Hankinnat elinvoimajohtamisen instrumenttina

Transkriptio

1 Hankinnat elinvoimajohtamisen instrumenttina Hankintalain näkökulmia Kuntatalo Katariina Huikko Lakimies

2 Toimintaympäristö

3 Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ (YHTEISTOIMINTA-ALUE/LAAJAN VÄESTÖPOHJAN KY) Palvelustrategia PALVELUTUOTANTO OMA TUOTANTO - yksikkö -liikelaitos OSAKEYHTIÖ -kunta - kuntien yhteinen OSTOPALVELUT -yritykset - yhteisöt KUNTAYHTYMÄ - normaali kuntayhtymä -liikelaitoskuntayhtymä PALVELUSETELI- JÄRJESTELMÄT TOINEN KUNTA

4 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina mrd. euroa: muutos-%: keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 10,80 11,50 12,37 6,5 7,5 7,5 - Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,40 3,66 3,63 3,74-1,0 3,0 4,5 - Palveluiden ostot 1) 3,23 6,55 7,29 7,99 11,2 9,6 9,5 - Vuokrat 0,37 0,59 0,58 0,64-0,8 10,1 5,7 Investointihankinnat yht. 2) 2,50 3,85 3,68 4,60-4,4 25,0 6,3 - Rakennukset 1,04 1,47 1,49 1,60 1,0 7,8 4,4 - Maa- ja vesialueet 0,20 0,23 0,21 0,34-6,6 61,3 5,7 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,80 1,40 1,35 1,95-3,7 44,9 9,3 - Muut investointihankinnat 0,46 0,75 0,63 0,70-15,8 10,7 4,2 Hankinnat yhteensä 8,50 14,65 15,18 16,97 3,6 11,8 7,2 Ulkoiset menot yhteensä 25,30 37,42 38,43 42,56 2,7 10,8 5,3 Hankintojen osuus, % 33,6 39,2 39,5 39,9 Vuoden 2010 investointihankinnoissa sekä ulkoisissa menoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 1) Palveluiden ostot eivät sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä ostoja. Ne on eliminoitu vähentämällä palveluiden ostoista kuntien saamat myyntitulot kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kuntayhtymien saamat myyntitulot kunnilta ja kuntayhtymiltä 2) Aineellisten hyödykkeiden hankinta. Lähde: Tilastokeskus Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

5 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina , mrd. 8,50 9,30 9,74 10,36 10,93 11,38 12,25 13,08 14,65 15,18 16,97 Vuoden 2010 investointihankinnoissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus

6 Hankintaprosessin vaiheet Hankinnan suunnittelu, valmistelu ja toteutustavan valinta Hankinnan kohteen määrittely sekä hankintaehdotuksen teko tarvittaessa Hankintamenettelyn valinta Hankinnasta ilmoittaminen (HILMA) Tarjouspyynnön laatiminen ja lähettäminen Tarjousten vastaanottaminen ja avaaminen Ehdokkaiden/tarjoajien soveltuvuuden arviointi Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen Tarjousten vertailu Hankintapäätöksen tekeminen Hankintapäätöksen tiedoksianto Sopimuksen tekeminen Sopimuksen ja toimituksen valvonta Laskujen käsittely ja maksaminen Määrärahojen seuranta Hankintalain sääntelyssä Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

7 Huomioitavia seikkoja hankintalain näkökulmasta Elinvoimanäkökulma

8 Julkinen hankinta Palveluhankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus Valmistelu Sopimuskausi, esim. 5 vuotta Tärkeintä on miettiä: - mitä halutaan hankkia ja millainen sopimus veisi tavoitteeseen? - miten sopimuksen toteutumista valvotaan? Valmistelu ja perehtyminen vie aikaa! Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

9 Hankinnan lopputulokseen vaikuttavia seikkoja Bulkkituotteet ja olemassa olevat markkinat:» Hankintamenettelyn valinta» Hankinnan kokonaisarvo ja kilpailutusrytmi» Hankintasopimuskausi» Hankitaanko hintaa vai laatua» Laatukriteerien määritys» Osatarjousten mahdollistaminen» Vaihtoehtoisten tarjousten mahdollistaminen Markkinat ovat vasta kehittymässä» Markkinakartoitus/ tietopyyntö/ ennakkoilmoitus» Innovointi» Hankintasopimuskausi Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

10 Sijainnin vaatimus Sijainnin vaatimus on lainsäädännön näkökulmasta lähtökohtaisesti syrjivä: sen tulee olla perusteltu. Jos vaatimuksella on liityntä hankinnan kohteeseen ja jos sen vaikutus heijastuu tarjouksen hintaan tai laatuun, voi se olla sallittu Oikeuskäytännön mukaan erityisesti sote-palveluissa sijainnin vaatimus voi olla perusteltu (MAO 110/09) Merkityksellistä maantieteellisen sijainnin käytön kannalta on hankinnan konteksti» sosiaalipalveluissa voi ehkä perustellummin hankinnan kohteen ja käyttäjien tarpeen kannalta perustella vaatimuksen asettamisen kuin metsänhoitopalveluissa (MAO 176/04) - puita ei kiinnosta, mistä päin niiden hoitajat tulevat.» Merkitystä ei sen sijaan liene sillä, mihin kriteerikategoriaan kriteerin asettaa (soveltuvuusehto, tekn. eritelmä vai vertailuperuste). Kysymys on kaikissa kategorioissa syrjimättömyydestä Palveluhankinnoissa sijainnin vaatimus on mahdollista sijoittaa ns. lisälaaduksi (MAO 372/11, 314/11) Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

11 Tarjousten vertailu Vertailu on tehtävä hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden mukaan Tarjouksen valintaperusteet:» Halvin hinta TAI» Hinta + Laatu = Kokonaistaloudellinen edullisuus» Joskus myös myös pelkkä laatu (ns. ranskalaiset urakat)» Jos vertailuperustetta ei ole ilmoitettu, vertailu tehdään halvimman hinnan perusteella. HUOM! Hankintayksikkö päättää, mihin rima sijoittuu! Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

12 Sopimuskausi = Keskeisessä asemassa sopimuksen monitorointi, ts. sopimuksen seuranta ja arviointi» Sopimuskaudella toimitaan sopimuksen mukaan» Edellyttää, että sopimuksessa on huomioitu toiminnan kehittäminen, motivointi ja mahdollisuudet puuttua huonoon toteutukseen» Millä keinoin motivoidaan tarjoajaa tavoittelemaan ostajalle tärkeää lopputulosta ja kehittymään sopimuskaudella?» Palautteen huomioiminen sopimuskaudella ja sopimuskauden jälkeen» Sopimuskumppanin luotettavuus tärkeää puolin ja toisin Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

13 Innovaatiot Innovaatiot ovat osa ns. toissijaisia tavoitteita Julkisyhteisöjä kannustetaan edistämään uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa Tekes myöntää myös hankintayksiköille avustusta innovaatioita edistävien hankintojen suunnitteluun ja osaamisen hankkimiseen tai hankinnan sisältämään kehittämistoimintaan Hankintalakia ei sovelleta lainkaan palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja» Jos hyöty hankinnasta tulee usealle taholle, esim. yritykselle ja hankintayksikölle yhdessä tai usealle hankintayksikölle yhdessä (riskin ja hyödyn jakautuminen)» Hankintayksikkö voi myös rahoittaa tutkimuksen yhdessä yrityksen tai muiden hankintayksiköiden kanssa» POIKKEUS: Lakia sovelletaan, jos niiden hyöty tulee yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja jos hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun suoraan Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

14 Rajapinta EU:n valtiontukisääntelyyn

15 EU:n valtiontukisääntely Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat keskeiset puitteet määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa Valtiontukisäännökset koskevat myös kuntien myöntämiä tukia Lähtökohtaisesti valtiontuet kiellettyjä (107.1 art.) Lähtökohtaisesti voidaan hyväksyä vain sellaiset tuet, jotka komissio on hyväksynyt ja katsonut yhteismarkkinoille soveltuvaksi» Jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuus (108 art.) Riski tuen takaisinperinnästä Tuen periminen takaisin tuensaajalta korkoineen Tuen maksamisen keskeyttäminen Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

16 Toimenpide on valtiontukea, jos se on:» Jäsenvaltion rahoittama tai valtion varoista myönnetty Julkisia varoja/etu kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin» Toimenpide/etu antaa valikoiva etua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ts. selektiivinen, kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin» Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua Kilpailuvaikutuskriteeri» Toimenpide (saattaa) vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Kauppavaikutuskriteeri Kaikkien valtiontuen tunnusmerkkien on täytyttävä Yritys tuen saajana, huomioitava että yrityksen käsite on laaja: Kaikki toimijat, jotka harjoittavat markkinaehtoista, taloudellista toimintaa sen oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta» Taloudellisesta toiminnasta on kyse, kun tavaroita tai palveluita tarjotaan tietyillä markkinoilla» Keskeistä on julkisen rahan kanavoiminen markkinaolosuhteissa toimiville yksiköille Ei edellytä taloudellisen voiton tavoittelua Lopullinen tuensaaja eli taho, joka tuesta tosiasiallisesti hyötyy Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

17 Valtiontuen erilaiset muodot Esimerkkejä: Avustukset, ei-markkinaehtoiset korkotuet, lainat, pääomalainat, takaukset Valikoiva veron tai sosiaaliturvamaksun huojennus Alihinnoiteltu kiinteistön myynti taikka vuokra, myös ylihinnoiteltu kauppahinta Yksinoikeus infrastruktuuriin Hankinta ilman kilpailuttamismenettelyä tilanteessa, jossa hankintalainsäädäntöä on sovellettava Kyseessä ei ole tuki, jos: Laina, takaus tai pääomasijoitus täysin samoin ehdoin kuin yksityinen taho, ja yksityisen rahan osuus on merkittävä (miel. yli 50%) Lainasta peritään korkotiedonannon (EUVL C 14/6) mukainen korko Takauksesta peritään takaustiedonannon (EUVL C 155/10) mukainen takausprovisio Maa-alueiden kaupat, ks. EYVL , C 209/ Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

18 SGEI-sääntely valtiontukien ja hankinnan rajapinnassa Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tarkoitetut palvelut, SGEI (Services of General Economic Interest) SEUT 106 artikla Käytännön toteutus: julkisyhteisö antaa yhdelle toimijalle julkisen palvelun velvoitteen tämän toimijan tulee suorittaa palvelua velvoitteen mukaisesti Käyttötilanteina usein esim. syrjäseutujen liikennepalvelut tarjolla ei markkinaehtoista toimintaa, koska toiminta ei ole kannattavaa liikennepalvelut on kuitenkin jollain tasolla toteutettava. Palveluvelvoitteen sisältönä on lähtökohtaisesti yksin- tai erityisoikeus vain palveluvelvoitteen saaja voi suorittaa palvelua» Yksinoikeus on usein rahanarvoista etua saajalleen. Näin ei kuitenkaan ole, jos markkinoita ei ole: olemattomien markkinoiden rajaamisesta yhdelle toimijalle ei saa lisäetua» Tämän vuoksi julkisen palveluvelvoitteen myöntämisen yhteydessä annetaan lisäksi rahallinen korvaus / subventoidaan toimintaa Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto

19 Kiitos!