Kuva 2. Erilaisia tulivuorityyppejä (Types of volcano 2000 mukaan).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva 2. Erilaisia tulivuorityyppejä (Types of volcano 2000 mukaan)."

Transkriptio

1 Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa: riskien ennakointi ja toiminta onnettomuustilanteessa Henna-Riikka Helkiö Kirsi Lehtinen Johdanto Kuva 1. Meksikon sijoittuminen kolmen eri litosfäärilaatan alueelle (Gutiérrez, Carlos 2001 mukaan). Meksikossa luonnonkatastrofien uhka on läsnä joka päivä. Kiinnostus tutkimusaiheeseen kumpuaa siitä, että luonnonmullistukset tuntuvat viime vuosina lisääntyneen ja ihmisen on sopeuduttava niihin. Meksiko sijaitsee usean mannerlaatan yhtymäkohdassa ja maan väkiluku on korkea. Meksikossa oli myös suuri maanjäristys Nämä seikat tarjoavat loistavan lähtökohdan tähän tutkimukseen. Tutkimuksessa keskitytään endogeenisiin hasardeihin, eli laattaliikuntojen aikaansaamiin maanjäristyksiin ja tulivuorenpurkauksiin. Tutkimuksessa paneudutaan siihen, miten viranomaiset ovat varautuneet kyseisiin luonnonkatastrofeihin ja miten niitä pyritään ennakoimaan. Meksiko sijaitsee seismisesti hyvin aktiivisella vyöhykkeellä kolmen eri litosfäärilaatan alueella (kuva 1). Suurin osa Meksikon maa-alueesta sijaitsee länteen päin liikkuvalla Pohjois-Amerikan laatalla. Siihen törmää luoteesta liikkuva mereinen Kookossaarten laatta, joka työntyy Pohjois-Amerikan laatan alle. Kyseinen alityöntövyöhyke aiheuttaa toistuvasti maanjäristyksiä Meksikon eteläisissä osissa. Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laatat hankautuvat toisiaan vasten eri suuntiin. Nämä jatkuvat liikeet aiheuttavat maanjäristyksiä etenkin läntisessä Meksikossa. Sama liike on myös vetänyt Kalifornian niemimaan irti rannikosta synnyttäen Kalifornianlahden. (Strahler & Strahler 1997:286). Kun mereinen Kookossaarten laatta työntyy Pohjois-Amerikan laatan alle, kiviaines sulaa. Sula kiviaines kohoaa ylös laatan rakojen ja muiden heikkousvyöhykkeiden läpi synnyttäen tulivuoriketjun, joka kulkee Meksikon keskiosien poikki (kuva 1). (Strahler & Strahler 1997:287). Katsauksen tavoitteena on selvittää, miten Meksikossa on varauduttu tulivuorenpurkauksiin ja maanjäristyksiin ja miten näitä uhkia ennakoidaan. Yksi ennakoinnin ja varautumisen tärkeä osa-alue on erilaiset toimintasuunnitelmat. Pyrimme selvittämään, millaisia suunnitelmia onnettomuuksien varalle on kehitetty. Lähteinä käytetään useita Meksikon sisäasiainministeriön ja sen alaisen CENAPRED:n julkaisuja. CENAPRED:n ja SEDENA:n (Meksikon puolustusministeriö) kotisivuilla on myös paljon tietoa esim. erilaisista ohjelmista. Aiemmista tutkimuksista katsauksessa on käytetty José da Cruzin (1993) tutkimusta Mexico Cityn vuoden 1985 maanjäristyksistä. Kävimme myös tutustumassa CENAPRED:n tiloihin ja toimintaan Meksiko Cityssä. Taustatietoa Meksikon tulivuorista Tulivuoret voidaan jakaa rakenteensa ja muotonsa mukaan eri tyyppeihin. Kuvassa 2. näkyvät yleisimpien tulivuorityyppien kaavakuvat. Meksikossa esiintyy esimerkiksi kerrostulivuoria, kilpitulivuoria, monogeneettisiä tasankoja, sekä tuhkatulivuoria, joiden sijainti ja niiden aiheuttama riski näkyvät kuvassa 3. Kerrostulivuori on erilaisista tyypeistä maisemallisesti ehkä kaikkein upein, mutta myös vaarallisin tulivuorityyppi (Volcano world 2005). Tunnettuja kerrostulivuoria ovat esimerkiksi Fuji Japanissa ja Agua Guatemalassa. Meksikossa kerrostulivuoria ovat muun muassa Popocatépetl ja Tres Virgenes, 10

2 Helkiö, Lehtinen, Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa Kuva 2. Erilaisia tulivuorityyppejä (Types of volcano 2000 mukaan). Kuva 3. Meksikossa esiintyviä erilaisia tulivuorityyppejä ja niiden muodostama riski (Gutiérrez, Carlos 2001 mukaan). joista ensimmäisen toiminta aiheuttaa suuren riskin (kuva 3). Kerrostulivuoria syntyy useimmiten laattojen alityöntövyöhykkeisiin. Klassisen stratotulivuoren alarinteet ovat profiililtaan loivat, mutta rinteet jyrkkenevät huippua kohti (kuva 2). Kerrostulivuorella on yleensä melko pieni purkausaukko. Tyypillisesti vuorella on kerroksellinen rakenne, joka on muodostunut eri aikoina purkautuneista laavavirroista, tuhkasta ja mudasta. Kerrostulivuoren magma on yleensä melko viileää, sitkeää ja piihapporikasta johtuen alityöntyvyöhykkeessä sulaneista mantereisista kiviaineksista. Tällöin se muodostaa helposti tulpan kraatteriin, jolloin paine kraatterissa kasvaa ja purkaus on useimmiten raju. Toinen, edellistä profiililtaan paljon matalampi ja loivempi tulivuorityyppi on kilpitulivuori (kuva 2) (Volcano world 2005). Kilpitulivuoria ovat esimerkiksi Havaijin tulivuoret, kuten Mauna Loa ja Tortuga Meksikossa (kuva 3). Kilpitulivuoren magma on yleensä basalttista, kuumaa ja notkeaa, jolloin se valuu helposti rinnettä alas, eikä yleensä aiheuta räjähdysmäisiä purkauksia. Suurin osa purkaustuotteista on laavaa. Kilpitulivuoret ovat yleisimpiä mannerlaattojen erkanemiskohdissa. Pienimpiä tulivuorityypeistä ovat tuhkatulivuoret, jotka saattavat olla korkeudeltaan vain 300 metriä (kuva 2) (How volcanoes work 2005). Tällainen on esimerkiksi noin 300 km Meksiko Cityn länsipuolella sijaitseva Paricutín, joka kuuluu vaarallisimpaan riskiryhmään (kuva 3). Tuhkatulivuoria esiintyy basalttisilla laavatasangoilla tai parasiittisinä purkausaukkoina kilpi- ja kerrostulivuorien kyljessä, varsinaisen purkauskanavan sivussa, kuten kuvasta 2. näkyy. Tulivuorista purkautuu basalttista ainesta, joka koostuu aina pienistä lapilleista ja roiskeista suuriin vulkaanisiin pommeihin. Laavassa esiintyy myös useimmiten kaasukuplia, jotka antavat purkaustuotteille tuhkamaisen leiman niiden laskeutuessa rinteille. Monogeneettiset tasangot ovat joskus jopa satojen tuhansien erillisten purkausaukkojen ja virtojen muodostamia alueita (Volcano world 2005). Magmaa purkautuu maan pinnalle usein hyvin vähän ja purkautuessaan se raivaa aina uusia kanavia kohti maan pintaa. Monogeneettiset alueet, kuten Micho- 11

3 acán Guanajuato ja San Martín Tuxtla (kuva 3) ovat tyypillisiä Meksikossa, sekä myös esimerkiksi Pohjois-Amerikan luodeosissa. Ryoliitti-kaldera -kompleksit, kuten Meksikon Amealco, eivät useimmiten näytä lainkaan klassisilta tulivuorilta (kuva 2 ja 3)(Volcano world 2005). Niiden purkaukset ovat yleensä niin räjähdysmäisiä, että varsinaista tulivuorta ei muodostu lainkaan, vaan räjähdyspurkauksesta jää jäljelle vain romahtanut kaldera. Tunnetuin tämän tyyppinen purkaus lienee Krakataun 1883 purkaus. Räjähdyksissä purkautunutta tuhkaa saattaa levittäytyä jopa tuhansien neliökilometrien alueelle purkauskohdasta. Meksikossa on yli 2000 tulivuorta, joista 14 aktiivisia. Aktiivinen tulivuori on tulivuori, joka on juuri purkautumassa tai joka on joskus historiassa purkautunut ja sen uskotaan purkautuvan tulevaisuudessakin. Nukkuva tulivuori ei ole juuri nyt toiminnassa, mutta saattaa silti joskus purkautua. Tulivuorten toiminta on tavallisesti jaksoittaista ja lyhyehköjä toimintajaksoja seuraavat yleensä pitkät lepokaudet. Tulivuorten lepokaudet ovat kuitenkin eripituisia ja näiden kausien jälkeen voi tapahtua kiivaitakin purkauksia. Sammunut tulivuorikin voi siis aktivoitua uudelleen. Osalla Meksikon aktiivisista tulivuorista on ollut tuhoisia toimintajaksoja. Yksi tuhoisista purkauksista oli El Chichónin purkaus vuoden 1982 maalis- ja helmikuun vaihteessa. Tämän purkauksen seurauksena kuoli noin 2000 ihmistä ja loukkaantuneita oli parikymmentä tuhatta. Kyseinen purkaus vaikutti myös otsonikerrokseen. (de la Cruz Reyna 2004). Meksikossa on syntynyt lähihistoriassa myös kaksi uutta tulivuorta. Paricutín syntyi maissipellosta Noin tuhat ihmistä kuoli Paricutínin viimeisimmässä suuressa purkauksessa, vuonna Paricutínin synty vei kuitenkin monilta ihmisiltä elinkeinon tuhotessaan karjaa, sadon ja aiheuttaessaan esim. happosateita. Toinen uusi tulivuori Meksikossa on El Jorullo. Se sijaitsee samalla Michoacán Guanajuaton monogeneettisellä alueella kuin Paricutín. (Paricutin 2003). Meksikon aktiivisimmat tulivuoret ovat Popocatépetl ja Colima. Popocatépetl on azteekkien kieltä ja tarkoittaa savuava vuori. Colimalla on rekisteröity kiihtynyttä aktiivisuutta vuodesta 1999 lähtien. Tulivuorella on havaittu yksittäisiä räjähdyksiä, joista muutamat aiheuttivat tulivuoren ympäristössä mm. metsäpaloja sekä tuhkalaskeumia ja johtivat evakuointeihin lähialueilla. Laavavirtoja on esiintynyt vuodesta 1999 lähtien vuoteen 2001 saakka. Myöhemmin aktiivisuus on jatkunut suhteellisen alhaisella tasolla. Silti pyroklastisia virtoja havaitaan edelleen, kuten tapahtui esim. 17. heinäkuuta Popocatépetl, jota kutsutaan yleisesti Popoksi, on myös ollut suhteellisen aktiivinen vuoden 1994 lopusta lähtien. Tällöin joulukuun 21. päivä tapahtui 4 räjähdystä, joita seurasi lisääntyvät kaasu- ja tuhkapäästöt. Vuoren juurelta evakuoitiin ihmistä. Tuhkapäästöt jatkuivat vuosina 1995 ja Vuosina 1997, 1998 ja 1999 oli räjähdyksiä, jotka aiheuttivat metsäpaloja. Joulukuussa 2000 rekisteröitiin nykyisen aktiivisuusvaiheen suurin purkaus, joka johti yhtä suuriin evakuointeihin kuin vuonna Tämän jälkeenkin tulivuorella on rekisteröity useita räjähdyksiä. (de la Cruz Reyna 2004). Taustatietoa Meksikon maanjäristyksistä Vuonna 1985 Meksikossa koettiin maan historian tuhoisin maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 8,1 Richterin asteikolla. Pääjäristys iski ja jälkijäristys seuraavana päivänä. Ihmiset ja viranomaiset eivät olleet valmistautuneita järistykseen. Ei ollut olemassa koordinointia eikä organisointia. Järistyksen seurauksena Meksikossa alettiin varautua järistyksiin paremmin. Vuonna 1986 perustettiin SINAPROC, National Civil Protection System. Sen tehtävänä on muun muassa vahvistaa civil protection kulttuuria, määrittää riskipaikkoja ja arvioida mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia. Jokainen onnettomuuden estämiseen käytetty dollari säästää 5-7 dollaria. Vuoden 1985 järistys vaikuttaa edelleen Meksikon talouteen. kertoi Hernández Dávalos (2006). Maanjäristyksistä löytyy eri lähteistä hyvin ristiriitaista tietoa. Saman järistyksen ilmoitettu voimakkuus, kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä aineellisten vahinkojen määrä vaihtelee lähteestä riippuen. Yleensä viranomaiset arvioivat uhrien lukumäärän mieluummin liian pieneksi, epävirallisten arvioiden ollessa paljon suurempia. Esimerkiksi Meksikon vuoden 1985 järistyksestä kertovassa aineistossa uhriluku vaihtelee 4000 ja välillä. Yleisesti puhutaan kuitenkin noin kuolleesta. (da Cruz 1993:118). Meksikossa oli 1900-luvulla 71 suurta maanjäristystä. Taulukossa 1 on mainittu niistä muutamia. Pelkästään vuoden 1999 järistykset vaurioittivat yli kotia, lähes 4000 koulua ja reilua 200 sairaalaa. (Programa Nacional 2001:41). Taulukko 1 on muokattu useamman lähteen perusteella ja esimerkiksi voimakkuudeksi on merkitty yleisimmin lähteissä mainittu. 12

4 Helkiö, Lehtinen, Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa Taulukko 1. Meksikon tuhoisia maanjäristyksiä. (Muokattu USGS earthquake hazards program: Significant earthquakes of the world (2006); Terremotos historicos de Mexico (2006) ja de la Cruz Reyna (2004) pohjalta.) Päivämäärä Episentrumin sijainti Magnitudi Richterin asteikolla Seurauksia Colima, Jalisco 8, luvun voimakkain järistys Meksikossa Guerrero 7,8 55 kuollutta Oaxaca 7,9 9 kuollutta Guerrero 7,6 5 kuollutta Keski-Meksiko 6,4 300 kuollutta, jäi kodittomaksi Michoacán 8,1 n kuollutta, aineelliset vahingot n. 4 mrd. USD Jalisco 7,4 49 kuollutta, laajat tuhot Jaliscon ja Coliman alueilla Oaxaca, Puebla 7,0 15 kuollutta, vahingot 1434,7 milj. pesoa Oaxaca 7,5 35 kuollutta, vahingot 1424 milj. pesoa Colima 7,6 29 kuollutta, 300 loukkaantunutta, koditonta Taulukko 2. Meksikon viimeisimpiä järistyksiä. (Koottu: Earthquake hazards program: Recent earthquakes (2006) pohjalta.) Päivämäärä Episentrumin sijainti Magnitudi Richterin asteikolla Kalifornianlahti 6, Guerreron rannikko 6, Jaliscon rannikko 4, Chiapasin rannikko 4, Guerrero 5, Chiapasin rannikko 4,5 Meksikossa maanjäristykset ovat arkipäivää, kuten näkee taulukosta 2, johon on koottu muutamia alkuvuoden 2006 järistyksistä. Järistysten mahdollisesti aiheuttamista vahingoista ei ole tietoa. Hernández Dávalos (2006) kertoi esitelmässään, että Acapulcon alueelle odotetaan vuoden -85 maanjäristystä suurempaa järistystä. Arviota järistyksen ajankohdasta hän ei esittänyt. Järistysaallot saavuttaisivat Meksiko Cityn kahdessa minuutissa. Tällä aikataululla ihmisten varoittaminen on mahdotonta. Todella suurta tulivuorenpurkausta ei asiantuntijoiden mukaan ole tulossa vuoteen. Endogeenisten hasardien tutkimusohjelmia ja -laitoksia CENAPRED CENAPRED on sisäministeriön alainen Kansallinen katastrofien ehkäisemiskeskus, joka on toiminut vuodesta 1990 lähtien. Aloite keskuksen perustamiseksi syntyi vuoden 1985 maanjäristysten jälkeen, jolloin Meksikon liittovaltio ja yliopisto (UNAM) yhdessä Japanin hallituksen kanssa ryhtyivät yhteistyöhön. Japani lainasi 10 miljoonaa dollaria toiminnan alkuun saamiseksi. Keskuksen tavoitteena on ehkäistä katastrofeja ja varoittaa kansalaisia heidän henkeään, omaisuuttaan, tai ympäristöään uhkaavista luonnon- ja ihmisen aiheuttamista vaaroista. Tähän pyritään monipuolisen tutkimuksen, seurannan, koulutuksen, sekä tiedon välityksen keinoilla. (Hernández Dávalos 2006). Tulivuoren vaarallisuutta arvioidaan eri tavoin. Bibliografisen tutkimuksen avulla selvitetään historiallisten tulivuorten purkauksien aiheuttamia vahinkoja. Esihistoriallisten purkausten suuruutta hahmotetaan isotooppitutkimuksin. Näiden pohjalta muodostetaan tietokanta, jossa on lisäksi tarkkaa tietoa viimeisistä purkauksista. Tietokannan avulla on mahdollista selvittää purkausten tilastollinen jakautuminen, jolloin pystytään arvioimaan todennäköisyys sille, kuinka usein tietyntyyppinen purkaus esiintyy. (de la Cruz Reyna 2004:32). 13

5 Tutkimuksin havaituista uhkista laaditaan kartat, joissa esitetään ensisijaiset riskit, kuten pyroklastiset virrat, ja kuvataan niiden etenemisnopeus, ulottuvuus ja toissijaiset vaikutukset, kuten mutavyöryt. Esimerkiksi Popolle tehdyssä uhkakartassa vaaravyöhykkeitä on neljä. Lähimpänä vuorta olevalla alueella 1 vaara on suurin. Tällä alueella on ollut keskimäärin kaksi isoa purkausta 1000 vuodessa. Alueella 2 vaara on pienempi. Vulkaanisia tapahtumia, jotka vaikuttavat tähän alueeseen, tapahtuu keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa. Aluetta 3 koskevat vain erittäin suuret purkaukset. Viimeisen vuoden aikana tällaisia purkauksia on ollut kymmenen. Alueella 4 vaarat johtuvat toissijaisista tekijöistä, kuten tulvista ja mutavyöryistä, jotka voisi aiheuttaa esim. Popon jäätikön sulaminen. Alueen 4 osat eivät ole säännöllisenä kehänä tulivuoren ympärillä, kuten muut alueet, vaan ne kulkevat tulivuorelta poispäin esim. pinnanmuotoja seuraten. Kun perinteiset kartat siirretään paikkatietojärjestelmään, saadaan laajoja tietokantoja, joissa pystytään huomioimaan monet eri tekijät, kuten topografia, geologia, todennäköisyyslaskelmat ja väestön jakautuminen. (de la Cruz Reyna 2004:33). Ainoa luotettava tapa arvioida tulivuoren aktiivisuustasoa on tarkkailu ja systemaattinen monitorointi sekä visuaalisesti että erilaisin välinein. CENAPRED:ssa monitoroidaan kolmea tulivuorta, Popoa, Orizabaa ja Chichónia. Colima-tulivuorta seuraa yliopisto. Näille tulivuorille on olemassa myös evakuointisuunnitelmat. (Hernández Dávalos 2006). Esim. Popolle on asennettu yhteistyössä CENAPRED:n, sisäasiainministeriön, UNAM:n ja USGS:n (United States Geological Survey) kanssa monimutkainen telemetriseen havainnointiin perustuva tarkkailulaitteisto viime vuosina. Tulivuorella on neljänlaisia monitoreja: visuaaliseen havainnointiin perustuvia, seismisiä, geodeettisiä ja geokemiallisia. Näistä tärkeintä on seisminen monitorointi. Monitorien verkko Popolla koostuu 15 asemasta tulivuorta ympäröivillä rinteillä 4300 metrin korkeuteen asti ja 1,5 kilometrin päähän kraatterista. Välineistö koostuu muun muassa kahdeksasta kolmiulotteisesta seismografista, neljästä muodonmuutoksia mittaavasta klinometristä, videokamerasta, Doppler-tutkasta ja kirjavasta valikoimasta erilaisia geodeettisia mittareita ja kemiallisia analyyseja, kuten esim. hiili- ja rikkidioksidipitoisuuksien vaihtelun seuraaminen. (CENAPRED 2006). CENAPRED: sta ollaan kiinteässä yhteydessä Mexico Cityn lentokenttään, koska tulivuorten päästöt voivat aiheuttaa lentoliikenteelle vaaratilanteita (Hernández Dávalos 2006). Popoa valvotaan kellon ympäri. Jos tulivuoren aktiivisuudessa havaitaan jotain epänormaalia kasvua, hälytysjärjestelmä aktivoituu. Se lähettää automaattisesti viestit tiettyihin viranomaisten matkapuhelimiin. (CENAPRED 2006). Katastrofin sattuessa CENAPRED ei anna evakuointimääräyksiä. He vain antavat viranomaisille suosituksia, joiden perusteella evakuoinnista päätetään. Katastrofin sattuessa pelastustöistä huolehditaan kuntatasolla. Jos tällä tasolla ei pystytä tekemään tarpeeksi, valtio auttaa. Jos valtion tasokaan ei riitä, turvaudutaan kansainväliseen humanitääriseen apuun. (Hernández Dávalos 2006) Meksikon armeijan katastrofivalmius Armeijalla on myös olemassa suunnitelma, DN III E, väestön avustamiseksi. Armeija avustaa esimerkiksi kuljetuksissa, ruuan saannissa ja tilapäissuojien tarjonnassa. Armeija myös vahtii mahdollisimman pitkään evakuoituja taloja. Monet tulivuorten läheisyydessä asuvista ihmisistä on hyvin köyhiä maanviljelijöitä, joiden koko omaisuus on kiinni kodissa. Tällaisia ihmisiä on hyvin vaikea saada jättämään kotinsa edes katastrofin uhatessa. Mitään ei tule tapahtumaan. Olen syntynyt täällä. Pysyn täällä. (Hernández Dávalos 2006) DN III E on siviilien pelastamiseksi katastrofitilanteessa laadittu ohjelma, jonka toimeenpanevana voimana ovat Meksikon armeija ja ilmavoimat (Secretaría de la Defenca Nacional 2006). Ohjelma on ollut käytössä vuodesta 1966 lähtien, jolloin Panuco - joen tulviminen aiheutti katastrofitilanteen maassa. Ohjelma on kolmiportainen. Tavoitteena on laatia suunnitelmia siviilien, heidän omaisuutensa ja ympäristönsä suojelemiseksi katastrofitilanteessa. Armeijan ja ilmavoimien joukot toimivat myös onnettomuustilanteissa, jolloin he osallistuvat pelastusja lääkintätoimiin, sekä ruokakuljetuksiin. Akuutin katastrofitilanteen jälkeen joukot osallistuvat onnettomuusalueiden ja esimerkiksi teiden raivaamiseen, jotta uhrien kotiinpaluu olisi mahdollista. (da Cruz 1993:103). PEPyM PEPyM-lyhenne tulee sanoista Programa Especial de Prevención y Mitigación del Riesgo de Desastres. Se on sisäasiainministeriön koordinoima ohjelma katastrofien ehkäisemiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi. Ohjelmalla on kuusi tavoitetta, joista neljä liittyy fyysisten vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kaksi 14

6 Helkiö, Lehtinen, Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa tavoitetta pyrkii vähentämään sosio-ekonomisia ja psyko-sosiaalisia haittoja. Tavoite 1 on tunnistaa uhat ja riskit sekä parantaa ihmisten tietoutta niitä koskien. Toisena tavoitteena on vähentää fyysistä haavoittuvuutta kahdella tavalla. Kansallisella tasolla tiukennetaan rakennusmääräyksiä esim. materiaaleja koskien. Infrastruktuuria arvioidaan ja sen haavoittuvuutta pyritään vähentämään. Muun muassa teitä, julkisia rakennuksia, sähkönjakelua ja historiallisia rakennuksia vahvistetaan ja parannetaan hätätilanteiden varalta. (Programa Especial 2001). Tavoite 3 on teknologian kehittäminen riskien vähentämiseksi. CENAPRED ja yliopistot suorittavat tutkimuksia, joiden perusteella annetaan uusia määräyksiä koskien talojen rakenteita ja materiaaleja. Hälytysjärjestelmää pyritään myös parantamaan. Riskipaikkojen tiivis tarkkailu ja sitä kautta saadut varhaiset arviot esim. seismisestä aktiviteetista auttavat nopeuttamaan varoitusjärjestelmää. (Programa Especial 2001). Neljäntenä tavoitteena on lisätä itsesuojelukulttuuria. Ihmiset yritetään saada sisäistämään terve itsesuojeluvaisto. Tähän tavoitteeseen yritetään päästä jakamalla ihmisille tietoa esim. erilaisten kampanjoiden avulla. (Programa Especial 2001). Tulivuorten läheisyydessä sijaitsevissa kylissä järjestetään usein tiedotustilaisuuksia. Monesti käy niin, että kylän miehet eivät saavu lainkaan paikalle. Kyliin ei pidä mennä luennoimaan puku päällä, koska ihmiset eivät kuuntele suuria herroja. Tiedon perille saaminen on siis usein erittäin vaikeaa ja aikaa vievää (Hernández Dávalos 2006). Erityisesti geologisiin riskeihin liittyviä projektiohjelmia on 32. Näistä 17 liittyy maanjäristyksiin: PRESISMO:lla (Programa Especial de Protección Civil para Sismo) on hyvin monenlaisia ohjelmia. Ohjelmat liittyvät PEPyM:n tavoitteisiin. Ohjelmien vaikutusalueet vaihtelevat alueellisesta maanlaajuisiin. Jokaisella ohjelmalla on omat portaittaiset tavoitteensa sekä kustannusarvio, joka jakautuu eri vuosille. Ohjelmat on jaettu kiireellisyydeltään erittäin tärkeisiin ja tärkeisiin. Esim. ohjelma RG4: n tavoitteena on tuottaa opas historiallisten rakennusten haavoittuvuuden vähentämiseksi. Ohjelman budjetti vuosille on USD. Suurin osa ohjelmista liittyy rakentamiseen. Ohjelmissa on aina koordinaattori sekä täytäntöönpanija- ja neuvonantajaviranomaiset. Joskus mukana on myös ulkopuolisia tahoja, kuten USGS (Programa Especial ). Yhdeksän ohjelmista liittyy kahdeksaan eri tulivuoreen. Ohjelmien RG18 - RG25 tavoitteena on tunnistaa ja vähentää riskejä mm. Popoa, El Chichónia ja Colimaa ympäröivillä alueilla. Tähän pyritään esim. tekemällä riskikarttoja, joihin kuuluu myös arvio maanvyörymien vaikutuksista, sekä parantamalla tulivuorten monitorointia. Aktiivisten tulivuorten alueilla seurataan myös esim. kaasu- ja tuhkapäästöjen ympäristövaikutuksia. Ohjelmien budjetit vaihtelevat USD välillä. RG26-ohjelman tavoitteena on saada hälytysjärjestelmä Popon yhteisöille. (Programa Especial ). Endogeenisten hasardien huomioiminen rakentamisessa Meksiko Cityn keskustassa maa on vetisyytensä johdosta erittäin pehmeää. Kaupungin paikalla sijaitsi aiemmin Texcoco-järvi, joka kuivattiin kaupungin kasvaessa. Meksiko Cityn alla on muun muassa täytemaata sekä paksuja savesta ja vulkaanisesta materiaalista muodostuneita hienosedimenttikerroksia. Kiinteä kiviaines on paikoin yli 100 metrin syvyydessä. Kauempana keskustasta kiinteä kiviaines on lähempänä maanpintaa. Vetinen maa ei ime yhtä hyvin maanjäristyksen aaltoenergiaa kuin kallioperä. Järistyksen yhteydessä pehmeä maaperä menettää lujuutensa ja alkaa käyttäytyä kuin neste muistuttaen hieman juoksuhiekkaa. CENAPRED: ssa valmistellaan ohjelmaa, jonka avulla joka kaupunginosalle pyritään tekemään oma suunnitelma, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset ominaisuudet. Kyseessä on pitkä projekti, joka vaatii paljon havainnointia. Ohjelma tutkii maaperän dynamiikkaa. Sen avulla on saatu paljon tärkeää tietoa. (Hernández Dávalos 2006). CENAPRED:n tutkimusten ansiosta on päivitetty Meksikon rakennusmääräyksiä antamalla esim. suosituksia rakennusten perustuksiin. CENAPRED: ssa on paljon erilaisia laitteita rakennustutkimukseen. Laitteilla simuloidaan maanjäristyksiä ja tutkitaan, miten eri materiaalit ja rakenteet kestävät erilaisia liikkeitä (Hernández Dávalos 2006). Yhteenveto Endogeenisten hasardien tutkimus ja monitorointi keskittyy vahvasti CENAPRED:iin, mutta varsinaista koko maan kattavaa katto-organisaatiota ei ole. Ensimmäinen mielikuva CENAPRED:sta oli, että se on todella hyvin organisoitu ja asioihin on paneuduttu enemmän kuin tutkimusryhmä olisi osannut odottaa. Tarkemman aiheeseen paneutumisen jälkeen yleiskuva oli kuitenkin muuttunut 15

7 sekavaksi. Maassa on paljon erilaisia ohjelmia eri ministeriöiden ja niiden alaisten organisaatioiden toimesta. Ohjelmissa on paljon päällekkäisyyksiä. Epäselväksi jää, kuka vastaa mistäkin. Ohjelmien toimivuus käytännössä vaikuttaa myös epävarmalta. Ennakointiin tähtäävät toimet ja ohjelmat vaikuttavat hyviltä ja toimivilta. Tulivuorenpurkauksiin on varauduttu maanjäristyksiä paremmin, mutta niihinkin vain osalla aktiivisista tulivuorista. Mahdollisen onnettomuuden tapahtuessa asiat eivät ehkä olisikaan niin hyvin kuin voitaisiin olettaa. Meksikon armeijan DN III E -ohjelma toimii todennäköisesti vain harvaan asutuilla alueilla ja ennustettavissa olevissa onnettomuuksissa. Ohjelman puitteissa voidaan suorittaa esimerkiksi evakuointeja, mutta toimisiko se vieläkään maanjäristyksen sattuessa suurkaupungissa? Maanjäristyksiin ei tunnuta olevan vieläkään tarpeeksi hyvin varautuneita. Toisaalta maanjäristyksen luonne onnettomuutena on sellainen, että siihen on aina vaikeata varautua. Ennakointi liittyykin lähinnä juuri rakennusten ja muun infrastruktuurin parantamiseen. Mistään ei selvinnyt, kuinka kauan kestää, että esimerkiksi CENAPRED:ssa suoritettavien tutkimusten tulokset siirtyvät käytännön rakentamiseen. Tutkimusten ensimmäisiä tuloksia saadaan 3 kuukauden sisällä, mutta siitä kuluu vielä pitkä aika ennen kuin tieto saadaan rakentajille. Lähteet: Hernández Dávalos, Marcos (2006). CENAPRED: n toiminnan esittely. Luento CENAPRED, Mexico City. CENAPRED (2006). Descripción del Monitoreo Volcánico <http://www.cenapred. unam.mx/es/instrumentacion/instvolcanica/ MVolcan/DescripcionMvolcan/>. da Cruz, José (1993). Disaster and Society. The 1985 Mexican Earthquakes. Meddelanden från Lunds universitets geografiska institutioner, avhandlingar s. de la Cruz Reyna, Servando (2004). Volcanes. Peligro y Riesgo Volcánico en México. Centro Nacional de Prevención de Desastres. CENAPRED. 54 s. Earthquake hazards program: Recent earthquakes (2006). U.S. Geological Survey <http://neic.usgs.gov/neis/qed/>. Gutiérrez, Carlos (2001). Riesgos Geológicos. Teoksessa Sánchez Pérez, Tomás & Oscar Zepeda Ramos (toim.): Diagnóstico de Peligros e Identificación de Riesgos de Desastres en Mexico. Secretaría de Gobernación. Mexico. How volcanoes work (2005). Department of Geological Sciences, San Diego State University <http://www.geology. sdsu.edu/how_volcanoes_work/>. Paricutin (2003) <www.paricutin.com>. Programa Especial de Prevención y Mitigación del Riesgo de Desastres (2001). Secretaría de Gobernación. Mexico. 137 s. Programa Nacional de Protección Civil (2001). Secretaría de Gobernación. Mexico. 92 s. Secretaría de la Defenca Nacional (2006). Meksikon puolustusministeriö <http://www. sedena.gob.mx/index4.html>. Strahler, Alan & Arthur Strahler (1997). Physical geography. Science and systems of the human environment. John Wiley & Sons, Inc., New York. 637 s. Terremotos historicos de Mexico (2006). UNAM, geofysiikan laitos <www.ssn. unam.mx/ssn/doc/cuaderno1/ch5.html>. Types of volcano (2000) <http:// mediatheek.thinkquest.nl/~ll125/en/ fullvolcano.htm> USGS earthquake hazards program: Significant earthquakes of the world (2006). U.S. Geological Survey <http:// earthquake.usgs.gov/eqcenter/eqarchives/ significant/>. Volcano world (2005). University of North Dakota <http://volcano.und.nodak.edu/>. 16

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa P. Heikkinen 1, L. J. Pesonen 2, A. Korja 1, H. Virtanen 3 ja A. Beckmann 2 1 Seismologian laitos, Helsingin yliopisto, PL 68, 00014 Helsingin yliopisto 2 Geofysiikan

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma Kreikan tulivuoret Työohje

Tuntisuunnitelma Kreikan tulivuoret Työohje Tuntisuunnitelma Kreikan tulivuoret Työohje Johdanto: Holoseenikauden vulkaaninen aktiivisuus Helleenisellä alueella on jatkunut lähes tauotta jo 40 miljoonaa vuotta. Vanhimpia ilmentymiä vulkaanisesta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

ENDOGEENISET HASARDIT

ENDOGEENISET HASARDIT ENDOGEENISET HASARDIT Mikko Vestola Koulun nimi GE3-Maantiedon projekti Opettaja: Opettajan nimi 12.11.2003 Arvosana: 10 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Endogeeniset hasardit...3 1.1.1 Maanjäristykset...3

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista.

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Aikani tulivuorivahtina. Työskentely Holuhraunin purkausalueella 30.8. 12.9.2014 148 GEOLOGI 66 (2014)

Aikani tulivuorivahtina. Työskentely Holuhraunin purkausalueella 30.8. 12.9.2014 148 GEOLOGI 66 (2014) Aikani tulivuorivahtina Työskentely Holuhraunin purkausalueella 30.8. 12.9.2014 148 GEOLOGI 66 (2014) TEKSTI JA KUVAT: PAAVO NIKKOLA KIRJOITETTU 20.10.2014 Seismografit rekisteröivät magman liikkeeseen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Säilytä tämä! Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen

Säilytä tämä! Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen Säilytä tämä! Turvallinen TILA Opas maatilan varautumiseen 2 Maatilan varautuminen Yritystoiminnassa ennakointi ja riskien hallinta eri tilanteissa on tärkeää. Suomalainen maatila on tyypillisesti samaan

Lisätiedot

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Katastrofiin varautuminen liikematkustuksessa miten toimia ennalta? Ifin matkapäivä 11.10.2011

Katastrofiin varautuminen liikematkustuksessa miten toimia ennalta? Ifin matkapäivä 11.10.2011 Katastrofiin varautuminen liikematkustuksessa miten toimia ennalta? Ifin matkapäivä 11.10.2011 Heikki Hernesmaa Turvallisuuspäällikkö Wärtsilä Corporation Mikä on katastrofi? Henkilöön tai omaisuuteen

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015

Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015 Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015 Tiedonkeruu - kysely Kyselyn luonnos lähetettiin kommenteille 11.7.2015 Lopullinen kysely lähetettiin 15.1.2015 11 vastausta: Tsekki, Suomi, Ranska, Britannia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Sara ja Prakash Dhakal 2 / 2015 1.7.2015

Sara ja Prakash Dhakal 2 / 2015 1.7.2015 Sara ja Prakash Dhakal 2 / 2015 1.7.2015 Aurinkoisia terveisiä Suomesta, Nurmijärveltä! Kevät on ollut monin tavoin erilainen ja paljon on tapahtunut, näistä tunnelmista on hyvä kirjoittaa juuri ennen

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi Ajankohtaista 1. erä opetusmonisteita

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI Haukiputaan Kehitys Oy toimi yli 30 vuotta Haukiputaan kunnan elinkeinoyhtiönä. Uuden Oulun perustamisen myötä yhtiön rooli supistui toimitilojen tarjoajaksi yrityksille

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Leirintäturvallisuus. Markku Vänskä Leirintä- ja turvatoimikunta 20.11.2010 23.11.2010 1

Leirintäturvallisuus. Markku Vänskä Leirintä- ja turvatoimikunta 20.11.2010 23.11.2010 1 Leirintäturvallisuus Markku Vänskä Leirintä- ja turvatoimikunta 20.11.2010 23.11.2010 1 2010 rajuilmat sääkartalla Asta 30.7 Veera 4.8 Lahja 7.8 Sylvi 8.8 Myrsky vai rajuilma? Myrskyn määritelmän mukaan

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto 20 kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto Esipuhe Asennustuet ovat innovatiivinen, helppo ja käytännöllinen tapa asentaa FinnCeramic 20 paksuisia kivipuristelaattoja. Tukien avulla laatat voidaan

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

SAN ANDREASIN SIIRROS

SAN ANDREASIN SIIRROS Suvi Heinonen 012599321 7.12.2006 SAN ANDREASIN SIIRROS ABSTRAKTI San Andreasin siirros on oikeakätinen sivuttaissiirros, jota pitkin tapahtuu suurin osa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot