OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

Transkriptio

1 OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

2 VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN

3 IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten psykoterapeutti, jonkun mielestä jopa epäammatillinen Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.

4 RAUL SOISALO Oikeustieteilijä Minnan aviomies Kristianin 8v, Alisan 6v ja Antin ½v isä Käyttäytymistieteilijä, Psykoterapeutti (VET) Soveltavan psykologian johtava kouluttaja Harrastukset: Musiikki Ilmailu (PPL) Purjeveneily Kreikan saaristossa ja moottoriveneily Saimaalla Sotilasilmailupedagogiikan ja ilmailupsykologian asiantuntija Suomen Ilmavoimissa Ystäviä ei montaakaan

5 MIKÄ ON EETTISTÄ? MITÄ ON AUTTAMINEN? Hyvä hoito? Hyvä ohjaus? Hyvä asiakaspalvelu? Asiakkaan kokemus hyvästä? Asiakkaan kokemus, että on hyödyllistä? Olevinaan hyvä potilas Tarjoavinamme hyvää hoitoa

6 LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUKSIA

7 AUTTAVA KESKUSTELU Puhuvaan, puhuvaan, joo puhuvaan, AAIVAN! Ammatillisuus ei useinkaan ole normaalia. Parhaat auttamisen konstit tuppaavat kuitenkin kuulumaan normaali-ihmisen ja lähimmäisen tonttiin.

8 ILMEKÄÄN EI VÄRÄHDÄ

9 KIMI KUULI HAUSKAN TARINAN

10 KIMI KUULI SURULLISEN TARINAN

11 KIMI KUULI ÄRSYTTÄVÄN TARINAN

12 KIMI KUULI MIELENKIINTOISEN TARINAN

13 KIMI KUULI TYRMISTYTTÄVÄN TARINAN

14 KIMI KUULI MITÄ PSYKOTERAPIASSA TODELLISUUDESSA TAPAHTUU

15 MINKÄLAINEN ASIAKAS ON LIIAN VAATIVA, HAASTAVA, SAIRAS? Minkälainen asiakas on liian haastava meille? Minkälainen asiakas ei asetu? Minkälainen asiakas ei sovellu meidän järjestelmään? Minkälainen asiakas ei sovellu asiakkaaksi?

16 HYLÄTTYJEN HYLKÄÄMISIÄ Monta kertaa joudumme houkuttelemaan asiakkaan suhteeseen kanssamme. Mitä enemmän asiakkaalla on hylkäämisen kokemuksia taustallaan, sitä enemmän joudumme houkuttelemaan hänet kiintymään meihin, luottamaan meihin Lopulta asiakas luottaa, ehkä kiintyy jopa. Mutta mitä traumatisoituneempi ihminen, sitä enemmän hän myös testaa voiko meihin luottaa. Ja mitä me sen jälkeen teemmekään?

17 SOPIMATON ASIAKAS Ohjataan eteenpäin Eli hylkäämme hylätyn

18 TEE SE MIKÄ ON MAHDOLLISTA Vältä mahdottomuutta. Jos jokin juttu toimii, hyvä. Jos jokin juttu ei toimi, vaihda se. Älä vaadi toiselta sellaista mikä ei ole mahdollista. Muista, että ihmistä ohjaavat ensisijaisesti uskomukset, eivät tosiasiat niinkään. Kyvykkyysuskomus voittaa kyvyt.

19 MITÄ MEILLE OPETTAISI AIHEESTA NANNY MCPHEE??

20 MCPHEE Se mitä ihminen tarvitsee ja se mitä ihminen haluaa eivät useinkaan ole sama asia. Se mikä ihmistä auttaa ja se mitä hän meiltä pyytää eivät useinkaan ole sama asia. Kun ihminen tarvitsee meitä eniten hän usein haluaa meitä vähiten. Kun hän haluaa meitä eniten, hän ei enää tarvitse meitä.

21 KEITÄ PALVELEMME MIELUITEN? Heitä, jotka tarvitsevat meitä vähiten. Ne lapset, jotka tarvitsisivat meiltä eniten kehuja, kannustusta, kiitosta ja kauniita sanoja, tuppaavat saamaan näitä kaikkein vähiten

22 OTSALOHKON MAHDOLLISUUDET TAPAHTUMA KOKEMUS REAKTIO SIMULOITU TAPAHTUMA? SIMULOITU KOKEMUS REAKTIO MITÄ HALUTAAN?

23

24

25

26

27

28 KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn?

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.

43 YMMÄRTÄVÄ YHTEYS KOKONAISVALTAINEN KOHTAAMINEN Jokainen meistä tietää miltä tuntuu olla laadukkaassa suhteessa osapuolena. Jokainen luultavasti myös tietää, miltä tuntuu olla huonossa suhteessa osapuolena. Mistä sen milloinkin tietää?

44 NONVERBALIIKKA VIHJEITÄ SIITÄ, MITEN MEILLÄ MENEE Äänenpainot, puherytmi, intonaatio, äänen voimakkuus ja sointi, sanavalinnat Asento Eleet Ilmeet Mikroilmeet Mikroeleet 44

45 KONSTIKAS KÄYTÖS On keinottoman keino yrittää jotakin, joskus viimeisimpiä keinoja. On usein reaktio. On hyvän kehityksen merkki, jos ongelmana ollut ettei hän ole enää edes oireillut tai muuttunut näkymättömäksi, kuten kävi Muumitarinoiden Ninnin

46 TUNTEET LIIKETALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Tyytyväiset työntekijät tuottavat 40 prosenttia enemmän tulosta kuin tyytymättömät. Organisaation ilmapiiri selittää jopa prosenttia liiketuloksesta. Johdon toiminta selittää jopa prosenttia organisaation ilmapiiristä. Työtyytymättömyys maksaa miljardeja poissaolot, sairastelut, työtehon heikkeneminen.

47 Asiakaspalvelun ilmapiirin nouseminen prosentilla näkyy myynnin kasvuna kahdella prosentilla. Asiakaspalvelijoiden myönteiset tunteet heijastuvat asiakkaisiin tyytyväisyytenä ja lojaalisuutena ja vaikuttavat koko yrityksen kannattavuuteen. Työntekijöiden tunteet ovat usein ratkaiseva erottautumisen keino!

48 MITÄ TUNTEET OIKEASTAAN OVAT? Tunteet ovat neurologisia ohjelmia, jotka vaativat toimintaa. Samalla tunne muuttaa elimistön energiatasoa ja mielen toimintaa niin, että toiminta onnistuisi mahdollisimman hyvin.

49 EVERYTHING IS NOT AS IT SEEMS Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.

50 TIEDOSTAMATON DISSOSIAATIO TORJUNTA DEFENSSIMEKANISMIT On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.

51 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

52 PROJEKTIO ELI HEIJASTAMINEN Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.

53 INTROJEKTIO Sisäistäminen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetään osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta

54 Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen

55 Arvon kielto

56 Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti

57 Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus

58 Tyhjäksi tekeminen

59 Torjunta

60 Tunteen eristäminen eli isolaatio

61 KORKEAMMAN TASON DEFENSSIT Kompensaatio eli korvaaminen Sublimaatio eli tarpeen jalostaminen

62 JOS HALUAT VAIKUTTAA Ja miksi et haluaisi pyri herättämään tunteita. Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen.

63 MYÖNTEISTÄMINEN AINA KUN VOI M S S D D D D D D D D D D D D D D D D d

64 TUNTEEN VOIMAKKUUS JA INTENSITEETTI Mentaalinen kierroslukumittari Onko tunteesta seuraava toiminta hallinnassa?

65 TUNTEET TARTTUVAT! Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti.

66 RAJAT Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.

67 TOIMIVAT JA TOIMIMATTOMAT RAJAT Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi Pohdi hetki, millaisia haasteita kukin vaihtoehto voi tuoda tunteiden kohtaamiseen.

68 RAJOJEN VAHVISTAMINEN VÄLINEITÄ RIITTÄVÄN VÄLIMATKAN YLLÄPITOON Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?

69 TUNTEIDEN TARTTUMISEN PÄÄMEKANISMI: ASENTO-, ILME- JA ÄÄNIPEILAUS Toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja hengitystavan jäljittely on keskeinen mekanismi tunteiden tarttumisessa. Jäljittely muutokset elimistön toiminnassa samanlainen sisäinen kokemus. Vuorovaikutuksessa peilaamme tiedostamatta. Peilaus on hyödyllinen työväline se auttaa meitä tavoittamaan toisen näkökulman. Tavoitteena tietoinen peilaus ja tietoinen peilauksen purku. Auttaa hallitsemaan tunnekuormitusta. Peilauksen purku: teemme jotakin sellaista, jolla saamme kosketuksen oman kehon rajoihin.

70 PEILAUKSEN PURKU Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssä Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos

71 Tee huomioita ilmeistäsi, asennostasi ja hengitystavastasi skannaa itsesi riittävän usein. Huomioi tunteet ja muut reaktiot. Jos huomaat peilaavasi, eikä peilausta tarvita, pura se. Pyri siihen, että peilauksesi on tietoista. Kiinnitä tietoista huomiota myös vuorovaikutuskumppanin tunteiden kehollisiin ilmentymiin ja hänen ilmaisemiin tunteisiin. Arvioi jälkitunnelmiasi vuorovaikutustilanteiden päätyttyä, opettele tutkimaan ilmeitäsi. Opettele sinulle sopivia peilauksen purkutapoja. Opi kysymään, kenen tunne tai tunteen ilmentymä tämä on?

72 ITSETIETOISUUS Kyky päästä kiinni omaan sisäiseen maailmaan Kyky tunnistaa omat tunteet, ymmärtää niitä ja hyväksyä osaksi itseä. Esimiehen kyky työskennellä omien tunteidensa kanssa vaikuttaa koko työyhteisöön. Se mahdollistaa kosketukseen pääsyn työntekijöiden ja työyhteisön tunne- ja kokemusmaailman kanssa. Mieti omaa tunnesanastoasi? Millaisia tunteita koet päivittäin, viikoittain? Mitä tunteita haluat kokea?

73 JOS ITSE JOUDUT ITSE TUNTEIDEN VALTAAN Jarruta tunnetta kehon avulla: hengitä syvään, rentouta olkapäät, jännitä joitakin lihasryhmiä Palauta kahtaalle suuntautuva tietoisuus: kiinnitä huomio itsesi ulkopuolelle, esim. fyysinen tila, jokin konkreettinen tekeminen jne. Ankkuroivat aistikokemukset. Poistu tahdikkaasti paikalta rauhoittumaan, mikäli mahdollista. (Varsinkin toisen provoidessa) MUISTA: RIITA JA VÄKIVALTA OVAT ERI ASIOITA. VÄKIVALLASSA ON AINA UHRI. VÄKIVALTA TUPPAA RAAISTUMAAN.

74 VAIKUTTAMISEN JA VÄLIINTULON TYÖVÄLINEITÄ Tahtojen taistelu, ristiriitatilanteissa Molempien osapuolien tahtomisen ja huolien kirkastaminen, sanoittaminen ja käsittely 1. Tunnista tunteet ja tahtotilat niiden takana 2. Nosta kissa pöydälle 3. Etsitään ratkaisu 4. Keikuta emotionaalista venettä Ratkaisu ei tärkein vaan tunteiden ja tahtotilojen ääneen lausuminen ja pohtiminen yhdessä.

75 Jymykiitos Kuvaile, millä tavoin joku on nähnyt vaivaa jonkin asian eteen. Kuvaile, millä tavalla toisen panos helpottaa sinua tai muita. Esitä kiitos vilpittömänä. Tehdään näkyväksi jotakin sellaista, mistä toinen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kohtelias vilpitön jymykiitos.

76 Jymypahoittelu Kuvailet, miten paljon haittaa, kärsimyksiä ja ikäviä seurauksia toimintasi vastapuolelle on aiheuttanut. Kerrot, miten pahoillasi olet, osoitat syyllisyytesi, katumuksesi ja pyydät anteeksi vilpittömästi. Lupaat, ettet koskaan tee enää samoin ja myös pidät tuon lupauksen.

77 Jymykysymys Rohkaise syvällisempään ajatteluun Oivalluttaminen Herättävät tunteita Onko tämä parasta, mihin pystyt? Mitä opit tästä? Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mikä saisi sinut sanomaan, että tämä oli paras ikinä? Mikä tekisi sen mahdolliseksi.

78 VIERELLÄ- VAI VASTAPUOLELLA KULKIJA Vierekkäin Helpottaa keskusteluyhteyden saavuttamista Millaisissa tilanteissa sinä voisit olla enemmän vierekkäin?

79 TÄSSÄ JA NYT Kolmen sekunnin hiljaisuus, joskus pidempikin! Kuuntelu, hiljaisuus, aktiivinen läsnäolo

80 TÄSSÄ JA NYT Vähemmän mutta enemmän Ihmisten välisissä kohtaamisissa laatu on määrää tärkeämpi. Mieluummin minuutti aktiivista läsnäoloa toista varten kuin kaksi minuuttia ei aktiivista läsnäoloa.

81 Ilahdutus Kuinka usein kohtaat ihmisiä ilahtuneesti?

82 MITEN VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOKO TYÖYHTEISÖN TUNNEILMAPIIRIIN? Miltä tuntuu olla tämän organisaation jäsen? Työntekijän kokemat tunteet suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaatioon. Mitä tunteita organisaatiossa näytetään? Mitkä tunteet ovat piilossa? Mitkä ovat yleisiä ja hyväksyttyjä tunteiden ilmaisutapoja? Millaisia ilmaisutapoja ei hyväksytä? Ilmapiiri selittää prosenttia liikevaihdosta!

83 SANAT LUOVAT TODELLISUUTTA Viestintä ja kielenkäyttö Millaisia tunteita organisaation kielenkäyttö herättää? Millaisia tarinoita meillä kerrotaan? Tarinat, joissa asiakas hyötynyt poikkeuksellisen paljon. Jokin tiimi tai henkilö kokenut jotakin huikeaa. Joku on osoittanut poikkeuksellista myötätuntoa tai uhrautumista. Hauskat tarinat ja kohellukset Ylpeyttä herättävät tarinat; on pärjätty! Selviytymistarinat: vaikeista olosuhteista eteenpäin

84 KIITOKSET OSALLISTUMISESTA Kommentteja? Kysymyksiä? Ajatuksia?. Jos tulee minulle asiaa, ottakaa ilolla yhteyttä tai p

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104 ILMEET, MIKROILMEET Viha = 104

105 Halveksunta 105

106 Inho 106

107 Pelko 107

108 Onnellisuus 108

109 Surullisuus 109

110 Yllätys 110

111 VLC FACES VIDEO

112

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136 Näin ne tunteet tarttuvat Tunne näkyy kehossa ja kuuluu äänessä. Kehomme peilaa toisen asentoja ja eleitä, kasvot peilaavat ilmeitä, korvat peilaavat kuultua puhetta. Ennen kuin huomaammekaan, tunne on tarttunut. Seuraavaksi Lastensairaalahankkeen tunteisiin vetoava musiikkivideo by Nightwishin Tuomas Holopainen & joukko suomalaisia artisteja.

137

138

139 KIRJALLISUUTTA Heiske, P Hyvinvointia työyhteisöön. Kaski, Kiander Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista. Rantanen, J Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen. Rothschild, B & Rand, M.L Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers & Educators Toim. Stamm, H.B Saakvitne, K, Pearlman, A Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization. Siegel, D Mielitaju. Muutoksen tiede. Soisalo, R Väkivallan preventio Soisalo, R Systemia ajankohtaisia artikkeleita terapeuteille Soisalo, R Särkyvä mieli lasten ja nuorten psyykkinen oireilu Soisalo, R Psykoa Johtamista Williams, M. & Penman D Tietoinen Läsnäolo. Löydä rauha kiireen keskellä.