Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen

Transkriptio

1 Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen Julkaisu käsittelee palveluasumisen järjestämiseen ja hankintalain mukaiseen kilpailuttamiseen liittyviä näkökohtia. Julkaisu on tarkoitettu kuntien palveluasumisen ja hankintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä yhteistyötahoille. Tilausnumero Hinta 30 euroa. Tilaukset Kuntaliiton julkaisumyynnistä: tai puh

2 Palveluasumisen järjestäminen Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntamarkkinat Eevaliisa Virnes Erityisasiantuntija

3 Palveluasumisen järjestäminen Palveluasuminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Palveluasumista voidaan järjestää sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla. Palveluasumisen käsitteestä ja sisällöstä ei ole valtakunnallisesti yhtenäistä määritelmää > käytännöt vaihtelevat mm., mitkä palvelut katsotaan kunnan järjestämisvastuulla olevaan palveluasumiseen ja mikä on esimerkiksi hoiva- ja hoitopalvelujen sisältö suhteessa tukipalveluihin. Palveluasumisella tarkoitetaan yleensä kokonaisuutta, joka sisältää asunnon ja siihen liittyvät palvelut. Vakiintuneita käsitteitä:» Tavallinen palveluasuminen» Tehostettu palveluasuminen» Ympärivuorokautinen hoito Tuotteistaminen > yksikkökustannukset ja niiden vertailu Palvelukuvaus > kertoo mm. mitä osa-alueita palvelukokonaisuus sisältää 3

4 Nykytila Palveluasumispaikkoja 2010 yhteensä , siitä - Vanhuksille Kehitysvammaisille Vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille Palveluasumisesta 74 % on tehostettua palveluasumista Palveluasumisesta yksityisten tuottajien (järjestöt ja yritykset) osuus - Vanhusten palveluasumisesta 52 % - Kehitysvammaisten palveluasumisesta 37 % - Vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisesta 90 % Palveluasumisen hankinta ostopalveluina on kasvanut viime vuosina ja palvelusetelin käyttö on yleistymässä. 4

5 Palveluasumisen järjestämisen vaihtoehtoja Kunta voi järjestää palveluasumisen:» Omana toimintana» Ostopalveluina yksityiseltä tuottajalta, jolloin palvelut tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa» Antamalla asiakkaalle palvelusetelin, jolla asiakas hankkii palvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä tuottajalta Asiakkaan itse hankkimat palvelut Asiakas voi hakeutua yksityiseen palveluasumisyksikköön ja yksityisten palvelujen käyttäjäksi, jolloin hän kustantaa palveluasumisen kokonaan itse Asiakas voi täydentää kunnan ostopalveluna tai palvelusetelin avulla järjestämää palveluasumista ostamalla kokonaan yksityisiä palveluja. Kokonaan yksityisiin hoiva- ja hoitopalveluihin asiakas voi saada verotuksessa kotitalousvähennyksen. 5

6 Palvelusetelin käyttö kunnissa Palvelusetelin käyttö kunnissa Kotipalvelussa palveluseteliä käytti 102 kuntaa, yhteensä asiakasta, kotipalvelua sai vuoden aikana vanhuskotitaloutta - Palvelusetelin kustannukset yhteensä noin 26,7 milj. euroa, siitä kotipalvelun palvelusetelin kustannukset 7,9 milj. euroa, kotipalvelun kustannukset 771 milj. euroa Kuntakysely 2012 palvelusetelin käytöstä Raportti kyselyn tuloksista on saatavilla osoitteessa > hallinto, palvelujen järjestäminen > palveluseteli > palvelusetelin käyttö kunnissa 6

7 Palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa

8 Palveluseteli suunnitteilla sosiaalipalveluissa

9 Kansallisia linjauksia ikääntyneiden asuminen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM ja Kuntaliitto)» Tavoitteet palvelurakenteelle vuoteen 2012» Laitoshoidon osuuden vähentäminen, tehostetun palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen lisääminen Ikähoiva työryhmä (STM)» Tavoitteena yksiportainen malli ympärivuorokautisessa hoidossa.» Toimintakyvyltään samankaltaisia henkilöitä tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa» Kunnat voivat omilla päätöksillään edetä yksiportaiseen (tehostetun palveluasumisen) malliin ympärivuorokautisessa hoidossa Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi (Ympäristöministeriö)» Ikääntyneiden asumisen turvaaminen asuntopolitiikan keinoin 9

10 Palvelurakenne vuosina ja valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2012, % 75 vuotta täyttäneistä Asuu kotona itsenäisesti/palvelujen turvin 89,8 89,3 89, Saa säännöllistä kotihoitoa.. 11,3 11, Saa omaishoidon tukea 3,0 3,9 4,2 5-6 On tehostetussa palveluasumisessa On pitkäaikaisessa laitoshoidossa Lähde: THL, Sotkanet 1,7 4,2 5, ,4 6,3 4,7 3 10

11 Kansallisia linjauksia kehitysvammaisten asuminen Valtioneuvoston periaatepäätös Valtioneuvosto periaatepäätös ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Tavoitteena nopea, suunnitelmallinen ja hallittu laitospaikkojen vähentäminen ja kehitys- ja vaikeavammaisten tarpeita ja toiveita vastaavien asumisratkaisujen tuottaminen Laitoshoitoa vähennetään siten, että vuoden 2015 lopulla kehitysvammalaitosten pitkäaikaispaikoilla enintään 500 henkilöä Yhteensä vuosina tuotetaan vähintään 3600 uutta asuntoa kehitysvammaisille henkilöille, vuosittain keskimäärin 600 asuntoa Laitoksista kotiin - Valtakunnallinen suunnitelma laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön, STM - valmistumassa 11

12 Kuntien strategiat pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä Lähtökohta on, että palveluasumisen vastaa määrällisesti ja laadullisesti kuntalaisten tarpeita Palveluasumisen järjestäminen edellyttää kunnilta pitkäjänteistä strategista suunnittelua, jossa sovitetaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä asunto- ja kiinteistötoimen tavoitteet Lisäksi otettava huomioon myös elinkeinopolitiikka ja kolmas sektori. Silloin kun palveluasumista hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta, hankinnan ajoituksella, määrällä ja osiin jakamisella luodaan toimintamahdollisuuksia myös pienille palveluntuottajille. Kuntalaisille ja palvelunkäyttäjille tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 12

13 Kuntien strategiat pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä Kunta voi toimia palveluasumisen järjestämisessä yhteistyössä alueen muiden kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Jos kunta on siirtänyt sosiaali- ja terveyspalveluja yhteistoimintaalueen vastuulle, yhteistyö sopimuskuntien kesken on välttämätöntä Kunta puoltaa ARA-lausunnoissaan vain kunnan strategioiden mukaisia hankkeita. Kunnan tulee tehdä pidemmän aikavälin strategiset päätökset myös siitä, mitä järjestämisvaihtoehtoja oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli se tulee käyttämään 13

14 Palveluasumisen kilpailuttaminen Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntamarkkinat Katariina Huikko Lakimies

15 Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia» Menettelyn valinta, puitejärjestelyiden käyttö, suorahankinta 67 :n nojalla» Asiakasnäkökulman huomioiminen» Palveluntuottajanäkökulma» Hinta, hinta ja laatu vai pelkkä laatu?» Tarjouspyynnön laadulliset kriteerit» Hankintasopimuskauden aikainen toiminta ja julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

16 Toimintaympäristöstä

17 Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ (YHTEISTOIMINTA-ALUE/LAAJAN VÄESTÖPOHJAN KY) Palvelustrategia PALVELUTUOTANTO OMA TUOTANTO - yksikkö - liikelaitos TOINEN KUNTA OSAKEYHTIÖ - kunta - kuntien yhteinen YLEISIIN TALOUDELLI- SIIN TARKOITUK- SIIN LIITTYVÄT PALVELUT (SGEI) OSTO- PALVELUT - yritykset - yhteisöt KUNTAYHTYMÄ - normaali kuntayhtymä - liikelaitoskuntayhtymä PALVELU- SETELI- JÄRJES- TELMÄT

18 Hankintaprosessin vaiheet Hankinnan suunnittelu, valmistelu ja toteutustavan valinta Hankinnan kohteen määrittely sekä hankintaehdotuksen teko tarvittaessa Hankintamenettelyn valinta Hankinnasta ilmoittaminen (HILMA) Tarjouspyynnön laatiminen ja lähettäminen Tarjousten vastaanottaminen ja avaaminen Ehdokkaiden/tarjoajien soveltuvuuden arviointi Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen Tarjousten vertailu Hankintapäätöksen tekeminen Hankintapäätöksen tiedoksianto Sopimuksen tekeminen Sopimuksen ja toimituksen valvonta Laskujen käsittely ja maksaminen Määrärahojen seuranta Hankintalain sääntelyssä Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

19 Hankinnan kohteen määrittely Hankinnan sisältö, mitä halutaan hankkia?» Asuminen, miten järjestetään?» Palvelut, miten määritellään? Oman toiminnan tuotteistus? Hankintasopimuksen ehtojen laadinta Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

20 Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

21 Puitejärjestelyt Sopimus tiettynä ajanjaksona tehtävistä hankinnoista» Ei välttämättä sitoutumista tiettyyn paikkamäärään Puitejärjestelyn enimmäispituus pääsääntöisesti 4 vuotta (48 kk) -> haasteet Puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä puitejärjestelyn osapuolilta.» Pääsääntö: Sijoitus hankintapäätöksen järjestyksen mukaan»palveluasumisessa, jossa valitaan useampia tuottajia, sijoittamisperuste voi olla myös asiakkaan toivomus tai sijainti 21 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

22 Suorahankinta B liitteen palveluhankinnoissa suorahankinta on mahdollinen (67 )» yksittäistapauksissa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen hankinnassa, jos tarjouskilpailun järjestäminen ja palveluntarjoajan vaihtaminen olisi asiakkaan hoito- tai asiakassuhteen kannalta tai muun vastaavan syyn vuoksi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista» Jokaisen potilaan tai asiakkaan osalta menettelyn käyttöedellytys tulee harkita ja perustella erikseen.» Esim. iäkkään vanhuksen palveluasumista koskeva palveluhankinta Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

23 Asiakasnäkökulma Vaikutusmahdollisuudet varhaisessa vaiheessa» Pyrittävä turvaamaan pitkäaikainen asuminen Asiakkaan mahdollisuus valita esim. puitejärjestelyn sisällä Hankintayksikön aikaisemmat kokemukset toimittajista Sopimusten valvonta» Asiakaspalautejärjestelmät Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

24 Palveluntuottajanäkökulma Hankintakausien pituus Hankintakokonaisuudet Toimittajien monimuotoisuus Liikkeenluovutusproblematiikka Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

25 Hinta, hinta ja laatu vai pelkkä laatu? Vertailu on tehtävä hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden mukaan Tarjouksen valintaperusteet:» Halvin hinta TAI» Hinta + Laatu = Kokonaistaloudellinen edullisuus» Joskus myös myös pelkkä laatu (ns. ranskalaiset urakat)» Jos vertailuperustetta ei ole ilmoitettu, vertailu tehdään halvimman hinnan perusteella Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

26 Tarjouspyynnön laadulliset kriteerit Palvelun laatutason määrittely» AVI:n määrittelemä taso tarjoajilla» Omaa tuotantoa vastaava laatu Muut maksut, palvelun hinta» Miten esim. vuokran määrä kytkeytyy palveluun» Muuta asiakkaan itse maksamat maksut Sijainnin vaatimus» Voidaanko vaatia ja millä perusteella Referenssit» Referenssien laadullinen vertailu Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

27 Sopimusehdot Merkittävimmistä sopimusehdoista mainittava jo tarjouspyynnössä, sillä sopimusehdot vaikuttavat tarjousten tekemiseen Sopimusehdoissa mahdollista viitata yleisiin sopimusehtoihin kuten JYSE 2009 ehdot (Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot) JYSEt eivät välttämättä sovi sellaisenaan kaikkiin hankintoihin Voidaan käyttää mallina ja räätälöidä omaan hankintaan sopivaksi Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

28 Sopimusten seuranta Sopimuksia ja niiden ehtojen toteutumista on valvottava sopimuskauden aikana Sopimuskauden aikaiset tiedot kerättävä kootusti Reklamoinnit!» Todisteellisesti ja kootusti» Mahdolliset alennukset tms. korjausmekanismit reklamaatioiden johdosta Riskienhallinnan näkökulma» Heikot tai epäselvät toimitusehdot» Toimittajan vaihtuessa siirtymäajan riskit» Yhden toimittajan riskit Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

29 Haluatko koottua hankintatietoa suoraan sähköpostiisi tilaa HankintaINFO Julkisten hankintojen neuvontayksikön suomenkielinen uutiskirje HankintaINFO ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa Kuntaliitto julkaisee useilta aihealueilta sähköisiä uutis- ja tuotekirjeitä Tiettyjä uutiskirjeitä voit tilata myös ruotsinkielisinä Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

30 Kiitos mielenkiinnostanne!