Mahdollisuuksia kulttuurien kohdatessa

Transkriptio

1 Mahdollisuuksia kulttuurien kohdatessa Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto / Asunto-osasto Asiakaspalvelu Franz Schnider Suomen Psykologinen Instituutti

2 Tästä puhutaan Nähdään kun tavataan Mitä tapahtuu kun ihminen kohtaa toisen ihmisen Sisäinen tiimi Kulttuurishokki-edustajat Monikulttuurinen kehitysneliö Sopeutumistyylien kehitysneliö Mihin ymmärtäminen tai epäymmärrys vaikuttaa Tunteet Suhde Haastavat vuorovaikutustilanteet Ihmisen normaalit psykologiset reaktiotavat, tunneäly ja limbinen järjestelmä Eleet ja kehon kieli Mikroilmeet ja mikroeleet mistä tunnistaa puhuuko toinen totta?

3 Vaikutamme aina toisiimme ihmisinäsuuntaan tai toiseen

4 Ihminen ihmiselle - ainutlaatuinen suhde sinun ja minun välillä o Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten työnohjaaja, kouluttaja, jonkun mielestä jopa epäammatillinen o Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.

5 Kimi kuuli hauskan tarinan

6 Kimi kuuli surullisen tarinan

7 Kimi kuuli ärsyttävän tarinan

8 Kimi kuuli mielenkiintoisen tarinan

9 Kimi kuuli tyrmistättävän tarinan

10 Kimi kuuli Suomen maahanmuuttokeskustelusta

11 Tarina Afrikasta 1. Millaisia tunteita tarina herättää? 2. Millaisia ajatuksia tarina herättää? 3. Mistä on kyse?

12

13 Omat standartit itsestään selvää väärintulkinta

14 Kulttuurin standardit Käyttäytyminen Arvot ja Ajattelu Struktuurit Aistia / Odotukset

15 Kulttuurin standardit Sosiaaliset olosuhteet Poliittiset olosuhteet Taloudelliset olosuhteet

16 Kulttuurin jäävuori

17 Dialogi ja reflektio Yksilö Kuka minä olen Mitä minä teen sisällä ulkona Relaatio Ymäpristö kollektiivi

18 Ettemme unohda Maahanmuuttaja kaikki on selvä! Vai?

19 hulluja nuo roomalaiset!

20 Sisäinen tiimi En osa kommunikoida huh, aika pinnallisia nuo balilaiset Itsekriittinen kyseenalaistaja Pohdiskeleva Sveitsiläinen Sekava (uusi-) tulokas Diskreettinen Suomalainen Ensi hän kysyy, mutta sitten ei halua tiedä?? Tä? oho, tämä tekoluottamuksellis uus.

21 Tyypillisiä kulttuurishokki-edustajat Kyseenalaistaja (aliarvostaa omaa kulttuuria) Kriitikko (kyseenalaistaa muita kulttuureja)

22 Paha tilanne o Kyseenalaistaja -> puutteellinen, riittämätön o Kriitikko -> arrogantti, intoleranssi

23 Monikulttuurinen kehitysneliö Oman kulttuurin Itseluottamus / itsevarmuus Kulttuurinen avoimuus (oma)-kulttuurinen Ylimielisyys Oman kulttuurin aliarvostaminen

24 Sopeutumsityyli o Erottaminen o Assimilaatio

25 Sopeutumistyylien kehitysneliö Oman kulttuurin säilyttäminen Kulttuuri -Vartija Avoimuus Separaatio Integraatio Assimilaatio

26 o Millainen sisäinen tiimi minussa on?

27 Sisäisen tiimin neljäs jäsen o Hämmennys Tärkeä mutta vaikea kestää

28

29

30 oja Obelix ei ymmärrä

31 o Mihin ymmärtäminen tai epäymmärrys vaikuttaa

32 Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä/nolostuminen Tunteet

33 Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus Tyytyväisyys Helpotus

34 Vaikuttavaa eikö totta! o Pohdi hetki vieressä istuvan kanssa, millainen vaikutus sinun työyhteisöön olisi sillä, jos jokainen ihminen ilahtuisi jostakin heti ensimmäiseksi aamulla töihin tullessaan. o Entä miten työyhteisöön vaikuttaisi se, jos jokaista odottaisi jokin ikävä yllätys heti aamun alkajaisiksi.

35 o Tunteet ovat läsnä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. o Ne vaikuttavat ajattelukykyyn, energiatasoon, sosiaalisuuteen, elämän valintoihin, fyysiseen terveyteen ja jopa elinikään. o Tunteet vaikuttavat vahvasti ihmisen suorituskykyyn: tekemisen suuntaan, laatuun, määrään, päätöksentekoon ja sosiaaliseen toimintaan. o Tunteet määrittävät sitä, miltä elämä ja työ maistuu.

36

37

38

39 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.

40 Tunteet liiketaloudellisesta näkökulmasta o Tyytyväiset työntekijät tuottavat 40 prosenttia enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät. o Organisaation ilmapiiri selittää jopa prosenttia liiketuloksesta. o Johdon toiminta selittää jopa prosenttia organisaation ilmapiiristä. o Työtyytymättömyys maksaa miljardeja poissaolot, sairastelut, työtehon heikkeneminen.

41 o Asiakaspalvelun ilmapiirin nouseminen prosentilla näkyy myynnin kasvuna kahdella prosentilla. o Asiakaspalvelijoiden myönteiset tunteet heijastuvat asiakkaisiin tyytyväisyytenä ja lojaalisuutena ja vaikuttavat koko yrityksen kannattavuuteen. o Työntekijöiden tunteet ovat usein ratkaiseva erottautumisen keino!

42 Mitä tunteet oikeastaan ovat? o Tunteet ovat neurologisia ohjelmia, jotka vaativat toimintaa. o Samalla tunne muuttaa elimistön energiatasoa ja mielen toimintaa niin, että toiminta onnistuisi mahdollisimman hyvin.

43 MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO? o Tunteilla on viesti mitä tämä tunne haluaa? o Vireystason nousu mahdollistaa toiminnan o Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen, pysähtymisen o Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää, pysäyttävää, ohjaavaa minkä suuntaista tunneenergiaa näen? o Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on pysähdyttävä o Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa toisten ja omien.

44 Everything is not as is seems o Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. o Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. o Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.

45 Tiedostamaton Dissosiaatio to rjunta DEFENSSIMEKANISMIT o On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. o Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.

46 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

47 Projektio eli heijastaminen o Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. o En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi o Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.

48 Tunnen äly o "Tunne on järkeä voimakkaampi vaikuttaja. Jos organisaatiossa (tai kotona) yrittää saada muutosta aikaan järjellä, ei se onnistu, mikäli tunteen tuomat ajatukset ovat järkiperusteiden kanssa ristiriidassa. Ihminen on voimakkaasti tunteiden mukaan elävä olento

49 Ihmisellä on kaksi mieltä; järjen mieli ja tunteen mieli. Jonkin asian hyväksyminen vain järjellä ei onnistu - tunne on aina saatava mukaan Tunteen reaktiot ovat huomattavasti järkeilyä nopeampia. Siksi tunteet pääsevät joskus valloilleen ennen kuin järki saa ne kontrolliin Tunnereaktio on nopea, mutta epätarkka; sinne päinkin olevat tapahtumat tms. saattavat aiheuttaa opitun tunnereaktion

50

51 Tunteet tarttuvat! o Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti. o Pelkästään katselemalla toisen ihmisen kasvon ilmeitä alat kokea samansuuntaisia tunteita kuin henkilö, jota katsot.

52 Suhde se on kaikista tärkein!

53 o Vain kaksi erillistä voi olla suhteessa vaihtoehto on symbioosi

54 Vuorovaikutus Vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon sisältyy aina useampi ulottuvuus, tärkeitä: sisältö (mitä käsitellään) suhde (asemat, valta, ilmapiiri: luottamus, epäily, pelko...) Jollakin on yleensä vuorovaikutusvastuu Vuorovaikutuksen estyminen voi olla defenssiivistä (tiedostettua tai tiedostamatonta).

55 Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaitojen peruskysymyksiä: Osaanko ilmaista itseäni? Osaanko kuunnella > kuulenko? Haluanko ymmärtää? Ymmärränkö? Välitänkö? Tykkäänkö? Ilmaisu ei ole (onneksi) vain verbaalista. Sanaton ilmaisu sisältää ilme- ja elekielen, tekojen kielen, kehon kielen, esine- ja tilakielen

56 Suhde, se on kaikista tärkein! Ennen kuin voi olla kunnollista keskustelua, tulee olla jonkunlainen vuorovaikutussuhde. Suhteen laatu on suoraan verrannollinen keskustelun vaikuttavuuteen. POHTIKAA HETKI Minkälaisia keinoja meillä on vaikuttaa siihen, että suhde eri keskustelukumppaneihimme olisi mahdollisimman hyvä?

57 o Suhde kestää, jos perustaa luottamukseen Avoimuus Rehellisyys

58 o Miten sitten, jos en ymmärrä? Joudunko pettämään? o Miten tämä vaikuttaa suhteeseen? o Voiko ihminen olla suhteessa, jos ei ole täysin itsestään?

59 Ohjaajan jaksaminen työyhteisössä o Onko pakko, että ymmärrän? o Onko ymmärtäminen ehto? o Olenko rasistinen ihminen? o Paha mieli. Olenko paha työntekijä? o Olenko jopa paha ihminen?

60 Ohjaajan jaksaminen työyhteisössä o Ryhmäpainetta o Voinko olla oma itseäni? o Miten voin olla kavereiden parissa / työyhteisössä?

61 Ohjaajan jaksaminen työyhteisössä o Ihminen väsyy o Miksi ei jaksa omissa töissä? Jos olisi luonnollista, sitten ihminen jaksaa. Muuten vaaditaan sellaista, joka ei ole luonnollista.

62 Maahanmuuttokeskustelu o Tilanne o Tilaisuudet o Kehitys /kehitys taaksepäin

63 Ohjattavan / asiakkaan tilanne o Ihminen! o Samat periaatteet kuin suomalaista asiakasta ohjatessa; aikaa, kunnioitusta, huomiota, turvallisuutta, luottamusta, avoimuutta o Tavoite on kontekstista lähtevää, mutta aina myös uuteen kulttuuriin sopeutumista tukevaa o Sopeutumisprosessin vaihe / kotoutumiskaari

64 Ohjattavan / asiakkaan tilanne o Ohjattavan sisäinen tiimi o Ohjattavan Obelix o Ohjattavan kehitys!

65 Konfrontointi Huomioonotto: o Tunteet eri kulttuureissa o Tunteiden ilmaisu yksilöllisissä kulttuureissa o Tunteiden ilmaisu yhteisöllisissä kulttuureissa

66 Konfrontointi o Arvojen ja käyttäytymisen ristiriitaisuuden osoittaminen o Vaikeissa asioissa liiallinen hienotunteisuus, kiertely, ei välttämättä auta o Konfrontointi voidaan kokea vapauttavaksi o Vaatii ja luo luottamuksellisen ilmapiirin ohjaajan ja ohjattavan välillä! o Auttaa ohjattavaa kohtaamaan itsensä tai tilanteensa suoraan, väistelemättä

67 o Mitä se edellyttää? Konfrontointi

68 Kommunikaatio-neliö o Asian sisältö, o Ohjeen ymmärtäminen, o Missä suhteessa ollaan, o Lähettäjän näkökulma

69 Mikroilmeet ja eleet Kohti luotettavampaa ihmisten tulkintaa

70 Miten kiinnostuin mikroilmeistä ja mikroeleiden tulkinnasta? Transferenssi: mitä se on? Peilisolut Ihmisten tajunta ei aina tiedä kaikkea mitä alitajunta tietää. Joskus tajuntakin tietää, mutta ihminen ei halua tai kykene sanottaa. Kokemukset työnohjauksesta: miten kertoa jotakin tärkeää asiasta, mistä ei ehkä kumminkaan mitään ymmärrä.

71 Kuudes aisti Ihmisellä on kyky tiedostamattaan havaita vuorovaikutuksessa useita nonverbaalisia vihjeitä, jotka vaikuttavat emootioihin enemmän kuin arvaakaan.

72 Ilme vs mikroilme Ele vs mikroele Ilme kestää pidempään Ilmeen voi teeskennellä Ilmeen yleensä tiedostaa Mikroilme tulee kun yrittää salata tunteensa Mikroilme kestää sekunnin murto-osan. Jotkut kykenevät subliminaalisesti havaitsemaan toisten mikroilmeitä. Ele voi olla tiedostettu tai tiedostamaton Mikroeleitä on vaikea kontrolloida ja ne ovat tiedostamattomia

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83 Suru Halveksunta Pelko Hämmästys Suru Hämmästys Suru Inho tai viha Ilo halveksunta Ilmeet

84 Eleet ja kehon kieli

85 Silmien kertomaa Kun henkilö on innostunut ja valmis ratkaisemaan ongelmia, hänen pupillinsa laajenevat huomattavasti. Kun laajentuminen saavuttaa ääripisteen, henkilö on valmis tekemään päätöksen, joka on todennäköisesti myönteinen. Kulmakarvojen kohottaminen on merkkinä siitä, että henkilö ei ole uhkaava ja saa tuntemattomankin usein hymyilemään. Kulmakarvojen kohottamista pidetään alistumisen tai myöntyväisyyden merkkinä. Esiteltäessä henkilö, joka katsoo ensiksi toisaalle, on alistuvampi.

86 Silmien kertomaa (jatkuu) Kiinteä katsekontakti: jos henkilön silmäterät ovat laajentuneet, hän on kiinnostunut sinusta, jos silmäterät supistuvat, hän haastaa tai uhmaa sinua. Kaikkein uhkaavin katse saadaan aikaan siristämällä silmiä ja suuntaamalla katse toiseen henkilöön kehon liikkuessa vain vähän tai ei ollenkaan. Pään liikkeen kiivaus osoittaa, miten vihainen joku on.

87 Valehtelu näkyy silmistä Valehtelijat katsovat ihmisiä kiinteästi silmiin. Jos joku silmäilee sinua sivuttain, tarkkaile hänen kulmakarvojaan. Jos ne ovat koholla, henkilö pitää sinusta, jos eivät, hän ei pidä sinusta. Jos henkilö alkaa räpytellä silmiään nopeammin, on todennäköistä, että hän valehtelee. Katseen harhailu on merkki ikävystymisestä tai hermostuneisuudesta.

88 Silmien käyttö hyvien suhteiden luomisessa Kun tapaat henkilön ensimmäistä kertaa, purista hänen kättään ja katso häntä kiinteästi silmiin. Sen jälkeen anna hänelle ainakin kolme sekuntia aikaa katsella sinua keskeyttämättä. Edistääksesi hyvää yhteisymmärrystä katso toista osapuolta silmiin % yhdessä viettämästänne ajasta.

89 Ajatusten lukeminen silmistä Jos henkilö muistaa jotain näkemäänsä (minkä värinen hänen kotitalonsa on), hän katsoo ylös oikealle (sinun näkökulmastasi), jos hän kuvittelee jotain (millainen hänen talonsa olisi violetin väriseksi maalattuna), hän katsoo ylös vasemmalle. Jos henkilö katsoo oikealle sivulle (sinun näkökulmastasi), hän muistaa jotakin kuulemaansa. Jos hän kuvittelee jotain ääntä, hän katsoo vastapäiseen suuntaan. Muistaessaan jonkin tunne-elämyksen, henkilö katsoo alas vasemmalle (sinun näkökulmastasi). Puhuessaan itsekseen henkilö katsoo (sinun näkökulmastasi) alas oikealle.

90 Millainen asento, millainen olo Minusta tuntuu mukavammalta, kun käsivarteni ovat ristissä. Kun tietty kehon asento tuntuu hyvältä, se johtuu mielentilasta. Kysy itseltäsi, milloin tuntisit olosi mukavaksi käsivarret ristissä, kun vietät aikaa rakkaasi kanssa. Oletko nähnyt kenenkään ristivän käsivartensa silloin, kun he ovat innostuneita tai kiihtyneitä jostakin?

91 Kättelyn salat Kätellessä henkilö, jonka käsi on päällimmäisenä, pyrkii dominoimaan, ja päinvastoin. Tasa-arvoinen kättely, jossa kumpikaan ei dominoi ja molempien puristus on yhtä voimakas, edistää parhaiten hyviä suhteita.

92 Kättelyn salat (jatkuu) Älä käytä kättelyyn molempia käsiä äläkä muuten kosketa käteltävää henkilöä ellei suhteesi häneen ole hyvin läheinen. Vierasta henkilöä kätellessä vain lyhyen kosketuksen kyynärpäähän on havaittu edistävän hyvää vaikutelmaa.

93 Totuus löytyy käsien ja kehon kielestä Kämmenien näyttäminen on arvokas vihje siitä, onko henkilö avoin ja rehellinen. Kämmenien näyttäminen kertoo rehellisyydestä. Jos joku sanoo, ettei hän voi tehdä jotakin, ja näyttää kätensä, hän puhuu totta. Jos puhuessasi näytät usein kämmeniäsi saat toisetkin puhumaan totuudenmukaisemmin.

94 Käsien ja kehon kieli (jatkuu) Käsien nyrkkiin puristaminen toisen henkilön edessä ilmaisee negatiivisen reaktion hillitsemistä tai tukahduttamista. Ranteen pitäminen selän takana ilmaisee pyrkimystä itsehillintään. Kun joku asettaa päänsä avoimien käsien varaan kuin tarjottimelle, hän ilmaisee ihailevansa sinua. (Paras kehon asento, jos haluat vetää ihmisiä puoleesi.)

95 Käsien ja kehon kieli (jatkuu) Olemattoman nukan nyppiminen ilmaisee, että henkilö haluaa salata mielipiteensä. Kun joku pitää käsiään toisiinsa kiedottuina edessään, hän tuntee itsensä haavoittuvaksi.

96 Ärsyttävä kehon ja käsien kieli Sormella osoittaminen on yksi ärsyttävimmistä eleistä. Älä koskaan hiero peukaloa ja etusormea yhteen muiden ihmisten läsnä ollessa. Käsien hierominen yhteen ilmaisee, että henkilö odottaa jotain myönteistä. Hieromisen nopeudesta voi päätellä, kenen katsotaan hyötyvän. Hyvin hitaasti hierova odottaa tuloksia tai hyötyä vain itselleen.

97 Arvovaltainen kehon ja käsien kieli Käsien pitäminen edessä sormet ylöspäin, niin että sormenpäät koskettavat toisiaan () ilmaisee itseluottamusta. Tätä elettä kannattaa käyttää säästeliäästi. Painamalla etusormea peukaloa vasten ilmaiset, että sinulla on arvo- ja vaikutusvaltaa, mutta et ole aggressiivinen. Kädet selän takana ilmaisevat itsevarmuutta ja ylemmyyttä.

98 Arvovaltainen kehon ja käsien kieli (jatkuu) Lanteilla olevat kädet ilmaisevat, että henkilö on dominoiva, paitsi jos kyynärpäät ovat lähellä kehoa, jolloin asento on alistuva/myöntyvä. Peukaloiden työntäminen housunkauluksen sisään käsien lanteilla pitämisen sijasta osoittaa, että henkilö on hyvin aggressiivinen. Peukaloiden sojottaminen taskuista merkitsee, että kyseinen henkilö tuntee itsensä muita paremmaksi.

99 Käsivarret ristissä Käsivarret ristissä edessä tarkoittaa, että kyseinen henkilö kokee olonsa uhatuksi, ei pidä jostakin tai ei luota johonkin tai johonkuhun. Käsivarsien ristiminen vähentää uskottavuutta. Käsivarsien ristiminen ja hauislihaksista kiinnipitäminen ilmaisee epävarmuutta. Jos puristat kätesi nyrkkiin samalla kun ristit käsivartesi, ihmiset pitävät sinua vihamielisenä. Jos henkilön käsivarret ovat ristissä ja peukalot osoittavat ylöspäin, hän alkaa suhtautua sinuun suopeasti.

100 Näkymättömät raja-aidat Joissakin tilanteissa naiset käyttävät käsilaukkuaan suojana itsensä ja sellaisen henkilön välillä, johon he eivät luota. Jos henkilö asettaa juomalasin vastakkaiselle puolelle siitä kädestä, jolla nostaa lasin, hän tuntee olonsa epämukavaksi.

101 Sydämestä puhuminen Puheen emootioiden totuudenmukaisuutta lisää kun ihminen kädellään puhuu sydämestään käsin. Käsi sydämellä.

102 Keskisormen näyttö Joskus kun toinen ihminen ärsyttää, hänelle tulee näytettyä keskaria vahingossa. Silmäkulman mukamas hierominen keskisormella TAI Keskisormi poskella ja muut sormet leuan alla Keskisormella huulien taputtelu, yleensä toisen tarina ärsyttää.

103 Nenän koskettelu Nenässä on paisuvaiskudosta. Joskus kun ihminen valehtelee, nenää rupeaa kutittelemaan ja nenän näplääminen voi olla tästä signaali. Hitaampi nenän näpläys, nenän hierominen saattaa merkitä että ihminen suunittelee jotakin, hänellä voi olla pahat mielessä. Nenän kaivaminen yleensä osoittaa ikävystymistä ja suomalainen mies ikävystyy helposti erityisesti liikennevaloissa odottaessaan: Kuinka moni kaivaa nenää?

104 Nyökkäykset ja pudistukset Kun ihminen puhuu totta hän yleensä nyökkää kyllä viestien yhteydessä ja pudistelee päätään ei viestien yhteydessä. Alkava nyökkäys tai pudistus voi paljastaa totuuden, jos esimerkiksi alkaa nyökkäämään mutta sanookin ei ja lopulta pudistaa päätään, niin luultavasti se alkava nyökkäys oli enemmän totta, ja oikea vastaus on kyllä. Oikeat eleet tulevat mikrosekunnin edellä puhetta. Tehdyt eleet taas tulevat hieman jäljessä tai maksimissaan yhtä aikaa puheen kanssa.

105 Käden eleillä korostaminen Jos ihminen puhuu totta ja haluaa tästä vakuuttaa, hänen käsieleensä ovat saman suuntaisia kuin mihin suuntaan katsoo ja puhuu, ja lisäksi eleet hivenen edellä puhetta. Jos taas ei puhu totta, eleet eivät ole tahdissa puheen kanssa ja voivat osoittaa jopa kokonaan eri suuntaan kuin mihin suuntaan katsoo ja puhuu. Clinton: I did not have sex with that woman.

106 Puheen korostaminen Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko korostaa jokaista sanaa. Clinton: I did not have sex with that woman! Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko toistella koko ajan totuutta. Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko kertoa kamalan paljon yksityiskohtia.

107 Jalkojen kertomaa Säärien ja jalkaterien asennot tarjoavat erittäin hyödyllistä informaatiota, koska ihmiset pystyvät kontrolloimaan niitä vain vähän. Tästä syystä kokousten osanottajat tuntevat usein olonsa mukavaksi vain silloin, kun heidän jalkansa ovat piilossa pöydän alla. Jos haluat näyttää nuorelta ja elinvoimaiselta, kävele ripeästi ja heiluta samalla käsivarsiasi. Jalkateräsi osoittavat suuntaan, johon haluat mennä.

108 Jalkojen kertomaa (jatkuu) Yksi tapa rentouttaa ihmisiä ja estää heitä ristimästä jalkojaan on kuuman juoman, esim. kahvin tai teen tarjoaminen. Toinen tapa saada ihmiset rentoutumaan on pyytää heitä kertomaan jotain myönteistä. Älä koskaan istu jalat ristissä ja nosta molempia käsiäsi pään taakse. Erityisesti naiset kokevat tämän erittäin vastenmielisenä eleenä. Huomaa peilisolut!

109 Vältä näitä viestejä Jalkojen heiluttelu on merkki siitä, että henkilö haluaa pois tilanteesta. Hajareisin istuminen ilmaisee, että henkilö on avoin tai dominoiva, kun taas ristissä olevat jalat viittaavat sulkeutuneisuuteen tai epävarmuuteen. Jos jalat ovat ristissä, polvi osoittaa suuntaan, jota henkilö pitää parempana. Älä koskaan pyydä henkilöä tekemään päätöstä, jos hänen jalkansa ja käsivartensa ovat samanaikaisesti ristissä.

110 Vältä näitä viestejä (jatkuu) Jos henkilön jalat ovat ristissä ja hän pitää niitä paikoillaan käsillään, se on merkki itsepäisyydestä. Henkilö, joka lukitsee nilkkansa yhteen, puree itse asiassa huultaan ja pidättelee kielteistä tunnetta. Tuolin selkänojan kääntäminen toista henkilöä kohti ilmaisee halua hallita/kontrolloida.

111 Jalkojen myönteisiä viestejä Erityisesti naiset ristivät jalkojaan sellaisten ihmisten seurassa, joista he pitävät. Jos he pitävät henkilöstä hyvin paljon, he ristivät jalkansa samansuuntaisesti. Jos henkilö liikuttaa jalkaansa sinua kohti, hän tuntee todella saavansa yhteyden sinuun.

112 Mitä suu kertoo Hymyn vilpittömyyden voi tarkistaa rypyistä silmien ympärillä. Hymyileminen saa toisissa usein aikaan samanlaisen reaktion. Paljon hymyilevät ihmiset herättävät usein myönteisiä reaktioita. Hymyilevä ihminen puhuu todennäköisesti totta. Teeskennelty hymy näkyy usein selvemmin kasvojen toisella puolella. Hymy myös kuuluu äänessä. Hymyllä on mahdollista muuttaa tarinan sävyä

113 Mitä suu kertoo (jatkuu) Kireä hymy (hampaat eivät näy) ilmaisee, että kyseinen henkilö pyrkii säilyttämään salaisuuden. Kun joku hymyilee pää alaspäin taivutettuna ja katse ylöspäin suunnattuna, hän tuntee vetoa sinuun.

114 Mitä suu kertoo (jatkuu) Nauraminen on useimmista myönteistä ja saa niin sinut itsesi kuin toisetkin tuntemaan olonsa mukavaksi. Nauru liittyy enemmän yhteydentunteeseen kuin huumoriin. Nauraminen rentouttaa. Hymyilevät ihmiset ovat vakuuttavampia/parempia suostuttelemaan. Ihmiset käyttävät haukottelua yhteyden luomiseen ja aggressioiden välttämiseen.

115 Häpeä ja syyllisyys Huulet töröllä ylöspäin (leukaefekti) ja kulmakarvat alas on yleensä häpeän tai syyllisyyden merkki. Suu kuin surussa ja pää sivulle olkapääreaktion kera merkitsee ettei ihminen itsekään usko kertomaansa. Huulet kiinni ja katse alaspäin viestii myös syyllisyyttä

116 Viha = Ilmeet, mikroilmeet

117 Halveksunta

118 Inho

119 Pelko

120 Onnellisuus

121 Surullisuus

122 Yllätys

123 Kiitos paljon! Franz Schnider Suomen Psykologinen Instituutti