Työryhmän kokous , Työ- ja elinkeinoministeriö, Eteläesplanadi 4, Sali 8

Transkriptio

1 Saaristoasiain neuvottelukunnan asettama saaristoalueasetustyöryhmä Muistio esityksineen Työryhmän kokous , Työ- ja elinkeinoministeriö, Eteläesplanadi 4, Sali 8 Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, pääsihteeri, TEM, alueosasto (pj ja siht) Neuvotteleva virkamies Markku Mölläri, (neuvotteleva virkamies Ville Salonen) VM, Kuntaosasto Opetusneuvos Emmi Virtanen, OKM Neuvotteleva virkamies Olli Alho, TEM, alueosasto Maaseutuylitarkastaja Laura Jänis, MMM Kehittämispäällikkö Per-Stefan Nyholm, Maakunnan Liitot, Uudenmaan Liitto Erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto Maanviljelijä Esko Mielikäinen, SANK Poissa: Toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen, SANK VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN SAARISTOKUNNISTA JA KUNTIEN SAARISTO- OSISTA ANTAMINEN VUOSIKSI Valmisteluprosessi Voimassa oleva valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (1296/2011, jota on päivitetty kuntaliitosten vuoksi asetuksella 857/2012) on voimassa vuoden 2015 loppuun. Asetuksen mukaan maassa on 8 saaristokuntaa ja 37 ns. saaristo-osakuntaa. Asetus perustuu lakiin saariston kehityksen edistämisestä (494/81,1138/93). Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi maakunnan liitoilta sekä saaristokunnilta ja saaristoosakunnilta lausuntoa mahdollista muutostarpeista voimassa olevaa n asetukseen mennessä. Maakunnan liitot saattoivat käyttää asian valmistelussa hyödykseen mm Valtakunnallista saaristopoliittista toimenpideohjelmaa , joka hyväksyttiin 2012 (TEM:n julkaisu 20/2012), saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2010 julkaisemaa selvitystä Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (TEM:n julkaisuja, aluekehittäminen 26/2010) ja vuonna 2011 julkaistua selvitystä Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asumissaaret. Selvitysten mukaan maassa on n ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, joissa on joko kokoaikaista tai osa-aikaista asutusta. Edellä mainitut selvitykset löytyivät osoitteesta SANK asetti 2015 työtyöryhmän valmistelemaan uuden saaristoalueasetuksen valmistelua siten, että asetus voidaan saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulukuussa Ryhmään kutsuttiin edustajat valtiovarainministeriön kuntaosastolta, työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, maakunnallista liitoista, Suomen Kuntaliitosta ja saaristoasiain

2 neuvottelukunnasta. Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri toimi ryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä. Prosessisuunnitelma oli se, että saaristoasiain neuvottelukunta käsittelee asiaa kokouksissaan ja , TEMN:n alueosaston johtoryhmä marraskuun alkupuolella ja valtioneuvosto marraskuun lopulla Esitykset uusiksi saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi käsiteltiin saaristolain kriteereiden pohjalta. Eduskuntavaalikaudella saaristoalueasetusta muutettiin kuntaliitosten vuoksi kaksi kertaa ja eduskuntakaudella kerran. On varauduttava siihen, että vastaavia muutoksia on tarpeen tehdä nyt annettavaan asetukseen myös alkaneella eduskuntavaalikaudella. 2. Saaristolain kriteerit Saaristolain 3 :n mukaan saaristoalueisiin voivat kuulua paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret myös muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavia. Pääosa voimassa olevan asetuksen mukaisesta saaristoväestöstä asuu kiinteän tieyhteyden saaristoalueilla. Saaristoa on maan kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa kunnissa. Saaristolain 9 :n mukaan saaristokunniksi määräämisen kriteereinä käytetään saaristoväestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Sama koskee saaristo-osia (saaristo-osakuntia). Kriteerit yhteensovittamisessa käytetään kokonaisharkintaa. Suhteellisia tai absoluuttisia määriä saaristoväestön osuudelle kunnan väestöstä ei ole säädetty. Näin ei ole tehty ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristoväestön osalta, eikä saariston kokonaisväestön (ml kiinteän tieyhteyden saaristoväestö) osalta. Saaristolisistä kuntien valtionosuuksissa säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista. Saaristokuntien kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan saaristoisuuden perusteella. Saaristokunnat, joissa ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristoväestö on vähintään 50 % väestöstä (tällä hetkellä Hailuoto) saavat korkeampaa korotusta saaristoisuuden perusteella. Saaristolaissa saaristokuntia ei jaotella kahteen ryhmään. Viimeisessä valtionosuuslainsäädännön uudistuksessa poistettiin saaristolisät saaristoosakunnilta (37) alkaen. Valtionosuuslainsäädäntöä on tarkistettu aika ajoin tarpeen mukaan. Kuntajaotusten muutoksella voi olla vaikutusta EU:n ja kansallisiin aluetukijaotuksiin pitemmällä tähtäyksellä. Nykyiset EU:n vahvistamat ohjelma-alueet ja kansalliset tukialueet ovat kuitenkin voimassa vuoden 2020 loppuun.

3 4. Pyydetyt lausunnot 4.1 Maakuntien liittojen lausunnot Etelä-Karjalan Liitto, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Keski-Suomen Liitto, Kymenlaakson Liitto, Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon Liitto, Uudenmaan Liitto ja Varsinais-Suomen Liitto esittivät nykyisten saaristokuntiensa ja saaristo-osakuntiensa aseman jatkamista saaristoasetuksessa. Varsinais-Suomen Liitto esitti lisäksi uudeksi saaristokunnaksi Naantalia, Pohjois-Karjalan Liitto Rääkkylää ja Etelä-Savon Maakuntaliitto Savonlinnaa. Uusiksi saaristo-osakunniksi esitti Satakunnan liitto Poria (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja mm Reposaari, asukkaita 1016) ja Uudenmaan liitto Kirkkonummea (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja mm Porkkalanniemi, asukkaita 746), Hankoa (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja Täktom-Tvärminne, asukkaita 50) ja Siuntiota (Kopparnäs, ei asukkaita) ja Kymenlaakson liitto Haminaa ja Virolahtea (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret, ei esitettyjä väestötietoja). Uudenmaan liitto esitti lisäksi nykyisten saaristo-osakuntien saaristo-osien laajentamista seuraavilla saaristoalueilla: Helsinki (Santahamina, 450 asukasta), Inkoo (Kopparnäs, ei asukkaita), Raasepori(Kvigo, ei asukkaita), Loviisa ( Loviisanlahden itärannikko, asukasmäärä ei tiedossa), Sipoo (Träskby 591 asukasta, Spjutdund 256). Sipoon kohdalla esitys merkitsisi nykyisen saaristoosan (172 asukasta, 0,9 % väestöstä) laajenemista 1019 asukkaaseen (5,3 %:iin väestöstä). Kunnista Naantali, Savonlinna ja Rääkkylä ovat esittäneet itseään uusiksi saaristokunniksi ja Pori uudeksi saaristo-osakunnaksi. Sipoon kunta esitti myös Träskbyn ja Spjutsundin liittämistä Sipoon saaristo-osaan. Useat maakunnalliset liitot ja kunnat esittivät saaristo-osakuntien saaristolisien palauttamista kuntien valtionosuuksiin. 4.2 Uusien saaristo-kuntaesitysten arviointi Kiinteän tieyhteyden saaristoväestö mukaan lukien saaristoväestöä on Savonlinnassa voimassa olevan saaristoalueasetuksen mukaisella saaristoaluerajauksella eli 5 % Naantalissa eli 23 % ja Rääkkylässä 424 eli 17 % kunnan asukasluvusta. Kiinteän tieyhteyden saaristoväestön osuudet kunnan asukasluvusta ovat Naantalin lukuja korkeammat neljässä, Rääkkylän lukuja korkeammat viidessä ja Savonlinnan lukuja korkeammat kuudessatoista muussa saaristo-osakunnassa. Savonlinna esitti kuitenkin laajemman saaristoaluerajauksen, jonka mukaan kiinteän tieyhteyden omaavaa saaristoväestöä olisi ja 23 %. Savonlinnan uudeksi saaristo-osaksi esitetään Savonlinnan nykyiset saaristoasetuksessa määritellyt saaristoalueet ja lisäksi suurten järvien Haukiveden, Pihlajaveden, Puruveden ja Oriveden rikkomat saaristomaiset alueet. Alueet sijaitsevat lähinnä entisten Savonrannan, Punkaharjun ja vanhan Säämingin alueilla. Savonlinnan olemassa olevassa saaristoalueasetuksessa vahvistettu saaristoaluerajaus on kuitenkin ollut tämän tarkastelun pohjana.

4 Kaikkien esitettyjen kuntien kohdalla ilman kiinteää tieyhteyttä olevan saaristoväestön osuudet kunnan asukasluvusta ovat pienemmät kuin nykyistä saaristoalueasetusta laadittaessa edellytettiin. Kuntaliitosten vuoksi osuus oli nykyistä asetusta annettaessa n. 5 %. Savonlinnassa osuus on 0,5 % ja Naantalissa 1,5 %. Rääkkylässä se on lähes 0 %. Uusi Naantali koostuu kahdesta aiemmasta saaristokunnasta (Rymättylä ja Velkua) ja yhdestä saaristo-osakunnasta (Merimasku). Naantalin saaristo-osalla on kolme kunnan yleistä palvelupistettä, kolme koulua, kolme terveyskeskuksen toimipistettä, kaksi vanhusten hoivayksikköä, kolme lasten päiväkotia, varsin kattava vesi- ja viemäriverkosto, kolme kirjastoa ja kaksi kunnallista urheilukenttää. Naantalissa on yli 300 osa- tai kokoaikaisesti asuttua saarta ja siellä toimii kolme lossia ja yhteysaluksia. Savonlinna on suhteellisesti maan vesistöisimpiä sisä-suomen kuntia, 38 % kunnan alueesta on vettä. Se on myös maan toiseksi lossirikkain kunta (9 lossia). Itä-Suomen Yliopiston vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat vesistöjen rikkomassa Savonlinnassa 3 miljoonan euron lisäkustannukset koko kaupunki huomioiden. Osa- tai kokoaikaisesti asuttuja saaria on yli 586. Rääkkylässä tällaisia saaria on 76 ja losseja yksi. Savonlinnan ja Rääkkylän saaristoalueiden asukkaiden tarvitsemien palvelujen tarjonnasta vastaavat saaristoalueen ulkopuolella olevat kunnan palvelupisteet. Savonlinnan, Naantalin ja Rääkkylän nimeäminen saaristokunniksi kasvattaisi saaristokuntien asukasmäärän :stä :een. Savonlinnan ja Naantalin saaristolisien määrä kuntien valtionosuuksissa olisi kasvanut eurosta euroon vuodessa. Savonlinnan osuus kasvusta olisi euroa ja Naantalin osuus euroa. Viime valtionosuusuudistuksen jälkeen eivät nämä kunnat, kuten eivät muutkaan 37 saaristoosakuntaa, saa enää lainkaan saaristolisää. Savonlinnan menetys muutoksessa oli 1,2 miljoonaa euroa, Naantalin euroa ja Rääkkylän euroa. Saaristoasiain neuvottelukunta on esittänyt saaristo-osakuntien saaristolisien palauttamista seuraavassa valtionosuusuudistuksessa. Uudet saaristokunnat Naantali, Savonlinna ja Rääkkylä eivät lisäisi valtion menoja, mutta nimitys alentaisi hieman kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain mukaisia valtionosuuksia kaikissa kunnissa, jotta valtionosuuden kokonaistaso säilyisi muuttumattomana. 4.3 Uusien saaristo-osakuntaesitysten arviointi Satakunnan liiton saaristo-osakunnaksi esittämän Porin (mm Reposaari, asukkaita 1016 ) saaristo-osa täyttää saaristo-osalle asetut kriteerit fyysisen sijainnin sekä vanhan ja uuden saaristokulttuurin osalta. Reposaaressa on koulu, päiväkoti, kirjasto, urheilukenttä, majoitusja ravitsemusyrityksiä, kauppa ja kalanjalostusyritys ja muita yrityksiä. Saarella oli valtakunnalliset loma-asuntomessut vuonna Porissa on 380 osa- tai kokoaikaisesti asuttua ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta. Porissa on mereen tukeutuvaa majoitus- ja ravitsemustoimintaa, kalataloutta ja satamatoimintoja. Pori on veneilykaupunki. Selkämeren kansallispuisto kattaa laajalti Satakunnan saaristoa. Satakunnassa ei ole ollut nimettyjä saaristo-osakuntia. Uudenmaan liiton esittämä Kirkkonummi (mm Porkkalanniemi, asukkaita 746) täyttää fyysiseltä rakenteeltaan, kulttuuriltaan ja asukasluvultaan saaristoalueen kriteereitä. Kirkkonummella on 110 osa- tai kokoaikaisesti asuttua saarta. Porkkalanniemellä on koulu, merivartioasema, luotsiasema, venesatama, kesäkauppa ja muita yrityksiä, maatiloja,

5 nuorisoseurojen taloja, Golf-kenttä, kunnallisia ja seurakunnan virkistysalueita, ja sinne suunnitellaan uutta kansallispuistoa. Porkkalanniemen nimeäminen saaristo-osaksi täydentää Uudenmaan rannikon nimettyjen saaristoalueiden ketjua. Reposaari ja Porkkalanniemi täyttävät saaristolain 9 :n mukaiset kriteerit. Uudenmaan liiton uusiksi saaristo-osakunniksi esittämät Hanko (ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristo ja Täktom-Tvärminne, asukkaita 50) ja Siuntio (ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristo ja Kopparnäs, ei asukkaita) saaristo-osat eivät asukasluvultaan pieninä täytä saaristo-osalle hyvänä pidettyjä väestömääräkriteereitä. Nykyisten saaristo-osakuntien saaristo-osien esitetyt laajentamiset Inkoossa Kopparnäsillä ja Raaseporissa Kvigolla eivät pieninä alueina sisälly asetusehdotukseen. Loviisaan kuuluvat Loviisanlahden itärannikko (asukasmäärä ei tiedossa) ja Sipoon Träskby ja Spjutdund eivät sisälly alueeseen fyysisen manneralueluonteensa vuoksi. Sipoon kohdalla esitys merkitsisi nykyisen saaristo-osan (172 asukasta, 0,9 % väestöstä) laajenemista 1019 asukkaaseen (5,3 %:iin väestöstä). Saaristoalueasetus ei aseta esteitä rannikon tai järvialueiden maakunnallisille saariston kehittämishankkeille, jotka kattavat kaikkia alueen kunnat. 5. Työryhmän esitys 1 Työryhmä esittää, että a saaristolain 9 :n ja 3 :n sisältämien saaristoalueiden nimeämiskriteerien perusteella saaristokunniksi nimetään nykyiset saaristokunnat Hailuoto, Maalahti, Kustavi, Parainen, Kemiönsaari, Enonkoski, Puumala ja Sulkava. Saaristokuntien määrä säilyisi siten ennallaan (8) Työryhmän jäsenet Laura Jänis, Esko Mielikäinen ja Taina Väre jättivätistä jätti pöytäkirjaan lausuman, jonka mukaan Varsinais-Suomen Liiton esittämä Naantalin kaupunki ja Etelä- Savon Liiton esittämä Savonlinna pitäisi nimetä saaristokunniksi (liite) ja jäsen Emmi Virtanen esitti lausuman, että Kemiönsaaren kunnan ja Naantalin kaupungin tulisi kuulua yhdessä joko saaristokuntiin tai saaristo-osakuntiin, koska ne ovat saaristoisuuden tekijöiden suhteen toisiinsa verrattavia kuntia. b saaristo-osakunniksi nimetään nykyiset saaristo-osakunnat nykyisin saaristoaluerajauksin seuraavin muutoksin: Satakunnan Liiton esittämä Porin kaupunki (saaristo-osa: ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja Reposaaren saari, johon on kiinteä tieyhteys) sekä Uudenmaan liiton esittämä Kirkkonummen kunta (saaristo-osa: ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja Porkkalan niemi) lisätään asetukseen uusiksi saaristo-osakunniksi. Saaristo-osakuntien määrä olisi siten 39 (nyt 37). c nykyisen saaristo-osakunta Helsingin saaristo-osaan liitetään Santahaminan saari, 450 asukasta, pääkaupungin yhtenäisen saaristokokonaisuuden aikaansaamiseksi. 2

6 a tulevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä selvitetään, onko saaristo-osakunnille (39) mahdollista luoda kunnan saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvia kustannuksia vastaava saaristolisä (arvio tarpeesta on n. 15 miljoonaa euroa, joka olisi sama kuin kahdeksan saaristokunnan saama yhteenlaskettu saaristolisä) ja kunnan syrjäisyysaseman määrittelyssä sovellettaisiin linnuntie-etäisyyden sijasta maantietäisyyttä. b lisäksi selvitetään, olisiko saaristokuntien saaristolisien laskentakertoimeksi otettava kunnan saaristoväestön määrä koko kunnan asukasluvun sijasta sillä ehdolla, että kuntien saaristolisien kokonaismäärä säilyy entisellä tasolla. Samaa esitetään saaristo-osakuntien saaristolisien tulevan järjestelmän laskentaperustaksi. c palvelujen saavutettavuuden mittaamista ja kuvaamista parannetaan siten, että SANK pyrkii tekemään tulevia saaristoalueasetuksia varten paikkatietomenetelmiä hyödyntävän järjestelmän. Lisäksi laaditaan selvitys saaristo-osakuntien kriteereistä yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Taulukko, joka kertoo kunnalliset palvelut saaristokunniksi esitettyjen kuntien saaristoalueiksi määritellyillä alueilla, on liitteenä. 6. Väestölliset ja taloudelliset vaikutukset Porin ja Kirkkonummen nimeäminen uusiksi saaristo-osakunniksi ja Helsingin saaristo-osan laajentaminen Santahaminan saarella lisää saaristoväestön määrää asukkaasta (2014) 2212 asukkaalla yhteensä asukkaaseen. Saaristokunnissa saaristoväestön määrä on ja saaristo-osakunnissa Esitettävistä saaristo-osakunnista 18 sijaitsee meren rannikolla ja 21 sisä-suomessa. Saaristopolitiikka ja esitetyt saaristoaluetäydennykset edesauttavat yrittäjyyden ja työpaikkojen synnyttämistä vesistöisyyden ja saaristoisuuden ympärille, mikä on sopusoinnussa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Esitys asetukseksi pitää saaristolisien määrän kuntien valtionosuuksissa nykyisellään ( euroa vuonna 2015) eikä lisää valtion menoja. Valtionosuuksien, myös saaristolisien, tason säätely tapahtuu talouden tasapainotustarpeiden mukaisesti valtionosuuslainsäädännöllä. LIITTEET: 1) Saaristokuntien saaristoväestö ja tunnuslukuja ) Saaristo-osakuntien saaristoväestö ) Saaristolisät kuntien valtionosuuksissa ) Luonnos uudeksi saaristoalueasetukseksi ajaksi ) Saaristokuntien palvelut saaristoalueilla 7) Jäsenten Laura Jänis, Esko Mielikäinen ja Taina Väre lausuma 8) Jäsen Emmi Virtasen lausuma