ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari & Tuomas Paloposki 2 TAUSTA (1/3) t Palokuolemien määrä Suomessa korkea (n. 100 henkeä vuodessa). t Yhteiskunnalliset kehitystrendit pyrkivät nostamaan palokuolemien määrää: Väestön ikääntyminen Sosiaaliset tekijät t Palokuolemien vähentämiselle on asetettu haastavat tavoitteet (Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma) Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 2 1

2 3 TAUSTA (2/3) t Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään useiden eri keinojen käyttöä: Tekniset keinot Muut keinot (yhteiskunnalliset, sosiaaliset,...) t Asuntosprinklaus on eräs pohdittavana oleva mahdollisuus Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 3 4 TAUSTA (3/3) t Suomessa on jo jonkin verran kokemuksia asuntosprinklauksesta: puukerrostalot; erityisryhmien asuminen. t Nyt on aika: kerätä kokemukset; tehdä niiden pohjalta yhteenveto; ja antaa suosituksia jatkotoimenpiteiksi Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 4 2

3 5 TAVOITTEET t Löydetään vastaukset kysymyksiin: Voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella? Mitkä ovat sprinklauksen kustannukset ja toisaalta vaikutus tulipaloista aiheutuviin omaisuusvahinkoihin? Ovatko nyt käytetyt mitoitusperusteet oikeita vai pitääkö niitä muuttaa? Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 5 6 SISÄLTÖ A. Kokemusten kerääminen Suomesta ja ulkomailta B. Aineiston laadun arviointi Mitä voidaan sanoa tässä vaiheessa? Miten tilastointia voisi tai pitäisi parantaa? C. Toteutettujen järjestelmien arviointi Ovatko Suomessa toteutetut järjestelmät olleet oikein mitoitettuja ja riittävän luotettavia? Mitkä ovat olleet vaikutukset henkilö ja omaisuusvahinkoihin? Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 6 3

4 7 HANKKEEN RAKENNE t Hanke jakautuu kahteen osaan: Tutkimussuu nnitelman osat A ja B Suositukset tilastointikäytännöiksi jatkossa Vaihe 1 käynnistyi loppukesällä 2006 ja Tutkimussuunnitelman osa C päättyy elokuun lopussa Vaihe 2 on kaksivuotinen ja pyritään Tilastointi jatkossa aloittamaan heti vaiheen 1 päätyttyä. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo VAIHEEN OSALLISTUJAT t Palosuojelurahasto t Sisäasiainministeriö t Ympäristöministeriö t Tampereen aluepelastuslaitos t Pelastusopisto t Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto t Suomen kiinteistöliitto t Oulun yliopisto t Marioff Corporation Oy t Softonex Oy Ltd t Provacuum Oy t VTT t Suomen pelastusalan keskusjärjestö t Uponor Oy t Firecon Oy t Suomen sprinkleriliikkeiden yhdistys t Turvatekniikan keskus t Uudenmaan Vammaispalvelut Oy t YH Länsi Oy Lisäksi tietojen hankinnassa avustavat: t Inspecta Oy t Alarm Control Alco Oy Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 8 4

5 9 MITÄ ON ASUNTOSPRINKLAUS? t Hankkeelta on toivottu myös määritelmää asuntosprinklaukselle. t Määritelmiä on olemassa kyllä jo ennestäänkin (esim. CEA 4001, Palo ja pelastussanasto, jne.). t Jo sellaisiin peruskäsitteisiin kuin asunto ja asuminen liittyy tulkinnanvaraisuutta. t Hankkeen puitteissa koetetaan selostaa määrittelyyn liittyvää ongelmakenttää Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 9 10 ASUMISEN MÄÄRITTELYÄ t Ihmisten jaottelu ryhmiin: Täysivaltaiset aikuiset : havaintokyky, ymmärrys ja liikuntakyky normaaleja. Erityisryhmät : havaintokyky, ymmärrys ja/tai liikuntakyky puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. t Nämä ryhmät eivät ole erillisiä vaan muodostavat jatkumon. t Mihin asettuvat senioriasuminen, palveluasuminen, tuettu palveluasuminen,...? Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 10 5

6 11 RAKENNUSTEN MÄÄRITTELYÄ t Entä jos samassa rakennuksessa on: asuntoja (sekä normaaliasuntoja että erityisryhmien asuntoja), liiketiloja, työpaikkatiloja, autosuojia, ym. t Minkä mukaan määräytyy: Vaaditaanko sprinklausta? Jos vaaditaan, niin miten se pitää mitoittaa? Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo SUORITUSKYKY JA MITOITUS t Suorituskyky: Laitteisto sammuttaa palon tai hillitsee sitä riittävässä määrin. Laitteisto säilyy toimintakuntoisena koko suunnitellun elinikänsä ajan. t Mitoitus: Järjestelmä tuottaa riittävän määrän vettä (l/min) riittävän pitkän ajan (min). t Miten nämä seikat pitää osoittaa? Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 12 6

7 13 TULOKSIA YHDYSVALLOISTA t Yksittäisten kaupunkien tietoja löytyy, kattavaa yhteenvetoa ei ole pystytty muodostamaan. t Alkuperäisaineisto ei VTT:n käytettävissä, johtopäätökset perustuvat muiden tekemiin analyyseihin. t Kokemukset olleet pääsääntöisesti hyviä Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo ESIMERKKI 1/2 t Asuinrakennuspalot Yhdysvalloissa vuosina Automaattinen sammutusjärjestelmä (3 %) Vesisprinklaus (96 %) A t Lähde: Rohr & Hall, Asuntopalo Muu kuin vesisprinklaus (4 %) Ei automaattista sammutusjärjestelmää (97 %) Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 14 7

8 15 ESIMERKKI 2/2 Sprinklaus tehosi (97 %) t Sprinklauksen toiminta asuinrakennuspaloissa Yhdysvalloissa. t Lähde: Rohr & Hall, A 23 Asuinrakennusten ja hoitoalan rakennusten palot Suomessa (PRONTO) Sprinklaus laukesi (41 %) 6 Sprinklaus ei lauennut (59 %) 16 Sprinklaus ei tehonnut (3 %) 14 Sprinklauksen olisi pitänyt laueta (2 %) 2 Vesi ei mennyt liekkeihin (77 %) Vesi ei riittänyt (23 %) Palo liian pieni laukaisemaan sprinklerin (98 %) Sprinklerijärjestelmä suljettu pois käytöstä (80 %) Muu syy (20 %) Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo KOKEMUKSIA SUOMESTA t Suomessa on toistaiseksi tapahtunut kovin vähän (tämä oli toki jo ennakkoon tiedossa). t Aineistoa voi jossain määrin jo käyttää tilastojen laadun ja tilastointikäytäntöjen arviointiin. t Tilastoista löytyy suoranaisia virheellisyyksiä jopa liittyen sammutusjärjestelmän toimintaan. t Merkittävä osa tiedoista on vaikeasti saatavissa, aina ei edes sähköisessä muodossa Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 16 8

9 17 ESIMERKKITAPAUS 1/2 t Rakennuksen tiedot: Sijaitsee Helsingissä. Rakennuslupa haettu 1989, valmistui Rakennuksessa kellari + 5 kerrosta. Kellarissa autosuoja, 1. kerroksessa liiketiloja, muissa kerroksessa nuorisoasuntoja. 1. kerrokseen haluttiin rakentaa iso yhtenäinen liiketila => sallittu osastokoko ylittyi => vaadittiin sprinklaus kellariin ja 1. kerrokseen. Sprinkleriluokka OH Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo ESIMERKKITAPAUS 2/2 t Rakennuksessa tapahtui tulipalo : Autosuojassa olleeseen autoon murtauduttiin ja se sytytettiin. Kohteessa ollut sprinklerijärjestelmä rajoitti paloa tehokkaasti. Palokunta teki sammutushyökkäyksen autosuojaan ja sammutti palon ja hoiti savutuuletuksen. Vahingot n euroa. Isännöitsijä: Järjestelmä on suhteellisen kallis vuositasolla, mutta mikäli vahinko sattuu, springlerjärjestelmä on ehdoton! Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 18 9

10 19 ENTÄ NYT? t 1. vaiheen tulokset kootaan raporttiin. t Sävy tulee varmastikin olemaan enemmänkin pohdiskeleva kuin julistava. t Työtä jatketaan ja tarkennetaan 2. vaiheessa Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo VAIHEEN SISÄLTÖ t Todennäköisesti mm.: Tilastollisia analyysejä tulipalojen syttymistaajuudesta, leviämisestä ja syntyneistä vahingoista Kiinnostavien palotilanteiden tietokonemallinnusta Kiinnostavien palotilanteiden kokeellisia tarkasteluja t Tarkempi suunnittelu käynnissä Palotutkimuksen päivät 2007, , Espoo 20 10