HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA"

Joonas Nurmi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/ LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (MOLANDER) KOSKIEN TALOUSARVIOON VARATTAVAA RAHAA JOUKKOLIIKENTEEN NOPEUTTAMISTOIMENPIDEIDEN JA AIKATAULURAKENTEEN MUUTTAMISEN SELVITTÄMISEKSI HKL Taske / (Määräaika ) Valtuutettu Molander ja seitsemän muuta valtuutettua esittävät talousarvioaloitteessaan seuraavaa: Valtuuston hyväksymissä budjetin valmistelua ohjaavissa kannanotoissa on edellytetty joukkoliikenteen palvelutason ja joukkoliikenteen etuuksien parantamista. Keskeinen osa joukkoliikenteen palvelutasoa on joukkoliikenteen täsmällisyys ja aikataulujen luotettavuus. Varautuminen pysäkkiajasta poikkeavaan bussin tai raitiovaunun kulkuaikaan merkitsee useiden minuuttien matka-ajan pidentymistä. Myös vaihdot ovat epäluotettavia tai niihin kuluu runsaasti aikaa, kun välineet eivät kulje aikataulujen mukaisesti. Aikatauluista poikkeaminen ja matka-aikojen pidentyminen lisäävät matka-aikaa ja heikentävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja alentavat siten lipputuloja. Lisäksi lisääntyvät joukkoliikenteen ylläpidon kustannukset, kuten on todettu HKL:n vastikään tekemässä selvityksessä. Kaikkiin näihin ongelmiin auttaa joukkoliikenteen täsmällisyyden parantaminen ja aikataulurakenteen muuttaminen tasaminuutteihin ja vakiovuoroväleihin perustuvaksi. Täsmällisyys edellyttää joukkoliikenteen valoetuuksia, pysähtymistä vain pysäkeillä, ruuhkautuvien risteysten ohituskaistoja ja vilkkaan liikenteen alueilla joukkoliikennekaistoja. Samoilla minuuteilla ja tasavälein toistuvat aikataulut on helppo sovittaa vaihtojen yhteydessä toisiinsa, ja ennen kaikkea kaupunkilaisten on helppo muistaa aikataulut ilman taulukoita ja kirjoja. Esitämme, että kaupunki varaa liikennelaitokselle ja

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 2 Kaupunkisuunnitteluvirastolle euron määrärahan käytettäväksi sen selvittämiseen, mitä on tehtävä, paljonko toimet maksavat ja mikä on niiden vaikutus sekä joukkoliikenteen kustannuksiin että tuloihin, jotta joukkoliikenteelle saadaan järjestetyksi täsmällisyyden takaavat liikenne-etuudet kaikkialle kaupungin alueelle missä etuudet ovat tarpeen sekä uudistetuksi aikataulurakenne tasaminuutteihin perustuvaksi. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Joukkoliikenteen luotettavuus ja nopeus ovat kaikkein tärkeimmät joukkoliikenteen koetun kokonaislaadun tekijät. Tämä on osoitettu mm. liikenne- ja viestintäministeriön JOTU-tutkimusohjelman JOKOLAhankkeessa, jonka ohjausryhmään myös liikennelaitoksen edustaja kuului. Tehty talousarvioaloite nostaa esille keskeisiä asioita, joilla joukkoliikenteen luotettavuutta, sujuvuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa. Liikennelaitos pyrkii jo nykyisin ottamaan aloitteessa mainitut asiat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon tarjotessaan ja kehittäessään Helsingin joukkoliikennepalvelua. Kaikkia aloitteessa esitettyjä asioita ei siksi ole tarpeen alkaa selvittää erillisellä selvityksellä. Joukkoliikennekaistoja on Helsingissä rakennettu useimmille ruuhkautuneille katuosuuksille, joissa liikennemäärät sitä edellyttävät ja kadun poikkileikkaus ja katualueen ympärillä oleva vapaa tila sen mahdollistavat. Tällaisia katuja ovat mm. Mannerheimintie ja Hämeentie sekä Mäkelänkatu. Voimakkaampi joukkoliikenteen edistäminen bussikaistoja lisäämällä edellyttäisi kaistojen varaamista muulta autoliikenteeltä (mm. Sturenkatu), sillä kyseisillä katuosuuksilla ei ole riittävästi tilaa rakentaa uusia kaistoja. Tämän haittavaikutuksena usea risteysalue ja kyseisille katuosuuksille johtavat muut kadut ruuhkautuisivat nykyisestä. Näin voimakas liikennepoliittinen linjanveto joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi henkilöautoliikenteen kustannuksella edellyttäisi päätöksiä ainakin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja mahdollisesti kaupunginvaltuustossa. Risteysalueita ohittavia joukkoliikennekaistoja on pääkaupunkiseudulla rakennettu hyvin vähän, sillä sopivia kohteita ei juuri ole. Toimiakseen sujuvasti edellyttää mm. Kehä I:llä Espoon Laajalahden kohdalla olevan ohituskaistan kaltainen ratkaisu T-risteystä, jolloin

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 3 joukkoliikennekaistalle voidaan sallia vapaa kulku muun liikennevirran pysähtyessä valoihin. Tämä ratkaisu on mahdollista toteuttaa ainoastaan toiseen liikennöintisuuntaan. Joukkoliikennettä ei voida täysin itsenäisesti optimoida muun liikennejärjestelmän toimivuuden kustannuksella. Mahdollisia ohituskaistapaikkoja ei ole erikseen Helsingin alueelta selvitetty. Erilliset tunneli- ja siltaratkaisut ovat toki asia erikseen. Yksi ajoneuvoliikenteen sujuvaa kulkua hidastava tekijä on kevyt liikenne, sillä kevyen liikenteen valo-ohjatut suojatiet katkovat liikennettä myös niissä paikoissa, joissa se ajoneuvoliikenteen näkökulmasta ei olisi välttämätöntä. Kevyen liikenteen turvallinen toiminta on kuitenkin erittäin tärkeää ja Helsingissä noudatetaan kevyttä liikennettä suosivaa politiikkaa. Mahdollisten henkilövahinkojen yhteiskuntataloudelliset kustannukset olisivat merkittävästi suuremmat kuin joukkoliikenteen sujuvoittamisesta saatava hyöty, mikäli suojateiden valo-ohjauksesta luovuttaisiin. HELMI, eli Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmä, tarjoaa liikennevaloetuudet tärkeisiin risteyksiin kaikille raitiovaunuille sekä 15 keskeiselle bussilinjalle. HELMIn liikennevaloetuuksia on ohjelmoitu yli 200 risteykseen kaupungin kaikkiaan n. 450 valo-ohjatusta risteyksestä. HELMI-järjestelmää ollaan uudistamassa, minkä jälkeen noin vuonna 2010 liikennevaloetuudet on teknisesti mahdollista järjestää kaikille Helsingin bussilinjoille. Tällä tulee olemaan merkittävä parantava vaikutus joukkoliikenteen nopeuteen ja matka-aikojen luotettavuuteen. Niin kutsuttua nollaviive-etuutta, jossa ajoneuvo ei joudu lainkaan pysähtymään risteykseen, ei kuitenkaan voida antaa kuin rajallisissa tapauksissa (mm. raitiolinja 4 Paciuksenkadun ja Huopalahdentien risteyksessä). Liikennevaloetuuksien avulla joukkoliikenteen nopeus kasvaa ja luotettavuus paranee. Nopeuden kasvun myötä sama vuoroväli (palvelutaso) voidaan tarjota nykyistä pienemmällä kalustomäärällä. Kun liikennevaloetuudet voidaan tarvittaessa tarjota kaikille Helsingin bussi- ja raitiolinjoille, on vuosittainen säästö liikennöintikustannuksissa karkeasti arvioiden muutamia miljoonia euroja. Siirtyminen tasaminuutein (ilmeisesti aloitteessa tarkoitetaan esimerkiksi 00, 05, 10, 20, 30 jne. tapahtuvia lähtöjä) tapahtuviin

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 4 lähtöihin on kieltämättä matkustajan kannalta helppo muistaa ja hahmottaa. Toisaalta, jos halutaan optimoida tiettyjen linjojen vaihto reitin keskivaiheilla, ei tasaminuutilla tapahtunut lähtö takaa, että eri suunnista saapuvat linjat olisivat tietyssä vaihtopisteessä lähellä toisiaan. Yksi liikennelaitoksen nykyisiä suunnitteluperiaatteita on ollut liikennöintikustannusten, liikennetarjonnan ja matkustajakysynnän välinen optimointi. Jos pyritään tasavuoroväleihin (vuoroväli aina päiväliikenteessä tietyllä linjalla esim. 10 tai 15 minuuttia), tarkoittaa se useissa tapauksissa liikennetarjonnan lisäämistä yli kysynnän edellyttämän määrän ja siten kustannusten kasvua ilman vastaavaa hyötyä. Karkeasti arvioiden siirtyminen tasavuoroväliin tihentämällä vuorovälejä edellyttäisi noin 50 autopäivän vuosittaista lisäämistä (ruuhka-aikana liikennöi nykyisin n. 70 linjaa). Tämä lisäisi liikennöintikustannuksia noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavalla rahasummalla saadaan muihin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin kohdennettuna selvästi suuremmat hyödyt. Aikataulurakenteen tasaamisessa yksi merkittävä haaste on terminaalien rajallinen kapasiteetti. Esimerkiksi Rautatientorilla ei ole käytännössä ylimääräistä kapasiteettia seisottaa ajoneuvoja, vaan bussit pitäisi voida lähettää uudelle kierrokselle mahdollisimman nopeasti niiden saapuessa tulo- ja lähtölaitureihin. Mikäli aikataulut päätettäisiin muuttaa siten, että ajoneuvot tasaisivat aikaa molemmilla päätepysäkeillä tasavuorovälin toteuttamiseksi, täytyisi keskustan ja muiden keskeisten terminaalien kapasiteettia lisätä mittavilla infrastruktuurimuutoksilla. Liikennelaitoksella on käytettävissään taloudellisia resursseja joukkoliikenteen kehittämisselvitysten laatimiseen. Aloitteessa esitetty euron erillismääräraha ei tästä syystä ole tarpeen. Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämistä liikennelaitos pitää erityisen tärkeänä toimenpidealueena ja vuonna 2008 onkin liikennelaitokselta valmistumassa luotettavuuden kehittämissuunnitelma. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Vanhanen Kerkko, kehittämispäällikkö, puhelin

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 5

Samankaltaiset tiedostot

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: Tiedelinjan liikennöintiä