joutui rajoittamaan nopeuden 50 km/h:iin, lanaamaan tien ja levittämään tielle lipeää tms. 16) Muistuttajat LL: Muistuttajat ovat jättämässään muistutuksessa olleet huolestuneita mahdollisen avolouhoksen vaikutuksista heidän talousveteensä. He kertovat, että mediassa on ollut viimeaikoina tietoja, että kulta- ja arseeniesiintymät ovat sidoksissa toisiinsa ja, että louhinta irrottaa arseenin pohjavesiin. Jos hakijalle myönnetään lupa, he vaativat, että luvan saaja määrätään analysoimaan riittävän usein heidän kaivovetensä 'myrkyt'. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esittää lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä seuraavaa: ELY-keskuksen lausunto: Yleistä: ELY-keskuksen lausunnossa vaadittiin, että tieyhteydessä ei saa aiheutua huomattavaa vaaraa tai melu-, pöly-, tärinä- tms. haittaa. Hakijan katsoo, ettei sen toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheudu tällaista haittaa. Toiminta on suhteellisen pienimuotoista. Alueelta lähtee päivittäin raskaan ajoneuvon kuljetusta. 55 ja 50 db ekvivalenttimelutaso rajoittuu tiealueelle ja 45 db melutaso muutaman metrin etäisyydelle tiealueesta ilman meluesteitä. Pöly on pääosin raskasjakoista pölyä, joka rajoittuu normaalisääoloissa tiealueen reunamille. Melu- ja pölyvaikutuksia ei voisi pitää huomattavina edes suuremmalla liikennemäärällä. Liikenteen tärinävaikutukset riippuvat väylän kunnosta, maaperän tärinänjohtavuudesta ja tärinälähteestä. Tärinä leviää pinta-aaltoina. Karkearakeisessa tiessä suurikin töyssy leviää vain muutaman metrin. Suuri töyssy löysässä savipohjassa voi levitä enimmillään kymmenien metrien etäisyydelle. Heilahdusnopeus 0,6 (VW,95,) mm/s, jota 25 % ihmisistä pitää häiritsevänä, voi levitä silloin muutaman kymmenen metrin etäisyydelle. Liikenteen tärinä ehkäistään, kun yksityistie pidetään kunnossa ja tasaisena. Erityisesti asutuksen kohdalla varmistetaan, ettei yksityistiellä ole kuoppia. Tien kunnossapidosta voidaan sopia ja määrätä yksityistietoimituksessa, mutta ympäristölupa-asiassa voidaan kiinnittää huomiota myös tähän. Tieoikeuden myöntämiselle ei tule olemaan estettä, koska raskasajoneuvon liikenne ei hakijan mielestä voi aiheuttaa huomattavaa haittaa yhdellekään kiinteistölle. Yleisen tien kunnossapidossa hakijalla ei ole puhevaltaa eikä yleisen tien käyttöä ja kunnossapitoa voi käsitellä ympäristölupaasiassa. Tienpitäjän on maantielain nojalla pidettävä Kaapelintie yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kaikkien kuljettajien on tien kunnon, kuor-

37 37 mituksen ja sääolosuhteiden mukaisesti noudatettava tieliikennelain 23 :n tilannenopeutta sekä yksityisillä että yleisillä teillä. Luontoarvot: ELY-keskuksen luonnonvarayksikkö lausui, ettei Vallonjärveen laskevan puron vedenlaadun muutosten vaikutuksia Heikkilänmetsän Natura alueen puustoisten soiden luontotyyppiin ole selvitetty riittävästi niin, että Natura arvioinnin tarpeesta voisi lausua. Ensisijaisesti puustoiset suot tarvitsevat vettä. Puro ei laske eikä imeydy suohon vaan järveen. Typpi on niukkaliukoisessa muodossa emulsiopohjaisissa räjäytysaineissa. Niiden käyttö minimoi typpikuormituksen, jolloin se yhdessä fosforiravinteen kanssa ei pääse aiheuttamaan rehevöitymistä. Päästöissä ei ole vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä muutakaan sellaista, joka voisi vaikuttaa luontotyyppiin. Hakija sanoo esittävänsä tästä tarvittaessa lisäselvityksen. Vesien keräily, käsittely ja johtaminen: Hakija varautuu muista vastaavista kohteista (lähinnä Huittisten Jokisivulla sijaitseva Kujankallion avolouhos) saamansa kokemuksen mukaiseen vesien käsittelyyn ja selkeytysaltaiden mitoitukseen. Tarkan vesimäärän arviointi on mahdotonta jo sademäärien takia. Hakija katsoo, että altaiden kokoa voidaan suurentaa, jos arvioitu vesimäärä m 3 ylittyy. Altaiden koolla säädetään viipymä oikein niin, että kiintoainepitoisuus laskee alle muiden valumavesien tason. Kuivanapitoveden typpipitoisuuden oletetaan jäävän selvästi Oriveden vastaavan pitoisuuden alapuolelle. Louhinnassa ei tulla käyttämään vesiliukoisessa muodossa olevaa ammoniumnitraattipohjaista räjähdysainetta (anfo). Räjähdysaineet ovat emulsiopohjaisia, joiden vesiliukoisuus on hyvin vähäinen. Oriveden kaivoksella on siirrytty vuonna 2009 emulsioräjähdysaineen käyttöön, mutta kaivostäyttöön sijoitettu sivukivi sisältää ammoniumnitraattijäämiä, joista aiheutuu typpikuormitusta kuivanapitovesiin. Räjäytysainetta mitoitetaan oikein niin, ettei räjäytysainetta roisku räjäytettävien reikien ulkopuolelle, mikä vähentää typpikuormitusta myös kustannustehokkaasti. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen perusteella pintavesien kiintoainepitoisuus oli mg/l. Suomen järvet ovat luontaisesti fysikaalis-kemiallisilta laatutekijöiltään sameita ilman, että tällä olisi merkitystä järven laatuun. Peltoalueen valumavesissä kiintoainepitoisuus oli mg/l. Hakija pitää vaadittua 10 mg/l enimmäispitoisuusarvoa liian pienenä. Hakijan edellytetään parantavan sekä valuma- että pintavesien vedenlaatua, jos raja-arvo määrätään taustapitoisuutta (bgl) tiukemmaksi. Sopiva pitoisuusraja-arvo olisi hakijan mielestä tällöin 40 mg/l. Flokkulointi ja laskeutusallastekniikka on hakijan toiminnassa paras käyttökelpoinen tekniikka ja sillä voidaan saavuttaa varmuudella 25 mg/l. Tämä edellyttää riittävän viipymän säätämistä laskeutumisaltaalle. Veden neutralointi estää sinkin ja alumiinin saostumisen happamassa vedessä. Hakijan toiminnassa ei aiheudu päästöjä, joiden pitoisuuksista tai pintaveden laatuarvoista olisi määrätty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista säätävässä ns. Vespa-asetuksessa (1022/2006). Hakijan toiminta ei vaikuta pintavesien laatutavoitteiden saavuttamiseen. EY:n kalavesidirektiivin 78/659/ETY liitteen I 4 kohdassa sisävesien kiintoainepitoisuuden suosi-

38 38 tusarvo (laatunormi) on 25 mg/l tai alle sekä ns. lohi- että särkivesille, joten hakijan toiminnan päästöjen alittaessa 25 mg/l ne eivät vaikuta myöskään kalavesiin. Kun hakijan yleisesti tiedetään käyttävän parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja päästöt edellä kuvatuin tavoin pysyvät verrattain pieninä, ei ole syytä määrätä raja-arvojakaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tiukemmiksi. Hakija ei valmista juomavettä. Juomavesissä sameus saa olla 10 FTU. Hakija esittää pitoisuusraja-arvoksi 25 mg/l. Polttoaineiden varastointi Hakija varastoi polttoaineet ja muut kemikaalit sekä toimii muutenkin lausunnon mukaisesti. Polttoaineiden jakelupiste rakennetaan täyttämään myös valtioneuvoston asetuksen 444/2010, Asetusta sovelletaan 18 :n 2 4 momenttien siirtymäsäännösten mukaisesti, jos kuulutus on julkaistu ennen (kuulutuksen julkaisemishetki, ei nähtävilläoloajan päättymishetki). Polttoainetta varastoidaan vuodonilmaisujärjestelmällä varustetussa kaksoisvaippasäiliössä. Alue päällystetään kestopäällysteellä. Päästöt ilmaan Toiminnassa syntyvä kivipöly on pääasiassa raskasjakoista. Fraktioltaan hengitettäviä hiukkasia syntyy vähemmän. Hakija ilmoittaa toimivansa, kuten ELY-keskuksen lausunnossa on vaadittu. Melu ja tärinä: Työaika on suunniteltu olevan kaksi 8 tunnin työvuoroa klo Louhintaan liittyvät työt, joista voi aiheutua 50 db:n ylittävää melua lähimmän asuinkiinteistön alueella tai Natura-alueella, aloitetaan klo Töiden aloittamiseen liittyviin valmisteluihin kuluu käytännössä jo mainittu yöaikaan kuuluva tunti. Hakija pitää kohtuuttoman pieninä ELY-keskuksen esittämiä tärinärajoja. Suoritetuissa tärinämittauksissa on havaittu esim. kiinteistön pihalla kulkevan traktorin aiheuttavan jo 0,30 mm/s ylittävän hetkellisen tärinätason. Kyseisen tärinätason erottaminen räjähdyksestä aiheutuvaksi saattaa olla käytännössä vaikeaa. Lisäksi ELY-keskuksen viittaaman selvityksen mukaan vain 25 % pitää 0,60 mm/s tärinätasoa häiritsevänä. Liikenteen tärinässä 0,60 mm/s on jo tiukka vaatimus. Räjäytystärinän osalta hakija viittaa STM:n antamiin tärinäohjearvoihin, joita sovelletaan asutuskeskuslouhinnoissa. Räjäytystärinä on satunnaisempaa ja sen osalta ratkaisevaa on, ettei tärinä vaurioita rakenteita. Lyhytkestoiseen räjäytystärinään ei myöskään liity resonanssia, joka edellyttää vähintään seitsemän heilahdusjaksoa. Räjäytykset on aina suunniteltu sen mukaisesti. Hakija esittää esimerkkinä Huittisten Jokisivun avolouhinnan tärinämittauksen tulokset. Mittaukset tehtiin kiinteistöllä, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä louhintakohteesta.

39 39 Kyseisenä aikana suoritettiin 13 räjäytystä (3 räjäytystä: 7.7., 20.7., 21.7., 22.7., 23.7., 26.7., 27.7., ja 2 räjäytystä 29.7.). Huomattavan suuri louhintakenttä (1530 m 3 kiveä) räjäytettiin Tärinämittaustuloksista voidaan havaita normaaliin asumiseen liittyviä tärinöitä. Avolouhoksen pinta-ala on vain murto osa YVA-direktiivissä ja YVA-laissa säädetyn pakollisen YVA-menettelyn pinta-alasta. Louhittavan malmi- ja kiviaineksen yhteismäärä on alle 30 % kansallisen YVA-lain mukaisesta vuotuisesta louhintamäärästä. Toiminta on hakijan mielestä varsin pienimuotoista. ELY-keskuksen lausunto : Luvanhakijan ja päivätyissä Kaapelinkulman kultakaivoshankkeen jätehuoltosuunnitelman täydennyksissä jalkapuolen kairasydämistä analysoitujen raskasmetallipitoisuuksien mediaanit ja keskiarvot eivät täsmää luvanhakijan virheen vuoksi. Hakija pyytää huomioimaan päivätyn täydennyksen metallipitoisuudet oikeina. Taulukossa 1 on esitetty päivätyssä täydennyksessä esitettyjen raskasmetallipitoisuuksien keskiarvot ja mediaanit korjatuin arvoin.

PÄÄTÖS. Nro 175/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4511/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.10.2015

PÄÄTÖS. Nro 175/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4511/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.10.2015 PÄÄTÖS Nro 175/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4511/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.10.2015 ASIA HAKIJA Kaapelinkulman kultakaivoksen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Toiminnan sijainti Alavieskan kunnan Alavieskan kylä, määräala tilasta Takamehtä RN:o 37:5

Toiminnan sijainti Alavieskan kunnan Alavieskan kylä, määräala tilasta Takamehtä RN:o 37:5 Tekninen lautakunta 4 28.01.2015 Ympäristöluvan myöntäminen Maatalousyhtymä Myntille Teknltk 4 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista. Hakija

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA Päivämäärä 3/7/2014 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Endomines Oy. Rämepuron kaivos. Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma

Endomines Oy. Rämepuron kaivos. Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma 1 Endomines Oy Rämepuron kaivos Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma 2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN YLEISKUVAUS... 3 3 TARKKAILUALUE... 4 4 KÄYTTÖTARKKAILU... 6 4.1 Kaivos... 6 4.2 Sivukivien

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 2(7) Toiminta Hakija Kallion louhinta ja louheen murskaus 01510 VANTAA kotipaikka

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

Keramia Oy:n Kapteeninaution kaivoksen ympäristöluvan raukeaminen, Kontiolahti

Keramia Oy:n Kapteeninaution kaivoksen ympäristöluvan raukeaminen, Kontiolahti PÄÄTÖS Nro 102/2014/1 Dnro ISAVI/45/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2014 ASIA Keramia Oy:n Kapteeninaution kaivoksen ympäristöluvan raukeaminen, Kontiolahti HAKIJA Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen 21.9.2015

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen 21.9.2015 Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen Pornaisten kunta, kiinteistöt 611-405-1-37, 611-405-1-34, 611-405-1-39, 611-405-1-40 ja 611-405-1-43 Toiminta Hakija Kallion louhita, louheen murskaus sekä maiden

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp)

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 11934-2012 (235) Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Tiivistelmä: - Ympkaalk 23 Ympäristönsuojelu 3.1.2013/

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 1965/11.01.00/2014 Ympäristölautakunta 56 15.5.2014 99 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, Circulation Oy:n siirtokuormausasema, Arinatie 13,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista

Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista Tekninen lautakunta 24 29.08.2013 Ympäristöluvan myöntäminen Louhinta Kääntä Oy:lle Teknltk 24 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista Hakija

Lisätiedot

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Murron kallioalue, Pornainen Maa-ainestenottosuunnitelma, Murron kallioalue 2 SISÄLLYS 1 TIEDOT HANKKEESTA 3 1.1 Hakija 3 1.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY (RJ) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Eloksointi Oy:n toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 6.5.2014 KORJATTU SUUNNITELMA 16.3.2015 RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Pyhäjoen kunnan tekninen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 210 11.12.2014. Maa-ainesten ottamislupa, Tom Lindström, Korppoo 1643/10.03.00.10/2014. Ympäristölautakunta 11.12.

Ympäristölautakunta 210 11.12.2014. Maa-ainesten ottamislupa, Tom Lindström, Korppoo 1643/10.03.00.10/2014. Ympäristölautakunta 11.12. Ympäristölautakunta 210 11.12.2014 Maa-ainesten ottamislupa, Tom Lindström, Korppoo 1643/10.03.00.10/2014 Ympäristölautakunta 11.12.2014 210 Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh.

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Ympäristölupa Metsähallitus, Rautavaara, Rautavaaran Valtionmaa 1:5, Lehmimäki. Tekla 17.06.2015 33 Valmistelija ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen

Ympäristölupa Metsähallitus, Rautavaara, Rautavaaran Valtionmaa 1:5, Lehmimäki. Tekla 17.06.2015 33 Valmistelija ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen Tekninen lautakunta 33 17.06.2015 Ympäristölupa Metsähallitus, Rautavaara, Rautavaaran Valtionmaa 1:5, Lehmimäki Tekla 17.06.2015 33 Valmistelija ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen 1. ASIA Ympäristölupa

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130. Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130. Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 1 / 1 4343/11.01.00/2014 130 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon kaupungin teknisen keskuksen ympäristölupahakemuksesta, ylijäämämaiden varastointi ja

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011.

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Dnro ISAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 ASIA HAKIJA Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

Ympäristöluvan myöntäminen Autovaruste H. Haapanen Oy:n harjoittamalle puun varastoinnille ja murskaukselle

Ympäristöluvan myöntäminen Autovaruste H. Haapanen Oy:n harjoittamalle puun varastoinnille ja murskaukselle Ympäristöjaosto 38 08.07.2014 Ympäristöluvan myöntäminen Autovaruste H. Haapanen Oy:n harjoittamalle puun varastoinnille ja murskaukselle 470/11.01.00/2014, 352/10.00.00.03/2014 YMPJAOST 38 HAKIJA Autovaruste

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot