AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO ASUMISEN PALOTURVALLISUUDEN PARANTAJANA

Transkriptio

1 MUISTIO AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO ASUMISEN PALOTURVALLISUUDEN PARANTAJANA Tilastotietoa maailmalta Maailmalla, ja erityisesti Pohjois-Amerikassa, on automaattisia sammutuslaitteistoja käytetty jo vuosikymmeniä myös henkilöturvallisuussuojauksena. Sammutuslaitteistojen tehokkuutta on analysoitu useissa eri tutkimuksissa. Yhdysvalloissa Hall (2010) on tehnyt analyysin amerikkalaista palotilastoista vuosilta , jossa on selvitetty sprinklerijärjestelmien ja muiden automaattisten palonrajoituslaitteiden vaikutuksia. Kuolemantapausten vähenemisen osalta Hall on todennut vaikutukset hyvin suuriksi. Esimerkiksi ravintoloissa ja baareissa on kuolemantapausten määrä laskenut nollaan, eli 100 %, hoitolaitoksissa 72 %, asunnoissa 80 %, varastoissa ja toimistoissa 75 % ja teollisuusrakennuksissa 25 %. Vaikutukset pelastuneen omaisuuden määrään ovat myös olleet hyvin suuret. 1 Samankaltaisia tuloksia, jollaisia Hall on saanut, on esitetty aiemminkin yhdysvaltalaisesta aineistosta. Butry (2009) on käyttänyt kustannushyötyanalyysissään automaattisista sammutuslaitteistoista yhdysvaltalaisten tehokkuustutkimusten yhteydessä saatua tietoa vuosilta Tutkimus osoittaa asunnoissa, joissa oli automaattinen sammutusjärjestelmä, kuolemantapausten vähentyneen 100 %, henkilövahinkojen vähentyneen 57 % ja omaisuusvahinkojen 32 %. Tässä on kuitenkin mukana varaus, jonka mukaan tulokseen on voinut osittain vaikuttaa automaattisin sammutuslaitteistoin varustetuissa asunnoissa olleet tehokkaat savunilmaisimet. 2 Suomessa on useasti nostettu esille Vancouverin toimenpiteet palokuolemien vähentämiseksi. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty palokuolematilastoa Vancouverista, jonka perusteella paikallinen palopäällikkö päätti ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 1 Hall, J.R., Jr., 2010, U.S. Experience with sprinklers and other automatic fire extinguishing equipment, February, National Fire Protection Association. 2 Butry, D.T, 2009, Economic Performance of Residential Fire Sprinkler Systems, Fire Technology, 45 (1),

2 Taulukko: Palokuolemat Vancouverissa Vancouverissa ryhdyttiin 1970 luvulta alkaen määrätietoisesti varustamaan asuntoja ja hoitolaitoksia automaattisin sammutuslaitteistoin. Päätökset ja tulokset käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Taulukko: Vancouverin palokuolemat ja päätökset eri vuosina Vuosien aikana Vancouverissa on ollut 2700 rakennuspaloa, joissa automaattinen sammutuslaitteisto on toiminut. Näissä 2700 tulipalossa on ollut yksi palokuolema palvelutalossa. Tilastot osoittavat myös, että sammutuslaitteistojen avulla on vähennetty huomattavasti tulipaloissa loukkaantuneiden määrää, parannettu palomiesten työturvallisuutta ja omaisuuden turvaa. 3 Palokuolemat Suomessa 3 Les Sziklai, Deputy Chief, esitys SBF-seminaari Tukholmassa 2011

3 Asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi on Suomessa toteutettu useita eri toimenpiteitä mm.: pakolliset palovaroittimet kaikkiin asuntoihin, SM, Pelastustoimilaki 1999, alkaen vuoden siirtymäajalla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet uusiin asuinrakennuksiin, YM RakMK E1, itsestään sammuvat savukkeet, STM, Tupakkalaki, neuvontaa, koulutusta ja turvallisuusviestintää on tehostettu Palokuolemien määrä on Suomessa edelleen länsieurooppalaisittain suuri verrattaessa palokuolemien määrää miljoonaa asukasta kohti. Alla olevaan taulukkoon on kerätty palokuolemaluvut vuosilta Tänä vuonna tällä hetkellä SPEKin mediaseurannan mukaan palokuolemaluku on 71. Noin 36 % palokuolleista on vähintään 65 vuotiaita (ikä on ensitiedon mukaan selvinnyt 58 tapauksessa). Tämä tarkoittaa, että ikäihmisten osuus palokuolleista on yli 2-kertainen verrattuna heidän osuuteensa väestöstä Lapinlahden vanhainkoti 31 naista Palovaroitinpakko ja siirtymäaika Virtain vanhainkoti 27 vanhusta Taulukko: Palokuolemat Suomessa Suomessa lähes kaikki palokuolemat tapahtuvat asuntopaloissa. Pelastusopistossa tehdyn palokuolematutkimuksen mukaan vuosina noin 95% palokuolemista tapahtui rakennuksessa, jonka pääasiallinen käyttötapa oli asunnot ja vapaa-ajan asunnot 4. Väestön ikääntyminen lisää turvallisuushaasteita Suomessa on tavoitteena, että ihmiset asuvat mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Laitospaikkoja vähennetään. Entistä huonokuntoisemmat asuvat yksin tai toisen samanlaisen seurassa. 4 Pelastusopiston julkaisu B-sarja 3/2011 Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa

4 Sisäasiainministeriön julkaisussa 27/2012 Turvallisia vuosia ikääntyneille väestöennusteet ennustavat turvallisuusriskien kehitystä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kuitenkaan kyse vain ikääntyneiden määrän kasvusta, vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten määrä alkoi vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyivät eläkeikään. On oletettavaa, että ikääntyneille turvattomuutta aiheuttavat tekijät tulevat yleistymään väestötasolla väestön ikääntymisen johdosta. Turvallisuusongelmien esiintyvyyden vähentäminen ja tehokas ennalta ehkäisy sekä ikääntyneiden turvallisuustilanteen parantaminen voivat kuitenkin vaikuttaa suotuisasti tähän kehitykseen. Ikääntymisen ohella on huomattava, että muistisairaiden lukumäärä ja suhteellinen osuus väestöstä tulee kasvamaan. Suurena tulevaisuuden sosiaalispoliittisena haasteena on muistisairaiden ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen, kotona selviytymisen tukeminen ja pitkän laitoshoidon vaiheen välttäminen. 5 Taulukko: Väestöennuste 65 vuotta täyttäneiden osuudesta väestöstä. Lähde: THL, Sotkanet Sisäisen turvallisuuden ohjelma 5 Sisäasiainministeriön julkaisu 27/2012 Turvallisia vuosia ikääntyneille.

5 Sisäisen turvallisuuden ohjelmalla 6 toteutetaan hallitusohjelmaan kirjattua sisäisen turvallisuuden tavoitetta, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Kahdella edellisellä ohjelmakaudella tavoite Euroopan turvallisin maa kiteytyi paloturvallisuuden osalta yksinkertaiseen tunnuslukuun palokuolemien määrään. Sen osalta hyvän eurooppalaisen tason saavuttaminen edellyttäisi, että palokuolemien määrä vähintäänkin puolittuu. Uudessa ohjelmassa tunnusluvuille ei ole asetettu tavoitetasoja, vaan ohjelman tavoitteiden toteutumista ja tuloksia seurataan toimenpiteiden kautta. Missään tapauksessa tätä ei pidä tulkita niin, että paloturvallisuuden tavoitteista oltaisiin luovuttu nyt kun tuloksia on alettu saavuttaa ja palokuolemien määrässäkin kehitys näyttää paremmalta. Paloturvallisuuden tilaa seurataan osana laajempaa kokonaisuutta arjen, asumisen ja kodin lähiympäristöjen turvallisuus. Toimenpiteisiin sisältyy jo edellisessä ohjelmassa päätetyt toimenpiteet hoiva- ja huoltolaitosten suojaamiseksi automaattisella sammutusjärjestelmällä. Automaattisia sammutuslaitteistoja koskeva vaatimus rakentamismääräyksiin naapurimaissamme Naapurimaissamme, Norjassa ja Ruotsissa, palokuolematilanne ei ole ollut niin huono kuin Suomessa. Siellä ikäihmisten osuus palokuolleista on ollut hyvin suuri. Sekä Norjassa ( ) että Ruotsissa ( ) on rakentamismääräyksiä muutettu. Automaattinen sammutuslaitteisto edellytetään toimintakyvyltään rajoittuneiden asuntoihin sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon rakennuksiin. Norjassa sammutuslaitteisto edellytetään lisäksi kaikkiin yli 2-kerroksisiin hissillisiin asuinrakennuksiin. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että myös henkilöiden, jotka eivät kykene käyttämään portaita, turvallisuus taataan tulipalotilanteissa. Perusteena on ollut, että he eivät voi käyttää tulipalon aikana hissiä. 6 Valtioneuvoston periaatepäätös : Turvallisempi huominen, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, SM 26/2012

6 Suomi Tanska Ruotsi Norja Englanti Taulukko: Palokuolemien vertailua miljoonaa asukasta kohti eri maissa Automaattisten sammutuslaitteistojen tilanne asunnoissa Suomessa Suomalaisia tutkimuksia Asuntojen varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla ja sen vaikuttavuutta on tutkittu myös Suomessa. VTT:ssä on vuodesta 2006 lähtien ollut meneillään aihetta käsittelevä hankekokonaisuus, jonka päätavoitteena on arvioida, voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi varustamalla asunnot automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Hankkeen toisessa osassa toteutettiin mittava koesarja, jossa todennettiin paitsi tavanomaisten laitteistojen suorituskyky, myös uudempaan sammutuslaitetekniikkaan, erityisesti vesisumuun, perustuvien järjestelmien suorituskyky henkilöturvallisuussovelluksissa. Toisessa osassa tarkasteltiin myös alustavasti kustannuslaskentaa. Koesarjaan osallistuneet laitteistot edustivat laajaa kirjoa vesipohjaisia sammutusjärjestelmiä. Mukana oli tavanomaisia laitteistoja, matala- ja korkeapaineisia vesisumujärjestelmiä, liikuteltavia järjestelmiä, sekä järjestelmiä, joiden laukeaminen perustui tavanomaisten lasikapselien asemesta paloilmaisimiin. Osa sammutusjärjestelmistä oli tarkoitettu nimenomaan henkilösuojaukseen, kun taas osa oli suunniteltu suorituskyvyltään samantasoiseksi kuin OH1- sammutuslaitteisto. Yhteistä kaikille järjestelmille oli, että testitilassa oli asennettuna yksi ainoa suutin. Kaikki järjestelmät käyttivät sammutteena pelkkää vettä. Johtopäätökset sammutusjärjestelmien suorituskyvystä perustuivat kokeiden aikana suoritettuihin kaasun lämpötilan, kaasupitoisuuksien sekä savun tiheyden mittauksiin. Kustakin paloskenaariosta toteutettiin vertailun vuoksi myös ns. vapaapalo, jossa seurattiin miten palo etenee samoja palokuormia käyttäen tilanteessa, jossa tilaan ei ole asennettu sammutusjärjestelmää. Kokeissa kaikki sammutusjärjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja koetilassa niin alas, että tilan yleissyttyminen olisi käynyt mahdottomaksi, samoin

7 palon leviäminen koetilan ulkopuolelle käytävään. Myös ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuudet rajoittuivat niin alas, että henkilöturvallisuus huoneessa ei vaarantunut, ja poistumiseen oli riittävästi aikaa 7. VTT toteutti v myös demonstraatio-hankkeen, jossa tutkittiin automaattisen sammutuslaitteiston toimintaa kerrostaloasunnon keittiö- ja olohuonepaloissa. Kokeet tehtiin sekä suojatussa kohteessa että vapaapaloina. Tutkimuksessa arvioitiin myös pelastuslaitosten toimintaa kussakin tapauksessa. Kokeesta tehty video on SPEKin www-sivuilla ja Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa oppaan liitteenä. Tämän hankkeen tuloksena lämpötilojen kehittyminen näkyy alla olevissa taulukoissa seuraavasti: Taulukko: Lämpötilan kehitys tilassa ilman sammutuslaitteistoa Taulukko: Lämpötilan kehitys automaattisella sammutuslaitteistolla suojatussa tilassa Ihmisten selviytymisen kannalta mitattiin myös myrkyllisten savukaasujen pitoisuutta eri tapauksissa. Sammutuslaitteiston ihmishenkiä pelastava vaikutus näkyy hyvin seuraavissa taulukoissa: 7 Asuntosprinklaus Suomessa, Vaikuttavuuden arviointi, Osa 2, VTT, Jukka Vaari, Kati Tillander, Tuomo Rinne & Tuomas Paloposki.

8 Taulukko: Myrkyllisten savukaasujen pitoisuus tilassa ilman sammutuslaitteistoa Taulukko: Myrkyllisten savukaasujen pitoisuus automaattisella sammutuslaitteistolla suojatussa tilassa Kokeissa ilmeni myös, että pelastuslaitosta tarvitaan myös sammutuslaitteistolla varustetuissa asuntopaloissa. Tärkeä huomio kuitenkin on, että pelastuslaitos ei yleensä ehdi paikalle riittävän nopeasti pelastamaan ihmistä automaattisella sammutuslaitteistolla suojaamattoman asunnon palosta. Määräystilanne Tällä hetkellä automaattinen sammutuslaitteisto Suomessa edellytetään rakentamismääräyksissä enintään 8-kerroksisiin puisiin asuinkerrostaloihin. Kohteita on toteutettu lähes 40. Sammutuslaitteisto saattaa tulla myös henkilöturvallisuussuojaukseksi uudisrakentamisessa rakentamismääräysten (E1: 11.7) turvallisuusselvityksen perusteella tai pelastuslain poistumisturvallisuus selvityksen perusteella.

9 Selvitys koskee lähinnä rakennuksia, joissa on toimintakyvyltään rajoittuneita henkilöitä, jotka eivät kykene omatoimiseen pelastautumiseen. Tällaisia rakennuksia ovat palvelutalot, vanhainkodit, sairaalat, suljetut rangaistuslaitokset ja palvelu- ja tukiasunnot. Tällaisia rakennuksia, jotka ovat varustetut edellä mainittujen selvitysten perusteella automaattisella sammutuslaitteistolla, on Suomessa kappaletta. Näissä kohteissa on myös sattunut tulipaloja ja tähän asti kaikissa tapauksissa pelastuslaitoksilta saadun tiedon mukaan sammutuslaitteisto on pelastanut asukkaan. Sammutuslaitteiston kustannukset Tähän asti toteutettujen automaattisella sammutuslaitteistolla toteutetun suojauksen hinta on vaihdellut muutamista kymmenistä euroista ylöspäin suojatulta neliöltä riippuen vesilähteestä ja suunnittelun perustana olleesta standardista. Suunnitteluperusteita on käsitelty esimerkiksi SPEKin oppaassa Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa 8. Suomalainen rakennusliike on antanut sisäasiainministeriölle seuraavat tiedot asuntosprinklauksen toteutuneista kustannuksista. Liikkeellä oli pari vuotta sitten rakennushanke, johon sisältyi saneerausosa ja uudisrakennus. Rakennuksessa oli yksiöitä. Tilat varustettiin huoneistokohtaisella sammutuslaitteistolla ja paloilmoittimella. Rakentamiskustannukset tässä hankkeessa huoneistoneliöltä olivat seuraavat: Normaali uudisrakennus, kaupungin vesilähde: /m 2 (alv. 0 %) Normaali uudisrakennus, hankala vesilähde: /m 2 (alv. 0 %) hinta sisältää betonisen spr-altaan Mikäli suojaus toteutettaisiin vesisumulaitteistolla, jolloin vesimäärä olisi pienempi, arvio olisi /m 2 (alv. 0 %) Paloilmoitin 5 8 /m 2 (alv. 0 %) Ruotsin pelastusvirasto (MSB, Myndigheten för samhällsskydd och beredskap), on laatinut kustannushyötyanalyysin: Automaattiset sammutuslaitteistot erityisesti vanhuksille tarkoitetuissa asunnoissa. Tutkimuksessa todetaan, että sammutuslaitteistolla saatava hyöty ylittää kustannukset sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Lopputuloksena on todettu, että kaikki automaattiset sammutuslaitteistotyypit ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Koko tutkimus on löydettävissä osoitteesta 9. Tässä ruotsalaisessa analyysissä ei otettu huomioon palon varhaisesta sammuttamisesta johtuvaa ilmansaasteiden vähentymistä. Tästä on vaikea tehdä kustannusanalyysiä. 8 SPEK opastaa 26: Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa, julkaisu MSB, Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, Kostnadsnyttoanalyser, Sprinkler i särskilda boenden för äldre

10 Johtopäätökset Vahvistetussa SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille ensimmäisenä toiminnan painopisteenä on asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen. Tavoitteena on myös saada automaattisten sammutuslaitteistojen laajempi käyttö mukaan rakentamismääräyksiin. Edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi ja tässä muistiossa esitettyjen perustelujen vuoksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry: - edistää asuntojen varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla SPEK esittää ympäristöministeriölle, että automaattisten sammutuslaitteistojen laajempi käyttö asunnoissa otetaan mukaan rakentamismääräyksiin. Yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät henkilö- ja omaisuusvahinkojen vähenemisenä sammutuslaitteistojen määrän lisääntymisen myötä. - edistää hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasuntojen varustamista pakollisilla automaattisilla sammutuslaitteistoilla SPEK esittää ympäristöministeriölle, että rakentamismääräyksiä kehitetään siten, että automaattiset sammutuslaitteistot säädetään pakollisiksi hoitolaitoksiin sekä palvelu- ja tukiasuntoihin uudisrakentamisen yhteydessä. Suojauksen laajuus arvioidaan henkilöturvallisuuden kannalta riskiperusteisesti. - edistää automaattisten sammutuslaitteistojen asentamista erityisesti henkilöturvallisuuden perusteella vapaaehtoisena toimenpiteenä SPEK ylläpitää aiheesta yhteiskunnallista keskustelua sekä kohdistamalla yleisöön informaatiota automaattisten sammutuslaitteistojen myönteisestä vaikutuksesta henkilöturvallisuuteen ja omaisuuden suojaan. Pääasiallisina toimintamuotoina ovat yleisölle ja medialle suunnattu viestintä sekä asiantuntijoille suunnattujen seminaarien ja koulutustilaisuuksien toteuttaminen. SPEK edistää ja tukee esimerkiksi Palotutkimusraadin kautta tutkimusta automaattisten sammutuslaitteistojen vaikuttavuudesta ja laajasta yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Paloturvallisuustoimikunta on käsitellyt asian kokouksessaan Toimikunta esittää muistion ja sen johtopäätökset hyväksyttäväksi SPEKin hallitukselle.