Tervetuloa seminaariin Asumisen paloturvallisuuden tilanne

Transkriptio

1 Tervetuloa seminaariin Asumisen paloturvallisuuden tilanne Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Turvallisuusmessut klo Tähtien Sali, seminaarikeskus 2. krs

2 Asumisen paloturvallisuuden tilanne Jarkko Jäntti Projektipäällikkö Pelastusopisto

3 Asumisen paloturvallisuus esityksen aihealueita Pelastustehtävät > rakennuspalot > asuinrakennuspalot > syttymistilat, syttymissyyt, erheellisten paloilmoitusten syyt Henkilövahingot tehtävätyypeittäin > palokuolemat Miksi sprinkleri pelastaa? Asuntosprinkleriopas Kenelle tarkoitettu Sammutuslaitteistoja koskevat säädökset > liite O Automaattisen sammutuslaitteiston hankinnan vaiheet Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma ja sen toteutussuunnitelma Palokuolematilanne

4 Luennoitsijan tausta seminaarin aiheeseen Palomies-sairaankuljettaja, RI (amk), päällystötutkinto ja jatkotutkinto (ylempi amk) hyvinvointiteknologiasta Palokuntaharrastus alkoi 1980 ja muuttui ammatiksi Päällystötehtävissä päätoimisesti viimeiset 10 vuotta. PRONTO järjestelmäryhmän jäsen 2006 alkaen SM/Onnettomuuksien ehkäisyn yksikössä syksyllä 2006 Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma Palontutkinnan kehittäminen hankkeen projektiryhmässä Opinnäyte 2005: Vanhusasuntokuntien ja hoitolaitosten paloturvallisuus - Muuramen pilotti ( ) Asuntosprinklerioppaan kirjoittaja

5 Asumisen paloturvallisuus - Edelleen pinnalla

6 Uutisessa ( ) painopisteistä tarkemmin Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa. Pelastustoimi on mukana paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkistamistyössä. Hoito- ja hoivalaitosten (ml. palvelutalot) turvallisuusselvityskäytännöt yhdenmukaistetaan koko maassa. Tavoitteena on myös vähentää erheellisten paloilmoitusten määrää.

7 Uutisessa ( ) painopisteistä tarkemmin Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistuvat ehdotukset pelastushenkilöstön toiminta- ja palvelukyvyn turvaamiseksi. Ensi vuonna käynnistetään pelastushenkilöstön fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittämistyöhön liittyvä kokeiluhanke pelastustoimen alueilla. Hätäpuheluihin vastaamisnopeutta lisätään. Hätäkeskustietojärjestelmän uudistaminen aloitetaan.

8 Pelastustoimen hälytystehtävien kehitys (pl. sairaankuljetustehtävät - ml. ensivastetehtävät) Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008

9 Pelastuslaitosten ja henkilöstön toimintakykyhanke Luennoitsija sattuu olemaan myös yksi toimintakykyhankkeen projektipäälliköistä Huoli pelastuslaitosten hälytystehtävien määrien kasvusta 10 vuodessa hälytysten määrä on kaksinkertaistunut Vuonna 2007 pelastustehtävien määrien kasvu pysähtyi Vuonna 2008 näyttäisi tulevan käänne parempaan suuntaan Tehtäväkertymä noudattaa arkisin perjantaita lukuun ottamatta samanlaista vuorokausijakaumaa Viikonloppuyöt ovat huomattavasti vilkkaampia kuin arkiyöt

10 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

11 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

12 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

13 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

14 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

15 Tiivistelmä hälytystehtävien kehityksestä Tehtävien määrä on kaksinkertaistunut > Neljä yleisintä tehtävätyyppiä muodostavat yli 80 prosenttia pelastustoimen hälytystehtävistä Tarkastus- ja varmistustehtävät ovat lisääntyneet 77 % Liikenneonnettomuuksista aiheutuneet pelastustehtävät ovat lähes kolminkertaistuneet Ensivastetehtävät ovat yli viisinkertaistuneet Tulipalojen määrien kehitys on ollut maltillisinta Vuonna 2007 oli 18 % enemmän tulipaloja kuin 1996

16 Kuva: Jarkko Jäntti Rakennuspalot

17 Rakennuspalon määritelmä (PRONTO) Rakennuspalo on palo, jossa rakennuksen rakenteet tai irtaimisto on syttynyt palamaan. Myös hallitsemattomasti palamaan syttynyt ruoka, nokipalo ja laitteen palo rakennuksen sisällä ovat rakennuspaloja. Myös omatoimisesti sammutetut ja itsestään sammuneet rakennuspalot kirjataan rakennuspaloksi, vaikka palokunnalla ei olisi ollut kohteessa sammutustehtävää.

18 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

19 Rakennuspalot rakennusluokittain * Pääluokka Palot Osuus Kumulat. A Asuinrakennukset ,43 % 45,43 % N Muut rakennukset ,78 % 60,21 % J Teollisuusrakennukset ,36 % 71,57 % K Varastorakennukset 925 6,08 % 77,65 % M Maatalousrakennukset 697 4,58 % 82,23 % B Vapaa-ajan asuinrakennukset 682 4,48 % 86,71 % C Liikerakennukset 617 4,05 % 90,76 % Palot -sarakkeen lukuarvo on palojen määrä yhteensä vuosina Muut rakennukset pääluokasta puolet eli 1238 oli saunarakennuksia, 515 talousrakennuksia ja loput 497 muualla luokittelemattomia rakennuksia * Rakennuspalojen määrää ei saa mistään muualta selville kuin PRONTOsta. Rakennusluokkajako on Rakennusluokitus 1994

20 Rakennuspalot rakennustyypeittäin * F Hoitoalan rakennukset 328 2,15 % 92,91 % E Liikenteen rakennukset 257 1,69 % 94,60 % H Opetusrakennukset 220 1,44 % 96,05 % G Kokoontumisrakennukset 194 1,27 % 97,32 % D Toimistorakennukset 160 1,05 % 98,37 % L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 10 0,07 % 98,44 % Rakennustyyppi puuttuu 229 1,50 % 99,94 % Syttymistila puuttuu myös 9 0,06 % 100,00 % YHTEENSÄ ,00 % * Rakennuspalojen määrää ei saa mistään muualta selville kuin PRONTOsta. Rakennustyyppijako on Rakennusluokitus

21 Asuinrakennukset pääluokka tarkemmin Erilliset pientalot ,90 % Yhden asunnon talot 3551 Kahden asunnon talot 216 Muut erilliset pientalot 238 Rivi- ja ketjutalot 669 9,67 % Rivitalot 647 Ketjutalot 22 Asuinkerrostalot ,43 % Luhtitalot 135 Muut asuinkerrostalot 2108 Pääluokka A (4 v. yhteensä) ,00 %

22 Asuntokunnat rakennustyypin mukaan, koko Suomi Suhteellinen osuus (%) Erilliset pientalot Rivitalot ja ketjutalot Asuinkerrostalot Asunnon talotyyppi Lähde: Tilastokeskus/Vanhusasuntokuntien ja hoitolaitosten paloturvallisuus Muuramen pilotti (Jäntti 2006)

23 Raportoidut rakennuspalot riskialueittain* *) Paikanna kartalta pakolliseksi Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

24 Tiivistelmä rakennuspaloista Asuinrakennuksissa (luokat A+B) on keskimäärin 1900 paloa / vuosi Asuinrakennusten palot (luokat A+B) on 50 % kaikista rakennuspaloista. Vuosittain palaa 1000 erillispientalossa! Muiden rakennusten palot huomioiden, rakennuspaloista asuinympäristössä palaa useammin kuin joka toinen kerta Hoitoalan rakennuksissa rakennuspaloista oli 2,15 %, mutta kuitenkin 328 paloa (eli 82 paloa / vuosi) Liikerakennusten pääluokassa oli myös 140 majoitusliikerakennuksen paloa ja 56 asuntolarakennuksen paloa

25 Hoitolaitospalot rakennustyypin mukaan kartalla (tapauksista, joista koordinaatit on talletettu) Poiminta: ; Vuosi = 2007, 2006, 2005, 2004; Onnettomuustyyppi1 = Rakennuspalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät; Rakennustyyppi = Keskussairaala, Muu sairaala, Terveyskeskus, Terveydenhuollon erityislaitos, Muu terveydenhuoltorakennus, Vanhainkoti, Lasten- tai koulukoti, Kehitysvammaisten hoitolaitos, Muu huoltolaitosrakennus, Lasten päiväkoti, Muualla luokittelematon sosiaalitoimen rakennus, Vankila;

26 Hoitolaitokset pääluokka tarkemmin Terveydenhuoltorakennukset ,50 % Huoltolaitosrakennukset ,33 % Muut sosiaalitoimen rakennukset 42 12,80 % Vankilat 34 10,37 % Pääluokka F (4 v. yhteensä) ,00 % Keskussairaalat 25, muut sairaalat 58, terveyskeskukset 23, terveydenhuollon erikoisrakennukset 6, muut..11 = 123 Vanhainkodit 59, Lasten- ja koulukodit 11, kehitysvammaisten hoitolaitokset 14, Muut huoltolaitokset 45 = 129 Lasten päiväkodit 33, Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset 9 = 42 Vankilat = 34

27 Hoitolaitospalot syttymistilan mukaan kartalla (tapauksista, joista koordinaatit on talletettu) Poiminta: ; Vuosi = 2007, 2006, 2005, 2004; Onnettomuustyyppi1 = Rakennuspalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät; Rakennustyyppi = Keskussairaala, Muu sairaala, Terveyskeskus, Terveydenhuollon erityislaitos, Muu terveydenhuoltorakennus, Vanhainkoti, Lasten- tai koulukoti, Kehitysvammaisten hoitolaitos, Muu huoltolaitosrakennus, Lasten päiväkoti, Muualla luokittelematon sosiaalitoimen rakennus, Vankila;

28 Muu kaatoluokkien syttymistilat + 23 muuta nimettyä syttymistilaa

29 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

30 Asuinrakennuspalot, viisi yleisintä syttymistilaa* Syttymiä (kpl) vuodessa Keittiö Olohuone Sauna Savuhormi/nokipalo Makuuhuone *) Poiminta: Vuosi = 2007, 2006, 2005, 2004; Onnettomuustyyppi1 = Rakennuspalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät; Rakennustyyppi = 1-asunnon talo, 2-asunnon talo, Muu erillinen pientalo, Rivitalo, Ketjutalo, Luhtitalo, Muu asuinkerrostalo, Vapaa-ajan asuinrakennus;

31 Asuinrakennus- ja vapaa-ajan asuinrakennukset Jäntti Jarkko Syttymistilan mukaan Yhteensä Keittiö Olohuone Sauna Savuhormi/nokipalo Makuuhuone Muu asuin- ja oleskelutila Ullakko Ei tietoa Muu rakennustila Pesuhuone Parveke *) Poiminta: Vuosi = 2007, 2006, 2005, 2004; Onnettomuustyyppi1 = Rakennuspalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät; Rakennustyyppi = 1-asunnon talo, 2-asunnon talo, Muu erillinen pientalo, Rivitalo, Ketjutalo, Luhtitalo, Muu asuinkerrostalo, Vapaa-ajan asuinrakennus;

32 Asuinrakennus- ja vapaa-ajanrakennukset Jäntti Jarkko Syttymistilan mukaan Yhteensä Parveke Palaneen rakennuksen ulkopuolella Kattilahuone Kellari, muu maanalainen rakennustila Varastotila Kuisti Eteinen tai aula Autotalli Porrashuone/portaikko WC Tuulikaappi tai uloskäytävä *) Poiminta: Vuosi = 2007, 2006, 2005, 2004; Onnettomuustyyppi1 = Rakennuspalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät; Rakennustyyppi = 1-asunnon talo, 2-asunnon talo, Muu erillinen pientalo, Rivitalo, Ketjutalo, Luhtitalo, Muu asuinkerrostalo, Vapaa-ajan asuinrakennus;

33 Asuinrakennus- ja vapaa-ajanrakennukset Jäntti Jarkko Syttymistilan mukaan Yhteensä Kodinhoitohuone Ulkovarastotila Takkahuone Lastenhuone Sähkötila Kuivaushuone Roskalaatikko Asiakaspalvelutila tai myymälätila Lämmönjakohuone Pukuhuone Polttoainevarasto Majoitustila *) Poiminta: Vuosi = 2007, 2006, 2005, 2004; Onnettomuustyyppi1 = Rakennuspalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät; Rakennustyyppi = 1-asunnon talo, 2-asunnon talo, Muu erillinen pientalo, Rivitalo, Ketjutalo, Luhtitalo, Muu asuinkerrostalo, Vapaa-ajan asuinrakennus;

34 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

35 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

36 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

37 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

38 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

39 Tiivistelmä asuinrakennuspalojen syistä Asuinrakennusten palot ovat muita rakennuspaloja yleisemmin seurausta ihmisen toiminnasta Vuonna 2007 yli puolet asuinrakennuksissa syttyneistä eli lähes 1000 paloa syttyi ihmisen toiminnan seurauksena Koneiden ja laitteiden viat aiheuttivat alle 18 % asuinrakennusten paloista vuonna 2007 Televisioiden aiheuttamat palot ovat vähentyneet vuosittain Pyykinpesukone on yleisin syttyvä kodinkone (80 40 /v.) Astianpesukoneet, valaisimet ja kylmälaitteet aiheuttavat nekin jokainen paloa vuosittain. Pyykinkuivauskoneiden ja valaisimien sytyttämät palot ovat yleistymässä

40 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008) Ruoan valmistus lisätty

41 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008) Huom. Vrt. Paloilm.~19 000

42 Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008) Sprinkleri 19 kertaa

43 Henkilövahingot tehtävätyypeittäin 2007 (pl. Ensivastetehtävät, joista niitä ei kysytä) Rakennuspalo x 6 ~ Lähde: Pelastustoimen vuosikirja Kokki, Esa; Heinonen, Tiina. Pelastusopiston julkaisuja, D-Sarja, Muut; 2/2008)

44 Tulipalokuolemia ei pidä hyväksyä vaan yhteiskunnan tulisi ottaa liikenneturvallisuustavoitteiden tapaan seuraava ohjaava periaate: Ihmisten asuinolosuhteiden on oltava sellaiset, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tulipalossa. Onnettomuustutkintakeskus, Tutkintaselostus D1/03Y/S1

45

46 Rakennuspalot , kuolleita vähintään 1

47 Edellisen lähempi tarkastelu (Tampereen seutu) PIRKKAHALLI

48 Asuinrakennusten palot*, joissa kuolleita vähintään 1 ~85% tapauksissa palokunnalta menee yli 6 min hälytyksestä kohteeseen + havaitsemisaika + ilmoittamisaika + hälyttämisaika toimintavalmiusaika + selvitysaika + pelastamisaika? *)

49 Palokuolemat ,0 0,9 0,8 Kertymä F(t) 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Viiveet ennen hälyttämistä Selvitysaika + pelastamisaika??? Palokunnan toimintavalmiusaika vahvuudella 1+3 0,2 0,1 0, Kuva: Jarkko Jäntti TVA [min] Aika palon arvioidusta syttymishetkestä siihen, kun palokunta (1+3) on kohteessa

50 Asuinrakennusten henkilöturvallisuutta ei voi jättää pelkästään pelastustoiminnan varaan Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos

51 Tupakka yleisin syttymissyy palokuolemissa Tupakan osuus oli 6-kertainen kaikkiin rakennuspaloihin verrattuna vuonna 2007 Lähde: Pelastuslaitosten tutkimat palokuolemat Kokki, Esa; Jäntti, Jarkko; Rasmus, Taneli; Tervo, Vesa-Pekka. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja. Tutkimusjulkaisut; 1/2008

52 Palokuolemia eniten pientaloissa Vuonna 2007 rakennuspaloissa kuolleista 4 vaille kaikki asunnoissa tai vapaa-ajan asunnoissa Pientaloissa 3-kertainen asuntojen määrään suhteutettu osuus Lähde: Pelastuslaitosten tutkimat palokuolemat Kokki, Esa; Jäntti, Jarkko; Rasmus, Taneli; Tervo, Vesa-Pekka. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja. Tutkimusjulkaisut; 1/2008

53 Harvaan asutulla alueella suurin riski Lähde: Pelastuslaitosten tutkimat palokuolemat Kokki, Esa; Jäntti, Jarkko; Rasmus, Taneli; Tervo, Vesa-Pekka. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja. Tutkimusjulkaisut; 1/2008

54 Palokuolemat tiivistettynä mikä avuksi? Kuva: Jarkko Jäntti

55 Video, kesto 8:28 Yliopiston asuntola (University of Arkansas, Fayetteville) Kokeellinen testi sprinklaamattoman ja sprinklatun asuntolahuoneen välillä vuonna 2006 Osa kampusalueiden ja opiskelijoiden paloturvallisuuskampanjaa Living with Fire, jota rahoitti U.S. Fire Administration Esitys paloinsinööri Mr. Daniel Madrzykowski (NIST) luvalla Sprinkleri aktivoituu oikean puoleisessa kuvassa 1 min ja 52 sekuntia paperikorin sytyttämisen jälkeen

56 Case Yökerhopalo West Warwick, RI Kohde ei ollut sprinklattu 100 ihmistä kuoli Palo sai alkunsa pienellä esiintymislavalla esityksen aikana käytetystä pyrotekniikasta NIST teki onnettomuustutkintaan liittyen täyden mittakaavan koesarjan, jossa vertailtiin palon leviämistä sprinklaamattoman ja sprinklatun esiintymislavan edustalla Seuraavat kuvat ovat peräisin paloa koskevasta teknisen tutkinnan raportista (suuri tiedosto, Mb)

57

58

59 NIST instrumentointi

60 Lämpösäteily ja lämpötilan kehitys ilman sprinkleriä Hengenvaaralliset raja-arvot arvot yli 2,5 kw/m 2 ja yli 120 celsiusastetta (Purser( Purser) 61 s 71 s

61 Sprinklattu tapaus 1 min syttymisestä

62 Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse ihmisille sietämättömiksi, kun sprinklattu Ensimmäinen sprinkleri avautui 23 sekunnissa näyttämösyvennyksessä Seuraavat 2 sprinkleriä aukesivat näyttämöllä 26 ja 27 s kohdalla Palo sammui ennen kuin lämpötila/lämpösäteilyn intensiteetti nousivat Maksimi lämpötila 28 astetta mittauspisteessä B Lämpösäteily alle 0,32 kw/m2 mittauspisteessä C

63 Happipitoisuus ei laske huonetilassa Alle 12 tilavuusprosentin

64 Häkäpitoisuus ei nouse hengenvaaralliselle tasolle Alimmat kuolemaan johtaneet 0,5 % (5 min)

65 Syaanivetypitoisuus ei nouse hengenvaaralliselle tasolle 0,02 % (5 min)

66 Sprinklerit pelastavat ihmishenkiä tulipaloissa koska Palon leviäminen estyy tehokkaasti jo syttymisvaiheessa Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse tilassa ihmisille sietämättömiksi Happipitoisuus ei laske huonetilassa Häkäpitoisuus ei nouse huonetilassa hengenvaaralliselle tasolle Syaanivetypitoisuus ei nouse huonetilassa hengenvaaralliselle tasolle NISTR 7451 (2007) mukaan 1 ja 2 -asunnon taloissa 1961 palossa vuosina ei yhtään kuollutta

67 Tuore suomalainen arvio tehokkuudesta Palokuoleman todennäköisyys savuilmaisimella ja sprinklerillä varustetussa asunnossa on % pienempi kuin pelkästään palovaroittimella varustetussa asunnossa Asuntosprinklaus Suomessa. Vaikuttavuuden arviointi Rinne, Tuomo; Tillander, Kati; Vaari, Jukka; Belloni, Kaisa; Paloposki, Tuomas VTT, Espoo. 84 s. VTT Tiedotteita - Research Notes :

68 Puukerrostaloistahan 1995 se ajatus sitten lähti Kuva: Jarkko Jäntti

69 tai ei aivan. Säädösten taustaa erään tekstiilitehtaan omistaja keksi yhdistää valmiiksi rei itetyn putken venttiilillä erotettuun vesilähteeseen 1874 pianontekijä Henry S. Parmalee suunnitteli maailman ensimmäisenä pidetyn automaattisen sprinklerijärjestelmän 1967 idea nopeatoimisten sprinklereiden käyttämisestä henkilösuojaukseen 1973 Amerikka palaa havahdutti ja NFPA 13D standardia alettiin valmistelemaan. 1 ja 2 -asunnon pientaloihin sopivan järjestelmän tuli olla hinnaltaan edullinen ja keskittyä henkilöiden suojaamiseen 1975 tuli ensimmäinen NFPA 13D versio (2 suutinta,10 min) 1989 NFPA 13 R enintään 4 krs. (4 suutinta auki, 30 min)

70 Suomessa RakMk E1 muutettiin syksyllä 1997 siten, että sallittiin 3-4 kerroksiset puurunkoiset ja puujulkisivuiset asuin- ja työpaikkarakennukset edellyttäen, että niihin asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto. Puukerrostaloasuntoja valmistui yhteensä 338 Vanhusten palvelutalo Viljamin viisi kuolonuhria vaatineen palon tutkintaselostuksen A2/1999 Y valmistuttua lisättiin vaatimus turvallisuusselvityksen laatimisesta E1: uudisrakennuskohteille Uudisrakentamisen kautta suojattujen asuntojen kanta kasvaa muutaman sadan asunnon vuosivauhtia

71 Olemassa oleva rakennuskanta: 2,6 milj. asuntoa? Turvallisuusselvityskohteiden osalta on päätetty yhtenäistää käytännöt vuoden 2009 aikana Lähde: Sisäasiainministeriö, Vesa-Pekka Tervo 2007

72 Turvallisuusselvityskohde? Pelastuslain 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kohteeseen laaditussa pelastussuunnitelmassa on selvitettävä erikseen, miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa. (PeA 10.2 ) PeL 9.1 kohta 2) sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet

73 Pitkäniemi min sytyttämisestä 4 min sytyttämisestä Sammuttamisen jälkeen Henkilökunta onnistui vaikeissa olosuhteissa evakuoimaan kaikkiaan 18 potilaasta 10 ja palokunta pelasti loput 8 potilasta. Nyt kohde on sprinklattu > Artikkelit ja materiaalit

74 Asuntosprinkleriopas kenelle tarkoitettu? Hoitopalveluita tuottaville toiminnanharjoittajille Asunto-, sosiaali-, terveys-, rakennuslupa ja pelastusviranomaisille Asuin-, majoitus- ja hoitolaitosrakennusten omistajille ja näiden kohteiden rakennuttajille Kiitokset ohjausryhmässä toimineille johtaja Matti Orraiselle, pelastuspäällikkö Seppo Männikölle, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekuriselle ja turvallisuusasiantuntija Raimo Lehdolle hyvästä yhteistyöstä Kiitos myös Ulriikka Lipastille taitosta ja kannen suunnittelusta

75 Läpimurto asuntosprinklauksessa

76 O-liitteen soveltamisala Asuinrakennukset (erillistalot, pientalot, rivitalot, kerrostalot, vapaa-ajan asunnot) Erityisryhmien asuinrakennukset (erityisasunnot, palveluasunnot, senioriasunnot, hoitokodit) Pienet majoitustilat, paikkaluku enintään 50 (kuten hotellit, motellit, lomakodit, asuntolat, lastenkodit) Pienet hoitolaitokset, paikkaluku enintään 25 (kuten terveyskeskusten vuodeosastot, vanhainkodit, rangaistuslaitokset) Jos yli 25 hoitopaikkaa, sairaala tai vankila O-liite ei käy O-liitteen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös yli 50 paikkaiset hotellit > Nämä mainittu liitteessä A (OH1 OH3)

77 Asuintilojen sprinklerisuojauksen laajuus Kaikki asuinhuoneet eli makuuhuoneet, olohuoneet, keittonurkkaukset, keittokomerot ja keittiöt Eteistilat ja käytävät sekä alaslaskettujen kattojen yläpuoliset tilat WC, KHH, puku-, kylpy- ja löylyhuoneet Parvekkeet ja katetut terassit (kuiva-asennus sallittu) Vaatehuoneet ja asuntokohtaiset irtaimistovarastot, jotka eivät ole omia palo-osastojaan Asuintilojen suojauksella tarkoitetaan, että sprinklaamisen lisäksi noudatetaan voimassa olevia määräyksiä mm. palovaroittimista (savuilmaisu).

78 Opas: Hankinnan vaiheet 1. Päätös henkilöturvallisuuden lisäämisestä (sprinkleri) 2. Rakennus- tai toimenpidelupa 3. Lähtötietojen määrittely (esim. Sprinkleri 1-lomake 1. sivu) 4. Tarjouspyynnöt ja tarjoukset 5. (Tarvittaessa tarkastuslaitoksen lausunto soveltuvuudesta) 6. Urakka- ja suunnittelusopimusten tekeminen 7. Selvitys suunnitteluperusteista (esim. Sprinkleri 1-lomake 2. sivu) 8. Asennuksen suoritus ja valvonta 9. Vastaanottotarkastus 10. Henkilökunnan koulutus, nimetyn hoitajan perehdytys 11. Hyväksyminen ja luovutus tilaajalle 12. Huolto- ja kunnossapito (kk-kokeilut, huoltosopimus ja tarkastukset)

79 Lopuksi vielä takaisin SM pelastusosaston sivuille Tavoite vuodelle 2008: enintään 57 palokuollutta

80 Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma Asumisen turvallisuuden toimenpideohjelma hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä ja ohjelman toimeenpanosuunnitelma sisäisen turvallisuuden seurantaryhmässä Asumisen paloturvallisuusohjelman toteuttamiseen osallistuvat sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Asumisen paloturvallisuuden kehittämistyöryhmän asettaminen (vastuuministeriö sisäasiainministeriö) Asumisen paloturvallisuuden kehittämistä edistämään asetetaan laaja-alainen yhteistyöelin, joka raportoi toimenpiteistään sisäisen turvallisuuden ohjelman seurantaryhmälle.

81 Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma 2 Paloturvallisuusvaatimusten säätäminen savukkeille eli itsestään sammuvat savukkeet (vastuuministeriöt sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäasiainministeriö) Säädetään paloturvallisuusvaatimukset savukkeille Suomessa (sosiaali- ja terveysministeriö) Suomi pyrkii nopeuttamaan Euroopan komission päätöstä paloturvallisuusvaatimusten säätämisen tähtäävän valmistelutyön aloittamisesta (sisäasiainministeriö). Suomi tekee aloitteen itsestään sammuvia savukkeita koskevan eurooppalaisen standardin laatimiseksi kevään 2007 aikana (sisäasiainministeriö).

82 Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma 3 Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet pakollisiksi uusissa rakennuksissa. (vastuuministeriö ympäristöministeriö) Säädetään sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien asentaminen pakolliseksi uudisrakentamisen yhteydessä.

83 Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma 4 Riskiryhmiin kuuluvien asumisen paloturvallisuuden parantaminen (vastuuministeriöt sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäasiainministeriö) Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalveluista päätettäessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä sisäasiainministeriön kanssa laadittavaa toimintamallia. Mallissa arvioidaan riskiryhmien asuinrakennusten ja hoitolaitosten paloturvallisuus, jotta ketään ei asuteta paloturvallisuudeltaan riittämättömiin rakennuksiin. Kehitetään lääninhallitusten sosiaalipalvelutiloja koskevan valvonnan toimivuutta sekä paloturvallisuusvaatimusten ottamista huomioon (sosiaalitoimen soveltamisohjeet sekä rakennuslainsäädännön paloturvallisuusvaatimusten (E1) tulkinnat). Selvitetään mahdollisuus laajentaa lääninhallitusten valvontakäytännöt koskemaan myös lupakäytäntöjen ulkopuolista erityisryhmien asumista. Parannetaan erityisryhmien asumisyksiköiden sekä yksittäisten tukiasuntojen paloturvallisuustasoa (suojaustaso) sekä arvioidaan jälkikäteen asennettavien automaattisten sammutuslaitteistojen tarvetta niissä. Arvioidaan valtion erillisrahoituksen tarve riskiryhmien asumisturvallisuuden parantamiseksi automaattisten sammutuslaitteistojen avulla. Parannetaan asuntojen turvallisuutta peruskorjausten yhteydessä lisäämällä turvallisuustekniikkaa. Kehitetään valtion asuntorahaston turvallisuuskorjaamisen rahoittamista.

84 Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma 5 Pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyön tehostaminen (vastuuministeriö sisäasiainministeriö) Pelastusviranomaisten palontutkintaa ja palokuolemien seurantaa kehitetään ja toimintakäytännöt vakiinnutetaan. Kaikki vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot vuosina tutkitaan yhteistyössä Pelastusopiston, pelastusviranomaisten ja poliisin kanssa. Pelastusviranomaisten käyttämät turvallisuusselvitystulkinnat ja käytännöt yhdenmukaistetaan Vaihtoehtoiset nuohouksen järjestämistavat Palotarkastustoimintaa uudistetaan kehittämällä riskiarvioon perustuvaa menetelmää palotarkastusten kohdentamiseksi entistä tehokkaammin riskikohteisiin Tulenkäsittelyyn liittyviä perusasioita painotetaan paloturvallisuusvalistuksessa ja neuvonnassa Pelastussuunnitelmien sisältöä kehitetään ottamalla huomioon entistä paremmin onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslaitosten toimintavalmiuden kehittäminen Pelastushenkilöstön työssä jaksamisen kohentaminen Pelastuslaitosten suuronnettomuusvalmiuksien kehittäminen Pelastustoimen tilannekuvajärjestelmän käyttöönottaminen Sisäasiainministeriön johtamisjärjestelyjen ja eri toimijoiden tilannekuvien yhdistäminen

85 Tilanne Asunnoissa 56 paloa mökillä 1, teollisuudessa 1 ja muu rakennus 1 palo 74 kuollutta* *) Rakennuspalo 66 uhria, liikenneonnettomuus 4, liikennevälinepalo 2 ja muu tulipalo 2