Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa. Johdanto. Trooppiset hirmumyrskyt. Heidi Leppäniemi Laura Savolainen
|
|
- Ada Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa Heidi Leppäniemi Laura Savolainen Johdanto Meksikossa esiintyy sen maantieteellisen sijainnin ja yhteiskunnallinen kehitysasteen vuoksi lukuisia hasardeja, eli ympäristöllisiä uhkia, jotka voivat vaarantaa ihmisten ja muiden eliöiden elinmahdollisuuksia ja jotka vaikuttavat negatiivisesti hyvin monien meksikolaisten elämään. Tässä tutkimuksessa keskitymme näistä hasardeista yhteen, Meksikon hydrometeorologisiin hasardeihin, ennen muuta hurrikaanien tarkastelemiseen. Hurrikaanit ovat etenkin Meksikon itärannikolla ja Jukatanin niemimaalla vuosittainen ongelma. Tästä huolimatta niemimaa on valtiolle tärkeä turistikohde. Haluamme työssämme selvittää, miten hurrikaanit vaikuttavat meksikolaisten elämään, sekä kuinka meksikolainen yhteiskunta on varautunut hurrikaaneihin ja selviää niiden aiheuttamista tuhoista. Aihe on hyvin ajankohtainen syksyn 2005 aikana Meksikon itärannikkoa vaivanneiden hurrikaanien vuoksi. Erityisesti Wilma-hurrikaani aiheutti merkittävää tuhoa Jukatanin niemimaalla vuoden 2005 lokakuussa. (United 2005). Ilmiön yleisyydestä huolimatta siitä löytyy hyvin vähän tutkimuskirjallisuutta. Matkustimme itse paikan päälle Jukatanin niemimaalle vuoden 2005 joulukuun lopussa tarkoituksenamme tutkia hurrikaanien vaikutusta yhteen niemimaan tärkeistä turistikohteista, Playa del Carmeniin. Vaikka aiempaa tutkimusaineistoa aiheesta on vähäisesti, oma tutkimuksemme perustuu silti voimakkaasti erilaisten julkaisujen varaan. Lisäksi myös omilla havainnoillamme on kuitenkin tärkeä merkitys työmme kannalta. Tutkimuksessamme käyttämämme aineistot hankimme paikan päältä Meksikosta; valokuvasimme hurrikaanien aiheuttamia tuhoja, haastattelimme paikallisia ja saimme julkaisuja Mexico Cityssä sijaitsevasta luonnonhasardien tutkimuskeskuksesta CENAPREDista. Aluksi selvitämme hurrikaanien syntytapaa, yleisimipiä liikeratoja Väli-Amerikan alueella, sekä niiden vaikutuksia. Sen jälkeen perehdymme eräisiin meksikolaisiin varoitus- ja pelastusjärjestelmiin ja niiden toimintaan. Lopuksi tarkastelemme esimerkkitapauksena Wilma-hurrikaanin vaikutuksia Jukatanin niemimaan turistikohteisiin syksyllä Trooppiset hirmumyrskyt Trooppiset hirmumyrskyt kehittyvät merellä 8 15 leveyspiireillä päiväntasaajan molemmin puolin. Ne saavat alkunsa merialueella kehittyvistä matalapaineista, kun meriveden lämpötila ylittää +27 C. Myrskyt kulkevat kohti länttä pasaatituulten mukana ja voimistuvat saadessaan lisäenergiaa meriveden lämmöstä (Strahler & Strahler 1996). Trooppisessa myrskyssä on hyvin alhainen ilmanpaine, usein alle 950 mb ja kosteat tuulet kiertävät spiraalimaisesti syklonin ympärillä aiheuttaen rankkoja sateita. Myrskyn läpimitta on km ja tuulen nopeus km/h. Myrskyn silmässä on tyyntä ja pilvetön taivas. Siellä ilmamassat laskeutuvat alaspäin ja lämpenevät adiabaattisesti (Strahler & Strahler 1996). Läntisellä pallonpuoliskolla hurrikaanit saavat alkunsa Afrikan länsirannikolla, Karibianmerellä sekä Meksikon rannikolla. Kun hurrikaanit kulkeutuvat maalle tai leveyspiireille, niiden energiansaanti lämpimästä merivedestä loppuu ja ne alkavat heiketä. Meksikossa hurrikaaneja esiintyy pääasiassa heinä-syyskuussa. Hurrikaanien tyypillinen kulkusuunta Väli-Amerikan alueella on Karibianmereltä pohjoiseen, länteen ja luoteeseen (kuva 1) (Strahler & Strahler 1996). Kuva 1. Hurrikaanien tyypillisimmät reitit Väli- Amerikan alueella (Strahler & Strahler 1996). 17
2 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Trooppisten hirmumyrskyjen vaikutuksia Trooppisten hirmumyrskyjen aiheuttamat aallot ja vedenpinnan nousu saavat aikaan vakavimmat tuhot rannikoilla. Kuvassa 1 esitetyistä hurrikaanien tyypillisimmistä reiteistä Väli-Amerikan alueella johtuen suurin hurrikaaniuhka on Meksikossa valtion lounais- ja länsirannoilla, mutta myös itärannikolla hurrikaanien aiheuttama uhka on korkea tai kohtalainen (kuva 2). Syklonin huomattavan alhaisen ilmanpaineen vuoksi meren pinta kohoaa myrskyn keskustassa, ja myös tuulet pakkaavat vettä rannikolle nostattaen veden pintaa entistä korkeammalle. Matalapaine, tuulet ja merenlahden pohjarakenne voivat saada aikaan jopa hyökyaaltoja, ja maalla rankkasateet aiheuttavat tulvia (Strahler & Strahler 1996). Hurrikaani Wilman aiheuttamista vahingoista uutisoitiin lokakuussa Meksikon Cancunissa tulvavesi nousee hirmumyrsky Wilman riepotellessa Jukatanin niemimaata. Viranomaisten mukaan vettä on paikoitellen viidestä kahdeksaan metriä (MTV3-STT-Reuters-AFP 2005) (kuva 3). Myös Kuva 2. Hurrikaanien uhkaamat alueet Meksikossa (Sistema Nacional de Protección Civil 2004). suosittu turistikohde Playa del Carmen kärsi vaurioita, ja ainakin tuhannen asuintalon uutisoitiin tuhoutuneen (MTV3-STT-Reuters-AFP 2005). Meksikon yhteiskunnan varautuminen hurrikaaneihin Kuva 3. Cancun oli paikoin veden vallassa vielä joulukuussa 2005 (kuva: Tuukka Mäkitie 2005). Ennen matkaa saamiemme tietojen vähäisyyden vuoksi emme pystyneet muodostamaan kunnollista hypoteesia tutkimuksemme tuloksista. Matkan aikana saimme kuitenkin paikallisilta viranomaisilta tärkeää tietoa aiheesta, ja totesimme, että meksikolainen yhteiskunta on varautunut hurrikaaneihin ja niiden aiheuttamiin tuhoihin jatkuvan tutkimuksen ja erilaisten ennakointi-, varoitus- ja pelastusjärjestelmien avulla. 18
3 Leppäniemi, Savolainen, Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa Ennakkovaroitusjärjestelmä SINAPROC Vuonna 1985 perustettu Meksikon kansallinen siviiliensuojelujärjestelmä SINAPROC (Sistema Nacional de Protección Civil) kehitti vuonna 2000 trooppisten syklonien ennakkovaroitusjärjestelmän SIAT CT:n (Sistema de Alerta Temprana para Ciclones Tropicales). SIAT CT on yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on luoda puitteet toiminnalle hurrikaanin aiheuttamassa kriisitilanteessa. Perustamisestaan asti ennakkovaroitusjärjestelmää on koko ajan kehitetty. Tavoitteena on ollut toiminnan selkiyttäminen sekä väestön tiedottamisen parantaminen (Secretaría de gobernación s.a. a). Vielä kymmenen vuotta sitten muun muassa Monroy (1996) arvioi laajan kansallisen tiedottamisen erilaisista pelastusjärjestelmistä ja toimimisesta onnettomuuksissa olevan Meksikossa kovin puutteellista. SIAT CT järjestelmän kautta välitetään tietoa luonnonhasardeista, jotka uhkaavat eri alueita Meksikossa, ja suojelutoimista, joita suoritetaan yhdessä väestön kanssa. SIAT CT on tärkeä toimija eritasoisten instituutioiden välisessä yhteistyössä, jonka avulla pyritään ennakoimaan hurrikaanien uhkia ja rajoittamaan niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Jatkuvan tutkimuksen avulla pyritään myös hurrikaanituhojen ehkäisemiseen. SIAT CT on suunnattu sekä kansalaisille että viranomaisille. SIAT CT:n avulla kansalaiset pidetään tietoisina hurrikaaniuhasta ja pyritään vähentämään pelkoa muun muassa tiedotuksen ja valistuksen keinoin. Kansalaisten on syytä tietää miten toimia hälytystilan eri vaiheissa ja miten he pystyvät missäkin vaiheessa suojelemaan perhettään ja omaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla (Hernández Davalos 2006). Viranomaisten näkökulmasta SIAT CT auttaa osavaltioiden hallituksia ja siviilisuojelujärjestelmiä sekä monia muita kansallisia toimijoita ja vapaaehtoisjärjestöjä toimimaan yhteistyössä hurrikaanien aiheuttamien vahinkojen ja tuhojen minimoimiseksi (Secretaría de gobernación s.a. b). Eri toimijoiden kesken tavoitteena on kehittää suunnitelmia ja toimenpiteitä, jotka mahdollistavat hallinnon ja kansalaisten tehokkaan yhteistyön ja estävät siten katastrofin syntymisen hurrikaanin lähestyessä. SIAT CT perustuu viiteen seikkaan: hurrikaanin intensiivisyyteen, pyörimisnopeuteen, etenemisnopeuteen, etäisyyteen valtion alueilta ja arvioituun saapumisaikaan. Hurrikaanin intensiivisyys määritellään Saffir-Simpson -asteikon mukaan. Viisiportainen asteikko kuvaa hurrikaanin voimakkuutta, ja asteikon avulla voidaan tuulen nopeuden perusteella tehdä arvio siitä, millaista tuhoa lähestyvä hurrikaani todennäköisesti aiheuttaa mantereelle iskeytyessään. Saffir-Simpson asteikossa 1-kategorian hurrikaanit ovat heikoimpia ja 5-kategorian hurrikaanit puolestaan kaikkein voimakkaimpia. Hurrikaani luokitellaan kategoriaan 5, kun tuulennopeus ylittää 249 km/h (The Saffir-Simpson Hurricane Scale 2005). Hurrikaanin voimakkuutta mitattaessa käytetään myös hurrikaanin liikettä ja pyörimisnopeutta kuvaavaa asteikkoa. Lisäksi tutkitaan hurrikaanin etenemisnopeus, etäisyys valtion alueilta ja arvioitu saapumisaika valtion alueelle. Edellä mainittuihin tekijöihin perustuen SIAT CT on laatinut hurrikaanien varalle kaksi hälytysasteikkoa: lähentymis- ja loittonemisasteikon. Kummatkin asteikot sisältävät viisiportaisen uhkaluokituksen, jossa vaaran vakavuus ilmoitetaan eri väreillä. Hälytysasteikoissa annetaan tarkat tiedot ja ohjeet sekä viranomaisille että siviileille siitä, millaisia vaikutuksia hurrikaanilla on kussakin vaiheessa, ja millaisia toimenpiteitä eri vaiheissa on suoritettava (Secretaría de gobernación s.a. a). Instrumentación Hidrometeorológica del CENAPRED CENAPREDin tavoitteina on kehittää uutta teknologiaa hydrometeorologisten ilmiöiden valvontaan ja hälytyksiin sekä tiedonvälitykseen viranomaisten ja kansalaisten välillä (Hernández Davalos 2006). Meksikossa on ollut kasvava tarve kehittää rankkasateiden valvontajärjestelmä, sillä rankkasateet muodostavat merkittävän riskin monille Meksikon alueille. Hydrometrinen hälytysjärjestelmä perustuu mittareihin, jotka on sijoitettu eri laaksojen mittausasemiin mittaamaan mm. sademäärää, sateen voimakkuutta ja jokiuomien vedenpinnan korkeutta. Nämä tiedot rekisteröidään ja huomattavien muutosten myötä annetaan tarvittaessa varoituksia ja hälytyksiä alueen ihmisille (Hernández Davalos 2006). Miten toimia kun hurrikaani iskee? Väestölle on laadittu tarkat ohjeet siitä, kuinka hurrikaanien varalta on toimittava ja käyttäydyttävä. Viranomaiset kehottavat väestöä noudattamaan ohjeita sekä itsensä että lähipiirin turvaamiseksi. 19
4 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Tehokkaan varustautumisen ja valmistautumisen muistutetaan auttavan hurrikaaneista selviämistä mahdollisimman vähäisin vahingoin (Secretaria de gobernación 2006b). Secretaria de gobernación (2006a) kuvaa SIAT CT:n toimintaa ja sitä kuinka hurrikaaneihin valmistaudutaan ja niiden aikana toimitaan. SIAT CTjärjestelmä seuraa jatkuvasti trooppisia myrskyjä ja niiden kehittymistä. Kun myrskyn havaitaan kehittyvän hurrikaaniksi, käynnistetään viisiportainen hälytysohjelma. Hurrikaanin voimakkaimman kohdan, jossa tuulen nopeus on 63 km/h, ollessa yli 72 tunnin päässä valtion alueelta, annetaan sininen hälytys. Vaara on tällöin vähäinen, mutta tiedotuksia tilanteen etenemisestä annetaan 24 tunnin välein. SINAPROC käynnistää sisäiset kommunikointijärjestelmänsä ja tiedottaa eri hallinnollisia tasoja. Väestöä kehotetaan seuraamaan tilannetta. Vihreä hälytys annetaan, kun havaittu hurrikaani on tunnin etäisyydellä valtion alueelta ja sen todetaan mahdollisesti aiheuttavan vahinkoa. Väestöä tiedotetaan 12 tunnin välein muun muassa hurrikaanin liikeradasta ja kohdealueesta. Tässä vaiheessa aloitetaan suojautumistoimenpiteet ja määritellään evakuoinnin tarpeellisuus sekä käytettävät väestönsuojat. Keltaisen hälytyksen vaiheessa vaara on kohtuullinen; hurrikaanin etäisyys on tuntia valtion alueelta, ja tiedotuksia annetaan kuuden tunnin välein. Väestöä kehotetaan suojaamaan omaisuutensa ja valmistautumaan evakuointiin. SINAPROC tekee arvion siviilipuolustusjärjestelmän aktivoimisen tarpeellisuudesta. Hurrikaanin ollessa enää 6-36 tunnin etäisyydellä valtion alueelta ja vaaran ollessa korkea annetaan oranssi hälytys. Tällöin aloitetaan yleiset turvatoimet: evakuointi, omaisuuden suojaaminen sekä veden, ruoan, polttoaineen ja sähkönjakelun suojaaminen. Kun hurrikaanin todetaan saapuvan 18 tunnin sisällä, vaara on hyvin korkea ja annetaan punainen hälytys. Väestön on suojauduttava ja noudatettava viranomaisten ohjeita. Kun sykloni alkaa etääntyä alueelta, siirrytään hälytysjärjestelmän loittonemisvaiheeseen. Myös etääntymisessä on viisi hälytysvaihetta. Punaisen hälytyksen aikana sykloni on vielä alle 250 km:n etäisyydellä ja suurin mahdollinen uhka on edelleen olemassa. Syklonin vaikutukset ovat huomattavia ja tuhoja tapahtuu edelleen. Tiedotuksia annetaan vähintään joka kolmas tunti. Punaisen hälytyksen aikana SINAPROC tekee mittauksia, antaa tiedotuksia, kommunikoi jatkuvasti valtiollisen ja kunnallisen tahon kanssa sekä suojelee kansalaisia ja 20 virkavaltaa mahdollisuuksien mukaan. Kansalaisilta odotetaan toisten auttamista, sekä ohjeiden seuraamista. Punaiselta tasolta laskeudutaan oranssin hälytyksen tasolle, kun trooppinen sykloni on km:n etäisyydellä vaikutusalueelta, syklonin voimakkuudesta riippuen. Tässä vaiheessa uhka on vielä korkea ja tiedotuksia lähetetään edelleen vähintään joka kolmas tunti. SINAPROC kommunikoi ja neuvottelee muiden tahojen kanssa sekä antaa tiedotuksia ja mikäli etääntymisestä on seurannut joitain vaikutuksia, SINAPROC selvittää ja analysoi jälkituhot, kuten tulvat, vuodot ja jokien vedenpinnannousut, arvioi kiireellisimmät avustustyöt, etsinnät ja pelastustehtävät, priorisoi avustukset, tarkistaa infrastruktuurin kunnon, sekä tiedottaa keskeisten kommunikointivälineiden avulla tuhoista sekä uusista toimista. Kansalaisia pyydetään pysymään turvassa sekä seuraamaan ohjeita. Mikäli etääntymisestä ei ole seurannut tuhoja, SINAPROC informoi tapahtuneesta ja mahdollisista seurauksista. Tällöin kansalaisten tulee edelleenkin seurata ohjeita ja pysyä turvassa. Oranssilta tasolta siirrytään keltaisen hälytyksen tasolle. Tässä vaiheessa trooppinen sykloni on etääntynyt km:ä riippuen sen voimakkuudesta. Vaara on vielä kohtuullinen ja tiedotuksia annetaan vähintään joka kuudes tunti. SINAPROC pitää yhteyttä eri tahoihin, sekä tiedottaa syklonin etääntymisestä ja sen liikeradoista. Mikäli on aiheutunut tuhoja, SINAPROC jatkaa oranssin vaiheen tehtäviään ja kansalaisten tulee seurata ohjeita, tarkistaa asuntonsa kunnon, siistiä lähialue sekä kiinnittää erityistä huomiota hygieenisyyteen käsitellessään vettä ja ruokaa. Jos tuhoja ei ole aiheutunut, SINA- PROC lopettaa neuvottelut ja yhteydenpidon kunnallisen ja valtiollisen hallinnon kanssa. Kansalaisten on kuitenkin edelleen seurattava ja noudatettava annettuja ohjeita. Seuraavaksi laskeudutaan alhaisen vaaran, vihreän hälytyksen tasolle. Sykloni on km:n päässä ja tiedotuksia annetaan vähintään 12 tunnin välein. SINAPROC ilmoittaa syklonin liikkeistä sekä vaaran pienenemisestä. Jos tuhoja on syntynyt, asukkaat seuraavat ohjeita ja alkavat tukea puita sekä pylväitä ja ovat edelleen erityisen tarkkoja hygienian kanssa. Jos tuhoja ei ole sattunut alueella, SINAPROC sulkee väliaikaiset suojapaikkansa ja kansalaisten tulee seurata edelleen ohjeistusta. Alimmalle tasolle eli sinisen hälytyksen tasolle päästään kun vaara on enää minimaalinen. Sykloni on yli 750 km:n päässä ja tiedotuksia annetaan vähintään kerran vuorokaudessa. SINAPROC kokoaa
5 Leppäniemi, Savolainen, Pelastustoimen varautuminen hurrikaaneihin Meksikossa yhteen tiedot tapahtuneesta ja lopettaa erityistoimenpiteet. Ohjeiden perusteella kansalaisille on tärkeintä pysyä rauhallisena sekä noudattaa tarkoin annettuja ohjeita. Omaisuus on suojattava ennen hurrikaanin saapumista tuhojen vähentämiseksi; ikkunat on teipattava kiinni, eläimet vietävä suojaan, vesisäiliöt suljettava tai tukittava saastumisen ehkäisemiseksi, ja saatavilla on oltava koko ajan ensiapulaukku, radio paristoineen, puhdasta vettä ja säilyke-elintarvikkeita sekä tärkeät henkilökohtaiset dokumentit. Hurrikaanin jälkeen väestöä kehotetaan käyttämään vettä säännöstellen sekä varomaan kaatuvia puita, maanvyörymiä ja sähköiskuja vaurioituneista sähkölaitteista (Aguaxaca 2005). Wilma-hurrikaanin vaikutukset Playa del Carmenissa ja Cozumelissa Jukatanin niemimaalla oleilumme aikana teimme havaintoja hurrikaanien tuhoista Playa del Carmenissa. Kaupungissa oli edelleen näkyvissä monia raunioituneita rakennuksia, joita korjattiin kovaa vauhtia turisteja varten (kuva 4). Vierailimme myös niemimaan itäpuolella Karibian meressä sijaitsevalla Cozumelin saarella. Saari on tunnettu rannikoidensa koralleista sekä useista eksoottisista luontokohteistaan ja houkuttelee siten muun muassa snorklaajia ja sukeltajia. Wilma-hurrikaani sai aikaan pahaa vahinkoa saarella vuoden 2005 lokakuun lopussa. Kuitenkin jo marraskuun alussa saarelta raportoitiin nopeasti etenevistä korjaustöistä (Derechos Reservados Fideicomiso de Promoción Turística de Cozumel 2005). Haastattelimme veneretkien järjestäjää, Ramon Cruzia, joka kertoi meille saaren jälleenrakentamisesta hurrikaanin jälkeen. Cruzin (2005) mukaan Wilma aiheutti vakavia vahinkoja Cozumelin saaren infrastruktuurille, mutta saaren suojautumis- ja evakuointijärjestelmät olivat niin tehokkaat, että kuolonuhreilta vältyttiin. Wilman jälkeen koko saari oli asuinkelvoton, mm. rakennukset ja puut olivat tuhoutuneet lähes kokonaan. Cozumelin asukkaat elävät suurimmaksi osaksi turismista, joten saari oli pikimmiten saatava elvytettyä takaisin lomailijan paratiisiksi. He pyysivät ja saivat Meksikon hallitukselta erityisavustusta saaren nopeaan uudelleenrakentamiseen. Kaikki lähialueiden ihmiset pyydettiin auttamaan saaren kunnostamisessa. Talkootöiden merkitys oli huomattava, sen avulla esimerkiksi mantereelta kuljetettiin ja istutettiin saarelle puita tuhoutuneiden tilalle. Uudelleenrakentamistyö oli todella nopeaa ja kaikille työhön osallistuneille annettiin jouluna lahjaksi kalkkuna. Joulukuun lopulla vieraillessamme saarella näimme enimmäkseen jo kunnostettua aluetta. Keskustan ulkopuolella, missä asutusta oli hyvin vähän, oli edelleen havaittavissa hurrikaanin aikaansaamia tuhoja. Suurimpia tuhoja olivat kokeneet rantavyöhykkeellä kasvillisuus sekä Karibianmeren korallit. Yhteenveto Kuva 4. Karen s-ravintolan uudelleenrakentamista (kuva: Laura Savolainen). Tavoitteena oli perehtyä siihen, kuinka meksikolainen yhteiskunta on sopeutunut maata vuosittain vaivaaviin hurrikaaneihin. Aiheen kannalta tutkimuksen tekeminen sattui otolliseen aikaan, koska Karibianmerellä ja siten myös Meksikossa oli juuri syksyllä 2005 koettu hyvin voimakas hurrikaanikausi. Aihe oli siksi erittäin ajankohtainen, mikä mahdollisti siihen liittyvien kenttähavaintojen tekemisen. Havaintojen ja tutkittujen aineistojen pohjalta voidaan johtopäätöksenä todeta, että nykypäivän meksikolainen yhteiskunta on varautunut hurrikaaneihin melko hyvin ja kykenee myös selviämään niiden aiheuttamista vahingoista nopeasti. On kuitenkin huomattava, että tämä tutkimus kohdistui vain muutamaan kansallisesti tärkeään turistialueeseen, jotka saavat turismin suuren merkityksen vuoksi hallitukselta tukea hurrikaanivahinkojen korjaamiseen. Samat säännöt nopeasta jälleenrakentamisesta eivät välttämättä päde Meksikon maaseuduilla tai syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Vaikka tämä tutkimus on melko suppea, voi- 21
6 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 daan sitä kuitenkin pitää omassa sarjassaan tärkeänä ja arvokkaana, koska aiheesta ei juuri ole julkaistu suomenkielisiä tutkimuksia tai materiaaleja. Lähdeluettelo Aguaxaca (2005). Qué hacer si se acerca un huracán? Boletin bimestral sobre agua y sociedad 1:3. Cruz, R. (2005). Suullinen tiedonanto Derechos Reservados Fideicomiso de Promoción Turística de Cozumel (2005). Cozumel, Mexico, reoports rapid recovery < boletinwilma.asp>. Hernández Davalos, M. <marcoshd@cenapred. unam.mx> (2006). Information Request for CENAPRED. Henkilökohtainen sähköpostiviesti Monroy, J. A. (1996). Dodging disaster. Business Mexico 6:2, 47. MTV3-STT-Reuters-AFP (2005). Wilma-myrsky riehuu Jukatanilla < mtv3.fi/uutiset/>. NOAA - Wilma (2005) Hurricane Wilma Information < gov/storms/wilma/> The Saffir-Simpson Hurricane Scale (2005) National Weather Service, USA < Secretaria de gobernación (2006 a). SIAT CT. Sistema de Alerta Temprana para Ciclones Tropicales < archnov/siat.pdf>. Secretaria de gobernación (2006 b). Desastres. Guía de prevención < proteccioncivil.gob.mx/upload/publicaciones/ Desastres_guia.pdf>. Sistema Nacional de Protección Civil (2004). El Atlas Nacional de Riesgos. Una Herramienta para la Prevención de Desastres < spanish/mexico2004/presenta/facilitadores/ RobertoQuass/Atlas.pdf>. Strahler, A. & A. Strahler (1996). Physical Geography. Science and systems of the human environment. 640 s. John Wiley & Sons, Inc, New York. United States Department of Commerce. National Oceanic and Atmospheric Administration (2005). Hurricane Wilma information < wilma/>. 22
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot
terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa IVAVIA-kaaviot 27.8.2018 Perustutkimusta, tutkittua tietoa Ilmastotietoisuu den lisääminen Rokotukset Yleisen vastustuskyvyn parantaminen
LisätiedotOlemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot
Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa IVAVIA-kaaviot 27.8.2018 Sadeveden hyötykäytön lisääminen Rakennusmäärä ykset Rakennustekniik ka; räystäät, kellarit Puurakentamisen
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotLuonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos
Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.11.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI SYYSKUU 2017 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotGustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T esitelmä
Gustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T-110.5690 2. esitelmä Tuomas Toropainen 23.11.2005 Tuomas Toropainen () Gustin: Disaster & Recovery Planning 23.11.2005 1 / 16 2.
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotLeirintäturvallisuus. Markku Vänskä Leirintä- ja turvatoimikunta 20.11.2010 23.11.2010 1
Leirintäturvallisuus Markku Vänskä Leirintä- ja turvatoimikunta 20.11.2010 23.11.2010 1 2010 rajuilmat sääkartalla Asta 30.7 Veera 4.8 Lahja 7.8 Sylvi 8.8 Myrsky vai rajuilma? Myrskyn määritelmän mukaan
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotEri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila
Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Esityksen sisältö Tausta ja tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Tulokset Yhteenveto 2 Tausta Osa COMBI-tutkimushanketta
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön
Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPalopupu ja uusi * pelastuslaki
Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotHyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006
Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.
LisätiedotKuva 2. Erilaisia tulivuorityyppejä (Types of volcano 2000 mukaan).
Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa: riskien ennakointi ja toiminta onnettomuustilanteessa Henna-Riikka Helkiö Kirsi Lehtinen Johdanto Kuva 1. Meksikon sijoittuminen kolmen eri litosfäärilaatan
LisätiedotVaarallisia sääilmiöitä Suomessa
Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi
LisätiedotMUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN
MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014
LisätiedotSäilytä tämä! Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen
Säilytä tämä! Turvallinen TILA Opas maatilan varautumiseen 2 Maatilan varautuminen Yritystoiminnassa ennakointi ja riskien hallinta eri tilanteissa on tärkeää. Suomalainen maatila on tyypillisesti samaan
LisätiedotPeruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa
Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY
LisätiedotVAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto
VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotPIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.1.2018 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2017 KEKKILÄ OY
LisätiedotOmatoiminen varautuminen 2014 (%)
Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että
LisätiedotGustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T esitelmä
Gustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T-110.5690 1. esitelmä Tuomas Toropainen 5.10.2005 Tuomas Toropainen () Gustin: Disaster & Recovery Planning 5.10.2005 1 / 28 Disaster
LisätiedotTehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotAINUTLAATUINEN OIKEUS
AINUTLAATUINEN OIKEUS Monet saapuvat Suomesta ajamaan moottorikelkalla Ruotsissa. Toivomme, että kunnioitatte Ruotsissa voimassa olevia sääntöjä ja useimpien ruotsalaisten Moottorikelkkailijoiden tavoin
LisätiedotMyrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.
Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain
LisätiedotViranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet
Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy Sisältö Tulvatilanteet
LisätiedotVäestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen
Väestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen Tervetuloa töihin, hienoa, että saimme viimeinkin täytettyä tämän riskienhallintapäällikön/valmiuspäällikön viran, aloita nyt perehtyminen vaikka noista
LisätiedotISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017
Vastaanottaja Suur-Savon Sähkö Oy Asiakirjatyyppi Pylväiden kreosoottikyllästeen valumatarkkailuraportti 2017 Päivämäärä 9.1.2017 9.1.2018 SUUR-SAVON SÄHKÖ OY ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN
LisätiedotIndustrial Fire Protection Handbook
Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.9.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI KESÄKUU 2017 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.9.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2017 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI KESÄKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.9.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA YMPÄRISTÖPANEELI KESÄKUU 2016 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.4.217 Viite 82116477-1 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 217 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN
LisätiedotRIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT
RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren
LisätiedotAALTOILUVARATARKASTELU
BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen
LisätiedotERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%)
ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) Todennäköistä Ei osaa sanoa Epätodennäköistä Jossain määrin todennäköistä Jossain määrin epätodennäköistä 0
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.7.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotKITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE
KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
28.7.217 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/216 7/217 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua, joilla annetaan palautetta autoilijoille
LisätiedotWSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila
WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä
LisätiedotSäätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä
Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.11.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2017 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotSatakunnan pelastuslaitos
Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
LisätiedotLANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ
LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ TPMS Käyttöohjekirja Malli n:o: CL-M2+SO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TPMS:n PÄÄTOIMINNOT... 1 2. TUOTTEEN OMINAISUUDET...1 3. JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT...1-2
LisätiedotLOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä
LisätiedotVaroituksen lähetyslomake
Varoituksen lähetyslomake Osa 1) Muistilista, jonka avulla voit kohta kohdalta tarkistaa, että tapaus täyttää varoituksen lähettämisen ehdot. Kohta 1: Liittyykö mahdollinen vakava vaara palvelutoimintaan
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
LisätiedotKuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.
7/2013 Nokian kaupunginkirjaston tuloksia Kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä 2013 Kirjastojen yhteinen kysely toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kyselyä koordinoi kirjastosektorien yhteinen
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotOulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut
2.9.218 Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla /217 8/218 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua ovat kiertäneet Oulun seudun kuntien maanteillä
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN
LisätiedotLUP Tulvantorjunta
LUP Tulvantorjunta 7.11.2017 Antti Lallukka Palopäällikkö 20.11.2017 1 Suomessa 22 alueellista pelastuslaitosta ja LUP vastaa koko Länsi-Uudenmaan alueesta (10 kuntaa) Asukkaita alueella 450 555 Työntekijöitä
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto
Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 20.04.2012 tutkinto Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä
LisätiedotVaravoima maatiloilla
Varavoima maatiloilla Poista tarpeettomat logot Pihtauspäivä 15.3.2013 Jarmo Viitala Sähkökatkon aiheuttajat Lähde: energiateollisuus 2 Sähkökatkon aiheuttajat maaseudulla ja taajamissa Lähde: energiateollisuus
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotPelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne
Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus
LisätiedotMitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014
Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen
LisätiedotKohdistettujen hyökkäysten torjunta lisää tervettä järkeä!
Kohdistettujen hyökkäysten torjunta lisää tervettä järkeä! Ylitarkastaja Sari Kajantie Keskusrikospoliisi Selvityksen lähtökohta: Nykyinen suojausparadigma on väärä Havaitaan ja torjutaan satunnaisesti
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotJuna on. päässä asemalta
Juna on 58 1 h 15 min päässä Perillä! Juna on Perillä! kertoo mahdollisimman selkeällä ja luotettavalla tavalla, koska junasi on oikeasti perillä. 58 Oletko joskus ollut asemalaiturilla odottamassa junaa,
LisätiedotTehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys
Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010
LisätiedotHePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat
HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa
Lisätiedot