Kirsi-Marja Ajosenpää. MaRaTa. -Best Practices itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi-Marja Ajosenpää. MaRaTa. -Best Practices itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla"

Transkriptio

1 Kirsi-Marja Ajosenpää MaRaTa -Best Practices itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla

2 Kirsi-Marja Ajosenpää MaRaTa -Best Practices itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla Opetushallitus 2004

3 SISÄLTÖ JOHDANTO 1. TOIMINTAMALLI OPETTAJAN AMMATTITAIDON JA OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI SUBSTANSSIOSAAMINEN TYÖELÄMÄOSAAMINEN Tavoite Toteutus Tulokset Johtopäätökset RAVITSEMUSOSAAMINEN Tavoite Toteutus Tulokset Johtopäätökset HYGIENIAOSAAMINEN Tavoite Toteutus Tulokset Johtopäätökset KUSTANNUSOSAAMINEN Tavoite Toteutus Tulokset Johtopäätökset PEDAGOGINEN OSAAMINEN OHJAUKSEN JA OPETUKSEN RIITTÄVYYS Tavoite Toteutus Tulokset Johtopäätökset Kehittämisideoita ALAN VETOVOIMAISUUS Tavoite Toteutus Tulokset Johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET JOHDANTO Taitto: Samuli Laine Painopaikka: Porvoo 2004 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Copyright Opetushallitus 2 MaRaTa-Best Practices

4 Opetushallitus toteutti vuosina matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen kansallisen arvioinnin, joka kohdistui nuorten koulutuksen osalta vuonna 1995 voimaan tulleisiin perustutkintoihin. Arvioinnin tulokset julkistettiin kesäkuussa Samanaikaisesti arvioinnin toteutuksen kanssa suunniteltiin ja uudistettiin koulutusalan perustutkintojen rakenne sekä opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, jotka otettiin käyttöön elokuussa Arvioinnin tulokset eivät olleet vielä suunnitteluvaiheessa käytettävissä. Uudistuksen voidaan kuitenkin katsoa edistäneen tutkintojen työelämävastaavuutta ja korjanneen ennakoivasti arvioinnissa havaittuja epäkohtia. Hotelli- ravintola- ja cateringalan koulutustoimikunta käsitteli useassa kokouksessaan arvioinnin tuloksia. Koulutustoimikunnan mielestä seuraavat aiheet tulisi nostaa arviointitulosten perusteella alan kehittämiskohteiksi: 1. alueellinen koulutustarpeen ennakointi, 2. opettajien ammattitaidon ja osaamisen ajantasaistaminen ja täydennyskoulutus (hygienia, logistiikka, laskenta, ravitsemus, työelämätuntemus, laatustandardien ja laatuprosessin tuntemus, teorian ja käytännön yhdistäminen), 3. työssäoppimisen ohjeistuksen, arvioinnin ja sopimusten hyvien mallien levittäminen ja työpaikkaohjaajien koulutus, 4. ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen, 5. elinikäiseen oppimiseen valmentaminen, 6. oppisopimuskoulutus, 7. alan vetovoimaisuuden lisääminen ja tutkintojen tunnettavuus, 8. opiskelijoiden ohjauksen riittävyys, 9. suuret erot oppimistuloksissa eri oppilaitosten välillä. Opetushallituksella oli mahdollisuus käynnistää vuoden 2001 lopussa matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla kehittämishanke. Kehittämistehtäviä valittaessa käytettiin hyväksi em. koulutustoimikunnan listaa. Ennakoinnista ja työssäoppimisesta (kohdat 1 ja 3) on käynnissä omat hankkeensa. Koska kehittämishanke kohdennettiin ammatilliseen peruskoulutukseen, jäivät kohdat 4, 5 ja 6 ulkopuolelle. Näin ollen ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi valittiin kohdat 2, 7 ja 8. Oppimistulosten suuriin eroihin eri oppilaitosten välillä (kohta 9) voitaneen vaikuttaa opettajien ammattitaidon lisäämisen kautta. Kaksivuotinen hanke (Marata Best Practices) toteutettiin neljän eri koulutuksen järjestäjän yhteistyönä vuosina Kukin koulutuksen järjestäjä sai erillistehtävän (osaprojektin) seuraavasti: - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 3

5 - Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Etelä-Karjalan ammattiopisto kehitti toimintamallia alan perustutkintojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä / Mikkelin ammattioppilaitos yhteistyössä Mikkelin ammatti-instituutin kanssa (nyk. Mikkelin ammattiopisto) kehitti toimintamallia, jonka avulla selvitettiin alan opiskelijoiden saaman ohjauksen/ opetuksen laatua ja riittävyyttä erityisesti käytännön opetuksessa. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä / Porvoon ammattiopisto kehitti toimintamallia opettajien työelämä- ja ravitsemusosaamisen lisäämiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen sekä edelleen opiskelijoiden oppimistulosten parantamiseksi. Lisäksi kuntayhtymä on vastannut jatkohankkeena tämän raportin tuottamisesta, julkaisemisesta ja levityksestä. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Pohjois- Pohjanmaan ammattioppilaitos kehitti toimintamallia opettajien hygienia- ja kustannustietoisuusosaamisen lisäämiseksi ja ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä edelleen opiskelijoiden oppimistulosten parantamiseksi. Kehittämishanke toteutettiin verkkomaisesti, ja yhteisiä kokouksia pidettiin puolivuosittain. Kaikkia toimintamalliehdotuksia testattiin toisen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksessa. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleihin lähinnä itsearviointivälineitä, kyselylomakkeita, joiden avulla hankittiin tietoa nykytilanteesta. Hankkeen aikana ei sen sijaan ehditty tehdä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Tämän julkaisun tarkoituksena on analysoida tuloksia ja täydentää toimintamallit sellaisiksi, että ne sisältävät ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi. Opetushallitus esittää parhaat kiitokset raportin kirjoittajalle sekä kaikille hankkeessa mukana olleille oppilaitosten edustajille. Toivotaan, että tämä hanke innostaa koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia vastaavanlaiseen itsearviointi- ja kehittämistyöhön ja että hankkeessa kehitetyistä kyselylomakkeista ja menettelytavoista on hyötyä kehittämistyössä. Tämä raportti on nähtävillä Opetushallituksen verkkosivuilla ja osaprojektien loppuraportit ovat nähtävissä kunkin koulutuksen järjestäjän verkkosivuilla ja Meri Kaila-Sayeed ylitarkastaja 4 MaRaTa-Best Practices

6 1. TOIMINTAMALLI OPETTAJAN AMMATTITAIDON JA OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI Valtakunnallisen arviointiraportin tulosten tarkastelussa havaittiin eräitä puutteita alan opettajien ammattitaidossa. Puutteita ilmeni muun muassa opettajien hygienia-, ravitsemusja kustannusosaamisessa sekä ajanmukaisessa työelämätietoudessa. Edellisten lisäksi kehitettävää todettiin opettajien pedagogisissa valmiuksissa. Opettajien puutteellinen ammattitaito heijastui opiskelijoiden heikompina oppimistuloksina samoilta osa-alueilta. Opettajien ammattitaidossa oli suuria eroja eri koulutusyksiköiden välillä, mutta myös niiden sisällä. Alalla on hyvän ammattitaidon omaavia ja aikaansa seuraavia opettajia, kuin paikoilleen jämähtäneitä, elinkeinosta vieraantuneita opettajiakin. Opiskelijoiden mielestä opettajien ammattitaidossa on suuria eroja, opettajilla on paljon sijaisia ja opettajat eivät valmistaudu tunneille kunnolla. (Nuotio ym. 2001). Opettajat tarvitsevat uusia malleja nykypäivän opiskelijoiden kohtaamiseen ja yhä useampi kokee, että erityisopettajan pätevyydestä olisi hyötyä kaikille opettajille. Valtakunnallisen arvioinnin mukaan lähes puolet koulutusalan opettajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut ollenkaan tai osallistui hyvin harvoin täydennyskoulutukseen. Opettajien ammattitaidon kehittämisessä tuleekin kiinnittää huomio ammattitaidon puutteiden kartoittamiseen, ammattitaidon kehittämisen motivointiin ja aktiiviseen tietojen päivittämiseen. Marata Best Practices (Marata BP) projektin tavoitteena olikin luoda ja kokeilla toimintamalleja juuri opettajien, opetuksen ja alan tunnettavuuden kehittämiseen. Projektin neljästä osaprojektista kolme keskittyi opettajien ammattitaidon kehittämiseen eri osaamisalueilla. Osaprojektien kehittämistyön tuloksista on luotu yksi yhteinen toimintamalli. Toimintamallissa opettaja itsearvioi omaa ammattitaitoaan saaden täsmätietoa osaamisestaan eri alueilla. Tuloksia yhdistämällä kunkin opettajan kehittämistarpeista saadaan kokonaiskuva, jota voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa henkilökohtaisen osaamiskartoituksen luomiseksi ja edelleen ammattitaidon kehittämissuunnitelman laadinnassa. Nämä toimenpiteet yhdessä mahdollistavat opettajan ammattitaidon kehittämisen pitkäjänteisesti. Suunnitelman laadinta, toteutus ja seuranta voidaan tehdä yhteistyössä esimiehen kanssa. Opettajan ammattitaidon kehittämisen ohella mallissa paneudutaan myös oppilaitoksen ja opiskelijoiden toiminnan kehittämiseen. - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 5

7 OPS:n perusteet Työelämän vaatimukset Opiskelijoiden vaatimukset Opettajan ammattitaito SUBSTANSSIOSAAMINEN PEDAGOGINEN OSAAMINEN Ammattitaitokartoitukset Työelämäosaaminen Kustannusosaaminen Ravitsemusosaaminen Hygieniaosaaminen OPETTAJAT Ohjaus- ja opetustoiminnan itsearviointi OPISKELIJAT KEHITYSKESKUSTELU KEHITTÄMIS- TOIMENPITEET 1. Ammattitaidon kehittämissuunnitelma REFLEKTOINTI 2. Aktiivinen tiedon hankinta 1. Opetusjärjestelyt 2. Opettajan toiminta 3. Opiskelijan toiminta 4. Toiminnan ja ammattitaidon arviointi 3. Toiminnan kehittäminen Toimintamalli opettajan ammattitaidon ja opetuksen kehittämiseksi Yhteiskunnan arvot ja odotukset 6 MaRaTa-Best Practices

8 2. SUBSTANSSIOSAAMINEN Ammatillisilla opettajilla oman alan hyvä substanssiosaaminen on peruslähtökohta työn ja ammatin opettamiselle. Ilkka Vertasen (2003) mukaan opettajien on hallittava oma substanssialueensa, jotta he pystyvät nostamaan siitä esille oppimisen ja opiskelijoiden kehittyvän ammattitaidon kannalta keskeisimmät ydinalueet. Vaikka ammatillisessa peruskoulutuksessa tavoite on perusammattitaidon oppimisessa, tulee opettajien seurata aktiivisesti kehitystä ja olla tietoisia sen suunnasta. Ammattiin liittyvien teoreettisten perusteiden lisäksi substanssiosaaminen edellyttää opettajilta kädentaitojen hallitsemista, valmiuksia tehdä itse ja näyttää työn tekemistä opiskelijoille. Marata BP-projekti keskittyi alan opettajien substanssiosaamisen kehittämiseen yleisessä työelämätietoudessa sekä työelämän edellyttämässä ravitsemus, hygienia- ja kustannusosaamisessa. Kehittämisprosessia ja esitettyyn toimintamalliin päätymistä on kuvattu seuraavassa. 3. TYÖELÄMÄOSAAMINEN 3.1 TAVOITE Tavoitteena oli selvittää opettajien työelämäosaamisen tasoa ja kehittää toimintamalli työelämän ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Kehitystyöstä vastasi Porvoon ammattiopisto. 3.2 TOTEUTUS Työelämäosaamisen kehittämiseksi laadittiin kyselylomake opettajille (liite 1) ja haastattelurunko työelämän edustajille (liite 2). Opettajille suunnattu kysely sisälsi kysymyksiä mm. opettajan omasta koulutuksesta, työskentelystä oppilaitoksen ulkopuolella, työskentelyjakson kestosta, palkkauksesta sekä opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamisesta. Kyselyyn osallistui marata-alan opettajia ensin Porvoon ammattiopistosta ja lisäksi metodin ja kyselyn toimivuus testattiin verrokkikyselynä Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksessa Oulussa. Porvoon ammattioppilaitoksen työssäoppimispaikoista valittiin kolme työpaikan edustajaa haastatteluun. Haastattelut käytiin työpaikoilla. Työelämäedustajat arvioivat yhteistyön toimivuutta opettajien kanssa ja opettajien käytännön ammattitaitoa. He kertoivat käsityksiään opettajien tarvitsemista tiedoista ja taidoista tuotannollis- teknisessä osaamisessa sekä kustannus-, ravitsemus- ja elintarvikehygieniaan liittyvässä tietoudessa. Kehittämisideoita opettajien työelämätietouden parantamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kerättiin myös. 3.3 TULOKSET Osalla opettajista tiedot työelämän toimintatavoista ovat ajan tasalla, mutta osalla tietämys on vähäistä ja on kuin puhuisi eri radioaalloilla, vastaa eräs haastatelluista. Työelämäedustajien mu- - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 7

9 kaan opettajien tuotannollis-tekninen osaaminen vaihtelee opettajien kesken, ja koska perustaitojen työtapa on muuttunut viime vuosien aikana, tietojen päivittäminen on tarpeen monen opettajan kohdalla. Oppilaitoksilta toivottiin työtapojen opettamista työelämän toteuttamalla tavalla. Kustannustietämys todettiin hyväksi niissä oppilaitoksissa, joissa on toimivat opetusravintolat. Opettajien tiedot elintarvikehygieniasta todettiin laahaavan jäljessä ja huomion kiinnittämistä opiskelijoiden siisteyteen ja henkilökohtaiseen hygieniaan toivottiin lisää. Työelämäedustajien mukaan ne opettajat, joilla on hyvä työelämän tuntemus, ottavat yhteyttä opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikana enemmän ja ovat halukkaampia keskustelemaan yrityksen muistakin asioista, kuin ne opettajat, joiden työelämän tuntemuksessa on puutteita. Kaikille opettajille ehdotetaan mahdollisuutta työskennellä yrityksissä 1-2 kk kahden vuoden välein tai 3-6 kk viiden vuoden välein. Opettajia ja työssäoppijoita ei toivota työskentelemään yrityksiin samaan aikaan. Kaikki kyselyyn vastanneet opettajat pitivät säännöllisiä työskentelyjaksoja oman alan työpaikoissa tärkeinä. Vastanneista opettajista reilusti yli puolet oli työskennellyt oppilaitoksen ulkopuolella 4-12 viikkoa viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Heistä yli puolet työskenteli lomien aikana ja vain neljäsosa työaikana. Suurin osa sai työskentelyjaksosta palkkaa joko työpaikalta tai oppilaitokselta. Kolmasosa vastanneista ei ollut toiminut työssäoppimisen ohjaajana viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta lähes kaikki olisivat valmiita työskentelemään oppilaitoksen työssäoppimispaikoissa 1-2 viikkoa. Koulutus- ja asiantuntijatehtävien kautta saatua työelämätietoutta olivat saaneet muutamat aktiiviset opettajat. Opettajat toivovat säännöllisiä työskentelyjaksoja oman alan yrityksissä 1-2 vuoden välein. Yhteistyöprojektien toteuttaminen mahdollistaisi elinkeinon ja oppilaitosten lähentymisen ja samalla toimintatapojen yhtenäistymisen. Opetussuunnitelmien tarkentamista ehdotettiin tehtäväksi yhdessä työelämän edustajien kanssa. Työssäoppimiseen tarvittaisiin lisäresursseja työn toteuttamiseksi kunnolla ja koulutuspäiviä, yritysvierailuja yms. ehdotettiin toteutettavaksi edellisten lisäksi. 3.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Opettajien ja työelämäedustajien mielestä työelämäosaamisen tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousee säännöllinen ja hyvin organisoitu yhteistyö työelämän kanssa, sekä opettajien työelämäjaksojen kehittäminen. Ehdotukset opettajien työskentelyjaksoista ovat käynnistäneet Porvoon ammattiopistossa AmisOte-projektin, jossa marata-alan opettajat ovat syksystä 2004 vahvasti mukana. Projektiin on sisällytetty opetussuunnitelman kehittämisnäkökulma työelämän tutustumisjakson lisäksi. Opettajan tehtävänä on työelämäjakson aikana kerätä aineistoa opetussuunnitelman päivittämistä varten. Työelämäjakson jälkeen opettajalle on varattu aikaa opetussuunnitel- 8 MaRaTa-Best Practices

10 man työstämiselle. Vaihtoehtoja työelämäjaksojen ja muun yhteistyön kehittämiseksi on useita, joista jokaisen oppilaitoksen tulee löytää itselleen sopivin. Toimintamalli: Itsearviointilomakkeen suunnittelu Kyselyjen ja haastattelujen toteutus Kaavakkeiden edelleen kehittely Verrokkikyselyn toteuttaminen Tulosten tilastollinen tarkastelu ja johtopäätökset Uuden toimintatavan kehittäminen Toimintatavan käynnistäminen ja toteutus (AmisOte) 4. RAVITSEMUSOSAAMINEN 4.1 TAVOITE Ravitsemusosaamisen kehittämisen tavoitteena oli selvittää opettajien tämänhetkisen ravitsemusosaamisen tasoa ja kehittää toimintamalleja ammattitaidon parantamiseksi. Kehitystyöstä vastasi Porvoon ammattiopisto ja mallia testasi Pojois-Pohjanmaan ammattioppilaitos. 4.2 TOTEUTUS Opettajien ammattitaidon arvioimiseksi laadittiin ravitsemusosaamista kartoittava kyselykaavake (liite 3). Kysely yhdistettiin työelämäosaamista kartoittavan kyselyn kanssa samaan kaavakkeeseen. Porvoon ammattiopiston opettajia osallistui kyselyyn ja verrokkikysely toteutettiin niinikään Oulussa. Ravitsemusosaamisen kyselyllä kartoitettiin opettajien ravitsemusopetuksen toteutusta, opetustyön ulkopuolella tapahtuneita ravitsemus- tai erityisruokavalioihin liittyviä työtehtäviä, lisäkoulutuksia ja muita tapoja päivittää omaa osaamistaan ravitsemustietoudessa. Kirjallisen kyselyn lisäksi toteutettiin ravitsemustietouden syvähaastattelu (Liite 4) neljälle marata-alan ammatinopettajalle. 4.3 TULOKSET Ravitsemusosaamisen kartoituksessa todettiin useimpien opettajien ravitsemusopinnoista olevan pitkä aika, keskimäärin yli 12 vuotta. Tietojen päivittäminen oli opettajan oman aktiivisuuden varassa ja usein satunnaista. Catering-alan opettajat olivat päivittäneet tietojaan hotellija ravintola-alan opettajia useammin, ja opetuksen sisällöissä ravitsemusosaamista pidettiin korostuneen tärkeänä. Varsinaisten ravitsemustiedon tuntien lisäksi opettajat pitivät tärkeänä ravitsemustiedon ja terveellisen ruokavalion merkityksen korostamista kaikissa opintokokonaisuuksissa ja käytännön työssä. Vain muutama opettaja oli päivittänyt tietojaan erilaisilla koulutuksilla. Lehdet, kirjat ja internet olivat suosittuja lähteitä ajankohtaisen ravitsemustiedon saamiseksi. Lähes kaikki vastaajat kaipasivat lyhytkestoista erikoisruokavaliokoulutusta perusravitsemustiedon lisäksi. Kartoituksen tekeminen osoitti, miten tärkeää on herättää opettajat pohtimaan omaa osaamistaan ja sen kautta päivittämään tietojaan ajan tasalle. - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 9

11 4.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutustarve ravitsemusosaamisen osalta on ilmeinen. Asiakkaiden lisääntyvät ja entistä monimutkaisemmat erikoisruokavaliot, elintarviketeknologian tuotekehitys ja väestön yleisen ravitsemustilan heikkeneminen mm. lihavuuden lisääntymisenä, korostavat opettajien ravitsemusosaamisen päivittämistä. Kartoittava kysely on hyvä lähtökohta opettajan oman tietotason selvittämiseksi ja henkilökohtaisen koulutussuunnitelman laatimiseksi. Syvähaastattelulla ei juurikaan saatu lisäarvoa kehittämistyöhön. Toimintamalli: Itsearviointilomakkeen suunnittelu opetussuunnitelman pohjalta Kyselyn toteuttaminen ja kaavakkeen muokkaaminen Verrokkikyselyn toteuttaminen Syvähaastattelun toteuttaminen osalle opettajista Tulosten tilastollinen tarkastelu ja johtopäätökset Opettajien henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat (kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, täsmäkoulutus jne.) 5. HYGIENIAOSAAMINEN 5.1 TAVOITE Opetushenkilöstön ammattitaidon kehittämisen tavoitteena oli luoda hygieniaosaamista kartoittava kyselykaavake, jonka avulla kartoitettaisiin opettajien ammattitaidon ajantasaisuutta käytännön ja teorian tasoilla. Kyselykaavakkeen kehittämisestä vastasi Pohjois-pohjanmaan ammattioppilaitos. 5.2 TOTEUTUS Itsearvioinnin kyselykaavake kehitettiin yhteistyössä työelämäedustajien kanssa. Opetussuunnitelman perusteiden hygieniaosaamista koskevien tavoitteiden ja sisältöjen sekä työelämän edellyttämän hygieniaosaamisen pohjalta laadittiin kysymyksiä, jotka parhaiten kuvaisivat opettajan tarvitsemaa ammattitaitoa. Kysymykset jaettiin seuraaviin aihealueisiin: Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta Ruokamyrkytykset ja hygieeniset työtavat Henkilökohtainen hygienia Puhtaanapito Omavalvonta Lainsäädäntö ja viranomaiset Jokaiseen tieto-taitokysymykseen pyydettiin vastausta opettajan sen hetkisestä osaamisesta sekä teoriassa että käytännössä. Kysymykset oli jaettu hygieniaosaamista kartoittaviin kysymyksiin sekä opetukseen liittyviin sanallisiin kysymyksiin. (Liite 5). Kysely toteutettiin Pohjois-pohjanmaan ammattioppilaitoksen Oulun, Kempeleen ja Muhoksen yksiköiden marata-alan opettajille. Kyselykaavaketta 10 MaRaTa-Best Practices

12 kehitettiin kyselyyn vastanneiden palautteiden perusteella. Mm. suurin osa avoimista kysymyksistä jätettiin pois, koska ne kartoittivat samoja asioita kuin tietotaitokysymykset. Lähes sama kysely toteutettiin Porvoon ammattiopiston opettajille. Verrokkikyselyllä testattiin lähinnä kyselykaavakkeen toimivuutta, mutta saadut tuloksetkin olivat samansuuntaisia molemmissa kyselyissä. 5.3 TULOKSET Opettajien hygieniaosaaminen vaihtelee osaamisalueittain, eikä riittävää osaamista ole kaikilla alueilla. Tarkasteltaessa kaikkia osa-alueita yhdessä 80% opettajista osaa mielestään opettaa aihealueisiin liittyvät asiat teoriassa, mutta vain 62% käytännössä. Aihealueiden 1, 2 ja 3 sisällöt osataan opettaa teoriassa lähes täysin, mutta kolmasosa vastaajista ilmoittaa, ettei osaa opettaa samoja asioita käytännössä. Puhtaanapidon osalta neljäsosa kokee puutteita päivittäisen työvaihepuhtaanapidon ja jätehuollon opettamisessa. Omavalvonta koetaan helpommaksi opettaa teoriassa kuin käytännössä ja kolmasosa arvioi, ettei osaa opettaa omavalvontaa käytännön työssä. Suurimmat puutteet opettajilla olivat hygieniaosaamiseen liittyvässä lainsäädännössä, ja opettajat kokivat lainsäädännön yhdistämisen käytännön työhön vaikeaksi. Kaikkiaan kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi hygieniaan liittyvien tietojensa olevan ajan tasalla. Monipuolisia vastauksia opetusjärjestelyjä koskeviin toimintatapoihin saatiin avoimilla kysymyksillä. 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Vastauksista käy ilmi, että asiat osataan teoriassa opettaa, mutta teorian soveltaminen käytännössä ontuu. Osalla opettajista on vaikeuksia yhdistää asia käytännön toiminnaksi. Opiskelijoille asioiden oppiminen jää helposti pintapuoliseksi ja irralliseksi, jos asia käsitellään vain teoriassa. Opettajan puutteelliset tiedot voivat aiheuttaa asioiden sivuuttamisen opetuksessa kokonaan, jos opettaja tuntee tietonsa riittämättömiksi. Huolestuttavaa on, että koetaan vaikeaksi opettaa käytännössä alan kannalta hyvin tärkeitä asioita, kuten hygieeniset työtavat, ruokamyrkytyksiin liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäisy sekä henkilökohtainen pukeutuminen ja hygienia, puhtaanapito ja omavalvonta. Toisaalta emme voi tietää mitä vastaaja on tarkoittanut vastatessaan ei osaa opettaa käytännössä - vaihtoehtoon. Hän on ehkä kokenut, ettei osaa opettaa asiaa täydellisesti tai erilaisia opetusmenetelmiä käyttäen ja on siksi vastannut kielteisesti. Kartoituksen alussa olisi hyvä ohjeistaa vastaajia, mitä eri vaihtoehdoilla tarkoitetaan. Lisäksi huomio kiinnittyy 1/3 osaan opettajista, joiden tiedot ovat lähes kaikilta osin vanhentuneita. - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 11

13 Toimintamalli: Itsearviointikaavakkeen suunnittelu yhteistyössä työelämäedustajien kanssa opetussuunnitelman pohjalta. Kyselyn toteuttaminen ja palautteen avulla kaavakkeen muokkaus. Verrokkikyselyn toteuttaminen Tulosten tilastollinen tarkastelu ja johtopäätökset Opettajien henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat (kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, täsmäkoulutus jne.) 6. KUSTANNUSOSAAMINEN 6.1 TAVOITE Kustannusosaamisen kehittämisen tavoitteena oli luoda opettajien kustannusosaamista kartoittava kyselykaavake, jonka avulla kartoitettaisiin opettajien ammattitaidon ajantasaisuutta käytännön ja teorian tasoilla. Kehitystyöstä vastasi Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos. 6.2 TOTEUTUS Kustannusosaamisen kyselykaavakkeen laadinta toteutettiin samassa oppilaitoksessa ja samaan aikaan kuin hygieniaosaamisen kartoitus. Toteutuksessa noudatettiin samaa toimintatapaa kuin hygieniaosaamisen kyselyssä. Kysymyksiä laadittaessa olivat työelämän edustajat vahvasti mukana. Kustannusosaamisen kyselylomake sisältää 18 keskeistä kustannusosaamisen asiakokonaisuuksia mittaavaa suoraa kysymystä. Tieto-taitokysymysten lisäksi kyselyyn sisällytettiin muutamia avoimia kysymyksiä opetuksesta ja aiheeseen liittyvästä koulutuksesta. (Liite 6). Kyselyyn vastattiin samaan aikaan hygieniakyselyn kanssa ja verrokkikysely toteutettiin samaan tapaan Porvoon ammattiopistossa. 6.3 TULOKSET Opettajien kustannusosaaminen vaihtelee osaamisalueittain ja puutteita ilmenee paljon. Tarkasteltaessa kaikkia kysymyksiä yhdessä vain 55% opettajista ilmoittaa, että osaa opettaa aihealueisiin liittyvät asiat teoriassa ja 47 % käytännössä. Eniten käytännön työssä harjoitellaan kassatoimintojen käyttöä, myynnin rekisteröintiä, tarjousten laadintaa sekä tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua. Kustannusosaamisen opettaminen opiskelijoille on vastaajien mielestä mm. hävikin minimoimista työskentelyn kaikissa eri vaiheissa, ajankäytön seurantaa, energian säästeliästä käyttöä ja ekologisuuden huomioimista. Varastointi, mittaaminen, sarjatyö, vakiointi, mitoitus, lajittelu, annoskoon punnitseminen jne. vaikuttavat osaltaan kustannuksiin, joihin tulee kiinnittää aina huomiota käytännön työskentelyn aikana. Opiskelijoille tulee vastaajien mukaan opettaa todellisten palkkamenojen ja liiketoiminnasta aiheutuvien kulujen kaikki kustannukset, vaikka niitä ei oppilaitosmaailmassa kaikkia olekaan. Lähes 60% vastaajista kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta puutteellisten tietojen päivittämiseen. 12 MaRaTa-Best Practices

14 6.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten pohjalta voidaan todeta tarvetta täydennyskoulutukseen opettajien kustannustietoisuuden osalta. Työelämässä jatkuvasti kiristyvä kilpailu on johtanut kustannuskeskeiseen ja tehokkaaseen työ- ja johtamistapaan. Opettajilla tulee olla hyvä käsitys kustannusten vaikutuksista ja kannattavasta toiminnasta, jotta he pystyvät valmentamaan opiskelijoita kustannustietoisiksi työelämän vaatimuksiin. Opettajien tiedot ovat vanhentuneet, eikä kustannustietoisuutta ehkä ole pidetty oppilaitoksissa niin tärkeänä kuin työelämässä. Tulokset antavat heikon kuvan opettajien osaamisesta, mutta avoimissa kysymyksissä kustannusosaamisen toteuttamisesta käytännön työssä saadaan hyviä vastauksia kustannustietoisuuden huomioimiseksi. Kartoituksen kysymykset on poimittu opetussuunnitelman keskeisten sisältöjen pohjalta, mutta kartoittavatko ne riittävästi opettajan taitoja käytännön keittiötyöskentelyn kustannustietoisuudesta, joka juuri on keskeisintä työelämässä toteutettavaa työtä. Toimintamalli: Itsearviointikaavakkeen suunnittelu yhteistyössä työelämäedustajien kanssa opetussuunnitelman pohjalta Kyselykaavakkeen testaus ja parantaminen palautteiden avulla Itsearviointikyselyn toteuttaminen Verrokkikyselyn toteuttaminen Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Opettajien henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat (kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, täsmäkoulutus jne.) 7. PEDAGOGINEN OSAAMINEN Viime vuosien aikana opetus on muuttunut opettajajohtoisesta opetustavasta kohti opiskelijalähtöisempää opetusta. Opettajan työ on muuttunut tiedon jakajasta oppimisen ohjaajaksi. Samaan aikaan lähiopetustuntien määrää on vähennetty tuntiin viikossa, joka osaltaan on vaikuttanut uusien opetusjärjestelyjen pohtimiseen. Uusien opetusmenetelmien hallitseminen edellyttää opettajilta uudenlaista pedagogista ajattelua. On luotettava siihen, että oppimista voi tapahtua opettajan välittömän ohjauksen ulkopuolellakin. Opettajan tehtävänä on nähdä mitkä asiat vaativat kädestä pitäen opettamista ja milloin opiskelija voi oppia itsenäisesti ohjauksen avulla. Omaksuttuaan pedagogisen ajattelutavan opettaja toimii luontaisesti niin, että hän osaa rakentaa esimerkiksi ammatillisista työtilanteista oppimistilanteita. Tässä on oleellinen ero työnopetuksen ja työnjohtamisen välillä (Vertanen 2003). Yhteiskunnan ja työelämän jatkuviin muutoksiin voidaan vastata oppimisen taidoilla. Opiskelijan hyvä käsitys itsestään oppijana, omien oppimistapojen tiedostaminen, niiden muuttaminen ja jatkuva oman oppimisen arviointi ovat työvälineitä uudistumiseen, muuttumiseen ja muutosten sietämiseen. Näiden taitojen oppiminen koulutuksen aikana on ensiarvoisen tärkeää. Opetuskäytäntöjen tulisikin olla mallina itsenäisen oppimistavan edistämiseksi. Yksilölliset ja vastuunottoa edistävät työtavat tukevat - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 13

15 opiskelijan kasvua itsenäiseen opiskeluun ja omakohtaisiin valintoihin. Opiskelijan oppimistaitojen, yksilöllisyyden ja etenemisen kehittämisestä ovat kaikki opettajat vastuussa. Opettajilta uuden pedagogisen ajattelun omaksuminen edellyttää omien ohjaustaitojen ja opetustapojen kehittämistä sekä paneutumista opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja arviointiin. Marata BP-projektissa pedagogisen osaamisen kehittämiseen paneuduttiin ohjauksen ja opetuksen riittävyyden osaprojektin avulla. Kehittämisprosessia ja aikaisemmin esitettyyn toimintamalliin päätymistä on kuvattu seuraavassa. 8. OHJAUKSEN JA OPETUKSEN RIITTÄVYYS 8.1 TAVOITE Osaprojektin tavoitteena oli kehittää toimintamalliehdotus, jonka avulla selvitetään majoitus-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden tämänhetkisen ohjauksen ja opetuksen riittävyyttä nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa. 8.2 TOTEUTUS Toimintamallin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Mikkelin ammattioppilaitos yhteistyössä Mikkelin ammattiinstituutin kanssa. Projektin puitteissa suunniteltiin ja toteutettiin toimintamalli opiskelijoille ja opettajille. Opettajien toimintamalliksi muodostui opiskelijaryhmän havainnointi yhden viikon ajalta ja havainnointia kartoittava kysymyskaavake (liite 7). Ammatinopettajat pohtivat etukäteen opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä opetettavista aiheista ja tekivät kirjallisen tuntisuunnitelman ammattiaineiden osalta. Ammatillinen ohjaus rajattiin ohjetuntiin ja työskentelyn aikana tapahtuvaan ohjaukseen. Seurantaviikon aikana opettajat tarkkailivat ohjauksen / opetuksen riittävyyttä ja kirjasivat huomioita ylös päivittäin. Kysymyskaavakkeeseen vastaamalla opettajat kartoittivat kokemuksiaan seurantaviikosta. Seurantaviikkoon osallistui kuusi eri opetusryhmää. Ryhmät koostuivat tuoteneuvojista ja suurtalouskokeista/palveluvastaavista. Molemmista tutkinnoista kaikilta vuosikursseilta seurantaan osallistui yksi ryhmä. Opiskelijat arvioivat opetuksen / ohjauksen riittävyyttä vastaamalla heille suunniteltuun kyselyyn (liite 8). Kyselyistä saatuja tietoja syvennettiin myöhemmin muutamien opiskelijoiden teemahaastatteluilla. Haastattelun pääteemat olivat motivaatio, koetun ohjauksen riittävyys, ohjausmateriaali sekä palaute ja arviointi. Teemahaastattelu toteutettiin etukäteen mietittyjen kysymysten (liite 9) pohjalta. Haastattelijana toimi kaikille sama opettaja ja haastattelut nauhoitettiin. Opiskelijoita valittiin satunnaisesti yhteensä kymmenen henkilöä eri koulutusaloilta ja vuosikursseilta. Kymmenestä valitusta opiskelijasta seitsemän osallistui haastatteluun. Tulosten pohjalta annettiin kehittämistyössä mukana olleille opettajille teh- 14 MaRaTa-Best Practices

16 tävä, missä heidän piti tehdä johtopäätöksiä ja verrata omaa toimintaa oppimisen ohjauksen tuloksiin. Tehtävässä tuli miettiä opiskelijan ohjausta eri vaiheiden kautta. Vaiheet olivat orientointi, motivointi, uuden asian opettaminen, harjaannuttaminen ja arviointi sekä palaute. Lisäksi opettajien tuli tarkastella omaa opettajuuttaan. Molempien tehtävien avulla opettajat pohtivat yhdessä uudenlaista opettajuutta ja uusia toimintatapoja koko oppilaitoksen tasolla. 8.3 TULOKSET Opettajat: Opettajien mielestä ryhmien kiinnostus opetettavaan aiheeseen oli hyvää ja suurin osa opiskelijoista oli tietoisia heille annetuista työtehtävistä. Muutamat opiskelijat tekivät tarkentavia kysymyksiä ohjetunnin jälkeen ja saivat lisäohjausta. Opettajien käyttämiä ohjaustapoja seurantaviikon aikana olivat: Yhteisohjaus Henkilökohtainen ohjaus Keskustelut opetettavasta asiasta Lisäkysymykset ymmärtämisen varmistamiseksi Sanalliset ohjeet ja kädestä pitäen näyttäminen Läsnäolo Työtapojen ohjaus ja seuranta Kirjallisten ohjeiden tarkastelu yhdessä Opintojen ohjaus Palautteen anto Käytännön työn ja ammattiteorian ohjauksessa opettajat näkevät positiivisena hyvän yhteistyön ryhmän kanssa, jolloin ilmapiiri on turvallinen ja avoin oppimiseen. Opettajien mielestä opiskelijat ottavat annetun ohjauksen sekä palautteen hyvin vastaan ja he pitävät kahdenkeskisiä keskusteluja opiskelijoiden kanssa tärkeinä. Päivän suunnittelu on kaiken A ja O. "Hyvällä suunnittelulla ja 100%:lla keskittymisellä ainoastaan opiskelijoihin päästään kohtuullisiin tuloksiin", vastaa eräs opettaja. Hyvään oppimistulokseen tarvitaan riittävää toistoa perusasioissa sekä teorian pohdintaa ja yhdistämistä käytännön työhön. Riittävän ohjauksen / opetuksen ongelmiksi opettajat kokevat liian suuret ryhmäkoot, ryhmien heterogeenisuuden, lisääntyvät erityistuen tarpeet ja opettajan muut kuin opetustehtävät kesken päivän (kokoukset, muut oppilasasiat yms.). Opettajan aika ei aina riitä kaikkien ohjaamiseen henkilökohtaisesti ja arimmat saattavat "unohtua" huomiohakuisten opiskelijoiden kustannuksella. Erityisesti koettiin riittämättömyyttä aloittavien ryhmien kanssa, jolloin ohjauksen tarve on suurin. Harvoin oli aikaa henkilökohtaisiin palautteisiin, mutta pienemmissä ryhmissä tämäkin onnistui. Osittain materiaalin tuottaminen opetukseen koettiin työllistävänä, koska kirjaa tai valmiita tehtäviä ei kaikista aiheista ole saatavilla. Hyvä materiaali tukee oppimista ja helpottaa ohjaamista. Opiskelijat: Opiskelijoiden palaute seurantaviikon aikana oli pääosin myönteistä. He koki- - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 15

17 vat ohjeet selkeiksi ja ohjauksen riittäväksi. Lisäohjausta sai tarvittaessa, opettajien ammattitaitoa ja opetettuja työskentelytapoja pidettiin hyvinä. Ohjaus oli riittävää, vaikka välillä koettiin opettajan ohjaavan vain osaa ryhmästä. Palautetta työn onnistumisesta/ epäonnistumisesta ja yleensä opinnoista toivottiin lisää. Teoriaopintojen osalta edettiin monen mielestä liian hitaasti, toivottiin lisää opetusta ja ohjausta, eikä käsitellyt aiheetkaan aina olleet kovin motivoivia. Kuvaavaa on erään opiskelijan kommentti: "Teorian aiheet typeriä, opettaja hölöttää loputtomiin, ei hiljene millään, minä olen nero tähän luokkaan!". Kokonaisuudessaan opiskelijat olivat melko tyytyväisiä tekemiinsä tuotoksiin ja oppimiseensa opetuspäivien aikana, mutta palautetta toivottiin lisää. Teemahaastatteluihin osallistuneista opiskelijoista kaikilla oli mielestään hyvä motivaatio ja käytännön työskentely motivoi teoriatunteja enemmän. Erään haastateltavan mielestä kaikki lähtee motivaatiosta. Hän kritisoi nykyistä koulutusjärjestelmää huonoksi, koska pelkkä tutkintotodistuksen saavuttaminen ei riitä motivoimaan tarpeeksi, vaan tarvitaan myös aito kiinnostus alasta. Jos motivaatio on kohdallaan, ei tule ongelmia opetuksen tai ohjauksen riittävyydessä. 8.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Opettajien tekemän seurannan tulokset ovat opetuksen ja ohjauksen osalta hyvin positiiviset. Opiskelijat ovat motivoituneita ja ottavat ohjauksen ja palautteen hyvin vastaan. Kaikissa ryhmissä ja oppilaitoksissa ei varmaankaan näin ole, vaan ongelmia esiintyy enemmän, joista tulokset antavat joitakin viitteitä. Ehkä seurantaan valitut ryhmät olivat keskitasoa parempia tai tietoisuus seurannasta sai opiskelijat käyttäytymään eri tavalla. Opiskelijoiden monissa vastauksissa esiintynyt motivaation puute teoriaopetuksessa voi osaltaan johtua teoriaopintojen toteutustavasta tai yleisestä negatiivisesta asenteesta teoriaopintoihin. Monesti ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan juuri ammatillisuuden vuoksi. Nuoret mieltävät, ettei ammatillisiin opintoihin kuulu teoriaopintoja. 8.5 KEHITYSEHDOTUKSIA Tämän osaprojektin tuloksena on kehitetty opetuksen ja ohjauksen riittävyyttä kartoittavat mallit sekä opettajille ja opiskelijoille. Ohjauksen / opetuksen riittävyyden mittaaminen on vasta yksi askel kohti parempaa käytäntöä. Tässä projektissa ohjauksen ja opetuksen kehittämiseen liittyviä käytäntöjä kaikkien oppilaitosten käyttöön on mietitty. Valtakunnallisesti oppilaitoksia on paljon ja käytännöt opetuksen toteutuksen osalta vaihtelevat. Toisille ehdotetut toimenpiteet voivat olla jo osa jokapäiväistä toimintaa, toisille työvälineitä uusien käytäntöjen pohtimiseen. Ehdotetut käytännöt voidaan jakaa kolmeen eri alueeseen. Oppilaitoksen opetusta koskeviin järjestelyihin (1), opettajan opetusta, ohjausta, opitun kar- 16 MaRaTa-Best Practices

18 toittamista ja palautteen antoa koskeviin järjestelyihin (2) sekä opiskelijan oman toiminnan kehittämiseen (3). 1. Opetusjärjestelyjä koskeva kehittäminen Alkavien ryhmien lähiopetustuntimäärä suurempi kuin 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoilla. Ohjauksen tarve suurin 1. vuonna. Jatkavat opiskelijat ovat jo oppineet talon tavoille ja työskentelemään enemmän omatoimisesti. Ammattiaineiden osalta vain 2-3 opettajaa koko lukuvuoden ajan ja mielellään ryhmänohjaaja/luokanvalvoja opettaisi pääosan ammattiaineista. Opettaja tutustuu opiskelijoihin paremmin, tietää ohjauksen tarpeen, näkee kehittymisen ja pystyy tekemään jatkuvaa seurantaa. Opiskelijoiden kanssa luottamus syvenee ja yhteistyö sujuu paremmin. Erityistä tukea tarvitsevat tuntevat opettajan ohjaus- ja opetustavan, jolloin heidän on helpompi pyytää ohjausta ja he tuntevat olonsa turvalliseksi. Opettaja pystyy paremmin seuraamaan opiskelijoita (poissaolot) ja tarvittaessa puuttumaan asioihin nopeasti. Kokonaisuuksien opettaminen ( huomioitava lukujärjestyksien suunnittelussa). Oppilaitoskohtaiseen opetussuunnitelmaan sisällytettäisiin jakso oppimaan oppimisen taidoista heti opintojen alussa. (Koulutusta ja materiaalia opettajille). Varsinkin opiskelun alkuvaiheessa oppimisen taitojen ohjaus on olennaista. Opiskelun alun myönteiset kokemukset itsenäisestä opiskelusta saattavat olla merkittäviä jatkon kannalta. Mitä paremmin opiskelija kokee selviytyvänsä, sitä halukkaampi hän on opiskelemaan "eiperinteisillä" menetelmillä ja hyväksymään itsenäisen opiskelun (Räisänen ja Frisk, 1994). Hyvät kokemukset opintojen alussa ennaltaehkäisevät myös keskeyttämisiä. Teorian ja käytännön integroiminen yhteen. Käytännön toimenpiteet kirjattaisiin yksityiskohtaisesti oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Mahdollisuus ajoittain kaksoisopettajuuteen. (Mahdollistaisi monipuolisen ohjauksen, opetuksen eriyttämisen ja henkilökohtaiset keskustelut opiskelijoiden kanssa) Opettajankokouksissa keskustelua asiasta ja kehitystyön käynnistämistä yhdessä muiden opettajien kanssa. Johdon asenteet ja arvostus asiaan vaikuttavat toimintaan. 2. Opettajan toimintaa koskeva kehittäminen Ohjauskoulutusta, ohjauksen merkityksen herättämiseksi ja erilaisten ohjauskäytäntöjen tiedostamiseksi ja oppimiseksi Siirtyminen opettajajohtoisesta suunnittelusta ja opetuksesta kohti opiskelijan itsenäistä toimintaa. Usein opettajat suunnittelevat ja ohjaavat opiskelijoita "varman päälle" kaiken onnistumiseksi. Opiskelijalle ei anneta mahdolli- - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 17

19 suutta itsenäisiin päätöksiin ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Opettajan tulisi edistää itseohjautuvuutta omalla toiminnallaan ja antaa opiskelijoille kuva, että pitää asiaa tärkeänä ja pyrkimisen arvoisena. Ohjaus- ja palautekeskustelut säännöllisesti. Opettajan tulee tehdä heti alussa aikataulu keskustelujen osalta, niin ne tulee pidettyä. Palautteen antaminen säännöllisesti myös käytännön työpäivien jälkeen. Ohjaus- ja palautekeskusteluissa painopiste opiskelijan itsenäisen työskentelyn taitoihin. Arvioinnin suuntaaminen yhä enemmän itsearvioinnin ja itseohjautuvuuden suuntaan. On sanottu, että paras tapa muuttaa oppimista on muuttaa arviointikäytäntöjä uutta oppimistapaa suosiviksi. Näin siksi, että opiskelijalla on taipumus opiskella tavalla, jolla häntä "palkitaan" arviointivaiheessa. (Hätönen, 1996) Käytännön työssä ohjetunnin pitämisen kyseenalaistaminen? Saavatko kaikki ohjetuntiin käytetystä ajasta parhaan hyödyn? Löytyisikö tilalle opiskelijalähtöisempi tapa selvittää asioita? Opiskelijoiden välisen ohjauksen kehittäminen. Opitun mittaamista kerättäisiin erilaisin työelämälähtöisin tavoin. Kirjallisten kokeiden ja pikkutietojen testaamisesta kohti käytännön työskentelyä, yhteistyötä ja ongelmanratkaisutaitojen selvittämistä. Työelämässäkin tarkistetaan kirjoista, kysytään työkavereilta ja pohditaan yhdessä. Kokeilemisen arvoisia olisivat esimerkiksi erilaiset 3-5 opiskelijan käytännössä toteuttamat ongelmanratkaisutehtävät. 3. Opiskelijan omaa toimintaa koskeva kehittäminen Käytännössä opiskelijan kehittymiseen tarvitaan opettajan ohjausta, ainakin alussa, mutta uuden opiskelutavan oppimisen jälkeen opiskelijalla on hyvät mahdollisuudet itsenäiseen opiskeluun ja sen kehittämiseen. Siirtyminen kohti itseohjautuvaa opiskelua vaatii mm. seuraavien asioiden selvittelyä: Omien oppimistavoitteiden miettiminen ja kirjaaminen Oman opiskelutyylin selvittäminen Opiskelun suunnittelu. Miten etenen, valinnaiset opinnot jne. Opiskelu tietoisesti aikaisempia kokemuksia hyödyntäen. Oman opiskelun ja opiskelutapojen arviointi sekä kehittäminen. Palautteen ja ohjauksen avulla oman toiminnan muuttaminen Opiskelijan taitojen kehittämiseksi ja opettajan ohjaamista helpottamaan voitaisiin kehittää vihkonen/monistenippu tms. jossa asioita käsitellään. Samalla se olisi opiskelijan "käsikirja ja työkirja", jota täyttämällä hän paneutuisi pohdiskelemaan omaa oppimistaan. Asian käsittelyn voisi liittää oppimaan oppimisenkurssin sisältöön, jota ehdotettiin toteu- 18 MaRaTa-Best Practices

20 tettavaksi heti opintojen alussa. Jokaisen HOPS kuuluisi luonnollisesti yhtenä osa tähän, samoin arviointi. Materiaalin suunnittelussa tulisi huomioida koko koulutuksen kesto. Oppilaitoksen toimintatavoista riippuen ohjeistukseen sisällytettäisiin itsearviointiohjeita ja lomakkeita jakson, lukukauden, opintojakson jne. arvioimiseksi, henkilökohtaisiin keskusteluihin valmistautumisen ohjeita sekä vinkkejä oppimispäiväkirjanpitoon, portfolion tekemiseen yms. Toimintamalli: Opiskelijaryhmän opetuksen ja ohjauksen havainnointi ja dokumentointi yhden viikon ajalta Opettajan ja opiskelijoiden palautelomakkeen suunnittelu havainnointiviikosta Havainnointiviikon toteuttaminen kirjallisten tuntisuunnitelmien mukaan Opettajan suorittama dokumentointi omasta ohjauksestaan Opiskelijoiden palaute ohjauksesta Opiskelijoiden palautteen syventäminen teemahaastattelulla Teemahaastattelukysymysten laatiminen Teemahaastattelun toteuttaminen muutamille opiskelijoille Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Uusien toimintatapojen pohdinta opetusjärjestelyiden sekä opettajan ja opiskelijan toiminnan osalta. 9. ALAN VETOVOIMAISUUS JA VAIKUTTAVUUS Palvelujen kysyntä on maassamme kasvanut tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien. Kysynnän kasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja palvelualoille ja lisännyt koulutetun työvoiman tarvetta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat melko hyvin ( Nuotio ym. 2001), vaikkakin kaikkialla maassa ammattitaitoisen työvoiman saanti on vaikeutunut. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle työvoiman tarve vielä kasvaa. Palvelualojen vetovoimaisuudessa on eroavaisuuksia eri alojen välillä. Esimerkiksi koti- laitostalousja puhdistuspalvelualan koulutukseen on hakenut yhä vähemmän opiskelijoita 1990-luvun alusta lähtien. Hotelli- ja ravintola-alan tarjoilijan tutkinto ei myöskään ole houkutellut riittävästi opiskelijoita. Oppilaitoksilla on vetovoimaisuuden luomisessa tärkeä rooli. Jos sillä on alueellisesti hyvä imago, oppilaitokseen hakeutuu motivoituneita ja innostuneita opiskelijoita sekä opettajia (Nuotio ym 2001). Valtakunnallisessa arvioinnissa ( Nuotio ym. 2001) tehdyn SWOT-analyysin mukaan oppilaitosten eniten esille nostamia uhkia tai heikkouksia olivat juuri mm. alan vetovoimaisuuden puute, opiskelijoiden vähyys, koulutuksen ylitarjonta ja oppilaitoksen sijainti. Alan vetovoimaisuuden ja vaikuttavuuden osaprojekti on keskittynyt näiden asioiden kehittämiseen. - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 19

21 9.1 TAVOITE Osaprojektin tavoitteena oli selvittää majoitus-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen vetovoimaisuuden muodostumista, tutkintojen tunnettavuutta sekä luoda ja kokeilla toimintamalleja niiden parantamiseksi. Uusien toimintamallien tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen alaan innostavan tiedotusmateriaalin avulla. 9.2 TOTEUTUS Toimintamallin kehittämisestä vastasi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän Etelä- Karjalan ammattiopisto. Ammattiopisto kartoitti alan koulutukseen liittyviä mielikuvia potentiaalisten hakijoiden keskuudessa. Kartoitus tehtiin kirjallisella kyselyllä (liite 10), johon sisältyi kysymyksiä alan kiinnostavuudesta, asiakaspalvelusta, kansainvälisyydestä, työn raskaudesta, alalla opiskeltavista aineista, tutkintonimikkeitä vastaavista työtehtävistä yms. Kartoitukseen osallistui seitsemän eri peruskoulua lähialueelta. Kyselyyn vastasivat ko. kouluista yksi kahdeksas luokka ja yksi yhdeksäs luokka sekä opinto-ohjaajat ja kotitalousopettajat. Kyselyyn vastaamisen jälkeen ammattiopiston opettaja keskusteli ja kertoi alasta opinto-ohjaustuntien yhteydessä. Oppilaat saivat esittää kysymyksiä, joita oli herännyt kyselyn tekemisen aikana. Kyselyn toteuttaminen toimi orientointina alan markkinoinnin ja monipuolisemman keskustelun herättämiseksi. Sama kysely toteutettiin Mikkelin ammattiopiston johdolla Mikkelin alueen neljässä peruskoulussa. Ohjeistus opinto-ohjaajille annettiin sähköpostilla ja kyselykaavakkeet lähetettiin peruskouluille postitse. Henkilökohtaista markkinointia ei ollut. Verrokkikyselyn tulokset olivat täysin samansuuntaiset, kuin Etelä-karjalan ammattiopiston teettämässä kyselyssä. 9.3 TULOKSET Matkailu-, ravitsemis- ja talousala koetaan melko kiinnostavana ja noin puolet vastaajista voisi kuvitella työskentelevänsä alalla. Mielikuvaan kokin työstä on vaikuttanut ruoanvalmistukseen liittyvät televisio-ohjelmat ja ohjelmissa esiintyvät kokkijulkkikset. Kokin työasu oli tunnettu ja sitä pidettiin ammatti-identiteetin nostajana. Samalla kuitenkin kokin työ koettiin "yhtenä ammattina muiden joukossa." Nuorten mukaan kahvilatyössä tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja kolme neljäsosaa vastasi pitävänsä alasta, jossa saa palvella ihmisiä. Vastauksissa ilmeni selvästi sukupuolijakauma. Pojat eivät kokeneet pitävänsä asiakaspalvelusta. Yleisesti sana palvelu oli nuorille vieras ja se miellettiin negatiivisena. Vähän alle puolet koki ruuanvalmistukseen liittyvät ammatit kiinnostavina, kun taas hieman yli puolet piti baarimestarin työtä kiinnostavana. Baarimestarin työympäristö koettiin kiehtovana ja siihen liittyi television, elokuvien ja ystävien tuomaa hohdetta. Työn varjopuolik- 20 MaRaTa-Best Practices

22 si mainittiin yötyö ja ainainen alkoholin kanssa läträäminen. Puhdistuspalvelualaan liittyvää tietoutta ja mielikuvia kerättiin myös. Vain noin puolet vastaajista tiesi toimitilahuoltajan työtehtävät ja tutkintonimike oli vieras myös osalle opinto-ohjaajista ja kotitalousopettajista. Suurin osa 8. luokan oppilaista olettaa työllisyystilanteen alalla olevan huono, 9. luokkalaisten vastaukset jakautuvat? ja? ja opettajat olettavat työllisyyden olevan hyvä. Mahdollisuuden edetä uralla kokee mahdolliseksi vain puolet vastaajista. Yhdeksäsluokkalaisille koulutuksen rakenne on selkeämpi, ja he kokevat uralla etenemisen olevan mahdollista. Kaikista vastauksista tulee selkeästi esille puhtaanapidon tärkeys ja välttämättömyys. Siisteys luo viihtyvyyttä, mutta puhtaanapitoalan ammatit koetaan huonosti arvostettuiksi. Niihin ei hakeuduta, niihin joudutaan on nuorten mielipide. Yleisesti kaikki työ majoitus-, ravitsemis- ja talousalalla on opettajien mielestä raskasta, mutta oppilaista vain puolet kokee asian samalla tavalla. Kaikki vastaajat kokevat alan kansainväliseksi. Kotitalousyrittäjän ammattinimike on vieras, eikä ammatin tehtäväkuvia tiedetty. Myös talouskoulun osalta oli paljon virheellistä tietoa. Talouskoulu mielletään kaupalliseen alaan ja opiskelun kesto oli nuorille epäselvä. Peruskoulun jatko-opintojen ohjauksessa painotetaan ammattiin valmistumiseen ja talouskoulu on ehkä sen vuoksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Vastaajat tiesivät melko huonosti alalla opiskeltavia aineita, ja koko ammatillisen koulutuksen rakenne, yhteiset opinnot ja oppilaitosmuodot olivat epäselviä vastaajille. 9.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Majoitus-, ravitsemis- ja talousalan vetovoimaisuuden, alan ammattien ja työtehtävien tunnetuksi tekemiseen on tarvetta. Tiedotus ja markkinointi tulee aloittaa hyvissä ajoin sekä nuorille, opinto-ohjaajille ja muille opettajille. Tulosten perusteella kyselyn ajankohta oli liian myöhäinen yhdeksäsluokkalaisille. He olivat jo tehneet valinnan jatko-opiskeluista. Panostus alan markkinointiin tuleekin aloittaa aikaisemmin ja suunnata tietoa kahdeksasluokkalaisille. Tutkintonimikkeiden, koulutusrakenteen, alan työtehtävien ja työllisyystilanteen organisoituun markkinointiin lähialueen peruskoulujen opinto-ohjaajille, kotitalousopettajille ja edelleen oppilaille on jokaisen oppilaitoksen syytä kiinnittää huomiota. Tulevaisuudessa opiskelijamäärät ovat entistä pienempiä ja kilpailu oppilaitosten välillä kiristyy. Markkinointia tarvitaan ja sitä on tehostettava opiskelijoiden saamiseksi. Mahdollisuuksia on monia, joista oppilaitosten on löydettävä omansa. Kehittämisprojektin toimintatapa alan markkinoinnin lisäämiseksi on ollut kyselyn teettäminen peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Kyselyn avulla aktivoitiin oppilaat marata-alan ja ammatinvalinnan pohtimiseen tarkemmin. Ammatilli- - itsearviointivälineitä opetuksen kehittämiseen matkailu-, ravitsemus ja talousalalla 21

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tytöt LVI-alan opinnoissa

Tytöt LVI-alan opinnoissa Tytöt LVI-alan opinnoissa Mallissa on hyvä olla jokin kokonaiskaavio eli kuva. Tämän lisäksi mallia voi kuvata tekstillä. Ulkopuolisen pitää saada vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin (avaa näitä

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot