Asuntomarkkinoiden tilanne OKL:n lähdön jälkeen

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(8) Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asuntomarkkinoiden tilanne OKL:n lähdön jälkeen Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy Opettajakoulutuksen lähtö Savonlinnasta tulee vaikuttamaan Savonlinnassa sekä vuokraettä omistusasuntomarkkinoilla todella negatiivisesti. Ensimmäinen, lähes välitön vaikutus on Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy:n ajautuminen taloudellisesti täysin kestämättömään tilanteeseen. Yhtiö on jo nyt erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Tällä hetkellä yhtiön asunnoissa asuu 163 opettajaksi opiskelevaa. Näiden asukkaiden poistuminen pudottaa käyttöasteen n. 50 %:iin, jolloin yhtiön rahoitustulos on lähes miljoona euroa tappiollinen. Yhtiön ajautuminen konkurssiin merkitsisi Savonlinnan kaupungille oman pääoman menetyksen ja takausvastuiden realisoitumisen kautta n. 7 miljoonan euron tappiota. Valtiolle tappioita tulee valtiokonttorin lainojen kautta n. 9 miljoonaa euroa sekä mahdollisen takausvastuu realisoitumisen kautta n. 1,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen realisointi saattaa vähäisessä määrin pienentää tappioita, mutta on oletettavaa, että SAO Oy:n kiinteistöjen realisointi tulee venymään todella pitkälle aikavälille ja voimakkaasti taantuvassa asuntomarkkinassa hintataso tulee olemaan hyvin alhainen. Tarvittavat toimenpiteet/ Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy: Tarkasteltaessa yhtiön taloustilannetta voidaan todeta, että yhtiön elinkelpoiseksi saattaminen edellyttää seuraavat toimenpiteet: 1. Valtiokonttorin lainojen ja kertyneiden rästien anteeksiantaminen 10,15 miljoonaa euroa a. Tällä toimenpiteellä yhtiön rahoitustulos saadaan nollan tuntumaan 2. Kiinteistöjen myynnin tai ensisijaisesti purkamisen mahdollistava rajoituksista vapautus kaikille yhtiön omistamille kiinteistöille a. Mahdollistetaan joustavat toimenpiteet ylikapasiteetin purkamiseksi. b. Edellyttää 100 % purkuavustusten saamista sitä mukaa kuin kiinteistöjä puretaan, yhteensä n. 1,4 miljoonaa euroa (Purettavaksi arvioitu tässä vaiheessa 5 taloa) Muut vuokrataloyhtiöt Asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen vahva negatiivinen vaikutus tulee yksityisen sektorin vuokra-asuntomarkkinoiden kautta. Opettajaksi opiskelevista suurin osa asuu yksityisen sektorin vuokra-asunnoissa. Varovaisestikin arvioiden tätä kautta markkinoille vapautuvien asuntojen määrä on n lähinnä keskusta-alueen asuntoa. Näin suuren vuokraasuntokannan yhtäkkinen vapautuminen markkinoilla merkitsee väistämättä vuokratason

2 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(8) laskua. Yksityiset vuokranantajat voivat alimmillaan pudottaa vuokratason jopa hoitovastikkeen tasolle, jolloin kunnallisessa omistuksessa olevien vuokrataloyhtiöiden, ennen kaikkea Savonlinnan Vuokratalot Oy:n markkina-asema heikkenee merkittävästi. Savonlinnan Vuokratalot Oy:n käyttöaste on vähitellen laskenut talojen purkamisesta huolimatta, ollen tällä hetkellä selvästi alle 90 %. Taantuva kysyntä yhdistettynä yksityisen sektorin valtavaan äkillisesti vapautuvaan asuntokantaan merkitsee Savonlinnan Vuokratalot Oy:n kohdalla käyttöasteen tippumista varovaisestikin arvioituna alle 80 %:iin. Tämä merkitsee Savonlinnan Vuokratalot Oy:n kannalta sitä, että sen tulorahoitus ei enää riitä kaikkiin pääomakuluihin vaan lainojen lyhennykset alkavat rästiintyä. Tarkasteltaessa yhtiön pitkän aikavälin rahoitusennustetta heikentyvässä markkinatilanteessa voidaan todeta, että kumulatiivinen rahoitustulos painuu vuoden 2020 aikoihin tappiolliseksi. Tuon jälkeen vuotuinen rahoitustulos on keskimäärin n. miljoona euroa negatiivinen. Jos tilanteeseen ei puututa etukäteen todella järeillä toimenpiteillä saattaa SAVUT Oy ajautua SAO:n tavoin konkurssiin, jolloin kaupungin menetykset olisivat yhteensä n. 18 miljoonaa euroa ja valtiolle suorien lainojen kautta 17 miljoonaa euroa sekä lisäksi mahdolliset täytetakausten realisoitumiset jopa 10 miljoonaa euroa. Vuokra-asuntomarkkinoiden romahtaminen merkitsee samalla omistusasuntomarkkinoiden täydellistä lamaantumista ja omaisuuden arvojen merkittävää putoamista. Jo tällä hetkellä Savonlinnan asuntomarkkinat ovat hyvin hiljaiset. Mahdolliset opiskelija-asuntoyhtiön kiinteistöjen ja opiskelijoilta vapautuvien keskusta-alueen sijoitusasuntojen tulot markkinoille romahduttaisivat hintatason ja vaikutus heijastuisi kaikkien asuntojen arvoihin. Tarvittavat toimenpiteet/ Savonlinnan vuokratalot Oy: 1. Rahoitustuloksen korjaaminen edellyttää yhteensä n. 320 asunnon ylikapasiteetin purkamista (yhteensä n. 20 taloa). a. Kyseisten kohteiden valtiokonttorin lainat täytyy saada kokonaan anteeksi (n. 8 milj. ) b. Kohteiden purkamiseen täytyy saada 100 % purkuavustus, kokonaissuuruudeltaan n. 3,6 miljoonaa euroa. YHTEENVETO TARVITTAVISTA VALTION PANOSTUKSISTA: 1. Valtiokonttorin lainojen ja rästien anteeksi antaminen 18,15 milj., ajoittuen vuosille Purkuavustukset yhteensä n. 5 milj. ajoittuen vuosille

3 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(8) LUONNONVARAKESKUKSEN SAVONLINNAN TOIMIPAIKAN TOIMINTAEDELLYTYKSET TURVATTAVA Savonlinnan metsäklusteri Savonlinnassa on vahva metsäklusteri, joka muodostuu yrityksistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista sekä valtion toiminnoista. Savonlinnassa on Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä sekä merkittävä metsäteknologiateollisuuden keskittymä. Savonlinnassa on metsäntutkimuslaitoksen lisäksi mm. metsähallituksen toimipiste, metsämuseo Lusto, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kuitulaboratorio sekä yritysten puunhankintaan liittyviä yrityksiä. Savonlinnan metsäntutkimuslaitos Toimipisteellä on töissä yhteensä 25 henkilöä ja budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa vuodessa. Toimipiste on Luken ainoa toimipaikka, joka on laajan ja monipuolisen tutkimusmetsäalueen välittömässä läheisyydessä. Yksikössä on korkeatasoinen laboratorio, välineistö ja osaaminen tutkimusmetsän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yksikössä onkin jo olemassa valmiit ja kansainvälisestikin tunnustetut puitteet uuden Luonnonvarakeskuksen korostamaan profiloituneeseen toimintaan sekä erikoistuneet korkeatasoiset tutkimusympäristöt, joiden siirtäminen muihin toimipisteisiin ei ole toiminnallistaloudellisesti perusteltua. Toimipiste tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Itä-Suomen yliopiston kolmen kampuksen (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa. Itä-Suomen yliopistoyhteistyön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun puunjalostukseen liittyvät erikoislaboratoriot, ja erityisesti Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, tarjoaa Lukelle vahvoihin yliopistokeskukseen rinnastettavia synergisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös yhteydet Lappeenrannan teknillisen yliopistoon tarjoavat Joensuuhun ja Suonenjokeen verrattuna kilpailukykyiset yliopistoyhteydet tieteelliselle ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Venäjän ja Kaakkois-Suomen kanssa tehtävän rajayhteistyön ja uuden ENI-ohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Punkaharjun yksikkö on uuden luonnonvarakeskuksen näkökulmasta nostettavissa strategiseksi merkittäväksi yksiköksi. SAVONLINNA NIMETTÄVÄ SAARISTOKUNNAKSI Saaristolain 9 mukaan valtioneuvoston tulee määrätä saaristokunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Saaristokuntia ja kunnan saaristo-osia määrättäessä on perusteena pidettävä saariston vakinaisen väestön määrän ohella liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Saaristolain 10 mukaan suunnattaessa tukitoimia 9 :ssä tarkoitetuille kunnille on määrään vaikuttavana tekijänä otettava huomioon kunnan taloudellinen asema, jollei muualla ole toisin säädetty tai määrätty. Yksittäisten tilastolukujen lisäksi saaristolaki antaa mahdollisuuden myös laajempaan kokonaisharkintaan saaristokunnaksi nimeämisen osalta.

4 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(8) Saaristoasiain neuvottelukunta on päättänyt tekemällään päätöksellä esittää Savonlinnaa saaristokunnaksi. Antaessaan asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista Valtioneuvosto ei nimennyt Savonlinnaa saaristokunnaksi Mikäli Savonlinnaa ei nimetä saaristokunnaksi, niin Savonlinna esittää, että valtionosuuden syrjäisyyslisän perustana toimivan syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. Nykyinen valtionosuuden syrjäisyyslisän perustana toimivan syrjäisyysluvun laskentamalli on monin tavoin puutteellinen. Syrjäisyysluvun laskenta perustuu 25 ja 50 km:n väestöpohjaympyröihin ja linnuntie-etäisyyksiin, vaikka syrjäisyysluvun tausta-ajatuksena oleva palveluiden ja ihmisten saavutettavuus on riippuvainen liikenneverkosta. Saaristojen ja vesistöjen pidentämät asiointimatkat heikentävät palveluiden saavutettavuutta ja lisäävät vesistöjen saartamien alueiden syrjäisyyttä. Liikenneolosuhteet huomioon ottava syrjäisyysluku olisi syrjäisyyden mittarina todelliset syrjäisyyden olosuhteet paremmin huomioon ottava kuin nykyisin käytössä oleva ympyräetäisyyksiin perustuva syrjäisyysluku. Savonlinna käynnisti yhdessä Etelä-Savon muiden saaristo-osakuntien ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvityksen saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutuksesta kuntien kustannuksiin. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Alue- ja kuntatutkimusyksikkö Spatian tekemä selvitys osoittaa sen, että saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat kuntien palvelutuotannossa ja palveluiden järjestämisessä lisäkustannuksia, eikä nykyinen valtionosuusjärjestelmä syrjäisyyslisineen kohtele oikeudenmukaisesti saaristoisia ja vesistöisiä kuntia. 1. Savonlinnan maantieteellinen asema ja väestö Savonlinnan maantieteellinen asema hankaloittaa liikenneolosuhteita ja vaikeuttaa peruspalveluiden saantia (Saaristolaki 9 ). Kaupungin kokonaispinta-ala on 3597 km2, mistä 1354 km eli 38 % on vesistöä. Laaja maaseutu on harvaan asuttua ja todelliset kuljettavat välimatkat pitkiä vesistöjen vuoksi. Saaristoinen asutusrakenne aiheuttaa kaupungille palvelujen järjestämisessä miljoonaluokan lisämenot mm. kuljetus-, lossi-, kunnallistekniikka- ja palveluverkkokustannuksina. Savonlinnan kaupungin saaristo-osarajauksen alueella asui 1810 asukasta Asukasluku on noin 5 % kaupungin asukasluvusta. Asukasluvun suhdeluku ei anna oikeaa kuvaa saaristoväestölle suunnattavista kunnan palveluista ja resursseista. Samojen palvelujen tarjoaminen saaristoväestölle vie huomattavasti enemmän kunnan resursseja kuin vastaavien palvelujen tarjoaminen vastaavalle määrälle kuntakeskuksen väestölle. On lisäksi huomattava, että Savonlinnan saaristo-osarajauksen alueen väestömäärä on

5 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(8) suurempi kuin minkään saaristokunnan ilman kiinteää tieyhteyttä oleva alueen väestömäärä Paraista lukuun ottamatta. Lisäksi Savonlinnassa on laajoja kuntakeskuksen suhteen vesistöjen takana olevia syrjäisiä alueita, jotka ovat täysin verrattavissa Savonlinnan saaristo-osarajaukseen sisältyviin alueisiin. Savonlinnan kaupunginhallitus teki esityksen työ- ja elinkeinoministeriölle ja saaristoasiain neuvottelukunnalle Savonlinnan saaristo-osan laajentamiseksi käsittämään myös nämä alueet. Esitetyn laajennuksen jälkeen Savonlinnan saaristoalueen väkiluku ( tilanteen mukaan) olisi 8144 asukasta, joka on 23 % koko kaupungin väestömäärästä. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alusta lukien ja Kerimäki sekä Punkaharju 2013 alusta lukien. Nämä kuntaliitokset lisäsivät entisestään haasteita välimatkojen kasvaessa, kun vesistöjen rikkoma alue laajeni merkittävästi. Savonlinnan kokonaispinta-alasta on vesistöä 38 % Saaristoalueella asuu vakituisesti 5 % kaupungin asukkaista (n.1800 asukasta) Savonlinna on merkittävä vapaa-ajan asumisen kaupunki Kuntaliitoksista on tullut merkittäviä lisäkustannuksia 2. Saaristoisuuden aiheuttamat lisäkustannukset Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Alue- ja kuntatutkimusyksikkö Spatian tekemän tutkimuksen mukaan saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamat välittömät kustannukset ovat Savonlinnassa noin 3 miljoonaa, mutta kokonaiskustannukset nousevat jopa 10 miljoonaan euroon. Suurimmat kustannukset aiheutuvat vesistöisyyden aiheuttamasta koululaisten kuljetusmatkojen pidentymisestä. Myös saaristoalueita palvelevat koulut lisäävät kustannuksia. Välttämättömät satamat ja vesipelastustoimi aiheuttavat merkittävät kustannukset, joita ei kuivan maan kunnissa ole. Vesistöt ja saaret aiheuttavat lisäkustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluille, kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle. Vesistöisyys ja saaristoisuus lisäävät myös vesi- ja viemärilaitoksen verkkojen rakentamisja huoltokustannuksia. Kaupungin hallinnoimat kadut ja tiet ovat keskustoissa, joissa sillat lyhentävät välimatkoja. Siltojen rakentamisen ja ylläpitämisen kustannukset aiheutuvat vesistöisyydestä. Vesistöjen takana asuvien matkat ovat pidempiä kuin olisivat linnuntietä myötäilevää reittiä pitkin. Kaupungin palveluiden järjestämiseen liittyvät matka-aikojen pidentymiset eri hallinnonaloilla lisäävät kustannuksia. Kaupunki tukee esimerkiksi seitsemän lossin toimintaa noin eurolla. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat huomattavasti myös Savonlinnan keskustaajaman toiminnan kustannuksiin. Kaupunkisuunnittelun optimimuoto on neliö. Käytännössä sekä luontoon liittyvät (vesistöt, vuoristot) että ihmisen rakentamat olosuhteet (liikenneväylät, tehtaat) muovaavat kaupunkien yhdyskuntarakenteiden maantieteellisiä muotoja ja ulottuvuuksia (Halme 1999) ja vievät niitä etäämmäksi optimista. Savonlinna on

6 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 6(8) tästä erityisestä poikkeavuudesta malliesimerkki. Kaupungin tai kunnan sijoittuminen pääasiassa saarille lisää useimmiten infrastruktuurikustannuksia optimaaliseen alueyksikköön verrattuna. Jo Savonlinnan keskusta on rakennettu alun perin kolmelle saarelle, joilta se on kasvanut 14 km pituiseksi ja kapeimmillaan alle 500 metriä levyiseksi nauhaksi. Sen kouluverkoston ja muun infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää enemmän yksiköitä kuin vastaavan kokoisessa neliön muotoisessa optimikaupungissa tarvittaisiin. Savonlinnan sivistystoimi on laskenut tästä aiheutuvan ainakin kahden ylimääräisen päiväkodin ja kolmen kouluyksikön ylläpidon verrattuna vastaavan kokoiseen (24 km2) optimineliöön. Jos ne voitaisiin korvata isoimmilla yksiköillä, kustannuksia säästyisi liki neljä miljoonaa euroa. Muilla toimialoilla keskustaajaman epätaloudellisen yhdyskuntarakenteen katsotaan aiheuttavan samansuuntaiset kustannusvaikutukset. Esimerkiksi kotihoidon kustannusten on arvioitu olevan saaristoisuuden ja pitkien etäisyyksien ja matkustamisen vuoksi noin 30 % korkeammat, kuin ne toisenlaisissa, kaupunkimaisissa olosuhteissa olisivat. Näin laskien Savonlinnan saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvat kustannukset nousevat yli 10 miljoonan euron. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei ota millään tavalla huomioon saaristoisuudesta tulevia lisäkustannuksia. Selvityksen tuloksena todetaan myös, että saaristoisuuden ja vesistöisyyden seurauksena vaikeutuvat liikenneolosuhteet ovat merkittävä kuntien palvelujen tuotanto- ja järjestämiskustannuksiin vaikuttava olosuhdetekijä. Asiointietäisyystarkastelu osoittaa, että vesistöisyys aiheuttaa Etelä-Savossa monin paikoin merkittävää asiointimatkojen pitenemistä. Tämä on leimallisesti vesistöjen rikkomien alueiden ongelma. Sitä ilmenee Etelä-Savon rikkonaisten järvialueiden lisäksi Varsinais-Suomen saaristossa, kun taas vähävetisillä manneralueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla, eivät asiointimatkat pitene juuri lainkaan. Syrjäisyystarkastelu puolestaan osoittaa saaristoisuuden ja vesistöisyyden olevan huomattava syrjäisyyttä aiheuttava tekijä. Juuri vesistöjen rikkomat ja eristämät alueet ovat kaikkein syrjäisimpiä. Tämän vuoksi selvityksessä johdettu liikenneolosuhteet huomioon ottava syrjäisyysluku olisi syrjäisyyden mittarina todelliset syrjäisyyden olosuhteet paremmin huomioon ottava kuin nykyisin käytössä oleva ympyräetäisyyksiin perustuva syrjäisyysluku. Etelä-Savon saaristo-osakuntien ja Etelä-Savon maakuntaliiton selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu järjestelmällisesti saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvia kustannuksia. palveluiden järjestäminen saaristoon on huomattavasti kalliimpaa Saaristoisuuden välittömät kustannukset ovat tutkimuksen mukaan 3 miljoonaa euroa. Välilliset kustannukset ovat jopa 10 miljoonaa euroa. Savonlinnan keskusta on itsessäänkin kolmella saarella. Saaristoisuus aiheuttaa merkittävästi kohonneita kustannuksia

7 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 7(8) matkustamista vaativissa tehtävissä kuten koulukuljetuksissa tai kotihoidossa. 3. Savonlinnan kaupungin taloudellinen asema saaristolain näkökulmasta Saaristolain 10 mukaan suunnattaessa tukitoimia 9 :ssä tarkoitetuille kunnille on määrään vaikuttavana tekijänä otettava huomioon kunnan taloudellinen asema, jollei muualla ole toisin säädetty tai määrätty. Punkaharjun ja Kerimäen kunnat liittyivät Savonlinnan kaupunkiin vuoden 2013 alusta lukien. Näiden kuntien talous oli kuntaliitostilanteessa jo erittäin heikko. Savonlinna on joutunut talouden tasapainottamisen vuoksi nostamaan veroprosenttia vuodelle ,5 prosenttiin. Seuraavasta taulukosta selviää, että vuonna 2011 Savonlinna täytti vain yhden kriisikuntakriteerin kun kuntaliitoskunnat Punkaharju ja Kerimäki täyttivät neljä kriteeriä. Uuden vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusjärjestelmän tavoite oli järjestelmän yksinkertaistaminen ja valtionosuuskriteerien vähentäminen. Saavutettavuus ja syrjäisyys haluttiin katsoa valtionosuuksia määritettäessä yhdeksi kriteeriksi. Kun vanhassa järjestelmässä painopiste oli kustannusten ja tarve-erojen tasauksessa, uuden järjestelmän tavoitteena on tasata kuntien tuloja. Valtionosuusjärjestelmän muutoksella tavoiteltiin myös neutraaliutta suhteessa kuntaliitoksiin niin, etteivät valtionosuusmenetykset tai -lisäykset vaikuttaisi kuntaliitosten toteutumiseen. Yksinkertaisuuskriteerin vuoksi saaristolisä suunniteltiin alkujaan poistettavaksi sekä saaristokunnilta että saaristo-osakunnilta. Lopulta saaristolisä poistettiin vain saaristoosakunnilta. Saaristokuntien saaristolisä nousi uudistuksessa noin 2 miljoonalla vuoden 2014 tasosta ja se on vuonna 2015 noin 14,3 milj. euroa. Saaristo-osakuntien menetykset vaihtelivat ja olivat yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savon saaristo-osakunnista Hirvensalmi menettää vuonna 2015 saaristolisää noin euroa, Mikkeli noin euroa ja Savonlinna noin euroa vuoteen 2014 verrattuna.

8 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 8(8) Savonlinnan kaltaiset aluekeskuskaupungit ovat joutuneet väliinputoajan asemaan valtion työpaikkojen uudelleenorganisoinnissa ja alueellistamisessa. Valtion työpaikkoja on alueellistettu vain maakuntakeskuksiin samalla kun maakunnan sisällä tehtävät valtion paikallishallintoratkaisut vievät työpaikkoja aluekeskuksista maakuntakeskuksiin. Savonlinnan kaupunki onkin menettänyt viimeisten 15 vuoden aikana n. 300 valtion työpaikkaa sekä samalla runsaasti yksityisen sektorin työpaikkoja. Uuden päivystysasetuksen myötä Savonlinnan keskussairaalassa ei enää synnytetä ja leikkaustoiminta on matalan komplikaatioriskin päivystystoimintaa, päiväkirurgiaa ja elektiivistä kirurgiaa. Muutokset koskettavat myös tehohoitoa, sisätauteja, ensihoitoa sekä päivystystä, ja vuositasolla kustannukset ovat kasvaneet noin 3 milj.. Lisäksi potilaiden kuljettamiseen tarvittavan resurssin ja kaluston ylläpito vesistön rikkomalla alueella aiheuttaa kuljetuskapasiteetin lisäämisen tarpeen, jonka kustannus on jo yhden varustellun auton osalta 0,7 milj., kuljetuskustannusten kasvusta puhumattakaan. Merkittävä riski on ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sekä osaajien siirtyminen toisaalle toimintojen muuttuessa. Sairaanhoidollinen koulutus on myös uhattuna, mikäli koulutukseen liittyvät harjoittelupaikat vähentyvät. Savonlinnan taloudellinen asema on heikentynyt valtion työpaikkojen vähentyessä. Uusi sääntely lisää kustannuksia, tästä esimerkkinä päivystysasetus. Kuntaliitokset eivät olleet valtion osuuksien suhteen neutraaleja valtionosuusuudistuksen tavoitteesta huolimatta. 4. Haastavat liikenneolosuhteet Savonlinnan maantieteellinen asema hankaloittaa liikenneolosuhteita (Saaristolaki 9 ). Savonlinnan kaupungin sijainnin syrjäisyys osittain myös vesistöisyydestä johtuen aiheuttaa sen, että lentoliikenneyhteydet Savonlinnan ja Helsingin välillä ovat niin savonlinnalaisen yritystoiminnan kuin kaupungin asukkaiden ja kaupunkiin suuntautuvan matkailun kannalta välttämättömät. Lentoliikenneyhteyksien turvaamiseksi Savonlinnan kaupunki joutuu tukemaan lentoliikennettä vuosittain noin yhdellä miljoonalla eurolla. Nyt lisäksi valtio on leikkaamassa lossien avustuksia 80 prosenttiyksiköstä 50 prosenttiyksikköön. Junaliikenteen vuorojen vähentyminen heikentää entisestään saavutettavuutta. Etäisyydet voivat olla pitkiä maata pitkin, vaikka linnun tietä mitattu matka ei olisikaan Julkisen liikenteen tarjontaa on vähennetty muun muassa junavuoroja vähentämällä Lentoliikenne on vahvasti tuettua, mutta välttämätöntä