Nonverbaalinen yhteys toiseen Kohti luotettavampaa ihmisten tulkintaa

Transkriptio

1 Nonverbaalinen yhteys toiseen Kohti luotettavampaa ihmisten tulkintaa KAINUUN JA POHJOIS- POHJANMAAN ALUEELLISET NUORTEN TYÖPAJAPÄIVÄT Franz Schnider Nuorisotoimi

2 Paul Watzlawick: ei voi ei kommunikoida Ollessaan toisten ihmisten seurassa, ihminen ei voi olla kommunikoimatta!

3 Apua! Kehoni puhuu! Mutta en tiedä, mitä se sanoo!

4 Vaikutamme aina toisiimme ihmisinä- suuntaan tai toiseen

5 Kimi kuuli hauskan tarinan

6 Kimi kuuli surullisen tarinan

7 Kimi kuuli ärsyttävän tarinan

8 Kimi kuuli mielenkiintoisen tarinan

9 Kimi kuuli tyrmistättävän tarinan

10 Kimi kuuli, mitä psykoterapiassa todellisuudessa tapahtuu

11 Miten kiinnostuin mikroilmeistä ja mikroeleiden tulkinnasta? Transferenssi: mitä se on? Peilisolut Ihmisten tajunta ei aina tiedä kaikkea mitä alitajunta tietää. Joskus tajuntakin tietää, mutta ihminen ei halua tai kykene sanottaa. Kokemukset työnohjauksesta: miten kertoa jotakin tärkeää asiasta, mistä ei ehkä kumminkaan mitään ymmärrä.

12 Tiedostamaton havainnointi Subliminaalisten kuvien vaikutus on todettu psykologisissa tutkimuksissa. Havaintopsykologiassa on itse asiassa käytetty erittäin paljon nopeasti välähtäviä kuvia. Kuva voi vaikuttaa ilman, että ihminen tietää edes nähneensä kuvaa. Myös auditiivisista ärsykkeistä on näyttöä, että ihminen kykenee tietyissä tapauksissa kuulemaan tiedostamattaan.

13 Jos halutaan, ettei kuva siirry vahingossa tietoisuuteen à Väläytetyn kuvan jälkeen kuvan aluetta ei tulisi jättää tyhjäksi, vaan täyttää se maskilla, eli toisella kuvalla. Tämä johtuu kuvamuistista eli ikonisesta muistista, joka tallentaa kuvan jopa puoleksi sekunniksi tai sekunniksi - ehkä jonkinlaiseksi matriisiksi hermosoluverkkoon. Esittämällä toinen kuva väläytetyn kuvan jälkeen väläytetty kuva "maskataan" ja näin estetään sen tietoinen havaitseminen.

14 Kuudes aisti Ihmisellä on kyky tiedostamattaan havaita vuorovaikutuksessa useita nonverbaalisia vihjeitä, jotka vaikuttavat emootioihin enemmän kuin arvaakaan.

15 7 perustunnetta onnellisuus yllättyneisyys pelko surullisuus viha inho halveksunta

16 Mitkä emootiot ovat tärkeitä? Toivo Halu Rakkaus Romantiikka Seksuaalisuus ja erotiikka Innostus Kateus Viha Epäluuloisuus Kosto Taikausko Ahneus PELKO NÄITÄ KUN KYKENEE ALITAJUISESTI VIESTITTÄMÄÄN JA NÄISTÄ TEHOKKAIN ON, JOS KYKENEE ESTÄMÄÄN ALITAJUISESTI PELON

17 Esimerkiksi Ihminen valitsee sen vaihtoehdon, joka aikaansaa enemmän toivoa. Ihmiset pelkäävät yleensä köyhyyttä, vanhemista, sairautta, kuolemaa jne Ihmiset valitsevat sen vaihtoehdon, joka kykenee aikaansaamaan eniten pelon vähenemää.

18 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.

19 Tunteet liiketaloudellisesta näkökulmasta o Tyytyväiset työntekijät tuottavat 40 prosenttia enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät. o Organisaation ilmapiiri selittää jopa prosenttia liiketuloksesta. o Johdon toiminta selittää jopa prosenttia organisaation ilmapiiristä. o Työtyytymättömyys maksaa miljardeja poissaolot, sairastelut, työtehon heikkeneminen.

20 MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO? o Tunteilla on viesti mitä tämä tunne haluaa? o Vireystason nousu mahdollistaa toiminnan o Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen, pysähtymisen o Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää, pysäyttävää, ohjaavaa minkä suuntaista tunneenergiaa näen? o Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on pysähdyttävä o Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa toisten ja omien.

21 Everything is not as is seems o Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. o Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. o Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.

22 FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymmärrettäva ja looginen tunne ko tilanteessa Sekundääritunne Tarkoituksena estäa primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Välinetunne Opitun seurauksena ihminen käyttää tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymistä tai mielipahan vähenemää.

23 Tiedostamaton Dissosiaatio torjunta DEFENSSIMEKANISMIT o On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. o Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.

24 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen à vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio à palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen à omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

25 Projektio eli heijastaminen o Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. o En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi o Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.

26 Minkälaisia ihmisiä olette? Minkälaisia tarpeita Teillä on?

27 Pienryhmätehtävä Kertokaa kohta vuorotellen toisillenne 2-3 hengen ryhmissä tarina itsestänne. Puhukaa pääasiassa totta, mutta ujuttakaa tarinaanne 2-3 muunneltua totuutta. Katsotaan jäättekö kiinni vai meneekö tarinanne kokonaisuudessaan läpi. Tämän jälkeen esittele parisi ryhmälle.

28 Vuorovaikutus Vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon sisältyy aina useampi ulottuvuus, tärkeitä: sisältö (mitä käsitellään) suhde (asemat, valta, ilmapiiri: luottamus, epäily, pelko...) Jollakin on yleensä vuorovaikutusvastuu Vuorovaikutuksen estyminen voi olla defenssiivistä (tiedostettua tai tiedostamatonta).

29 Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaitojen peruskysymyksiä: Osaanko ilmaista itseäni? Osaanko kuunnella > kuulenko? Haluanko ymmärtää? Ymmärränkö? Välitänkö? Tykkäänkö? Ilmaisu ei ole (onneksi) vain verbaalista. Sanaton ilmaisu sisältää ilme- ja elekielen, tekojen kielen, kehon kielen, esine- ja tilakielen

30 Jos vuorovaikutus ei onnistu? Vuorovaikutusta ei voi pakottaa eikä kiirehtiä pidemmälle kuin mihin Toinen on valmis. Ihminen usein tietää miten paljon hän kestää Myönteinen tunnesuhde Mieti aina, oletko itse riittävän kunnioittava ja ystävällinen kaikkia osapuolia kohtaan. 30

31 Vuorovaikutus tilana Se, mitä Toinen voi vuorovaikutukseen tuoda, riippuu siitä, millaisen tilan pystymme hänellä järjestämään. Jokainen tuo vuorovaikutukseen paitsi itsensä myös oman historiansa ja aiemmat kokemuksensa vuorovaikutussuhteista. Molemminpuolisuus toteutuu välissä = vuorovaikutustilassa. 31

32 Vuorovaikutus kuunteluna Kuuntelun tilaan asettuessani: laitan ennakkokäsitykset syrjään, en oleta suotta yritän ymmärtää, mitä toinen sanoo TURVALLISINTA on aloittaa SANA-tasosta, mitkä olivat ne sanat, jotka kuulin, sen jälkeen vasta lähdettäisiin tutkimaan mitä nämä sanat tarkoittivat? Tarkistan, käsitinkö mitä olen yrittänyt ymmärtää Sanat luovat todellisuutta! 32

33 Järki tarvitsee tunteita Ihmisiä ei usein ahdista se mitä on sanottu, vaan enemmänkin se miten on sanottu. Tunteisiin kannattaa yrittää vaikuttaa. Tunteet tarttuvat. Ei ole niin väliä millä se positiivisen tunteen lisääminen ja negatiivisen tunteen vähenemä aikaansaadaan. Tärkeää ovat myös puitteet ja konkreettinen toiminta. Tunteet aikaansaavat kehossa asioita, joten kehollisestikin voidaan vaikuttaa tunteisiin.

34 Suhde, se on kaikista tärkein! Ennen kuin voi olla kunnollista keskustelua, tulee olla jonkunlainen vuorovaikutussuhde. Suhteen laatu on suoraan verrannollinen keskustelun vaikuttavuuteen. POHTIKAA HETKI Minkälaisia keinoja meillä on vaikuttaa siihen, että suhde eri keskustelukumppaneihimme olisi mahdollisimman hyvä?

35 Tunneäly

36 Tunteet - aidon toiminnan todellinen käynnistäjä "Tunne on järkeä voimakkaampi vaikuttaja. Jos organisaatiossa (tai kotona) yrittää saada muutosta aikaan järjellä, ei se onnistu, mikäli tunteen tuomat ajatukset ovat järkiperusteiden kanssa ristiriidassa. Ihminen on voimakkaasti tunteiden mukaan elävä olento

37 Tunneälyn olemus Ihmisellä on kaksi mieltä; järjen mieli ja tunteen mieli. Jonkin asian hyväksyminen vain järjellä ei onnistu - tunne on aina saatava mukaan Tunteen reaktiot ovat huomattavasti järkeilyä nopeampia. Siksi tunteet pääsevät joskus valloilleen ennen kuin järki saa ne kontrolliin Tunnereaktio on nopea, mutta epätarkka; sinne päinkin olevat tapahtumat tms. saattavat aiheuttaa opitun tunnereaktion

38 Tunteet vs kognitiivisrationaalinen Kun ihmisen limbinen järjestelmä aktivoituu, aktivoituvat alemmat aivokerrokset ja lopulta ihminen toimii ns. selkäydinreaktioiden varassa. Mitä enemmän limbinen järjestelmä aktivoituu, sitä vähemmän hän edes kykenee käyttämään ylempiä aivokerroksiaan, eli järkevään ajatteluun.

39 Ääritilanteissa normaalia Selkäydinreaktiot: Tiedostamaton päätös, jossa karkeasti kolme vaihtoehtoa: 1. Taistele 2. Pakene 3. Jähmety Näiden tarkoituksena on pitää ihminen elossa.

40 Minkälaisiin asioihin? Keskustellaan hetki tyypillisestä haastavasta vuorovaikutustilanteesta, jota saatamme työssämme kohdata. Minkälaisiin asioihin kiinnitätte toisessa huomiota? Entä itsessänne?

41 Eleet ja kehonkieli

42 Normeeraus tärkeää! Miksi on tärkeää jutella aluksi niitä näitä Miksi palaverien alussa usein tarjotaan kuumaa juotavaa Minkälainen on ihmisen ele- ja ilmekieli normaalissa tilanteessa? Näin on helpompi huomata poikkeukset normaalista Kun ele- ja ilmekieli muuttuu, myös ajatuksissa ja tunteissa tapahtuu muutoksia. 42

43 NORMING Osa nonverbaalisista viesteistä ja reaktioista on suhteellisen universaalia. Osa on kulttuuri- ja kontekstisidonnaista. Osa on yksilöllistä. Norming= omien havaintomekanismien kalibrointi vastaamaan toisen osapuolen yksilöllistä nonverbaalisen kielen karttaa. Eli Minkälainen nonverbaliikka on kenellekin tavanomaista. 43

44

45 Relax & norming Jotta saamme selville, minkälaista on ihmisen normaali vuorovaikutus, tulee tilanteen ja siinä olijoiden olla jossakin määrin rento. Jännittyneisyys vääristää helposti vuorovaikutuksen. F2F vuorovaikutuksen ja TXT vuorovaikutuksen välillä on eroja

46 Ilme vs mikroilme Ele vs mikroele Ilme kestää pidempään Ilmeen voi teeskennellä Ilmeen yleensä tiedostaa Mikroilme tulee kun yrittää salata tunteensa Mikroilme kestää sekunnin murto-osan. Jotkut kykenevät subliminaalisesti havaitsemaan toisten mikroilmeitä. Ele voi olla tiedostettu tai tiedostamaton Mikroeleitä on vaikea kontrolloida ja ne ovat tiedostamattomia

47 James Bond Johnny English

48 Donald Trump ensimmäisessä vaaliväittelyssä

49 Donald Trump ensimmäisessä vaaliväittelyssä

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61 Ilmeet Suru Halveksunta Pelko Hämmästys Suru Hämmästys Suru Inho tai viha Ilo halveksunta

62 Kylmyys, muoti, uskonto, naamiasasu

63 Eleet ja kehon kieli

64

65 Silmien kertomaa Kun henkilö on innostunut ja valmis ratkaisemaan ongelmia, hänen pupillinsa laajenevat huomattavasti. Kun laajentuminen saavuttaa ääripisteen, henkilö on valmis tekemään päätöksen, joka on todennäköisesti myönteinen. Kulmakarvojen kohottaminen on merkkinä siitä, että henkilö ei ole uhkaava ja saa tuntemattomankin usein hymyilemään. Kulmakarvojen kohottamista pidetään alistumisen tai myöntyväisyyden merkkinä. Esiteltäessä henkilö, joka katsoo ensiksi toisaalle, on alistuvampi.

66 Silmien kertomaa (jatkuu) Kiinteä katsekontakti: jos henkilön silmäterät ovat laajentuneet, hän on kiinnostunut sinusta, jos silmäterät supistuvat, hän haastaa tai uhmaa sinua. Kaikkein uhkaavin katse saadaan aikaan siristämällä silmiä ja suuntaamalla katse toiseen henkilöön kehon liikkuessa vain vähän tai ei ollenkaan. Pään liikkeen kiivaus osoittaa, miten vihainen joku on.

67 Valehtelu näkyy silmistä Valehtelijat katsovat ihmisiä kiinteästi silmiin. Jos joku silmäilee sinua sivuttain, tarkkaile hänen kulmakarvojaan. Jos ne ovat koholla, henkilö pitää sinusta, jos eivät, hän ei pidä sinusta. Jos henkilö alkaa räpytellä silmiään nopeammin, on todennäköistä, että hän valehtelee. Katseen harhailu on merkki ikävystymisestä tai hermostuneisuudesta.

68 Silmien käyttö hyvien suhteiden luomisessa Kun tapaat henkilön ensimmäistä kertaa, purista hänen kättään ja katso häntä kiinteästi silmiin. Sen jälkeen anna hänelle ainakin kolme sekuntia aikaa katsella sinua keskeyttämättä. Edistääksesi hyvää yhteisymmärrystä katso toista osapuolta silmiin % yhdessä viettämästänne ajasta.

69 On kuitenkin muistettava kulttuurierot! Pitkä katse kahden amerikkalaisen välillä merkitsee läheisyyttä. Itämaisten kansojen keskuudessa puhekumppaniin tuijottaminen on merkki huonosto kasvatuksesta. Englannissa sivistynyt kuuntelija seuraa tarkkavaisesti katseeellaan puhujaa ja nyökkää välillä osoittaakseen, että on kiinnostunut.

70 Kulmakarvat ovat ilme vahvarit

71 Ajatusten lukeminen silmistä Jos henkilö muistaa jotain näkemäänsä (minkä värinen hänen kotitalonsa on), hän katsoo ylös oikealle (sinun näkökulmastasi), jos hän kuvittelee jotain (millainen hänen talonsa olisi violetin väriseksi maalattuna), hän katsoo ylös vasemmalle. Jos henkilö katsoo oikealle sivulle (sinun näkökulmastasi), hän muistaa jotakin kuulemaansa. Jos hän kuvittelee jotain ääntä, hän katsoo vastapäiseen suuntaan. Muistaessaan jonkin tunne-elämyksen, henkilö katsoo alas vasemmalle (sinun näkökulmastasi). Puhuessaan itsekseen henkilö katsoo (sinun näkökulmastasi) alas oikealle.

72 Millainen asento, millainen olo Minusta tuntuu mukavammalta, kun käsivarteni ovat ristissä. Kun tietty kehon asento tuntuu hyvältä, se johtuu mielentilasta. Kysy itseltäsi, milloin tuntisit olosi mukavaksi käsivarret ristissä, kun vietät aikaa rakkaasi kanssa. Oletko nähnyt kenenkään ristivän käsivartensa silloin, kun he ovat innostuneita tai kiihtyneitä jostakin?

73 Kättelyn salat Kätellessä henkilö, jonka käsi on päällimmäisenä, pyrkii dominoimaan, ja päinvastoin. Tasa-arvoinen kättely, jossa kumpikaan ei dominoi ja molempien puristus on yhtä voimakas, edistää parhaiten hyviä suhteita.

74 Kättelyn salat (jatkuu) Älä käytä kättelyyn molempia käsiä äläkä muuten kosketa käteltävää henkilöä ellei suhteesi häneen ole hyvin läheinen. Vierasta henkilöä kätellessä vain lyhyen kosketuksen kyynärpäähän on havaittu edistävän hyvää vaikutelmaa.

75 Totuus löytyy käsien ja kehon kielestä Kämmenien näyttäminen on arvokas vihje siitä, onko henkilö avoin ja rehellinen. Kämmenien näyttäminen kertoo rehellisyydestä. Jos joku sanoo, ettei hän voi tehdä jotakin, ja näyttää kätensä, hän puhuu totta. Jos puhuessasi näytät usein kämmeniäsi saat toisetkin puhumaan totuudenmukaisemmin.

76 Käsien ja kehon kieli (jatkuu) Käsien nyrkkiin puristaminen toisen henkilön edessä ilmaisee negatiivisen reaktion hillitsemistä tai tukahduttamista. Ranteen pitäminen selän takana ilmaisee pyrkimystä itsehillintään. Kun joku asettaa päänsä avoimien käsien varaan kuin tarjottimelle, hän ilmaisee ihailevansa sinua. (Paras kehon asento, jos haluat vetää ihmisiä puoleesi.)

77 Käsien ja kehon kieli (jatkuu) Olemattoman nukan nyppiminen ilmaisee, että henkilö haluaa salata mielipiteensä. Kun joku pitää käsiään toisiinsa kiedottuina edessään, hän tuntee itsensä haavoittuvaksi.

78 Ärsyttävä kehon ja käsien kieli Sormella osoittaminen on yksi ärsyttävimmistä eleistä. Älä koskaan hiero peukaloa ja etusormea yhteen muiden ihmisten läsnä ollessa. Käsien hierominen yhteen ilmaisee, että henkilö odottaa jotain myönteistä. Hieromisen nopeudesta voi päätellä, kenen katsotaan hyötyvän. Hyvin hitaasti hierova odottaa tuloksia tai hyötyä vain itselleen.

79 Arvovaltainen kehon ja käsien kieli Käsien pitäminen edessä sormet ylöspäin, niin että sormenpäät koskettavat toisiaan () ilmaisee itseluottamusta. Tätä elettä kannattaa käyttää säästeliäästi. Painamalla etusormea peukaloa vasten ilmaiset, että sinulla on arvo- ja vaikutusvaltaa, mutta et ole aggressiivinen. Kädet selän takana ilmaisevat itsevarmuutta ja ylemmyyttä.

80 Arvovaltainen kehon ja käsien kieli (jatkuu) Lanteilla olevat kädet ilmaisevat, että henkilö on dominoiva, paitsi jos kyynärpäät ovat lähellä kehoa, jolloin asento on alistuva/myöntyvä. Peukaloiden työntäminen housunkauluksen sisään käsien lanteilla pitämisen sijasta osoittaa, että henkilö on hyvin aggressiivinen. Peukaloiden sojottaminen taskuista merkitsee, että kyseinen henkilö tuntee itsensä muita paremmaksi.

81 Käsivarret ristissä Käsivarret ristissä edessä tarkoittaa, että kyseinen henkilö kokee olonsa uhatuksi, ei pidä jostakin tai ei luota johonkin tai johonkuhun. Käsivarsien ristiminen vähentää uskottavuutta. Käsivarsien ristiminen ja hauislihaksista kiinnipitäminen ilmaisee epävarmuutta. Jos puristat kätesi nyrkkiin samalla kun ristit käsivartesi, ihmiset pitävät sinua vihamielisenä. Jos henkilön käsivarret ovat ristissä ja peukalot osoittavat ylöspäin, hän alkaa suhtautua sinuun suopeasti.

82 Näkymättömät raja-aidat Joissakin tilanteissa naiset käyttävät käsilaukkuaan suojana itsensä ja sellaisen henkilön välillä, johon he eivät luota. Jos henkilö asettaa juomalasin vastakkaiselle puolelle siitä kädestä, jolla nostaa lasin, hän tuntee olonsa epämukavaksi.

83 Sydämestä puhuminen Puheen emootioiden totuudenmukaisuutta lisää kun ihminen kädellään puhuu sydämestään käsin. Käsi sydämellä.

84 Keskisormen näyttö Joskus kun toinen ihminen ärsyttää, hänelle tulee näytettyä keskaria vahingossa. Silmäkulman mukamas hierominen keskisormella TAI Keskisormi poskella ja muut sormet leuan alla Keskisormella huulien taputtelu, yleensä toisen tarina ärsyttää.

85 Nenän koskettelu Nenässä on paisuvaiskudosta. Joskus kun ihminen valehtelee, nenää rupeaa kutittelemaan ja nenän näplääminen voi olla tästä signaali. Hitaampi nenän näpläys, nenän hierominen saattaa merkitä että ihminen suunittelee jotakin, hänellä voi olla pahat mielessä. Nenän kaivaminen yleensä osoittaa ikävystymistä ja suomalainen mies ikävystyy helposti erityisesti liikennevaloissa odottaessaan: Kuinka moni kaivaa nenää?

86 Nyökkäykset ja pudistukset Kun ihminen puhuu totta hän yleensä nyökkää kyllä viestien yhteydessä ja pudistelee päätään ei viestien yhteydessä. Alkava nyökkäys tai pudistus voi paljastaa totuuden, jos esimerkiksi alkaa nyökkäämään mutta sanookin ei ja lopulta pudistaa päätään, niin luultavasti se alkava nyökkäys oli enemmän totta, ja oikea vastaus on kyllä. Oikeat eleet tulevat mikrosekunnin edellä puhetta. Tehdyt eleet taas tulevat hieman jäljessä tai maksimissaan yhtä aikaa puheen kanssa.

87 Käden eleillä korostaminen Jos ihminen puhuu totta ja haluaa tästä vakuuttaa, hänen käsieleensä ovat saman suuntaisia kuin mihin suuntaan katsoo ja puhuu, ja lisäksi eleet hivenen edellä puhetta. Jos taas ei puhu totta, eleet eivät ole tahdissa puheen kanssa ja voivat osoittaa jopa kokonaan eri suuntaan kuin mihin suuntaan katsoo ja puhuu. Clinton: I did not have sex with that woman.

88 Puheen korostaminen Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko korostaa jokaista sanaa. Clinton: I did not have sex with that woman! Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko toistella koko ajan totuutta. Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko kertoa kamalan paljon yksityiskohtia.

89 Jalkojen kertomaa Mies / nainen epävarmaa

90 Jalkojen kertomaa Ihminen seisoo kapeassa haara-asennossa > itsevarmuutta. Ihminen seisoo leveässä haara-asennossa > haluaa tehdä vaikutuksen. Ihminen seisoo jalat tiukasti vierekkäin > pelokkuutta ja jännitteisyyttä. Jalkaterät yhdensuuntiaset > tarkkavaisuutta Jalkaterät sisäänpäin > epävarmuutta Jalkaterät ulospäin > itsevarmuutta.

91 Jalkojen kertomaa Ihminen seisoo jalkojensa sisäsivuilla > jännittyneisyyttä. Ihminen seisoo jalkojensa ulkoreunoilla > hermostuneisuutta.

92 Jalkojen kertomaa Säärien ja jalkaterien asennot tarjoavat erittäin hyödyllistä informaatiota, koska ihmiset pystyvät kontrolloimaan niitä vain vähän. Tästä syystä kokousten osanottajat tuntevat usein olonsa mukavaksi vain silloin, kun heidän jalkansa ovat piilossa pöydän alla. Jos haluat näyttää nuorelta ja elinvoimaiselta, kävele ripeästi ja heiluta samalla käsivarsiasi. Jalkateräsi osoittavat suuntaan, johon haluat mennä.

93 Jalkojen kertomaa (jatkuu) Yksi tapa rentouttaa ihmisiä ja estää heitä ristimästä jalkojaan on kuuman juoman, esim. kahvin tai teen tarjoaminen. Toinen tapa saada ihmiset rentoutumaan on pyytää heitä kertomaan jotain myönteistä. Älä koskaan istu jalat ristissä ja nosta molempia käsiäsi pään taakse. Erityisesti naiset kokevat tämän erittäin vastenmielisenä eleenä. Huomaa peilisolut!

94 Vältä näitä viestejä Jalkojen heiluttelu on merkki siitä, että henkilö haluaa pois tilanteesta. Hajareisin istuminen ilmaisee, että henkilö on avoin tai dominoiva, kun taas ristissä olevat jalat viittaavat sulkeutuneisuuteen tai epävarmuuteen. Jos jalat ovat ristissä, polvi osoittaa suuntaan, jota henkilö pitää parempana. Älä koskaan pyydä henkilöä tekemään päätöstä, jos hänen jalkansa ja käsivartensa ovat samanaikaisesti ristissä.

95 Vältä näitä viestejä (jatkuu) Jos henkilön jalat ovat ristissä ja hän pitää niitä paikoillaan käsillään, se on merkki itsepäisyydestä. Henkilö, joka lukitsee nilkkansa yhteen, puree itse asiassa huultaan ja pidättelee kielteistä tunnetta. Tuolin selkänojan kääntäminen toista henkilöä kohti ilmaisee halua hallita/kontrolloida.

96 Jalkojen myönteisiä viestejä Erityisesti naiset ristivät jalkojaan sellaisten ihmisten seurassa, joista he pitävät. Jos he pitävät henkilöstä hyvin paljon, he ristivät jalkansa samansuuntaisesti. Jos henkilö liikuttaa jalkaansa sinua kohti, hän tuntee todella saavansa yhteyden sinuun.

97 Mitä suu kertoo Hymyn vilpittömyyden voi tarkistaa rypyistä silmien ympärillä. Hymyileminen saa toisissa usein aikaan samanlaisen reaktion. Paljon hymyilevät ihmiset herättävät usein myönteisiä reaktioita. Hymyilevä ihminen puhuu todennäköisesti totta. Teeskennelty hymy näkyy usein selvemmin kasvojen toisella puolella. Hymy myös kuuluu äänessä. Hymyllä on mahdollista muuttaa tarinan sävyä

98 Mitä suu kertoo (jatkuu) Kireä hymy (hampaat eivät näy) ilmaisee, että kyseinen henkilö pyrkii säilyttämään salaisuuden. Kun joku hymyilee pää alaspäin taivutettuna ja katse ylöspäin suunnattuna, hän tuntee vetoa sinuun.

99 Mitä suu kertoo (jatkuu) Nauraminen on useimmista myönteistä ja saa niin sinut itsesi kuin toisetkin tuntemaan olonsa mukavaksi. Nauru liittyy enemmän yhteydentunteeseen kuin huumoriin. Nauraminen rentouttaa. Hymyilevät ihmiset ovat vakuuttavampia/ parempia suostuttelemaan. Ihmiset käyttävät haukottelua yhteyden luomiseen ja aggressioiden välttämiseen.

100 Häpeä ja syyllisyys Huulet töröllä ylöspäin (leukaefekti) ja kulmakarvat alas on yleensä häpeän tai syyllisyyden merkki. Suu kuin surussa ja pää sivulle olkapääreaktion kera merkitsee ettei ihminen itsekään usko kertomaansa. Huulet kiinni ja katse alaspäin viestii myös syyllisyyttä

101 Viha Ilmeet, mikroilmeet

102 Halveksunta

103 Inho

104 Pelko

105 Onnellisuus

106 Surullisuus

107 Yllätys

108 Psykologinen havainnointi

109 Pohditaanpa Miten arvioitte psyykkistä tilaa? Mitä asioita havainnoit? Miten havainnoit? Millaiset havainnot ovat esimerkiksi uuden työntekijän tai asiakkaan arvioimiseksi tärkeitä?

110 Ulkonäkö ja olemus Mitä havainnoidaan? Siisteys Asiallinen pukeutuminen Kehon asennot ja ryhti (kehonkieli) Motoriikka ja eleet Nopeus/hitaus Motoriikan tarkkuus Jähmeys Ilmeet

111 Mitä havainnoidaan haastateltavasta? Mieliala- ja tunnereaktiot Matala/korkea mieliala (masennus, maanisuus) Onnellisuus ja ilo Tunneilmaisun voimakkuus/laimeus Tunnereaktioiden oikeellisuus ja oikeutus Kyvyttömyys ilmaista ja tunnistaa tunteita Tunteiden torjunta Empatiakyky tai sen puute

112 Impulsiivisuus Ahdistuneisuus ja sen aste Pelot Psyykkinen kipu, tuskaisuus, surureaktiot Pettymyksen tunteet Aggressiivisuus

113 Mitä havainnoidaan haastateltavasta? Ajatustoiminta ja puhe Puheen nopeus/hitaus Äänenpainot Puheen sisältö, ajatuskulut Puheen loogisuus, assosiaatiot Todellisuudentaju (puheen kautta ajatukset ja sisäinen maailma tulevat ilmi)

114 Mitä havainnoidaan haastateltavasta? Aistitoiminnot Miten ja mitä Näkee, kuulee, maistaa, haistaa, tuntee à vastaako todellisuutta (todellisuudentaju) Orientoituminen Aika ja paikka Oma itse, muut Tilanne Kyky hahmottaa organisaatio, sen tehtävät ja oma rooli siinä Kyky hahmottaa realistisesti itsensä ja muiden mahdollisuudet ja rajoitteet

115 Mitä havainnoidaan haastateltavasta? Muisti Lyhytkestoinen muisti Pitkäkestoinen muisti Älylliset toiminnot Looginen ajattelu Älyllinen toimintakyky

116 Mitä havainnoidaan haastateltavasta? Keskittymiskyky Miten pystyy keskittymään esim. vuorovaikutukseen, toimintaan Arvostelukyky Toimiiko adekvaatisti, tilanteen edellyttämällä tavalla Impulssikontrolli Miten pärjää jos on hieman stressiä? Miten menettelee tilanteissa, joissa käsitellään arvolatautuneita asioita? Miten käsittelee negatiivisia impulssejaan?

117 Tunne- elämän ongelmien oireet a) Motivaatio ja vireystaso o o o o o o aloitekyvyttömyys haluttomuus väsymys tyytymättömyys, kyynisyys unettomuus levottomuus b) Kognitiiviset toiminnot o o o o muistamattomuus ajattelun kapeutuminen hajamielisyys päätöksenteon vaikeus

118 c) Persoonallisuuden muutokset o o o minäkuvan mureneminen itseluottamuksen heikkeneminen ongelmien suurentelu d) Tunne-elämän muutokset o o o o o pettymys välinpitämättömyys rauhattomuus hajanaisuus kireys

119 e) Sosiaalisten taitojen muutokset o vetäytyminen o kyvyttömyys toimia roolin mukaisesti o vieraantuminen arvoista tai normeista f) Epämääräiset kehon tuntemukset o vatsavaivat o hiustenlähtö o lievä lämpöily o öinen hikoilu o oksettava olo

120 Tai vaihtoehtoisesti Erittäin puhelias, toimelias ja fyysisesti rauhaton Sosiaalisesti estoton Suuruusharhainen Kohonneen itsetunnon omaava Joskus harhaluuloinen, aisti- ja vainoharhainen ja sekava

121 Tottuminen habit Ihminen tekee suurimman osan asioista vanhasta tottumuksesta, kun on tottunut aina näin tekemään. Kun teemme päätöksiä, yllättävän iso osa niistä ovat ennalta määrättyjä, koska ne tulevat tottumuksesta. Tottumus voi olla hyvä ja luoda turvallisuutta. Tottumus voi myös estää kehitystä. On myös yksinkertaisesti huonoja tottumuksia ja tapoja.

122 Laadukas vuorovaikutus vaatii Aikaa Huomiota Kunnioitusta

123 Kiitos!