Interaktiivinen opetus ja oppiminen HANKERAPORTTI

Transkriptio

1 Interaktiivinen opetus ja oppiminen HANKERAPORTTI Vuosi 2013 Ulla Klemola

2 1. Hankkeen tavoitteet Jyväskylän yliopistossa lukuvuonna aloitettu Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hanke jatkui vuonna Hankkeen tavoitteena oli: 1) edistää opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta ja toimijuutta yliopisto-opinnoissa 2) luoda toimintamalli, jolla tuetaan opettajia kehittämään vuorovaikutteisia opetustapoja a. mahdollistaa kokemusten ja hyvien käytänteiden jakaminen b. helpottaa yhteistyötä ja kollegiaalista tukea yli tiedekuntarajojen 3) hankkia tutkimusperustaista tietoa opetuksen kehittämiseksi yliopistotasolla. Hanke toteutti Jyväskylän yliopiston vuoteen 2017 ulottuvan Laatua ja liikettä -strategian linjausta lisätä opetuksen interaktiivisuutta. 2. Hankkeen toteutus vuonna 2013 Hanketilaisuuksia (liite 2) järjestettiin seuraavasti: - Yleisötilaisuuksia koko yliopistoyhteisölle ja ulkopuolisille oli viisi kertaa vuoden aikana. Tilaisuuksiin osallistui yli 1000 henkeä joko paikan päällä tai moniviestimen välityksellä. - Hanketapaamiset kehittäjäopettajille toteutettiin kerran kuukaudessa, yhteensä 13 kertaa. - Pedagogisten johtajien keskustelutilaisuudet järjestettiin viisi kertaa (ks. Henkilöstöohjelman toimenpiteet). Yleisötilaisuuksiin hankittiin esiintyjiä niin tieteen, taiteen kuin urheilunkin saralta. Eri aloilta tulleet puheenvuorot ravistelivat totuttuja ajatuskulkuja ja loivat innostusta. Hanketapaamiset oli rakennettu niin, että ne sisälsivät interaktiivisuuteen liittyviä asiantuntijavirikkeitä ja vuorovaikutteista toimintaa. Toiminnalliset, erilaisissa kokoonpanoissa tapahtuvat työskentelyt ja keskustelut ryhmäyttivät osallistujia opettajat tutustuivat toisiinsa ja keskustelukynnys madaltui. Kehittäjäopettajille hanketoiminnassa mukana olo oli merkittävää. Opettajahaastatteluissa ja keskusteluissa tuli esiin, että hankkeessa mukana olo antoi opettajille rohkeutta kokeilla uusia tapoja opettaa. Hanketapaamiset ja keskustelu eri tieteenaloilta tulleiden kollegojen kanssa olivat innostavia. Yhteiselle keskustelulle annettiin suuri arvo. Kehittäjäopettajien työskentelyä leimasi alati syvenevä Me-henki, joka ilmeni sujuvana suunnittelutyönä, opetusideoiden vaihtona, rikkaina keskusteluina ja hersyvinä nauruina. Tutustuminen eri yksiköiden opettajiin synnytti yhteistyöverkostoja esimerkiksi aine- ja erillislaitosten välille; suunnitelmia yhteisten kurssien järjestämiseksi viriteltiin. Jo hankevuoden aikana osa kehittäjäopettajista toteutti monitieteisen työpajan eri kouluasteiden opettajille suunnatussa Keski-Suomen Osaava (KEOS) -tapahtumassa. Hanketoiminnan säännölliset iltapäivän mittaiset tapaamiset kerran kuussa toivat opettajien mukaan heille hengittävyyttä viikkorytmiin oli aikaa ja mahdollisuus pedagogiselle kehittämiselle ja reflektoinnille. Erityisesti kehittäjäopettajat arvostivat tutkimuksen kytkeytymistä hanketoimintaan. Tutkimustuloksista keskustelu ja niiden analysointi tutkijan

3 ja toisten kehittäjäopettajien kanssa auttoivat heitä jäsentämään tehtyä työtä ja ideoimaan interaktiivisia käytäntöjään jatkossa. Sitoutuminen ryhmään ja yhteiseen työskentelyyn oli pääosin vahvaa. Kuitenkin kaksi opettajaa jäi toiminnasta pois jälkimmäisellä lukukaudella muiden opintojen ja saadun tutkimuskauden vuoksi. Ajankäytön haasteet, mitkä tulivat esiin jo ensimmäisellä hankekierroksella, olivat totta myös tälle opettajaryhmälle. Osallistuminen työskentelyyn helpottui, kun tapaamisajat sovittiin yhdessä ryhmän kanssa hyvissä ajoin ja ennakoiden. Opettajien näkemyksiä interaktiivisista työtavoista ja hanketoimintaan osallistumisesta analysoidaan jatkossa lisää opettajahaastattelujen kautta. Viimeisessä tapaamisessa eräs opettaja kiteytti tuntonsa hankkeesta seuraavin sanoin: Tämä oli hyvä vuosi en haluaisi sen loppuvan. Pedagogisten johtajien verkostoitumisen tukeminen ja yhteisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen käynnistyivät tällä hankekierroksella uutena toimintamuotona. Tilaisuudet organisoi pedagoginen koordinaattori yhteistyössä kutsuvan yksikön/laitoksen kanssa. Kutsuvastuuta kierrätettiin eri pedagogisilla johtajilla. Keskusteluissa käsiteltävät teemat nousivat pedagogisten johtajien toiveista ja niitä alustivat joko pedagogiset johtajat itse tai yliopistohallinnon edustajat. Tutkimus hankkeessa suuntautui edelleen opiskelijoiden toimijuuteen sekä opettajien kokemuksiin interaktiivisista menetelmistä ja hanketoiminnasta. Tutkijaresurssi saatiin alkuvuonna kasvatustieteiden tiedekunnan kautta ja syyslukukaudella osana tutkijan yliopistonopettajan työsuunnitelmaa opettajankoulutuslaitokselta. Tutkimustuloksia esiteltiin seuraavissa kongresseissa ja tapahtumissa: PedaForum- päivät Tampereella, EARLI (European Association for Research on Learning and Instruction) -konferenssi Munchenissä, Kasvatustieteen päivät Jyväskylässä sekä KEOS-tapahtuma Jyväskylässä. Lisäksi hankkeesta esitelmöitiin EduCluster Finlandin kutsumana Learning Journey -tilaisuuksissa Nigerian ja Chilen delegaatioille. Hankevuoden aikana julkaistiin teos, joka sisälsi ensimmäisen hankekierroksen kehittäjäopettajien kuvauksia interaktiivisesta pedagogiikastaan sekä tutkimuspuheenvuoroja vuorovaikutteisesta opetuksesta ja oppimisesta. - Yhdessä parempaa pedagogiikkaa interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa. P. Jääskelä, U. Klemola, M-K. Lerkkanen, A-M. Poikkeus, H. Rasku-Puttonen & A. Eteläpelto (toim.) Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. 3. Hankkeen anti opiskelijoiden toimijuuskokemusten valossa Asiantuntijuuden ja työelämän oppimistutkimukset korostavat aktiivisen ja vahvan toimijuuden merkitystä osana asiantuntijuutta. Hankkeen ensimmäisenä toimintakautena pilotoitua määrällistä Yliopisto-opiskelijoiden toimijuus (YOT) -kyselylomaketta kehitettiin. Kysely suunnattiin hankekursseille osallistuneille opiskelijoille (n=136) ja vertailukurssin opiskelijoille (n=116). Tutkimus osoittaa, että opettajien kehittämishankkeissa on onnistuttu edistämään opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta sekä opiskelijoiden ja opettajan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta (liite 3).

4 Yksityiskohtaisemmin tarkasteltaessa tulokset osoittavat, että osallistumisaktiivisuus hankekursseilla oli vahvempaa kuin vertailukurssilla. Kiinnostus ja motivaatio sekä minäpystyvyyden kokemus oli vahvaa erityisesti sisältökursseilla. Opettaja-opiskelijasuhde ja vuorovaikutusilmapiiri koettiin hyvänä kaikilla tutkittavilla kursseilla, myös vertailukurssilla. Kuitenkin hankekursseilla opiskelijat kokivat enemmän toiset opiskelijat opiskeluaan tukevana resurssina kuin vertailukurssilla. He myös tarjosivat omaa tukeaan tosille enemmän kuin vertailukurssilla. Kehittämistarpeita ilmeni opiskelijakyselyn perusteella kurssia koskevissa valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksissa. Päätelmänä voidaan todeta, että opettajien kehittämistyö heijastui opiskelijoiden toimijuusarviointeihin. Interaktiivisemmat työskentelytavat etenkin sisältökursseilla näyttivät edistävän vahvempaa osallistumista ja kokemusta tuen saamisesta opiskelijoiden keskuudessa. Tulokset kertovat, että interaktiivisten työtapojen kautta mahdollistetaan paremmin yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen, joita moderneissa oppimiskäsityksissä tavoitellaan. Eri hankekierroksilla saadut tulokset tukevat toisiaan: opiskelijoiden toimijuusarvioinnit olivat vahvempia hankekursseilla kuin vertailukursseilla. Yliopistoyhteisössä, myös Jyväskylän ulkopuolella, on ilmennyt paljon kiinnostusta kehitettyä toimijuusmittaria kohtaan. Tarkoitus on jatkaa toimijuuskyselyn validointityötä niin, että se palvelisi opettajia opetuksen kehittämisen työkaluna laajemmin. 4. Esitys opetuksen kehittämisen rakenteeksi JYssa Jotta opetuksen jatkuvaa kehittämistä ja siihen tarvittavaa tukea voitaisiin ylläpitää yliopistossamme, laadittiin esitys opetuksen kehittämisen rakennemalliksi (liite 4). Yhteistyöhön osallistuivat hankkeen johtaja, pedagoginen koordinaattori, hankkeen valmisteluryhmä, strategiajohtaja, opintopalvelujohtaja ja koulutusneuvoston jäsenet. Opetuksen kehittämisen perustana ovat yliopiston strategiset linjaukset ja opetussuunnitelmatyö sekä yhteiskunnallinen tehtävä kouluttaa tulevaisuuden työvoimaa. Opetuksen kehittämiselle määritetään näistä tarpeista nouseva teema aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Interaktiivisen opetuksen ja oppimisen teema säilyy, mutta se kohdentuu eri tavoin (esim. vuodesta 2014 alkaen eeducation). Rakenteellisesti kehittämisen ytimessä ovat kehittäjäopettajat ja heidän opetustyönsä. Monitieteinen kehittäjäopettajien ryhmä toimii yhteisöllisesti (hanketapaamiset) ja saa näin foorumin pedagogiselle keskustelulle ja kehittämiselle. Tukea kehittäjäopettajille tarjoavat pedagoginen koordinaattori organisoimalla käytännön toimintaa sekä tutkijat välittämällä tutkimustuloksia. Opettajien osaamisen kehittämiseen linkittyy myös mahdollisuus kouluttautua yliopistopedagogisten opintojen ja henkilöstökoulutuksen kautta. Opetuksen kehittäminen nähdään meritoivana asiana ja siksi on syytä selvittää mahdollisuuksia luoda opetusansioiden tutka-järjestelmä ja/tai hyödyntää e-portfoliota osana Academic Life - toimintaa. Jotta opetuksen kehittäminen ei jäisi vain yksittäisten kurssien tasolle, tarvitaan vakiinnuttamista niin laitos/yksikkötasolla kuin yliopistoyhteisössä. Pedagogisten johtajien rooli on tässä merkittävä; verkostomainen yhteistyö pedagogisten johtajien kesken mahdollistaa tuen opetuksen kehittämiselle. Yliopistossa tehtävä opetuksen kehittäminen vaatii sen johtamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vararehtori johtaa

5 toimintaa ja koulutusneuvosto tekee esityksiä kehittämisteemasta. Kunkin 2-vuotisen kehittämiskauden aikana toimii lisäksi idearyhmä, joka linjaa opettajille suunnattua tukitoimintaa. Yhteistyö opintopalvelujohtajan kautta opintoasiainpäällikköjen kanssa on niin ikään oleellista molemmin puoleisen tiedonkulun varmistamiseksi. Esitys opetuksen kehittämisen rakennemallista on luotu dynaamiseksi ja kehittyväksi. Se pitää arvossa yhteistyötä ja verkostomaisuutta yhdessä luomme parempaa pedagogiikkaa. 5. Suosituksia jatkoon Hanke on todentanut, että toteutetulla toimintamallilla voidaan tukea opettajia aktiivisessa ja rohkeassa opetuksen kehittämistyössä ja edistää yliopiston strategisia linjauksia. toimintamallin avulla voidaan edistää opettajien omaa pedagogista tutkimusta sekä yhteisiä tutkimushankkeita eri tieteenalojen välillä. sopiva kehittämissykli on kaksi vuotta, jolloin tutkimusperustainen kehittämistyö opetuskokeiluista tutkimuksen raportointiin voidaan viedä läpi. koordinaattori-tutkijat -tiimi rakennemallina on toimiva ja ehdoton myös jatkossa. yliopistotason tuki opetuksen kehittämistyössä edistää muutosta laitoksilla. johdon tuki opettajille (esim. yhteisen näkemyksen etsiminen, ajan antaminen ja pedagogisen johtajan aktiivinen rooli) on merkityksellinen opetuksen kehittämisessä. on tärkeää palkita opetuksen kehittämiseen panostaneita opettajia. Jatkossa on syytä huomioida, että opetuksen kehittäminen edellyttää panostusta tutkimukseen. opetuksen pedagogisen kehittämisen tehtävä on auttaa uudistamaan yksiköiden opetussuunnitelmaa. kehittäjäopettajien osaamista tulisi hyödyntää yliopistotasolla laadittaessa koulutusta koskevia strategisia tavoitteita. hanketoiminnan ja yliopistopedagogisten opintojen välistä synergiaa tehostetaan esimerkiksi rakentamalla mentorointijärjestelmä ja pedagogisesti suuntautuvia lisäkoulutuspolkuja opettajille. vahvistetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua pedagogiseen kehittämistyöhön.

6 LIITE 1 Hanketoimijat Hankkeen johtaja: Helena Rasku-Puttonen Pedagoginen koordinaattori: Ulla Klemola Tutkija: Päivikki Jääskelä Valmisteluryhmä: Helena Rasku-Puttonen, Päivikki Jääskelä, Ulla Klemola, Anna- Maija Poikkeus ja Jouni Viiri Koulutusneuvosto ohjausryhmänä: Helena Rasku-Puttonen (pj), Jan Lundell, Leena Mikkola, Olli-Pekka Moisio, Hanna-Leena Pesonen, Kari Pitkänen, Peppi Taalas, Jorma Tynjälä/Taru Lintunen, Päivi Tynjälä, Raine Valli, opiskelijat Susanna Koistinen ja Antti Seppänen sekä Antti Auer, Mari Ikonen (siht.) ja Ulla Klemola Tuntityöntekijä keväällä 2013: Anna Lindh Hankkeeseen osallistujat 21 opettajaa ja 182 opiskelijaa; 11 kurssia perusopinnoista syventäviin opintoihin ja sisältökursseista menetelmäkursseihin. 1) Avoin yliopisto: Terveyskasvatuksen ja terveystiedon perusteet TERV003 ja Johdantojakso: kirjoittamisen yhteisöt KIKP211, 18 opiskelijaa. Opettajat Mari Laine, Christina Mantsinen, Anne Mari Rautiainen ja Heli Tyrväinen. 2) Bio- ja ympäristötieteet: Biokemian työtavat SMBP501, 14 opiskelijaa. Opettaja Ulla Pentikäinen. 3) Historia: Yleisen historian syventävien opintojen menetelmäkurssi YHIS001, 14 opiskelijaa. Opettajat Simo Mikkonen ja Pasi Ihalainen. 4) Ihmistieteiden metodikeskus: Interactive course modeling own quantitative data with SPSS and/or Mplus HMJ222, 24 opiskelijaa. Opettaja Asko Tolvanen. 5) Kauppakorkeakoulu: Yrityksen johtamisen ja johtajuuden perusteet YTPP210,18 opiskelijaa. Opettaja Virpi Malin. 6) Kielikeskus: Akademiska svenska XRUO102, 18 opiskelijaa. Opettajat Marja Lampinen ja Juha Jalkanen. 7) Kirjasto: Tiedonhankinnan perusteet LIB1THP, 9 opiskelijaa. Opettajat Marja Kokko ja Eeva Koponen. 8) Liikuntakasvatus: Liikuntapedagogiikan maisteritutkintokoulutus/aikuiskoulutus, 16 opiskelijaa. Opettajina Reijo Bottas, Tiina Rintala ja Anu Penttinen 9) Opettajankoulutuslaitos: Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä tietotekniikan aineenopettajaopiskelijoiden integraatioprojekti, 16 opiskelijaa. Opettajina Ritva- Liisa Järvelä ja Merja Kauppinen. 10) Psykologia: Psykologian tutkimusmenetelmät 1 PSYP201, 20 opiskelijaa. Opettaja Jan Wigren. 11) Tietojenkäsittelytieteet: Kandidaattiseminaarissa TJTA301 ja Kandidaatin tutkielmaopintojakso TJTA302, 15 opiskelijaa. Opettajina Veikko Halttunen ja Maritta Pirhonen.

7 Hanketapahtumat ja osallistujamäärät LIITE 2 Yleisötilaisuudet: Dialoginen kohtaaminen ja oppiminen Dialogic theory and higher education in the internet age, professori Rupert Wegerif, University of Exeter, UK Läsnä vai paikalla? kohtaamisen viisaudesta, kirjailija Aino Suhola Osallistujamäärät: paikalla 115, moniviestinlautauksia 67 (tallenne) Näkökulmia oppimisvuorovaikutukseen Onko ope roolissa? Pohdiskelua heittäytymisestä ja kohtaamisesta, näyttelijäteatterikuraattori Antti Niskanen Luentokimara, jossa olivat seuraavat puheenvuorot: Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen, professori Tarja Nikula, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa, tohtorikoulutettava Sini Tuikka, Henkinen väkivalta vuorovaikutussuhteissa -hanke Dialogisen vuorovaikutuksen haasteet tapauksena luonnontieteiden opetus, FT Sami Lehesvuori ja professori Jouni Viiri, opettajankoulutuslaitos, JY Juontaja Emma Kostiainen, opettajankoulutuslaitos, JY Osallistumismäärät: paikalla 55, moniviestinlatauksia 60 (tallenne) Iskeekö kipinää? Suhteita, tunteita ja jännitteitä vuorovaikutuksessa Laulu on nuotio, muusikko Heikki Salo Opiskelijan tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön, professori Sari Lindblom-Ylänne, Helsingin yliopisto Osallistujamäärät: paikalla 70, moniviestinlatauksia 251 (suora lähetys), 70 (tallenne) Pelirohkeutta! Johtaminen ja ohjaus vuorovaikutuksena Tiedonhankinnan käsitteitä ja prosesseja ohjauksellisia työkaluja opettajalle ja opiskelijalle, tutkija Kai Halttunen, Tampereen yliopisto Tiimin johtaminen on yksilön johtamista, päävalmentaja Erkka Westerlund Osallistujamäärät: paikalla 86, moniviestinlatauksia 211 (suora lähetys), 35 (tallenne) Hyppy tuntemattomaan pedagogiset joulukahvit Tilaisuuden avaus rehtori Matti Manninen Interaktiivisella opetuksella vahvempia toimijoita? Hanketutkija Päivikki Jääskelä Kehittäjäopettajien toiminnalliset teemakahvilat Mitä merkityksiä opetuskokeilut ja interaktiiviset työtavat heijastavat yliopistoopettajuudessa? Tutkija Laura Hirsto, Helsingin yliopisto Osallistujamäärät: paikalla 42 YHTEENSÄ osallistujia 1062 henkilöä. LIITE 2 jatkuu

8 Hanketapaamiset kehittäjäopettajille LIITE 2 jatkuu Kerran kuukaudessa järjestetyissä hanketapaamisissa tarjottiin virikkeitä interaktiivisuusteemasta, reflektoitiin luentoja, keskusteltiin, ideoitiin ja jaettiin kokemuksia Hankkeen käynnistämistä, tutustumista ja yhteistä suunnittelua Kokemuksia hanketoiminnasta lukuvuodelta , Pekka Koskinen, fysiikan laitos Luentojen reflektointia ja tietoa hanketutkimuksesta Opiskelijoiden toimijuutta selvittävä hanketutkimus, Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Hanketutkimus sekä sosiaalisen median ihmeellinen maailma Toimijuus-mittari, Päivikki Jääskelä SOME opetuksessa, Merja Juntunen, OKL ja Jarkko Lampinen, KTL ja Opettajat esittelevät omat kehittämishankkeensa Luentojen reflektointia, alkuvuoden annin koontia sekä syksyn tavoitteet ja aikataulut Ideointia opetuskokeilujen näkyväksi tekemisestä omassa yksikössä ja yliopistoyhteisössä sekä oman opetuskokeilun ytimen kirkastamista itselle ja toisille Luentojen reflektointia Näkökulma eeducationiin ja joulukuun yleisötilaisuuden suunnittelua Opet pilvessa-hankkeen opiskelijat ja opettajat kertovat, opiskelijaryhmä sekä Emma Kostiainen ja Päivikki Jääskelä, OKL Luentojen reflektointia Työpaja Lisää vuorovaikutusta opetukseen ja oppimiseen! KEOS-tapahtumassa, Paviljonki Päivikki Jääskelä, Simo Mikkonen, Marja Kokko, Emma Kostiainen ja Ulla Klemola Toimijuus-tutkimuksen tuloksia Millaisena opiskelijat näkivät oman toimijuutensa hankekursseilla ja vertailukurssilla? Päivikki Jääskelä Asiantuntijapalautetta opetuskokeiluista ja yhteinen päätöspäivällinen Opetuskokeilut yliopisto-opettajuudessa ja organisaatiotasolla, tutkija Laura Hirsto, Helsingin yliopisto o kehittäjäopettajat saivat henkilö/tiimikohtaista palautetta kehitetyistä interaktiivisista menetelmistään Liite 2 jatkuu

9 Pedagogisten johtajien keskustelutilaisuudet: Liite 2 jatkuu Tilaisuudet organisoi pedagoginen koordinaattori yhteistyössä kutsuvan yksikön kanssa. Käsiteltävät teemat nousivat pedagogisten johtajien toiveista Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hanke ja pedagogisten johtajien toiveita opetuksen kehittämiselle, 18 osallistujaa Opetuksen kehittämisen visiointityö ja innostamisen haasteet; kutsujana OKL, 7 osallistujaa Palautejärjestelmät; Mari Ikonen ja Pirjo Halonen, 18 osallistujaa Tukea opetussuunnitelmatyöhön; kutsujana kirjasto ja IT-palvelut, 7 osallistujaa Pedagogisen johtajan asema ja tehtävät; kutsujana kielikeskus, 14 osallistujaa Lisäksi yhteistyössä henkilöstökoulutuksen kanssa järjestettiin pedagogisten johtajien toiveesta heille räätälöity Jännitteet työyhteisössä -koulutus. Koulutukseen osallistui 9 pedagogista johtajaa.

10 Tutkimustuloksia LIITE 3 erillinen liite pdf-muodossa

11 Esitys opetuksen kehittämisen rakennemalliksi Jyväskylän yliopistossa LIITE 4 Kehittäjäopettajat - kehittävät toimintaansa yliopiston strategiasta ja opiskelijapalautteesta nousevien tavoitteiden suunnassa - yhteisöllinen toiminta: sitoutuminen ryhmään, kokemusten jakaminen, toisilta oppiminen, yhteinen ideointi, asenteiden ja toimintatapojen tuuletus - opettajaryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa luku/kalenterivuoden aikana. Tuki kehittäjäopettajille Pedagoginen koordinaattori - kuulee kehittäjäopettajia ja tekee aloitteita koulutus ja tukitoimien toteuttamiseksi - organisoi ja toteuttaa opettajatapaamiset (virikkeet, asiantuntijavierailut, ryhmäytyminen) - havainnoi kehittäjäopettajien opetusta ja keskustelee siitä heidän kanssaan kehittämisteeman valossa - organisoi yliopistoyhteisölle suunnatut yleisötilaisuudet viisi kertaa lukuvuodessa - vastaa viestinnästä ja tiedonkulusta - vastaa pedagogisten johtajien verkostotapaamisista - osallistuu tutkimustoimintaan Tutkijat ja tutkimusryhmä - monitieteisen tutkimuksen toteuttaminen yhdessä valitusta teemasta - kokoavat opettaja- ja opiskelija-aineistot - jakavat korkeakoulupedagogista tutkimustietoa kehittäjäopettajille - opetuksen kehittämisen rakennemallin tutkimus Kouluttautuminen - Yliopistopedagoginen koulutus o Yliopistopedagogiset opinnot (10 op) LIITE 4 jatkuu

12 o Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (35 op) - Henkilöstökoulutus LIITE 4 jatkuu Meritoituminen - Luodaan opetusansioiden tutka ja/tai hyödynnetään eportfoliota - Academic Life -ohjelma opetuksen kehittämisen tukena Vakiinnuttaminen Yksikössä/laitoksella: - Pedagogisen johtajan tärkeä rooli o Tukea pedagogisten johtajien verkostosta - Opetuksen kehittämisryhmä - Yliopistopedagogiset opinnot suorittaneet toimivat mentoreina - Learning Cafe -toiminta Yliopistoyhteisössä: - Kehittäjäopettajien julkaisut - Monitieteinen verkostomainen toiminta - Yleisötilaisuudet Johtaminen - Tiivis yhteistyö toimijoiden kesken - Vararehtori johtaa - Koulutusneuvosto tekee aloitteita kehittämisteemasta o Myöntää opetuksen kehittämisen tutkimuskausipaikat kehittämishankkeiden raportointia varten - Idearyhmä laatii toimintasuunnitelman ja linjaa toimintaa - Opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat omat kehittämishankkeensa - Pedagoginen koordinaattori ja tutkijat toteuttavat tukitoimia - Yhteistyö opintopalvelujohtajan kautta opintoasiainpäälliköihin