1. Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi

Transkriptio

1 1(7) Elinkeinoministeri Olli Rehn 1. Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi Savonlinnan maantieteellinen asema Savonlinnan kokonaispinta-ala on 3597 km2, mistä 1354 km eli 38 % on vesistöä. Laaja maaseutu on harvaan asuttua ja todelliset kuljettavat välimatkat pitkiä vesistöjen vuoksi. Saaristoinen asutusrakenne aiheuttaa kaupungille palvelujen järjestämisessä miljoonaluokan lisämenot mm. kuljetus-, lossi-, kunnallistekniikka- ja palveluverkkokustannuksina. Savonlinnan kaupungin saaristoalueilla asuu vakinaisesti lähes 1800 henkilöä. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alusta lukien ja Kerimäki sekä Punkaharju 2013 alusta lukien. Nämä kuntaliitokset lisäsivät entisestään haasteita välimatkojen kasvaessa, kun vesistöjen rikkoma alue laajeni merkittävästi. Saaristoisuuden aiheuttamat lisäkustannukset Savonlinna ja muut Etelä-Savon saaristo-osakunnat eivät pitäneet oikeudenmukaisena valtionosuusjärjestelmän uudistusta, joka ei tunnista saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamia lisäkustannuksia kuntien palvelutuotannolle ja palvelujen järjestämiselle. Myös Etelä-Savon maakuntaliitto on omassa asetuksen uusimista koskevassa lausunnossaan esittänyt Savonlinnan kaupungin nimeämistä saaristokunnaksi. Savonlinna käynnisti yhdessä Etelä-Savon muiden saaristo-osakuntien ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvityksen saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutuksesta kuntien kustannuksiin. Selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu järjestelmällisesti saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Alue- ja kuntatutkimusyksikkö Spatian tekemä selvitys osoittaa sen, että saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat kuntien palvelutuotannossa ja palveluiden järjestämisessä lisäkustannuksia. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä 2015 ei kohtele oikeudenmukaisesti saaristoisia ja vesistöisiä kuntia. Tutkimuksen mukaan saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamat välittömät kustannukset ovat Savonlinnassa noin 3 miljoonaa, mutta kokonaiskustannukset nousevat jopa 10 miljoonaan euroon. Suurimmat kustannukset aiheutuvat vesistöisyyden aiheuttamasta koululaisten kuljetusmatkojen pidentymisestä. Myös saaristoalueita palvelevat koulut lisäävät kustannuksia. Välttämättömät satamat ja vesipelastustoimi aiheuttavat merkittävät kustannukset, joita ei kuivan maan kunnissa ole. Vesistöt ja saaret aiheuttavat lisäkustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluille, kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle. Vesistöisyys ja saaristoisuus lisäävät myös vesi- ja viemärilaitoksen verkkojen rakentamis- ja huoltokustannuksia. Kaupungin hallinnoimat kadut ja tiet ovat keskustoissa, joissa sillat lyhentävät välimatkoja. Siltojen rakentamisen ja ylläpitämisen kustannukset aiheutuvat

2 2(7) vesistöisyydestä. Vesistöjen takana asuvien matkat ovat pidempiä kuin olisivat linnuntietä myötäilevää reittiä pitkin. Nämä kaartotiet ovat kuitenkin valtion tai yksityisten omistuksessa ja huolenpidossa, joten niiden rakentaminen ja kunnossa pitäminen ei lisää kaupungin kustannuksia, kuten ei asukkaiden matka-aikojen pidentyminenkään. Sen sijaan kaupungin palveluiden järjestämiseen liittyvät matka-aikojen pidentymiset eri hallinnonaloilla lisäävät kustannuksia. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat huomattavasti myös Savonlinnan keskustaajaman toiminnan kustannuksiin. Kaupunkisuunnittelun optimimuoto on neliö. Käytännössä sekä luontoon liittyvät (vesistöt, vuoristot) että ihmisen rakentamat olosuhteet (liikenneväylät, tehtaat) muovaavat kaupunkien yhdyskuntarakenteiden maantieteellisiä muotoja ja ulottuvuuksia (Halme 1999) ja vievät niitä etäämmäksi optimista. Savonlinna on tästä erityisestä poikkeavuudesta malliesimerkki. Kaupungin tai kunnan sijoittuminen pääasiassa saarille lisää useimmiten infrastruktuurikustannuksia optimaaliseen alueyksikköön verrattuna. Esimerkiksi Savonlinnan keskusta on rakennettu alun perin kolmelle saarelle, joilta se on kasvanut 14 km pituiseksi ja kapeimmillaan alle 500 metriä levyiseksi nauhaksi. Sen kouluverkoston ja muun infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää enemmän yksiköitä kuin vastaavan kokoisessa neliön muotoisessa optimikaupungissa tarvittaisiin. Savonlinnan sivistystoimi on laskenut tästä aiheutuvan ainakin kahden ylimääräisen päiväkodin ja kolmen kouluyksikön ylläpidon verrattuna vastaavan kokoiseen (24 km2) optimineliöön. Jos ne voitaisiin korvata isoimmilla yksiköillä, kustannuksia säästyisi liki neljä miljoonaa euroa. Muilla toimialoilla keskustaajaman epätaloudellisen yhdyskuntarakenteen katsotaan aiheuttavan samansuuntaiset kustannusvaikutukset. Esimerkiksi kotihoidon kustannusten on arvioitu olevan saaristoisuuden ja pitkien etäisyyksien ja matkustamisen vuoksi noin 30% korkeammat, kuin ne toisenlaisissa, kaupunkimaisissa olosuhteissa olisivat. Näin laskien Savonlinnan saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvat kustannukset nousevat yli 10 miljoonan euron. Selvityksen tuloksena todetaan myös, että saaristoisuuden ja vesistöisyyden seurauksena vaikeutuvat liikenneolosuhteet ovat merkittävä kuntien palvelujen tuotanto- ja järjestämiskustannuksiin vaikuttava olosuhdetekijä. Asiointietäisyystarkastelu osoittaa, että vesistöisyys aiheuttaa Etelä-Savossa monin paikoin merkittävää asiointimatkojen pitenemistä. Tämä on leimallisesti vesistöjen rikkomien alueiden ongelma. Sitä ilmenee Etelä-Savon rikkonaisten järvialueiden lisäksi Varsinais-Suomen saaristossa, kun taas vähävetisillä manneralueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla, eivät asiointimatkat pitene juuri lainkaan. Syrjäisyystarkastelu puolestaan osoittaa saaristoisuuden ja vesistöisyyden olevan huomattava syrjäisyyttä aiheuttava tekijä. Juuri vesistöjen rikkomat ja eristämät alueet ovat kaikkein syrjäisimpiä. Tämän vuoksi selvityksessä johdettu liikenneolosuhteet huomioon ottava syrjäisyysluku olisi syrjäisyyden mittarina todelliset syrjäisyyden olosuhteet paremmin huomioon ottava kuin nykyisin käytössä oleva ympyräetäisyyksiin perustuva syrjäisyysluku. Uuden syrjäisyysluvun käyttö toisi valtion-osuusjärjestelmän syrjäisyyden lisäosan laskennassa Etelä-Savon entisille saaristoosakunnille (Hirvensalmi, Mikkeli ja Savonlinna) ja nykyisille saaristokunnille (Enonkoski, Puumala, Sulkava) yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron lisäyksen valtionosuuksiin. Punkaharjun ja Kerimäen kuntaliitokset ovat entisestään vaikeuttaneet kaupungin taloudellista tilannetta Punkaharjun ja Kerimäen kunnat liittyivät Savonlinnan kaupunkiin vuoden 2013 alusta lukien. Näiden kuntien talous oli kuntaliitostilanteessa jo erittäin heikko. Liitteenä olevasta taulukosta selviää, että vuonna 2011 Savonlinna täytti vain yhden kriisikuntakriteerin kun kuntaliitoskunnat Pinkaharju ja Kerimäki täyttivät neljä kriteeriä. Lentoliikenteen tukeminen Savonlinnan kaupungin sijainnin syrjäisyys osittain myös vesistöisyydestä johtuen aiheuttaa sen, että lentoliikenneyhteydet Savonlinnan ja Helsingin välillä ovat niin savonlinnalaisen yritystoiminnan kuin

3 3(7) kaupungin asukkaiden ja kaupunkiin suuntautuvan matkailun kannalta välttämättömät. Lentoliikenneyhteyksien turvaamiseksi Savonlinnan kaupunki joutuu tukemaan lentoliikennettä vuosittain noin yhdellä miljoonalla eurolla. Valtionosuusmenetykset Uuden vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusjärjestelmän tavoite oli järjestelmän yksinkertaistaminen ja valtionosuuskriteerien vähentäminen. Saavutettavuus ja syrjäisyys haluttiin katsoa valtionosuuksia määritettäessä yhdeksi kriteeriksi. Kun vanhassa järjestelmässä painopiste oli kustannusten ja tarve-erojen tasauksessa, uuden järjestelmän tavoitteena on tasata kuntien tuloja. Valtionosuusjärjestelmän muutoksella tavoiteltiin myös neutraaliutta suhteessa kuntaliitoksiin niin, etteivät valtionosuusmenetykset tai -lisäykset vaikuttaisi kuntaliitosten toteutumiseen. Yksinkertaisuuskriteerin vuoksi saaristolisä suunniteltiin alkujaan poistettavaksi sekä saaristokunnilta että saaristo-osakunnilta. Lopulta saaristolisä poistettiin vain saaristo-osakunnilta. Saaristokuntien saaristolisä nousi uudistuksessa noin 2 miljoonalla vuoden 2014 tasosta ja se on vuonna 2015 noin 14,3 milj. euroa. Saaristo-osakuntien menetykset vaihtelivat ja olivat yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savon saaristo-osakunnista Hirvensalmi menettää vuonna 2015 saaristolisää noin euroa, Mikkeli noin euroa ja Savonlinna noin euroa vuoteen 2014 verrattuna. Valtionosuusjärjestelmän sisäiset muutokset eivät lisää valtion kustannuksia. Kuntatasolla osuuksien uudelleen allokointi sen sijaan tuottaa voittajia ja häviäjiä. Uuden valtionosuusjärjestelmän muutosten laskennalliset vaikutukset kokonaisuudessaan kaikki valtionosuustekijät huomioiden vuoden 2014 tasossa lisäävät Mikkelin valtionosuutta n. 6,6 milj. euroa, mutta vähentävät Savonlinnan valtionosuuksia n. 1,8 milj. euroa. Kun otetaan huomioon vielä se, että Mikkelin veroprosentti ennen valtionosuusjärjestelmän muutoksia oli 20 % ja Savonlinnan 22 %, voidaan todeta muutosten olevan kohtuuttomia Savonlinnan kaupungin kannalta. Savonlinnan kaupungin menettämät valtion työpaikat Savonlinnan kaltaiset aluekeskuskaupungit ovat joutuneet väliinputoajan asemaan valtion työpaikkojen uudelleenorganisoinnissa ja alueellistamisessa. Valtion työpaikkoja on alueellistettu vain maakuntakeskuksiin samalla kun maakunnan sisällä tehtävät valtion paikallishallintoratkaisut vievät työpaikkoja aluekeskuksista maakuntakeskuksiin. Savonlinnan kaupunki onkin menettänyt viimeisten 15 vuoden aikana n. 300 valtion työpaikkaa. Yliopiston kansainvälisen viestinnän laitoksen menetys sen siirryttyä vuoden 2009 syksyllä Joensuuhun, jonka seurauksena Savonlinna menetti noin 120 työpaikkaa. Yksikössä opiskeli 360 opiskelijaa. Erilaisissa valtion aluehallintoyksikköjen uudelleenorganisoinneissa on Savonlinna aina menettänyt oman paikallishallintoyksikköaseman sekä työpaikkoja toimintojen hallinnon keskittyessä maakuntakeskukseen Mikkeliin. Puolustusvoimien varikko lakkautui vuoden 2008 alusta ja työpaikat siirrettiin Mikkeliin. Samoin esimerkiksi VR on siirtänyt toimintojaan ja kymmeniä työpaikkoja Imatralle. MEK:in contact center lakkautettiin Savonlinnasta Lisäksi on menetetty mm: Finnair 27, Aholahden sotilasvarikko 14, työpaikat Mikkeliin, sotilaspiiri Mikkeliin, 20 työpaikkaa, tulli, Posti-Tele varikko, syyttäjätoimisto ja ulosotto Mikkeliin, verotoimiston lakkauttaminen ja keskuspaikka Mikkeliin, luotsipiiri Lappeenrantaan.

4 4(7) Päivystysasetus nostaa kustannuksia Uuden päivystysasetuksen myötä Savonlinnan keskussairaalassa ei enää synnytetä ja leikkaustoiminta on matalan komplikaatioriskin päivystystoimintaa, päiväkirurgiaa ja elektiivistä kirurgiaa. Muutokset koskettavat myös tehohoitoa, sisätauteja, ensihoitoa ja päivystystä. Muutokset ovat käynnistyneet vuoden 2015 aikana ja jo nyt voidaan todeta, että ostot naapurisairaaloista ovat päivystysasetuksen myötä kasvaneet merkittävästi. Esimerkiksi ostot muista erikoissairaanhoidon yksiköistä olivat vuoden 2015 kesäkuussa 1,4 milj. suuremmat kuin vastaavana aikana v On arvioitu, että vuositasolla kustannukset kasvavat noin 3 milj.. Lisäksi potilaiden kuljettaminen aiheuttanee kuljetuskapasiteetin lisäämisen tarpeen, jonka kustannus sekin on jo yhden varustellun auton osalta 0,7 milj., kuljetuskustannusten kasvusta puhumattakaan. Merkittävä riski on ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sekä osaajien siirtyminen toisaalle toimintojen muuttuessa. Sairaanhoidollinen koulutus on myös uhattuna, mikäli koulutukseen liittyvät harjoittelupaikat vähentyvät. Savonlinnan kaupunki esittää: 1. Savonlinna nimetään saaristokunnaksi, 2. valtionosuuslakia ja -järjestelmää tarkistetaan niin, että saaristo-osakunnille palautetaan valtionosuusuudistuksessa menetetyt valtionosuudet 3. syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. 2. Savonlinna erikoistuneeksi biotalouden keskukseksi esitykset hallituksen biotalouden ja puhtaiden teknologioiden kärkihankkeiksi Biotalous Savonlinnassa Savonlinna on puunkäytöllä ja tuotannolla mitattuna Suomen tärkein mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä. Metsä-Wood Oy Punkaharjun kertopuu- sekä vaneritehdas on erittäin merkittävä kuusitukkipuun käyttäjä. UPM:n Savonlinnan vaneritehdas jalostaa koivutukkia vaneriksi (tuotanto k-m3) ja tehtaiden yhteydessä on merkittävää bioenergian (lämpö ja sähkö) tuotantoa. Metsäbiomassan jalostuksessa käytettävien tuotantoteknologioiden hallinta on tärkeä osa Suomen biotaloutta. Savonlinnassa sijaitsee useita maailman johtavia biotalouden teknologiatoimittajayrityksiä, joiden liiketoiminta on globaalia. Andritz Oy:llä on Savonlinnassa lähes 400 työpaikkaa ja Savonlinnassa kehitetään ja valmistetaan sellutehtaan kuitulinjan laitteistoja sekä tarjotaan teollisia palveluja metsäteollisuusyrityksille globaalisti. Tähän osaamisen perustuen Andritz ja sen Savonlinnassa sijaitsevat yksiköt ovatkin tärkein yksittäinen toimittaja Metsä-Fibre Oy:n Äänekosken uudelle biotuotetehtaalle. Vesien puhdistuksen sekä puhdistamolietteiden käsittelyn alalla savonlinnalainen Aquaflow Oy on metsäteollisuuden vesien käsittelyprosessien johtava toimittaja maailmassa. Yritys on osa maailman johtavaa vesialan yritystä (Veolia Environnement) ja Savonlinnan tytäryhtiö operoi metsäteollisuuden vesien puhdistusalalla globaalisti sekä yhdyskunta- ja kaivosvesien puhdistuksen aloilla Suomen ja Baltian alueella. Lisäksi Savonlinnassa toimii useita pk-yrityksiä, joilla on tärkeä rooli Suomen metsäbiotalouden tuotteiden ja valmistusprosessien uudistamisessa (esim. Wetend Technologies Oy). Alueelle on myös syntymässä uutta startup-yritystoimintaa sektorille, mistä hyvänä esimerkkinä on Carbon Reuse Finland Oy, joka kaupallistaa Savonlinnassa kehitettyä teknologiaa savukaasujen hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Tavoitteena on referenssilaitoksen investointi Suomeen ja teknologian kansainvälinen vienti.

5 5(7) Metsäbiotalouden sekä vesiteknologian tutkimusosaaminen on Savonlinnassa vahvaa. Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun yksikkö (n. 25 työntekijää) tekee uraauurtavaa tutkimustyötä Suomen puuston kasvun tehostamiseksi, metsien kasvun tehostamiseksi sekä puun uusien käyttömuotojen kehittämiseksi. Enonkoskella toimii myös Järvi-Suomen arvokkaiden kalakantojen ja Sinisen Biotalouden kannalta tärkeä LUKEn kalatalouden yksikkö. Mikkelin AMK:n Savonlinnan Kuitulaboratorio on kansallisesti merkittävä tutkimus- ja pilotointikeskus, joka on ollut edistämässä uusien merkittävien alan innovaatioiden tuottamisessa metsäbiojalostuksen, kuitu- sekä vesiteknologian alalla. Yksikköä ollaan laajentamassa ja laboratorio tulee palvelemaan Suomen tasolla kuidun jalostuksen uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseksi. MAMK Oy:n kuitulaboratorio on mittakaavaltaan lähellä VTT Espoon Bioruukki-pilotointikeskusta ja sisällöllisesti se täydentää erinomaisesti Pääkaupunkiseudun (VTT, Aalto) biotalouden tutkimuskeskusverkostoa kansallisella tasolla. Tärkeimpänä uutena avauksena on mikrokiteisen selluloosan koeympäristö ja uusien tuotesovellusten tutkimus ja kehittäminen mm. karjan rehuparanteiksi. Sovellukselle odotetaan maailmanlaajuista markkinaa. Tässä yhteistyössä on mukana Aalto yliopisto sekä yrityksiä. Savonlinnaan on myös suunnitteilla kokonaan uusia biotalouden investointeja bioöljyn tuotantoon sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden jalostamiseen. GreenFuel Nordic Oy on ainoa suomalainen yhtiö, jolla on olemassa valmis investointiohjelma hallituksen esittämien nestemäisten polttoaineiden tuotantotavoitteiden saavuttamiseen. Savonlinnan vahvuuksien hyödyntäminen osana Suomen biotalousstrategiaa esitykset kärkihankkeiksi Savonlinnan vahvuuksien hyödyntäminen on tärkeä osa Suomen biotalouden ja puhtaiden teknologioiden kärkihankeohjelman toteuttamista. Savonlinnan kaupunki esittää neljän hankkeen sisällyttämistä hallitusohjelmaan tästä lähtökohdasta. Kärkihanke-esitykset ovat: 1. Mikrokiteisen selluloosan referenssilaitos 2. GreenFuelNordic Oy:n bioöljyinvestointi 3. Hiilidioksidin hyödyntämisen referenssilaitos (nestemäiseksi polttoaineeksi) 4. Biotalouden tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen Mikrokiteisen selluloosan tuotanto tutkimusinfran rakentaminen ja referenssilaitos Suomeen Suomessa on kehitetty uusi investointi- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyinen menetelmä (AaltoCell ) mikrokiteisen selluloosan valmistamiseksi. Mikrokiteistä selluloosaa (MCC) tuotetaan tällä hetkellä maailmassa noin t/a ja tuotannon arvo on noin puoli miljardia euroa. Tuotanto menee pääasiassa lääketeollisuuteen sekä elintarvikkeiden lisäaineeksi (tuotteella on FAOn E460 lisäainekoodi). Suomessa kehitetyn tuotantoteknologian avulla tuote voidaan levittää uusille volyymimarkkinoille rehuparanne, komposiitti-, muovi- ja elintarviketeollisuuteen. Referenssilaitoksen toteuttaminen mahdollistaa mittavan vientipotentiaalin sekä kokonaan uuden jatkojalostusreitin selluloosan (puukuidun) jatkojalostamiselle osana suomalaista erikoistuvaa biotaloutta. Mikrokiteisen selluloosan tuotantolaitosten toimittamisesta voidaan rakentaa Suomeen myös uutta teknologiateollisuuden vientiä. Suomeen on mahdollista sijoittaa useita MCCtuotantolaitoksia ja niiden tuotanto- ja ylläpito voi luoda Suomeen vuoteen 2020 mennessä 300 työpaikkaa uusiutuvaan metsäteollisuuteen sekä 200 työpaikkaa laitoksia toteuttavaan teknologiateollisuuteen alihankintoineen. Rerefenssilaitoksen tuotanto olisi vuodessa bdt/a ja investointikustannus 28 miljoonaa euroa. Esitämme että hallituksen kärkiohjelma tukee tämän merkittävän referenssilaitoksen investointia Suomeen 14 miljoonalla eurolla (50 prosenttia kokonaisinvestoinnista). Laitos voisi olla ns. integroitu

6 6(7) selluteollisuuden yhteyteen tai ns. stand alone laitos. Stand alone laitos voisi sijaita Savonlinnassa, jossa on olemassa MAMK Oy:n ja Aalto-yliopiston yhteistyössä toteuttama pilot-ympäristö mikrokiteisen selluloosan tuotantoprosessin ja eri tuotteiden kehittämiseksi. Savonlinnassa onlisäksi alan kehityksen kärjessä olevaa kansainvälistä teknologiateollisuutta (Andritz Oy). Hanke on ns. kohdekatalogi-hankkeena myös Invest In Finland valmistelemassa Biotalouden kasvuohjelmassa, koska laitoksen pääinvestoijaksi ja operaattoriksi tulee Suomeen houkutella kansainvälinen sijoittaja esimerkiksi eläinrehu- tai kemian teollisuudesta. Biotalouden kasvuohjelman invest in toimintojen käynnistäminen tukisi tämän hankkeen lisäksi useita muita merkittäviä biotalouden kansainvälisiä investointeja Suomeen. Bioöljyn tuotantolaitos Green Fuel Nordicilla on tarjolla ainoa valmis investointiohjelma, jolla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet nestemäisissä biopolttoaineissa. Konsepti on energiapuuhun perustuva bioöljyn tuotanto, ja laitoksia on suunnitteilla Iisalmeen, Savonlinnaan ja Lieksaan. Yhden laitoksen CAPEX on noin 50 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset 3 laitoksen investointiohjelmalla: - Bioöljyn tuotanto ja logistiikka (ml. raaka-aine) yhteensä 600 htv - Investointivaihe yhteensä Bioöljyn jalostaminen puupohjaiseksi biodieseliks tarjoaa merkittävän lisämahdollisuuden Suomelle - Huoltovarmuus ja energiaomavaraisuuden lisääminen - Kauppataseen myönteinen kehitys tuontiöljyriippuvuuden vähentyessä Hiilidioksidin talteenotto ja jalostus nestemäiseksi polttoaineeksi (metanoli) referenssilaitos Suomeen Suomessa on kehitetty uusi investointi- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyinen menetelmä hiilidioksidin talteenottoon voimalaitosten ja teollisuuden energiajärjestelmien savukaasuista (Savonlinnassa toimiva Carbonreuse Finland Oy). Hiilidioksidin talteenotto ja jatkojalostus polttoaineiksi ja kemikaaleiksi tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen lisäämiseksi Cleantech- ja biotalouden alalla. Erittäin merkittävä mahdollisuus on metsäteollisuuden (selluteollisuuden) yhteyteen sijoitettavat talteenotto- ja jatkojalostuslaitokset. Metsäteollisuuden jäteliemien polttaminen soodakattiloissa tuottaa merkittävän määrän sähköä, josta osa voidaan varastoida nestemäiseksi polttoaineeksi eli metanoliksi (sähköä tarvitaan vedyn tuottamiseen). Näin parannetaan sekä ilmasto- että energiatehokkuutta. Euroopassa on ensimmäiset pilot-laitokset olemassa, jossa teollisuuden tuottama kasvihuonekaasu (hiilidioksidi) hyödynnetään kemikaalien valmistuksen raaka-aineena. Edelläkävijä tässä kehityksessä on saksalainen kemian teollisuus ja on uhka, että Suomi jää jälkeen tästä kehityksestä. Referenssilaitoksen toteuttaminen mahdollistaa mittavan vientipotentiaalin sekä hiilidioksidin talteenottolaitosten osalta että sen jatkojalosteiden ja niiden tuotantoteknologian osalta. Hiilidioksidin talteenottolaitosten toteuttaminen työllistää Suomessa alihankkijoineen 500 henkeä viiden vuoden kuluttua. Sen jatkojalostukseen ja teknologia-/vihreän kemian teollisuuteen voidaan luoda lisäksi 1500 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Referenssilaitos, jossa savukaasuista talteen otettu hiilidioksidi hyödynnetään nestemäisen metanolin tuotantoon mahdollistaa tuotteen jakelun ajoneuvojen polttoainekäyttöön ilman uutta infrarakentamista. Metanoli on bensiinin tapaan normaalisti neste, eikä siis tarvitse uusia putkiverkostoja, kaasuterminaaleja, kuljetuskalustoa tai uusia varmuusvarastoja ja se voidaan jaella kuluttajille olemassa olevan jakeluverkoston kautta. Ajoneuvoihin tarvitaan vain pieni modifikaatio (n. 200 ) eli flexfuel versio. Tällainen versio on kaikilla isommilla autonvalmistajilla jo olemassa. Ajoneuvojen polttoaineen tarvitsema raakaöljy maksaa n. 2 3 miljardia /vuosi, ja se on säästettävissä vaihtotaseesta.

7 7(7) Rerefenssilaitos voidaan toteuttaa ns. puoliteollisessa mittakaavassa ja hallituksen ns. kärkiohjelmahankkeelle esitetään sen rahoittamiseksi investointi- ja kehittämistukena 8 miljoonan euron panostusta. Biotalouden ja puhtaiden teknologioiden kehittämis- ja pilotointiympäristön sekä tutkimuksen rahoitus Savonlinnassa Biotalouden ja puhtaiden teknologioiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkihankkeeksi Savonlinna esittää että TEM/OKM tukee Savonlinnan mikrokiteisen selluloosan tutkimusinfraa ja MAMK Oy:n sekä Aalto yliopiston yhteistyötä biotalouden ja puhtaiden teknologioiden aloilla Savonlinnassa yhteensä 2.5 miljoonalla eurolla sekä varmistaa LUKEn Savonlinnan toimintojen pitkäjänteisen rahoituksen. Esitämme lisäksi, että TEM tukee LUKEn kanssa yhdessä kehitettävän puubiomassan kuumavesiuutto-prosessi- ja tuotedemonstraatiohanketta Savonlinnassa 4 miljoonalla eurolla.