VR Cargon miehet ratatöissä NRO VR:n muutosohjelma vie työpaikkaa. Uusi työehtosihteeri ruoskii järjestökoneistoa. s s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VR Cargon miehet ratatöissä NRO 6 2009. VR:n muutosohjelma vie 1 200 työpaikkaa. Uusi työehtosihteeri ruoskii järjestökoneistoa. s.11 13. s."

Transkriptio

1 NRO VR:n muutosohjelma vie työpaikkaa s VR Cargon miehet ratatöissä s Uusi työehtosihteeri ruoskii järjestökoneistoa s.14 15

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa Mauriala Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 5 JaaEi 6 Painava sana 7 Lomautuksia paossa Lahti-Luumäki-radalla 11 VR käynnistää muutosohjelman Johtamismalli uusitaan 14 Uusi työehtosihteeri haluaa ruoskia järjestökoneistoa iskukuntoon 16 Pääluottamusmiehet ruotivat sopimuskierrosta ja VR:n muutosohjelmaa 18 Viron Naissaaressa risteilee neuvostoajan rautatie 23 Sepon sananen 24 McRautl kokoontumisajot 28 Pykälässä 28 Radan varrelta 30 Osastot toimivat 31 Huhmariin vielä ennen joulua 32 Ristikko Pääluottamuspäivillä paneuduttiin VR:n muutosohjelmaan ja tulevaan sopimuskierrokseen. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Lahti-Luumäki-rata työllisti kesäksi yli 40 lomautusuhan alla olevaa työntekijää. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Rautatieläiset kovan paikan edessä MAARIT UUSIKUMPU Rautatieläisten Liitto edellyttää, että muutosohjelman vähennykset toteutetaan pehmein keinoin. Viime aikoina maailmalta tulleet talousuutiset ovat saaneet monet talousgurut uskomaan, että taantuman pohja olisi saavutettu. Vaikka suurimmissa maissa ja EU-maissa näin olisikin, niin suomalaisekonomistit ovat kat soneet kristallipalloa eri kulmista eivätkä ole päässeet yksimielisyyteen siitä, onko Suomi jo saavuttanut taantuman pohjakosketuksen. Ainakin työttömyyden ennustetaan kasvavan vielä ensi vuonna. Vuosi sitten alkanut rahoituskriisi ja sitä seurannut taantuma ovat ravistelleet myös VR:ää, erityisesti logistiikkapalvelujen kysynnän vähenemisenä. Nyt VR yrittää ottaa niskaotteen kannattavuudestaan. Elokuussa julkistettu VR:n muutosohjelma lupaa haasteellisia aikoja niin VR:lle kuin Rautatieläisten Liitollekin. Muutosohjelman mukaan VR:ltä häviää 1200 työpaikkaa. Samalla yhtiö uusii organisaatiorakennettaan. VR:n melko tuore kasvo toimitusjohtaja Mikael Aro on lupaillut, että muutosohjelma viedään läpi hallitusti ja irtisanomisia pyritään välttämään niin pitkälle kuin mahdollista. Eläköitymistä ja luonnollista poistumaa käytetään hyväksi ja muutosturvapakettia kehitellään. Hallittua muutosta on myös ohjelman toteutukselle annettu kahden kolmen vuoden aikajänne ja henkilöstöjärjestöjen edustus muutostyöryhmissä. Vaikka henkilöstövähennysten massiivisuus on saattanut olla monelle yllätys, on Rautatieläisten Liiton vaatimus VR:n pitkäjänteisestä kehittämisestä mennyt perille. Liitossa uskotaan, että vaatimuksen huomioiminen on yksi rautatieläisten kesäkuisen mielenilmauksen vaikutuksista, kuten sekin, että yhteiskunnallinen keskustelu valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta jatkuu. Liitto edellyttää, että muutosohjelman vähennykset toteutetaan pehmein keinoin eläkejärjestelyillä ja uudelleensijoittamisella. Tämän pitäisi olla mahdollista, koska VR:n luonnollinen poistuma on 1400 työntekijää saneeraustoimien aikana. Rautatieläisten Liitolle muutosohjelma merkitsee, että parin vuoden päästä liitolla on useita satoja maksavia jäseniä vähemmän. Liiton hallinnossa on ryhdytty vastauksena VR:n toimiin suunnittelemaan muutoksia järjestörakenteeseen ja luottamusmiesjärjestelmään. Myös uusia liittoyhteistyökumppaneita pohditaan Team-hankkeen kariutumisen jälkeen. Yhtään kiveä ei jätetä kääntämättä selvitettäessä, millainen kumppanuus ja kenen kanssa olisi rautatieläisille paras vai pysymmekö sittenkin omana saarekkeenamme. Maarit Uusikumpu KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu H. Roosin säätiö palkitsee työturvallisuudessa ansioituneita Lauri Ihalainen VR:n hallitukseen Pääjohtaja H. Roosin säätiö on lähtenyt mukaan rautateiden työpaikkojen ennaltaehkäisevään työturvallisuustyöhön. Se jakaa ensi vuodesta alkaen vuosittain arvoltaan enintään euron palkintoja. Palkinto voidaan antaa VR-Yhtymässä, VR Osakeyhtiössä, VR Rata Oy:ssä tai Corenet Oy:ssä työskentelevälle henkilölle, työporukalle tai työyhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt työturvallisuuden toteutumista omassa työyhteisössään ja ehkä laajemminkin VR:llä. Palkitsemisen kriteerinä on toiminta tai teko, joka kannustaa kaikkia entistä turvallisempaan toimintaan. Palkitsemisen aiheena voi olla työturvallisuutta edistävä teko, toiminta tai pitkäjänteinen työ työturvallisuuden edistämiseksi. Palkinnon hakuaika on tammi helmikuussa. Säätiön hallitus valitsee yhtiöiden esittämistä ehdokkaista yhdestä kolmeen palkittavaa. Palkintona on kunniakirja ja enintään euron arvoinen palkinto, joka jaetaan erillisessä palkintojenjakotilaisuudessa VR:n vuosipäivänä maaliskuussa. Pääjohtaja H. Roosin säätiö on VR: n entisen pääjohtajan Harald Roosin perus tama säätiö. Sen tarkoituksena on tukea työtapaturman takia perheen pääasiallisen huoltajan menettäneitä tai poikkeuksellisesti muusta syystä taloudelliseen ahdinkoon joutuneita rautatieläisperheitä. Lisäksi tukea myön netään vakavasta työtapaturmasta toipuvan henkilön kuntouttamisen edistämiseen. VR:n ylimääräinen yhtiökokous nimitti elokuussa ministeri Lauri Ihalaisen VR-konsernin hallitukseen. Lauri Ihalainen jäi pois SAK:n puheenjohtajan tehtävästä keväällä Samalla VR:n hallituksesta jää pois Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala. VR:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa diplomi-insinööri Lauri Ratia. Hallituksen muita jäseniä ovat diplomi-insinööri Christer Granskog, aluejohtaja Maaret Heiskari, toimitusjoh taja Antti Mäkelä, kauppaneu vos Soili Suonoja, finanssineuvos Markku Tapio sekä talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Valtionyhtiöissä työnseisaus vastalauseena valtion omistajapolitiikalle JHL:n jäsenet Destiassa, Labtiumilla, Raskoneella ja Finavialla poistuivat työpaikoiltaan 11. syyskuuta. Työnseisaus kesti kuusi tuntia. Työnseisaus ei kohdistunut työnantajaan eli yhtiöihin ja liikelaitokseen, vaan valtion omistajapolitiikkaan. Maan hallitus pyytää eduskunnalta lupaa myydä valtion kokonaan omistamat Destian ja Labtiumin sekä luopua Raskoneen enemmistöomistuksesta. JHL vetoaa kansanedustajiin, etteivät he antaisi myyntilupaa. JHL:n mukaan myymisellä tuhlattaisiin kansallisvarallisuutta lyhytnäköisesti maan ja veronmaksajien edusta piittaamatta. Suomen perusrakenteet rapautuisivat. Laskun maksaisivat veronmaksajat ja työntekijät. Rautatieläisten Liitto antoi tukensa JHL: n mielenilmaukselle ja toivoo JHL: n yhteiskunnallisen mielenilmauksen vaikuttavan maan päättäjiin ja Vanhasen halli tukseen siten, että yhtiöiden myyntivaltuuksia vielä harkittaisiin. Rautatieläisten Liiton mielestä valtionyhtiöt ovat kruununjalokiviä, joita on perustettu huolehtimaan valtakunnan perusinfrastruktuurista ja -rakenteesta. Esimerkiksi hyvien liikenneyhteyksien varmistaminen on tärkeä osa kansantalouden toimivuutta ja kansallista kilpailukykyä. Tällaisten yritysten pitäminen valtion käsissä on pitkällä tähtäimellä strateginen kysymys. Ei ole syytä vauhdittaa sellaista kehitystä, jossa uhkana olisi suomalaisen ammattilaisuuden ja tietämyksen katoaminen ulkomaille, toteaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala. Rautatieläiset järjestivät kesäkuun puolessavälissä oman mielenilmauksensa pitkäjänteisen omistajapolitiikan puolesta valtionyhtiöissä. Tämän jälkeen VR: ssä on käynnistetty useamman vuoden mittainen muutosohjelmatyö kannattavuuden parantamiseksi, jossa henkilöstöjärjestöt ovat keskeisesti mukana. Valtionyhtiöiden pitäisi olla malliesimerkkinä hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Siksi tässäkin tilanteessa on tärkeää, että omistaja kuulisi paremmin henkilöstöjärjestöjen mielipidettä. Motivoitunut ja osaava henkilöstö on keskeinen tekijä yritysten menestymiselle, Mauriala tiivistää. 4 Rautatieläinen

5 Uusi lipunmyyntilaite kevensi lippujen tarkistusta VR:n konduktöörien uusi junamyyntilaite on edeltäjäänsä parempi ja kevyempi kannettava. Myös käyttöliittymä helpottaa konduktöörien työtä. Tuoreet kokemukset junamyyntilaitteen käytöstä ovat hyviä. Työterveyshuollosta ei ole saatu lainkaan huonoja uutisia. Ergonomiatyöryhmä kokoontuu syksyllä 2009 katsomaan palautteet ja konduktöörien kokemukset. Samalla tarvittaessa suunnitellaan mahdolliset korjaukset laitteen käyttöön ja kantoon sekä lisävarusteisiin ja ohjeistukseen. Kaikessa pyritään siihen, että laitetta käytetään mahdollisimman ergonomisesti. VR sai ergonomista apua laitteen valintaan ja kantoon Työterveyslaitokselta, ja konduktöörit testasivat laitetta esimerkillisesti. Työsuojelurahasto rahoitti kehittämistä. Uusi junamyyntilaite otettiin käyttöön vuoden 2009 maaliskuussa. Kouluttajien koulutuk set alkoivat tammikuussa 2009 ja käyttäjien koulutukset helmikuussa. Junamyyntilaitteen käyttöönotto sisältyy VR:n myyntijärjestelmän uusimiseen. Uuden myyntijärjestelmän on määrä valmistua VR Osakeyhtiö työllistää noin 760 konduktööriä lähi- ja kaukoliikenteessä. Vuonna 2008 konduktöörit olivat pois töistä sairauksien ja tapaturmien vuoksi 7,5 % teoreettisesta työajasta. Eniten poissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Isänmaan asialla Kokoomuksen nimen edestä pitäisi poistaa etuliite kansallinen. Uusliberalistinen ideologia, jonka mukaan valtion ei pidä omistaa yrityksiä tai puuttua markkinoiden ylilyönteihin, on tehnyt kokoomuksesta yksityisten yritysten juoksupojan. Kärsijänä on isänmaan etu. Kun Iso-Britanniassa yksityistettiin junaliikenne ja radanpito, oli seurauksena täysi kaaos. Virossa loppui henkilöliikenne välillä lähes kokonaan, kun yksityistämisen huumassa annettiin raideliikenteestä huolehtiminen ulkomaalaisten haltuun. Mutta kun päätöksiä tehdään puhtaasti ideologiselta pohjalta, ei halpamyynnissä hinnalla tai kansainvälisillä esimerkeillä ole painoarvoa. Porvarihallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu varautuminen rautateiden henkilöliikenteen kilpailuun ja selvittää mahdollisuus kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Hallituksen yksityistämishuumassa valtion huolehtima rautatieliikenne voi olla uhattuna, jos uusliberalistiselle politiikalle ei löydy vastavoimaa. Valtionyhtiöiden omistaja ohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies halua myydä muun muassa Destian, entisen Tielaitoksen. Teiden ja siltojen rakentaminen ei ole porvarihallituksen mielestä niin keskeistä infrastruktuuria, että valtion pitäisi olla sääntelemässä markki- JaaEi noita. Voin vain kuvitella, miten saman alan liikeyritysten johdossa hierotaan käsiä yhteen. Teiden rakentaminen on harvojen yritysten hallussa. Jos markkinoita tasapainottava valtionyhtiö myydään yksityisille markkinoille, pääsevät mahdollisimman suurta voittoa osakkeenomistajille tavoittelevat yritykset määrittämään aivan uuden hintatason. Maksajina ovat valtio ja kunnat, eli me kaikki veronmaksajat. Valtionyhtiöillä on monta aivan olennaista tehtävää yhteiskunnassa. Niiden tehtävä ei ole yhteiskuntavastuusta piittaamatta tuottaa vain mahdollisimman suurta voittoa. Valtionyhtiöillä on keskeinen asema alueellisena työllistäjänä ja markkinoiden heilahdusten tasaajana. Valtionyhtiöiden tehtävänä on monesti huolehtia yhteiskunnan perusasioista. Mutta valtionyhtiöistä ei ole hyötyä, jos niiden toimintaa ei ohjata yhteiskunnallisten etujen mukaisesti. Jyri Häkämies ja hallitus ovat väittäneet, ettei valtionyhtiöiden toimintaan voi puuttua, kun esimerkiksi Stora Enso on laittanut työntekijöitään kilometritehtaalle. Tosiasiassa valtionyhtiöiden toimintaan ei haluta puut tua. Ne halutaan laittaa lihoiksi. Nyt tarvitaan vahvaa kansanliikettä ja ammattiyhdistys toimintaa puolustamaan kansallisomaisuutta. Isänmaan etu vaatii sitä. Paavo Arhinmäki kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Rautatieläinen

6 Painavasana Muutosta ilmassa VR Yhtymän hallitus on ilmoittanut yhtiön tavoittelevan vuoteen 2012 mennessä yhteensä 100 miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettu aiheutuvan yhteensä noin 1200 henkilötyövuoden sopeuttamistarve. Saneeraamisen taustalla on ennen kaikkea tavaraliikenteen volyymin putoaminen ja siitä aiheutuvat tarpeet saneerata väyläverkkoa. Muina muutostarpeina on ilmoitettu hallinnon virtaviivaistaminen muun muassa henkilöstöhallinnon ja hankintojen osalta sekä henkilöliikenteessä uusien kehittämishankkeiden (muun muassa lippujen hinnoittelu) läpivienti. VR Rata Oy jatkaa puolestaan toimintaansa entiseen malliin tässä vaiheessa. Rautatieläisten Liitto on määrätietoisesti korostanut kaikissa yhteyksissä, että muutokset on saatava aikaan eläköitymisten kautta sekä uudelleen kouluttamalla ja sijoittamalla henkilöstöä. VR:llä ei ole yksinkertaisesti varaa päästää yrityksestä ulos koulutettua ja osaavaa henkilöstöä, kun nousu väistämättä lähivuosina alkaa. Vuoteen 2010 yhtiön palveluksesta eläköityy yhteensä 1400 henkeä, jotka eivät kuitenkaan kaikki työskentele samoissa tehtävissä, joissa VR Yhtymän hallitus on ilmoittanut muutostarvetta olevan. Haastavia aikoja siten tullaan elämään, mutta positiivista on, että henkilöstöjärjestöt on kutsuttu mukaan pohtimaan muutoksia eri tasoilla. Kaikki rautatiealan henkilöstöjärjestöt ovatkin mukana nyt VR:n hallintoneuvostossa, laajennetussa johtoryhmässä ja muutosohjelmaa koordinoivassa ohjausryhmässä. Rautatieläisten Liiton elokuun valtuuston yksimielinen kanta oli, että on parempi vaikuttaa ja tuoda edellä mainitut tavoitteemme esiin - vanhaan VR:läiseen malliin - osallistumalla yrityksen kehittämiseen ja saneeraamiseenkin kuin odottaa oven ulkopuolella, mitä työnantaja meille tarjoaa. Samalla voimme kehittää SAK:laisessa hengessä parempaa muutosturvaa myös VR:n sisälle. Uskon myös, että se voima, jota toimintapäivänä osoitimme, on osaltaan pehmittänyt omistajan mieltä ottamaan henkilöstön mielipiteet muutoksessa huomioon. Paljon siis tullaan lähimmän kahden vuoden aikana tarvitsemaan luottamusmiesten, jäsentemme ja koko liitto-organisaatiomme panosta, jotta VR Yhtymän käynnistämän muutosohjelman jälkeen yhtiö on edelleen ja jatkossakin raideliikenteen lippulaiva. Tulevan kahden vuoden aikana tapahtuu paljon myös toimintaympäristössä, jossa työtä teemme. Palkansaajien tutkimuslaitoksen uunituoreen ennusteen mukaan olisi mahdollista, että viennin sakkaamisesta alkanut lama voisi jo vuoden 2010 loppupuolella kääntyä viennistä alkavaksi taloudelliseksi kasvuksi. Rautatieliikenteelle positiivinen uutinen ennusteessa oli, että Venäjän talouden tämän vuoden -6,5 % taantuman ennustetaan vuonna 2010 kääntyvän 3,5 %:n kasvuksi. Miten hyvin tämä ennuste toteutuu, sen aika näyttää. Joka tapauksessa selvää on, että työttömyys maassamme kasvaa VR:llä ei ole yksinkertaisesti varaa päästää yrityksestä ulos koulutettua ja osaavaa henkilöstöä. edelleen vuonna 2010 usealla kymmenellä tuhannella hengellä samalla, kun maan hallituksen elvytyslääkkeet ehtyvät. Radanpitoon onneksi budjetti lupasi kohtuudella rahoitusta, vaikkakin perusradanpitoon tarvitaan eduskunnan budjettikäsittelyssä lisää varoja aivan kuten Pohjanmaan radan jatkotöihin myöhemmin vuoden 2010 aikana. Kaikesta edellä sanotusta johtuen on tärkeää, että nyt meneillään olevassa muutoksessa kykenemme valvomaan mahdollisimman hyvin jäsentemme etuja. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Lomautusuhka vei lahtelaisen Raimo Rehtin (oik.) turvamieheksi Lahti-Luumäki-radalle. Etualalla ratatyöntekijät Marko Karppinen (vas.), Mika Nykänen ja Jaakko Inkinen. Lomautuksia paossa Lahti-Luumäki-radalla Viime keväänä VR ilmoitti lomauttavansa 1400 VR Cargon työntekijää. Cargolaisille tarjottiin lomautusten vaihtoehtona siirtoja kesän ajaksi ratatöihin. Haminalainen Mikko Kallio ja lahtelainen Raimo Rehti tarttuivat koukkuun työskentelemällä kesän Lahti-Luumäki-radalla. Mikko Kallio ja Raimo Rehti ovat osa Suomen teollista rakennemuutosta. Kallio on voinut seurata Haminan sataman vaihtotöissä, kuinka taantuma ja puuteollisuuden alasajo veivät työt. Ensin meni Summan sellutehdas, ja sitten suurin satamaoperaattori siirtyi Kotkaan. Haminan satamassa töiden väheneminen näkyi jo aiemmin kuin muualla Suomessa. Ensin hiljeni kuivapuoli ja myöhemmin nestepuoli. Nyt sa tamassa on vaihtotöissä yhdestä kahteen veturia kerrallaan, kun ennen oli neljä, Kallio kertoo. Vaikka Kallio ja Rehti tekivät päätöksensä itse siirtyä ratatöihin, niin valinnan vapaaehtoisuutta he pitävät suhteellisena. Ei oikein ollut vaihtoehtoa, kun pelkona oli koko loppuvuoden kestävät lo - mautukset, Rehti kertoo. Myös Kallio koki olevansa tilanteessa selkä seinää vasten. Rautatieläinen

8 Haminalaiselta Mikko Kalliolta loppuivat työt Haminan satamassa, ja vaihtotyöt vaihtuivat kesän ajaksi ratatöiksi Lahti-Luumäkiradalla. Tunnelma oli jokseenkin painostava ja pelkäsin irtisanomistakin. Raimo Rehti on vahtinut kesän ajan, että muilla työntekijöillä on turvallista työskennellä radalla. Henkivartijana radan varressa Kesä on ratojen kunnostuksen aikaa, ja Lahti Luumäki-radalla on aherrettu ja edetty hyvää vauhtia. Kesän aikana rata on saanut varrelleen sepeliä ja routaeristyksiä. Pölkkyjä ja kiskoja on vaihdettu uusiin. Raiteen geometria- ja sähköistysmuutoksilla tähdätään junanopeuksien nostoon km/h. Nyt käsillä on viimeistelyvaihe. 8 Rautatieläinen

9 Marko Karppinen, Jaakko Inkinen, Raimo Rehti ja Mika Nykänen ottavat mittapisteitä raiteen rekkausta varten. Rehtin ja Kallion työt vaihtuivat heinäkuussa vaihtoitöistä ratatöiksi. Samalla työtehtävät muuttuivat olennaisesti. Myös ammattinimike vaihtui junamiehestä ratatyöntekijäksi. Heidän työtään on ollut varoittaa muita ratatyöntekijöitä lähestyvistä junista ja turvata heidän työskentelynsä radalla. Uudet työtehtävät ja työympäristö eivät ole aiheuttaneet miehille harmaita hiuksia. Työssä saa olla tarkkana, mutta helppo tänne oli sopeutua, vaikka työ onkin ihan erilaista. Täällä en kytke mitään vaan vahdin ihmisiä, että heillä on turvallista tehdä töitä. Olen turvamiestyön lisäksi kiertänyt pultteja auki Kaipiaisissa, mutta paras vaihe kesän töissä on ollut sepelin seulonnan turvamiestyöt. Oli hyvä esimies ja hyvä porukka, Rehti kertoo. Kumpikin pitää yövuoroja ratatöiden haittapuolena. Rehtin mukaan yövuoroja oli Cargolla vain yksi kerrallaan, mutta ratatöissä niitä voi olla viikkokin putkeen. Yöt ovat vaikeita, mutta vaikka joskus ottaisikin päähän, lepsuiluun ei ole varaa, kun on muiden henki kyseessä, Kallio miettii. Rataesimies Hannu Rötkö kehuu Cargon työntekijöiden sulautuvan muiden ratatyöntekijöiden joukkoon sujuvasti. Hyviä tyyppejä ja työntekijöitä he ovat olleet. Työt ovat luistaneet, ja aina he ovat olleet valmiita työhön kuin työhön. Rehti ja Kallio eivät pidäkään ratatöitä muuta työtä kummempana, mutta kritisoivat tiedonkulun kangertelua työntekijöiden siirroissa ja muutenkin työmaalla. Rautatieläinen

10 Tieto ei oikein kulje täällä, jos ei osaa kysyä, Rehti täsmentää. Kallion mukaan tiedotus epäonnistui jo lomautus- ja siirtouutisten alkumetreillä. Oli todella vaikea tehdä päätöstä ratatöihin lähtemisestä, kun ei saanut tietoa työkohteesta, työajoista, siirron kestosta ja muista pelisäännöistä. Olisi pitänyt mennä vain jonnekin tekemään jotain, Kallio jatkaa. Epätietoisuudesta huolimatta 120 lomautusuhan alla olevaa VR Cargon työntekijää valitsi lomautuksen sijaan ratatyöt. Lahti Luumäki-rataakin on kesän aikana ollut rakentamassa eripituisissa pätkissä peräti 43 Cargon työntekijää. Kallio uskoo, että paremmalla tiedottamisella moni muukin työntekijä olisi ollut valmis lähtemään ratatöihin välttääkseen lomautukset, jos olisi tiennyt, mitä on tarjolla. Lahti-Luumäki-rataosan parannushanke Rataosa Lahti-Luumäki (120 km) on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rataosa, jota käyttää valtaosa itäisen Suomen raideliikenteestä. Rataosa on kaksiraiteinen. Rataosa kuuluu Helsingin ja Pietarin välille suunniteltuun nopeaan ratayhteyteen, ja sen kehittäminen on osa itäisen Suomen raideliikenteen kehittämistä, jota edelsi Keravan ja Lahden välisen oikoradan rakentaminen vuosina. Rataosan parannustöiden tavoitteena on lisätä rautateiden kilpailukykyä matka-aikojen lyhentämisellä ja akselipainojen nostolla tavaraliikenteessä. Helsinki Pietari-välille suunniteltuun nopeaan yhteyteen sisältyy myös Luumäki-Vainikkala rataosan kehittäminen. Lahti-Luumäki-rataosan on määrä olla valmis ensi vuoden lokakuussa ja sen kustannusarvio on 185 M. Rataesimies Hannu Rötkö on tyytyväinen Cargon siirtotyömiesten työpanokseen. Hankkeen vaikutuksia: Henkilöliikenteen matka-ajat koko itäisen Suomen liikenteessä lyhenevät nopeuden noustessa jopa 200 km:iin/h. Tavaraliikenteen kilpailukyky paranee, kun junille mahdollistetaan 25 tonnin akselipaino km/ h:n nopeustasolla. Vaikutus ulottuu erityisesti Vainikkalan ja Kotka/Haminan sekä Vainikkalan ja Sköldvikin välisiin kemianteollisuuden kuljetuksiin. Hanke mahdollistaa osaltaan Luumäki Kotka ja Kuusankoski Hamina-rataosien metsäteollisuuden vientikuljetukset. Hanke täydentää Helsinki Pietarihankkeen Suomen puoleisen osan lähes valmiiksi. Lähde: Ratahallintokeskus Avoin tulevaisuus Kallion ja Rehtin pestit radalla päättyvät syyskuun lopussa, jonka jälkeen alkaa heidän kesälomansa. Mutta, mitä lomapäivien jälkeen? Onhan se outoa, että ei tiedä tulevaisuudestaan. En kuitenkaan halua enää ensi kesänä tulla tähän projektiin ja tietysti toivon, että Cargolta löytyisi minulle vielä töitä, etten joutuisi lomautetuksi tai irtisanotuksi. Eläkevuosiin on enää pari vuotta jäljellä, Rehti miettii. Kalliolla on työvuosia jäljellä huomattavasti enemmän kuin Rehtillä, ja hän on valmis tulemaan ratatöihin myös ensi kesänä. Toivon kuitenkin, että työstä ja sen ehdoista tiedotetaan tätä projektia täsmällisemmin. Olen valmis siirtymään töihin myös Kotkaan, mutta Kouvola alkaa olla liian kaukana. Kallio kertoo, ettei oikein lämmennyt alkuun ratatöille, osin juuri huonon tiedottamisen vuoksi, mutta asenne on kesän aikana muuttunut. Työ radalla on ollut ihan mukavaa, vaikka kesäloman siirtyminen syksylle harmittaa. Tulin aikanani VR:lle töihin kattohommista, että saisin pitää kunnon loman nimenomaan kesällä. Vaikka palkka lisineen on ratatöissä ollut parempi, ei raha korvaa menetettyä Suomen kesää. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Lahti-Luumäki-radan perusparannus antaa vauhtia itäliikenteen junille. Nopeutta voidaan nostaa jopa 200 km:iin tunnissa. 10 Rautatieläinen

11 VR käynnistää muutosohjelman Johtamismalli uusitaan VR-konsernin uusi juridinen rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden vaihteessa, mutta siirtyminen uuden organisaation mukaiseen johtamismalliin käynnistyy välittömästi. Henki löstö vähennystarve on noin työntekijää vuoden 2011 loppuun mennessä. VR-konsernin johtoryhmän kokoonpano VR-konsernin johtoryhmä käsittelee VR:n toimintaa koskevia strategisia tai muuten merkittäviä asioita sekä tärkeimpiä päivittäisiä toimintoja ja operatiivisia päätöksiä. Se kokoontuu yleensä kerran viikossa. Puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja. Mikael Aro, emba - toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy Muutosohjelmassa keskitytään aluksi logistiikkatoimintojen tehostamiseen ja uudelleenorganisointiin. Myös henkilöliikenteessä käynnistyy useita hankkeita. Muutosohjelman läpivienti kestää 2 3 vuotta. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta sekä säästämällä kustannuksissa että hakemalla uusia liikevaihdon kasvumahdollisuuksia. Logistiikkapuolelta suunnitellaan noin työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoista noin 200. Henkilöstöjärjestöille on luvattu, että vähentäminen tehdään ns. pehmein järjestelyin. Tämä tarkoittaa, että suuri osa on muutenkin siirtymässä eläkkeelle ja mahdollisimman monelle tarjotaan uusia tehtäviä. Ne saattavat edellyttää työskentelyä toisella paikkakunnalla kuin nyt ja vaatia uudelleenkouluttamista. Muutosohjelman tavoitteena on vas - tata äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen; tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat pienentyneet voimakkaasti. Tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin, VRkonsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo. Aron mukaan tavoitteena on kehittää konsernia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti yhdessä työntekijöiden ja järjestöjen kanssa. Toimien tavoitteena on turvata konsernin tulevaisuus ja varmistaa kasvumahdollisuudet. Viisi divisioonaa Muutosohjelmaan liittyen VR-konsernin organisaatiota uudistetaan. Jatkossa konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjän ja kansainväliset toiminnot. Kaikki logistiikkatoiminnot: VR Cargo, Transpoint Oy Ab, Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International -yhtiöt yhdessä muodostavat konsernin logistiikkadivisioonan. Kaikki Transpoint-yhtiöt jatkavat toimintaansa omina yhtiöinään. Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne siirtyy osaksi henkilöliikennedivisioonaa, mutta toiminta jatkuu omissa yhtiöissään. Kaikki talous-, IT- ja henkilöstöpalvelut keskitetään konsernitasolle. VR on edelleen valtionyritys, jonka päätehtävänä on tarjota henkilö- ja tavaraliikennepalveluja sekä rakentaa ja ylläpitää rataverkkoa. Uudistuneet toimintatavat ja asiakaskeskeisyys ovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle, Aro pai nottaa. Teksti: Soile Olmari Lähde: VR-konsernin tiedotteet Antti Jaatinen, ekonomi - Henkilöliikennedivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Rolf Jansson, DI ja KTM - Kehitysjohtaja, VR-Yhtymä Oy Timo Koskinen, varatuomari - Henkilöstöjohtaja, VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen, DKK - Venäjän- ja kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja, VR-Yhtymä Oy Heli Ollila, KTM - Talousjohtaja, VR-Yhtymä Oy Pertti Saarela, OTK - Palvelu- ja tuotantodivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Teuvo Sivunen, DI - Toimitusjohtaja, Oy VR-Rata Ab Erik Söderholm, KTM - Logistiikkadivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Hanna von Wendt, VTM - Viestintäjohtaja, VR-Yhtymä Oy Rautatieläinen

12 VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro: Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltu organisaation muutosohjelma julkistettiin elokuussa. Kun ohjelmaan liittyy työntekijän vähentämistarve, on kysymyksessä inhimillisestikin ottaen todella iso muutos. VR-konsernissa heinäkuussa aloittanut toimitusjohtaja Mikael Aro ymmärtää, että asia painaa monia ihmisiä. Kaikkein pahinta olisi tuoda asiat tietoon pätkittäin. Lisäksi VR on median kiinnostuksen keskipisteessä, joten päätimme tiedottaa kaikista suunnitelmista kerralla. Muutoksen toteuttamiseen on varattu kahden ja puolen vuoden aika ja henkilöstöjärjestöille on luvattu, että henkilöstövähentämisissä käytetään niin sanottuja pehmeitä keinoja niin pitkälle kuin mahdollista. Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Uudelleenkoulutusta tarvitaan Noin työntekijän vähentämistarve koskee koko logistiikkapuolen henkilöstöä, kuten rahtijunien huollon ja kunnossapidon henkilöstöä, veturinkuljettajia sekä myynti- ja markkinointi- Mikael Aro on aiemmin tehnyt myynti- ja markkinointitöitä. Nyt suunniteltu uusi organisaatio painottuukin asiakkuuksien ympärille. henkilökuntaa ja asiakaspalvelua. Tukitoiminnoista, kuten IT-tehtävistä sekä henkilöstöhallinnosta ja talousosastolta vähennetään noin 200 henkilöä. Logistiikkapuolelta on siirtymässä eläkkeelle noin 950 henkilöä. He kaikki eivät kuitenkaan siirry eläkkeelle lakkautettavista toimista. Ihmisiä eläköityy myös toimista, jotka jatkuvat. Vapautuvia töitä tarjotaan niille, joilta ne loppuvat. On varauduttava kuitenkin siihen, että joko toimenkuva muuttuu tai työpaikkakunta muuttuu tai molemmat. Aron mukaan uusiin tehtäviin siirtyville henkilöille tullaan tarjoamaan uudelleenkoulutusta. Karkeasti voi todeta, että työntekijästä noin 700 siirtyy eläkkeelle henkilölle tarjotaan joko uudelleenkoulutusta tai siirtymistä uudelle paikkakunnalle tai molempia. Tukitoimintojen puolella tilanne on haastavampi, koska eläköitymistä ei ole läheskään niin paljon kuin vähentämisen tarvetta. Tämä muutosohjelma valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Toki nyt jo on tiedossa asioita, joita ei tuossa aikataulussa pystytä toteuttamaan, mutta tukitoimintojen muutokset pyritään tekemään vuoden 2011 loppuun mennessä. Nyt mainitut henkilömäärätkin varmistuvat muutosohjelmaa työstettäessä, Aro sanoo. Toimitusjohtaja ei sanele Henkilöstöjärjestöt eivät ole olleet suunnittelemassa tulossa olevia muutoksia, 12 Rautatieläinen

13 mutta järjestöjen edustajia on informoitu asiasta. Halusin välttää tilannetta, että jotenkin oltaisiin tukkanuottasilla. Mistään ei ole kuitenkaan sovittu. Neuvottelut järjestöjen kanssa on aloitettu alkaneella viikolla. Ensin keskitytään siihen, miten neuvotellaan, ketkä neuvottelevat ja millä aikataululla, Aro kertoo. Hän korostaa, että yt-neuvotteluja tulee, mutta vielä ei ole niiden aika. Neuvottelut aloitetaan ns. puhtaalta pöydältä. On hyvin tärkeätä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön; se on sekä henkilöstön että yrityksen kannalta paras ratkaisu. Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita. Aro pitää erityisen tärkeänä myös sitä, että vaikeat asiat pystyttäisiin käsittelemään hyvin talon sisällä. VR:ään liittyy monella taholla paljon intohimoja, mutta mitä useampi kokki sitä huonompi soppa saadaan. Henkilöstölle on järjestetty elokuun viimeisellä viikolla muutosohjelmaan liittyviä infotilaisuuksia Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella. Kun muutosohjelmaan liittyviä asioita valmistuu ja päätöksiä tehdään, niistä tiedotetaan. Viestintään panostetaan muutenkin, Aro kertoo. Yritysjohto tietää muutoksista muita työntekijöitä aiemmin ja ovat näin monta askelta edellä. Kun surutyö on jo itsellä tehty, muut eivät vielä pysty katsomaan eteenpäin. Tämän seikan yritysjohto usein unohtaa. Sitoutunut pitkäjänteiseen työhön Kun Mikael Aro lupautui viime syksynä hänelle tarjottuun VR-konsernin toimitusjohtajan työhön, hän ei arvannut, minkälaisessa tilanteessa tänä kesänä ollaan. VR on oikeasti ihan hyvä yritys ja tiesin, että muutoksia suunnitellaan. Suuruusluokka ei ollut tiedossa; talousluvut romahtivat vasta myöhemmin. Uskon VR:ään ja raideliikenteeseen todella paljon. Jos VR ei olisi minua kiinnostanut, muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Suomeen muutto oli muutenkin mielessä; perhe asuu Tuusulassa. VR:lle tullessaan Aro sitoutui pysymään toimitusjohtajana pitkään. Tässä tilanteessa ei toimi se, että mies vaihtuu kovin usein. Esimerkkinä sitoutumisestaan hän mainitsee 11,5 vuoden työskentelynsä edellisen työnantajan palveluksessa. Sama työnantaja halusi vain käyttää minua eri tehtävissä. Hän on toiminut Carlsberg-konserniin kuuluvan Sinebrychoffin ja Carlsbergkonsernin Pohjois-Euroopan toimitusjohtajana ennen VR:lle tuloaan. Aro on sitoutunut tekemään hyvää yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja luvannut tuoda VR:lle uusia näkökulmia. Hallituksen tuki on toimitusjohtajalle kaikki kaikessa. Ilman aktiivista hallitusta tästä ei tulisi mitään. Aron mielestä VR on operatiivisesti vahva yhtiö ja hän uskoo, että numeroilla pystytään vastaamaan mahdolliseen kilpailuun ihan hyvin, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuspaineita. Raideliikenteen kilpailuttamisessa on muistettava, että EU ei meitä siihen velvoita, vaan se on kansallinen päätös. Kilpailu ei ole mikään peikko, mutta siihen pitää valmistautua. Henkistä valmennusta vaatii se, että maltetaan pelata omaa peliä, eikä keskitytä katsomaan liikaa kilpailijoita. Minulla on valmentajan rooli joukkueessa. Teksti: Soile Olmari Kuva: Maarit Uusikumpu Henkistä muutoksenhallintaa Aro puhuu henkisen muutoksenhallinnan tärkeydestä ja huomioimisesta. Psykologi on ollut puhumassa johtoryhmälle. Meillä oli elokuun alussa kolmen päivän seminaari, josta muutoshallintaan käytettiin puolitoista päivää. Käsiteltäviä aiheita olivat muun muassa, miten ihmiset suhtautuvat muutoksiin, miten ne vaikuttavat, miten niistä pääsee yli ja miten voi auttaa muita. Aiheesta järjestetään myös esimiehille puolen päivän koulutus. Tällainen esimiesvalmennus on tärkeätä. Suomessa näihin asioihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Aron mielestä organisaatio pitää kävelyttää koko muutoksiin liittyvän tunneskaalan läpi. Henkilöstöjärjestöjä kuullaan VR:n hallintoneuvostoon on kutsuttu mukaan henkilöstöjärjestöjen edustajat, joilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. He eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. Rautatievirkamiesliittoa edustaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen, Rautatieläisten Liittoa puheenjohtaja Vesa Mauriala, Veturimiesten liittoa puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liittoa puheenjohtaja Esko Salomaa ja VR Akavaa puheenjohtaja Jarmo Saarijärvi. Hallintoneuvostoon kuuluvat Kristillisdemokraattien Sari Essayahin tilalle nimi tetty Peter Östman, Matti Ahde (Sdp), Eero Akaan-Penttilä (Kok.), Katja Alvoittu (Vihr), Thomas Blomqvist (Rkp), Timo Korhonen (Kesk), Raili Myllylä (Kesk), Lauri Oinonen (Kesk), Aino-Kaisa Pekonen (Vas), Satu Taiveaho (Sdp), Raija Vahasalo (Kok.) ja Raimo Vistbacka (PS). Rautatieläinen

14 Uusi työehtosihteeri haluaa ruoskia järjestökoneistoa iskukuntoon Rautatieläisten Liiton uusi työehtosihteeri Hannu Mattila luonnehtii itseään vanhan linjan työväenliikkeen mieheksi, kovaääniseksi ja innostuvaksi. Näistä ominaisuuksista ei luulisi olevan haittaa Mattilan täyttäessä lokakuussa oloneuvokseksi siirtyvän työehtosihteeri Seppo Raison saappaita. Mattilan luonnehdinta itsestään ei ole hänet ennestään tuntevalle yllätys, mutta kuinka moni tietää, että Mattila on myös hienotunteinen mies. Haluan jo etukäteen pyytää ominaisuuksiani anteeksi ja toivoa sietokykyä työtovereiltani, mutta kun on lähes 50 vuotta oppinut sietämään itseään, niin tuskin tästä enää pystyy kovin paljon tapojaan muuttamaan, Mattila naurahtaa. Ja ovathan työtoverit sietäneetkin, ainakin jos on Mattilaan uskominen. Mielestäni olen saanut hyvän vastaanoton liiton toimistossa ja kentän väeltä. Monessa mukana Uutta työpaikkaansa Mattila pitää haasteellisena, vaikka tunteekin ennestään niin ihmiset kuin talon tavatkin. Suurimman haastajan ja juoksuttajan Mattila saa kuitenkin VR:n muutosohjelmasta, joka on viemässä työpaikat Rautatieläisten Liiton jäseneltä. Mikään uusi haaste VR ei kuitenkaan hänelle ole. Työura VR:n leivissä alkoi vuonna 1976 Porin tavara-asemalla ammattikoulun levyseppähitsauskoulutuksen jälkeen. Tulin 16-vuotiaana tsuppariksi, kun velipoika oli telakalla hommissa ja varoitteli, ettei sinne talvella kannata tulla, kun on niin pirun kylmäkin meren rannalla Mäntyluodossa. Mattila on pitkän rautatieläisuransa aikana ehtinyt työskennellä muun muassa asemamiehenä, kuormausmestarina, junamiehenä, konduktöörinä ja leimata lippuja henkilöliikenteessä. Viimeksi hän Tarkoituksena on suunnata toimintaa aluetasosta jäseneen päin eikä päinvastoin. oli Cargon junatoimistossa ja järjestelymestarina Porissa. Mattilan ay-taival on lähes yhtä pitkä kuin työura VR:llä. Ensituntumaa ay-toimintaan hän sai 1970-luvulla työsuojeluvaltuutettuna ja pian jo ammattiosaston johtokunnassa ja puheenjohtajanakin. Pääluottamusmiehenä hän ehti vaikuttaa 20 vuotta. Muita luottamustehtäviä ovat olleet jäsenyydet liiton valtuustossa ja hallituksessa. Monenlaista työryhmää ja touhua on vuosien mittaan ollut. Mukavaa on ollut, vaikka joskus on ollut tiukkoja paikkoja ja vaarallisia kurveja. Mielenkiintoni on kuitenkin säilynyt ihmisten asioiden hoitoon. VR:n muutosohjelma haastaa VR:n muutosohjelma pitää sisällään paitsi massiiviset henkilöstövähennykset myös organisaatiomuutoksia, joiden Mattila uskoo aiheuttavan myös Rautatieläisten Liitolle paljon työtä. Samaan aikaan on ruoskittava liiton järjestökoneisto ja työsuojeluorganisaatio iskukuntoon. Cargon puolella haastavinta on se, että tuotannon ohjauksessa ratapihat ja junatoimistorakenne ovat kovassa vähennyspaineessa. Call Center -hanke etenee ja sekin omalta osaltaan lisää paineita. Mattila pitää turhana haaveena sitä, että henkilöliikenne pääsisi muutosohjelmassa pelkällä säikähdyksellä. Myös henkilöliikenteessä työnantajalla on säästötavoitteita. Eivätkä varikot ja konepajatkaan pääse helpolla. Kannattavuuden parantaminen 100 miljoonalla eurolla on valtava potti. Vertailuun voi ottaa sen, että neljän miljoonan euron sääs- 14 Rautatieläinen

15 On haettava uusia malleja ja keinoja töiden tekemiseen, jos vaihtoehtona on niiden loppuminen kokonaan. On tärkeää, että työntekijät ovat mukana työnantajan perustamissa muutostyöryhmissä. töt tarkoittivat 1500 ihmisen lomauttamista. Mattilan mukaan liiton on vastattava VR:n muutoksiin tekemällä muutoksia niin omaan järjestökoneistoonsa, työsuojeluorganisaatioonsa kuin luottamusmiesjärjestelmäänkin. Syksyn aikana järjestötyötä aletaan rytmittää edustajakokouksen päätösten mukaisesti. Näin saamme entistä tarkempia toimintamalleja alue- ja piirimiestasolle, pääluottamusmiesportaalle, erityistyösuo jeluvaltuutetuille ja työsuojeluorganisaatioon. Tarkoituksena on suunnata toimintaa aluetasosta jäseneen päin eikä päinvastoin, Mattila visioi. Hän huomauttaa, että samankaltaisia uudistuksia liitossa viriteltiin jo edellisellä edustajakaudella, mutta ne eivät syystä tai toisesta saaneet tuulta siipiensä alle. Toivottavasti emme ole armottomasti myöhässä tässä asiassa, Mattila miettii. Hänen mukaansa ammattiosastojen aluetason ohjaus, alue- ja työsuojelun koulutus ja koordinointi jaetaan ja organisoidaan kenttätasolle. Työnantajan hakiessa muutoksia töiden tekemiseen ja hankkeiden edetessä on liiton luottamusmies- ja ammattiosastorakenne avainasemassa. On haettava uusia malleja ja keinoja töiden tekemiseen, jos vaihtoehtona on niiden kokonaan loppuminen. Tämä tarkoittaa, että on löydettävä työantajan kanssa yhdessä ratkaisuja asiakkaiden pitämiseksi tai muuten olemme todella pulassa. Mattila pitää tärkeänä, että työntekijät ovat mukana työnantajan perustamissa muutostyöryhmissä, jos ja kun niitä perustetaan. Näin voimme osallistua koko porukan voimin tuleviin haasteisiin. Pään laittaminen pensaaseen, populismi ja riekkuminen eivät asiaamme auta, kun olemme näin kovan paikan edessä. Allakka täyttyy Mattila on ollut vasta parisen kuukautta toimitsijana, mutta almanakka on täyttynyt jo kiitettävästi. Mattila lupaa kuitenkin raivata aikaa myös kentällä kiertämiseen ja tietenkin työehtosopimusneuvotteluihin. Palaverien välissä hän lupaa rentoutuakin. Harrastuksiin kuuluu moottoripyöräily ja koirien retuuttaminen. Perheeseen kuuluu vaimon ja koirien lisäksi viisi lasta ja kissa. Mutta itseni tuntien kyllä minut saa aina kiinni. Voit ottaa reippaasti hihasta kiinni tai sitten voi soittaakin. Minä nyt olen aina sen näköinen kuin olisin myrkyn niellyt, mutta ei vihaista ja rumaa naamaa kannata pelätä. Siellä jossain alla on lämmin sydän, Mattila vakuuttaa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Rautatieläisten Liiton pääluottamusmiespäivät järjestettiin Riihimäellä. Päivillä paneuduttiin VR:n muutosohjelmaan, uuteen organisaation ja sen aiheuttamiin mahdollisiin muutoksiin luottamusmiesorganisaatiossa ja tulevaan neuvottelukierrokseen. Viesti oli, että luottamusmiesorganisaatio kaipaa muutoksia ja työehtosopimuskierroksesta tulee haastava taloudellisen tilanteen vuoksi. Siitä huolimatta Rautatieläisten Liiton jäsenten ostovoiman kasvu on turvattava kaikissa oloissa. Pääluottamusmiehet ruotivat sopimuskierrosta ja VR:n muutosohjelmaa Riihimäellä Itä-Suomen aluepääluottamusmies Esko Takala Kouvolasta ei kainostele sanoa, että luottamusmiesorganisaation muutospaineet ovat kovat. Ehdottomasti liiton luottamusmiesorganisaatiossa pitää ottaa huomioon työnantajan tekemät organisaatiomuutokset. Työnantaja on jo nyt tehnyt sellaisia muutoksia, joista me olemme hiukan jälkijunassa. Pääasia kuitenkin on, että jäsenistön edunvalvonta tulee varmasti ja tasapuolisesti hoidetuksi jatkossakin Pääluottamuspäivillä paneuduttiin VR:n muutosohjelmaan ja sopimusneuvotteluihin. ja että työntekijä saa vaivattomasti yhteyden luottamushenkilöihin. Esko pitää ikävänä tosiasiana sitä, että uudistus merkitsee usein myös supistuksia. VR:n tapauksessa vuoden 2011 loppuun mennessä henkilöstöä ollaan vähentämässä 1200 työntekijällä. Tarkasteluun joutuvat varmasti niin työpisteluottamusmiehet kuin pääluottamusmiehetkin, niiden lukumäärä ja toimintaedellytykset. Toisaalta myös aluepääluottamusmiesten erikoistumista ja vastuunjakoa on tarkasteltava. Samassa yhteydessä on panostettava alueelliseen koulutukseen ja aluekouluttajiin, Esko hahmottelee. Myös VR-Radan Länsi-Suomen pääluottamusmiehen Antti Ahosen mukaan luottamusmiesjärjestelmää täytyy miettiä VR:n organisaation tuoman muutoksen mukaiseksi. VR-Radalla ei ole tulossa suuria muutoksia tässä vaiheessa, joten VR-Radan puolella luottamusmiesjärjestelmää ei tulisi kuitenkaan turhaan liiaksi muuttaa, Antti toteaa. Antti toivoo pikemminkin luottamusmiesten kehittävän itseään käymällä kursseja. Esimerkiksi Kiljavalla on erinomainen tarjonta, Antti ohjeistaa. 16 Rautatieläinen

17 Pääluottamusmies Antti Ahonen (vas.) ja aluepääluottamusmies Esko Takala pitävät tärkeänä, että rautatieläisten ostovoima turvataan kaikissa oloissa. Sopimuskierroksesta Antti ja Esko ovat yksimielisiä. Ostovoiman tulee kasvaa, mutta samalla on huomioitava vaikea taloudellinen tilanne. Seuraavalla sopimuskierroksella on tärkeää säilyttää saavutetut edut ja saada teksteihin parantavia korjauksia. Suuria toiveita ei varmaan kannata laittaa palkankorotuksiin, mutta työehtosopimustekstit pitäisi saada selkokieliseksi, Esko tarkentaa ajatuksiaan sopimuskierroksesta. Varmasti viime kierrokselta jäi paljon toiveita ja vaatimuksia. Pari asiaa on varmasti nousemassa esille muun muassa palkkaliite 1:n työvuorojen katko niin Cargon kuin henkilöliikennettä koskien. Toisena asiana palkkaliite 1:n puolella on korotettu lähtöraha, jota ei sitoumuksien pelossa ole käytetty. Sitä on kuitenkin kehitettävä selkeämmäksi ja vähemmän sitovaksi. Kaikkia palkkaliitteitä koskien työajoissa ja työvuorojen sisällöissä ja kestoissa on kehitettävää, Esko luettelee odotuksia sopimuskierrokselle ja jatkaa hieman yllättäen. Palkkaliite 2:n ja 3:n puolelle jäi varmasti hampaankoloon viime kierroksella järjestelyvarojen käytöstä. Asia tulee korjata tällä kierroksella. Antin mukaan palkkaliitteen 3 osalta tulee huomioida ansiotason kehittymismahdollisuudet lisäämällä palkkaluokkia palkkausjärjestelmään. Yleisistä asioista Antti pitää tärkeimpänä ostovoiman parantamista riittävällä yleiskorotuksella. Sopimukseen tulisi saada vielä pelivaraa, mikäli talous alkaa elpyä odotettua nopeammin, Antti tarkentaa näkemyksiään neuvottelukierroksesta. Teksti: Jussi Päiviö Kuvat: Jussi Päiviö ja Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

18 Viron Naissaaressa risteilee neuvostoajan rautatie Köydet irti Porkkalanniemessä ja pullein purjein Suomenlahden yli sen kapeimmasta kohdasta. 20 mailia ja muutamaa tuntia myöhemmin rantaudumme Viron Naissaareen, jonka näkyvimpiä muistomerkkejä ovat neuvostomiinat ja kapearaiteinen rautatie. Viimsin kunnan hiekkarantainen helmi, Naissaari, on kymmenisen kilometriä pitkä ja muutaman kilometrin leveä saari 12 kilometriä Tallinnasta luoteeseen. Se toimi Neuvostoliiton aikana merimiina- Peedo Lehtla, Naissaaren ainoa asukas, pitää baaria, ajaa ja korjaa junaa. Huom! Vartioimaton tasoristeys. 18 Rautatieläinen

19 Naissaaren turistijunan pääteasema on Männikun baarilla. tehtaana ja -varastona ja oli muulta maailmalta suljettu. Nyt kuka tahansa satunnainen matkailija voi kiinnittää veneensä köydet sen korkeaan laituriin tai matkata sinne Tallinnasta yhteyslaivalla tai nopealla kumiveneellä. Rautatie neuvostoajan perintönä Tarinan mukaan Naissaari on saanut nimensä siitä, kun musta surma tappoi kaikki Naissaaren miehet ja vain seitsemän naista jäi henkiin. Nimestään huolimatta Naissaaren historia on kovin militantti ja miehinen. Sitä on läpi historian käytetty sotilastarkoituksiin luvun alussa se oli osa Pietari Suuren merilinnoitusta, ja tsaari Nikolai II:n ajalla sinne rakennettiin 12 (305mm) Merimiinat ovat neuvostoajan perintöä. Rautatieläinen

20 rannikkotykkipatteri, jossa on nähtävissä tulenjohtotorni, etelänpuoleisen tykkipatterin betonirakenteet ja maanalaisia käytäviä. Vuosina Naissaaressa oli suomalaisen 44:nnen Radio- ja ilmavalvontakomppanian valvonta-asema. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1993 Naissaari oli neuvostoarmeijan hallussa ja siellä sijaitsi sotilastukikohta. Saarella onkin paljon neuvostosotilaiden jäljiltä romua, kuten merimiinoja, joita rakennettiin ja varastoitiin saarella. Nyt niitä lojuu ruosteessa eri puolilla saarta. Miinoja oli tietysti kuljetettava saaressa jollain konstilla, ja kiskoilla tunnetusti kulkee kaikki. Neuvostoaikojen perintönä saarella on 42 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie, joka yhdistää neuvostoaikaisen linnakkeen pohjoisessa, sataman idässä, kylän etelässä ja metsän keskelle saaren keskiosaan piilotetun merimiinatehtaan. Merimiinojen kokoonpanotehdas on isohko tiilirakennus, jonne miinat kuljetettiin rautatievaunuilla aktivoitavaksi. Merimiinojen varastoalue muodostuu 52 Naissaaren rautatietä kehutaan maailman tiheimmäksi rautatieverkostoksi asukasta kohden.naissaaressa asuu ympärivuotisesti tasan yksi asukas. Hyvällä tuurilla satunnainen matkaaja voi päästä juna-ajelulle Naissaaressa. betonialustasta, joiden päällä merimiinoja varastoitiin. Naissaaren opas Matti Rebonen kertoo, että vuonna 1932 Naissaaressa asui 450 asukasta, mutta miinatehdasta ja rautatietä on parhaimmillaan rakentanut 3000 sotilasta. Saarella asui neuvostoaikana myös virkamiehiä perheineen. Rautatie on nähnyt parhaat päivänsä ja on lähes kokonaan ajokelvotonta, mutta suunnitelmissa on kunnostaa se EU-rahan turvin niin, että sitä pitkin pääsee joka puolelle satamasta alkaen. Jos EU-rahaa heruu, niin Naissaaresta rautateineen ja sotilaskohteineen tehdään ulkoilmamuseo. Nyt rautatie on Viimsin museon omistuksessa. Vaikka virolaiset eivät rautatien kunnolla pääsekään kehuskelemaan, niin Naissaaren rautatiellä on kuitenkin jotain, jolla elvistellä. Saarella viikonloppua viettämässä olleet virolaiset kehuivat sitä maailman tiheimmäksi rautatieverkostoksi asukasta kohden. Naissaaressa asuu ympärivuotisesti tasan yksi asukas, Peedo Lehtla. Guinnesin ennätystenkirjan kannet voivat hyvinkin aueta tälle rautatie-ennätykselle. Ja hyvällä tuurilla pääsee junakyytiä maistamaan puolentoista kilometrin verran Peedon kyydissä. Turmeltumatonta luontoa Naissaaren luonto- ja kulttuuriperinnön suojaksi on perustettu Naissaaren luontopuisto. Naissaari oli pitkään eristettynä muusta maailmasta, ja sen luonto on siksi säilynyt paikoin koskemattomana. Saaren keski- ja itäosa ja umpeen kasvaneet lahdenpoukamat ovat soistuneita, mutta suurimmaksi osaksi saari on valoisaa männikkömetsää. Siellä on myös aarniometsää ja tummia kuusikoita. Lajirunsaus on Viron suurimpia, ja saaren itärannikolla kasvaa omaperäinen kasvusto Tanskan kuninkaan puutarha. Eläimiä saaressa asustaa karhuista villisikoihin. Saaren eteläkärjessä, Löunakülassa (Eteläkylä), sijaitsee Nargen operan oopperasali ja Bernhard Schmidtin synnyinkoti. Schmidt oli virolainen maailmankuulu optikko, joka syntyi ja eli lap- 20 Rautatieläinen

21 Naissaaren sataman korkeassa laiturissa on kylkikiinnitys. suutensa Naissaaressa. Hänet tunnetaan maailmalla kehittämästään Schmidt-kamerasta. Löunakülassa on myös muutama mökki, joita kutsutaan suomalaismökeiksi. Nimi tulee siitä, että Suomi on aikoinaan lahjoittanut ne Neuvostoliitolle. Auringonpalvojille ja uimareille Naissaari tarjoaa upeata hiekkarantaa hiekkadyyneineen eikä tungosta tarvitse pelätä. Kun Monica-laiva rantautuu sunnuntai-iltana saaren laituriin, kömpivät virolaiset viikonlopunviettäjät saaren uumenista ja täyttävät laivan. Silloin huomaa, että saaressa oli viikonloppua viettämässä pienveneilijöiden lisäksi muitakin. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Naissaaren palvelut Naissaaressa on olutta anniskeleva baari ja majatalo, joka tarjoaa majoitusta, ruokailu-, kokous- ja koulutustiloja. Majatalon palveluihin kuuluu myös kiertoajeluita armeijan maastokuorma-autoilla. Majatalo on kunnostettu vanhasta neuvostoajan kasarmista, Pihalla on katos iltaohjelmien viettoon. Saarelle pääsee omalla veneellä, yhteyslaiva Monicalla tai nopeilla kumiveneillä. Monica kykenee kuljettamaan kerralla 147 matkustajaa. Laiva lähtee Piritalta (aikataulu ee). Lisätietoa saaresta ja sikäläisistä tapahtumista Rautatieläinen

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT. 1. a) Yhtiön nimi

VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT. 1. a) Yhtiön nimi SELVITYS 1 (6) VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT 1. a) Yhtiön nimi VR-Yhtymä Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 100 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on kuljetustoiminta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30 Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM

Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM OSVI Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa PAKETTI Johtoryhmän kokous Lahti 3.6.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM OSVI - Osallistava sisäinen viestintä -

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

VR:n verkkolaskut. Pirjo Tahvanainen, VR-Yhtymä Oy 5.5.2004. 5.5.2004, Pirjo Tahvanainen, ebusiness Forum, sivu 1

VR:n verkkolaskut. Pirjo Tahvanainen, VR-Yhtymä Oy 5.5.2004. 5.5.2004, Pirjo Tahvanainen, ebusiness Forum, sivu 1 VR:n verkkolaskut Pirjo Tahvanainen, VR-Yhtymä Oy 5.5.2004 5.5.2004, Pirjo Tahvanainen, ebusiness Forum, sivu 1 Sisältö VR lyhyesti Muisteloita EDI:n tulosta taloon XML:n tuleminen Ostolaskukokemukset

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot