SISÄLLYSLUETTELO VALINNAISAINEIDEN VALINTAOHJEITA... 2 VALINNAISAINEET LUOKKALAISEN VALINTAKORTTI

Transkriptio

1 7.-luokkalaisille

2 SISÄLLYSLUETTELO VALINNAISAINEIDEN VALINTAOHJEITA... 2 VALINNAISAINEET... 3 KIELET... 3 SAKSA... 3 RANSKA... 3 TEKSTIILITYÖ... 5 TEKNINEN TYÖ... 6 LUONTO JA YMPÄRISTÖ... 7 KOTITALOUS... 9 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA LIIKUNTA KUVATAIDE MUSIIKKI DRAAMA, TEATTERI JA MEDIA LUOKKALAISEN VALINTAKORTTI

3 VALINNAISAINEIDEN VALINTAOHJEITA YLEISTÄ tämän ryhmän oppiaineita kutsutaan valinnaisaineiksi ryhmästä valitaan kolme valinnaisainetta valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokan ajan kaksi tuntia viikossa ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden pääsyvaatimukset eivät perustu valinnaisaineisiin valinnaisaineista annetaan numeroarviointi VALINNAN TEKEMINEN valinta merkitään valintakortin ruutuihin kiinnostus- /tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1, 2 ja 3 varalle merkitään kaksi valintaa numeroilla 4 ja 5 2

4 VALINNAISAINEET KIELET SAKSA Saksaa puhuu äidinkielenään n. 120 miljoonaa ihmistä lähinnä Saksan liittotasavallassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Saksa on tärkeä kieli talouden, liike-elämän, tieteen, matkailun ja kulttuurin aloilla. Euroopan Unionin myötä sen asema on entisestään vahvistunut. Saksan kielen osaaminen on hyödyllistä jatko-opintojen ja työelämän kannalta. Monipuolinen kielitaito on valtti työelämässä. Pelkkä englanti ei enää riitä vaan työpaikkahaastatteluissa kysytään todennäköisesti myös muiden kielten taitoja. Ylimääräinen vieras kieli kannattaa valita nyt. Peruskoulun jälkeen voit jatkaa saksan opintojasi joko lukiossa tai jossain muussa keskiasteen oppilaitoksessa. Tarjoamme Sinulle yläkoulun 8. ja 9. luokalla neljä kurssia, joiden aikana saat - itsestäsi riippuen - vahvat saksan kielen perustaidot kaikilla kielen osa-alueilla. Lisäksi pääset tutustumaan saksankielisten ihmisten kulttuuriin, tapaan elää ja ajatella. RANSKA 8. lk Opiskelun tavoitteena on herättää oppilaan mielenkiinto ranskan kieleen, kulttuuriin ja romaaniseen kielialueeseen. Ranskan kieli on maailman kieli; n. 300 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa ymmärtää ranskaa. Ranska on Euroopan kieli; se on EU:n virallinen kieli, yhdentyvän Euroopan tärkeiden kaupunkien Brysselin ja Strasbourgin, mutta myös Geneven, Luxemburgin ja tietysti Pariisin kieli. Ensimmäisten kurssien aikana tutustutaan ranskan kielen äänteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään ääntämiseen ja intonaation harjoittamiseen. Lisäksi kursseilla perehdytään ranskalaiseen puheympäristöön ja arkiaskareihin. Opetellaan ymmärtämään ja käyttämään tavallisia tervehdyksiä, esittäytymään sekä esittämään erilaisia pyyntöjä ja kysymyksiä. 9. lk Yhdeksännen luokan kursseilla kerrataan ja laajennetaan 8. luokalla opittua kieliaineistoa. Tutustutaan ranskalaiseen perhe- ja asuinympäristöön, asioimiseen sekä harrastus- ja työelämään. Totutellaan edelleen ymmärtämän jokapäiväiseen elämään liittyviä viestintätilanteita ja reagoimaan niihin joustavasti. Lisäksi tutustutaan matkustamiseen, ateriointiin, asioimiseen, palveluihin ja opastamiseen ranskankielisessä ympäristössä. Kurssien aiheisiin liittyviä tapahtumia sekä omia kokemuksia ja mielipiteitä selostetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. B2-KIELI (RANSKA JA SAKSA) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 3

5 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Puhuminen ja kirjoittaminen: A1.1 A1.2 Kuullun- ja luetunymmärtäminen A1.2 A1.3 Taitotaso A1 A1.1 A1.2 Kielitaidon alkeiden hallinta Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Puhuminen Kirjoittaminen Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovai- lyhyin ilmaisuin. kutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja nusiinlökohtaiset turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleimerot kirjaimin, merkitä muistiin henki- perustietonsa ja kirjoittaa Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. toistoja ja katkoksia. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, Osaa hyvin suppean perussanaston ja mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. ja ilmauksia. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.2 A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito Toimiva alkeiskielitaito Kuullunymmärtäminen Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Luetunymmärtäminen Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. 4

6 TEKSTIILITYÖ 8. lk Valinnaisen tekstiilityön tavoitteena on aiemmin opittujen tietojen ja taitojen syventäminen ja laajentaminen. Valinnaisen tekstiilityön sisällöt lk: -ompelu: joustava materiaali vuoritettu vaate vauvan vaatetus -neulonta/ virkkaus: neulevaatteen suunnittelu ja toteutus -kankaanpainanta: silkkipainokuvan suunnittelu ja toteutus -kudonta: kankaan kutominen kangaspuissa -kirjonta: tilkkutyöt perinnekirjonta / konekirjonta -erikoistekniikat: huovutus / silkkimaalaus / marmorointi / värjäys / poistovärjäys / batiikki -tekstiilitieto: kuluttajakasvatus tekstiilihistoria -oma asu: ompelua, neulontaa, virkkausta, kankaanpainantaa Oppilaan oman kiinnostuksen mukaan on mahdollista painottaa jotain osa-aluetta ja vastaavasti tehdä jostakin alueesta pienempiä töitä. Suunnitellaan ja ommellaan vaatteita itselle. Opitaan käyttämään ompelukonetta ja saumuria monipuolisesti. Valmistetaan käyttö- tai koristetekstiili käsin tai koneella kirjoen/tilkkutyötekniikalla. Neulotaan/virkataan vaate itselle tai lapselle. Tutustutaan koneneulontaan. Opitaan silkkipainotekniikka ja valmistetaan itse painetusta kankaasta vaate tai kodintekstiili. 9. lk Suunnitellaan ja ommellaan vaatteita itselle ja vauvalle/leikki-ikäiselle. Kudotaan oman suunnitelman mukaan kangas ja valmistetaan siitä esim. reppu. Tutustutaan tekstiilityön erikoistekniikoihin (silkkimaalaus, huovutus, marmorointi, batiikki, värjäys, nahan ja turkiksen ompelu). Oppilaan oman kiinnostuksen mukaan on mahdollista painottaa jotain osa-aluetta ja vastaavasti tehdä jostakin alueesta pienempiä töitä. VALINNAISEN TEKSTIILITYÖN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa 5

7 osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. TEKNINEN TYÖ 8. ja 9. lk Puutyö- ja metallityö- sekä sähköelektroniikka- ja koneoppia Tavoite: - raaka-aineiden käsittelyn ja työstämisen perusmenetelmien hallinnan oppiminen ja parantaminen - teorian ja käytännön työn yhteen soveltaminen - oma-aloitteisuuden ja luovuuden kehittäminen käytännön työn avulla - teknisen alan perustietojen ja taitojen antaminen - auttaa selviytymään nykypäivän teknistyvän yhteiskunnan ongelmatilanteissa - tukea kulttuuriperinteen siirtymistä Sisältö: - 7 lk:lla opittujen asioiden kertaus ja syventäminen - koneellinen puuntyöstö - puuesineiden suunnittelu ja valmistus - puun pintakäsittely - puuliitosten teko - huonekalujen kunnostus ja korjaus - heloitustyöt (lukot, saranat) 6

8 - metallien työstö - metalliesineiden valmistusprosessi - metallien pintakäsittelytavat - hitsausmenetelmät - metallin sorvaus - metallien taonta - työturvallisuus Arviointi: Keskeiset arvioinnin kohteet ovat oppilaan näytöt työnteossa, ahkeruudessa ja kiinnostuneisuudessa sekä kehittyminen ja työtaito. Valmistettavan työn arviointi perustuu tekniseen suunnitteluun (ohjattu suunnittelu, dokumentoitu), valmistamiseen ja itsearviointiin (käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta). Arvioinnissa toteutetaan Simon perusopetuksen OPS:n (2005) käsityön päättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8. LUONTO JA YMPÄRISTÖ TAVOITTEET - tutustuminen kotiseudun perinteisiin ja uusiin luontoon liittyviin elinkeinoihin - kotiseututietouden lisääminen - kotiseudun arvostuksen lisääminen - harrastuksen herättäminen - yrittäjyyteen kannustaminen - retkeily- ja erätaitojen oppiminen - ryhmään sopeutuminen ja yhteisvastuuseen kasvaminen - luontoelämysten kokeminen SISÄLLÖT Kalastus ja luontomatkailu - kalalajit - kalastusvälineet - kala- ja kalavesitutkimus - Simojoki kalastusmatkailukohteena - vierailu Länsi-Lapin ammatti-instituutin kalatalousyksikköön Simossa - kartan käyttö - luonnonvalokuvaus - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - marja- ja/tai sieniretki Kalastus harrastuksena - kalastusperhojen sidontaa (hyönteisjäljitelmiä, lohiperhoja) - kalastusretki Metsätalous - metsätalouden merkitys - Simon metsät 7

9 Metsästys - metsätyypit - metsän uudistus ja hoito - puunkorjuu - metsien monikäyttö - vierailuja Stora Enson tehtaalle Veitsiluotoon ja metsätyökohteisiin - metsäretkiä - metsästystapoihin tutustumista yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen ja järjestöjen kanssa - metsästysvideoita Ympäristönhoito - kestävän kehityksen periaatteet - globaaleihin ja alueellisiin ympäristöongelmiin tutustuminen kirjallisten töiden avulla - viihtyisä ympäristö - koulun pihaistutusten hoito ja mahdolliset muut lähiympäristön hoitotyöt TYÖTAVAT - opettajajohtoinen opetus - parityöt/ryhmätyöt - omatoiminen työ - toiminnalliset retket - tutustumiskäynnit - ympäristönhoitotyöt ARVIOINTI Valinnaisaineen arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jossa painopiste on osallistuminen erilaisiin, aiheeseen kuuluviin, käytännön tehtäviin ja vierailuihin. Arvioinnin tukena ovat kirjalliset työt ja testit. Tärkeällä sijalla arvioinnissa ovat myös harrastuneisuus ja hyvät valmiudet työskennellä ryhmässä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon aihepiiriin liittyvissä kisoissa menestyminen. 8

10 KOTITALOUS Valinnaisessa kotitaloudessa laajennetaan ja syvennetään seitsemännellä luokalla opittuja perustaitoja ja tietoja. VUOSILUOKKA 8 - opiskelu painottuu ruoanvalmistukseen ja leivontaan, samalla kerrataan puhtaanapito ja vaatehuoltoasioita - kalenterivuoden juhlat ja perhejuhlat - suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen, perinneruoat ja leivonnaiset - ateriasuunnittelu - erityisruokavaliotietouden syventäminen - taloudellisuus ja kuluttaja-asiat - työskentely tapahtuu yksilöittäin, pareittain ja ryhmässä LISÄKSI VUOSILUOKKA 9 - kansainvälinen tapakulttuuri - kansainväliset keittiöt - erilaiset ruokailutilanteet - koti- ja ympäristöasiat VALINNAISEN KOTITALOUDEN PÄÄTTÖARVIOPINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas Käytännön työtaidot soveltaa usein oppimaansa selviää yksin useimmista tehtävistä osoittaa suunnitelmallisuutta ja oma-aloitteisuutta työskentelee melko sujuvasti huolehtii yleensä töistään Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot on yhteistyökykyinen työskentelee kaikkien kanssa ottaa toiset huomioon ottaa vastuuta Tiedon hankinta- ja käsittelytaidot seuraa ohjeita osaa etsiä ja soveltaa tietoa Kouluaktiivisuus osoittaa kiinnostuneisuutta on yritteliäs tekee tehtävänsä suorittaa kotitehtävänsä 9

11 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Tavoitteet antaa oppilaille valmiudet käyttää tietokonetta monipuolisena työvälineenä antaa tilaisuus oppimiseen aktiivisen tekemisen avulla tukea oppilaiden itsetuntoa antamalla oppilaalle tilaisuus kokea onnistumisen iloa työnsä tuloksista kannustaa oppilaita luovaan ajatteluun sekä ideoiden kokeilemiseen ja toteuttamiseen opettaa hyviä ja monipuolisia työtapoja kuten projekti- ja ryhmätyötapoja sekä ihmissuhdetaitoja. Sisällöt Oppilas oppii tuntemaan tietokoneen rakennetta ja kokoonpanoa sekä tietää, kuinka tieto esitetään koneessa. Oppilas saa valmiudet tietokonelaitteistojen vertailuun esim. koneen ostotilanteessa. Opetellaan käyttämään Internetiä tiedon hankintaan ja suhtautumaan kriittisesti verkosta löytyvään aineistoon. Oppilas oppii käyttämään kuvankäsittelyohjelman perustyökaluja sekä skannaamaan kuvia ja piirustuksia. Opetellaan käyttämään digikameraa että digivideokameraa sekä kuvien ja videoiden muokkausohjelmia. Harjoitustyönä tehdään animaatioita ja lyhytelokuvia oppilaiden omista aiheista harrastuneisuuden mukaan. Oppilas oppii tekemään omat Internet-kotisivut. Pienien harjoitusten esim. nimitarrojen, cd-kansien, korttien, esitteiden, asiakirjojen ja muiden julkaisujen avulla opetellaan tekstinkäsittelyyn liittyviä asioita. Opetellaan tekemään animoituja diaesityksiä. Harjoitustyönä tehdään diaesityksiä koulun tapahtumista ja projekteista, joita esitetään muille koulun tilaisuuksissa. Jokaiselle oppilaalle hankitaan sähköpostiosoite ja harjoitellaan sähköpostin käyttöä. Oppilaat tekevät pieniä harjoituksia oppien käyttämään taulukkolaskentaa matematiikan apuna sekä tilastojen tulkinnassa. Lopuksi tehdään isompi harjoitustyö, jossa oppilaat suorittavat haastattelututkimuksen, analysoivat tulokset ja esittävät ne raportissa. Oppilaat tekevät tietokantoja kirjoista, musiikista, videoista ym. harrastuneisuuden mukaan. Oppilailla on mahdollisuus suorittaa tietokoneajokortti ja saada siitä erillinen diplomi. 10

12 Arviointi Kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen oppimäärän arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Arvioinnin perusteena on jatkuvan työskentelyn arviointi, saatujen tuotosten arviointi sekä mahdollisissa kokeissa saavutetut tulokset. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti oppilaan aktiivisuuteen, yritteliäisyyteen, huolellisuuteen ja harrastuneisuuteen. Myös taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään on arvioinnin kohteena. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas tuntee tietokoneen keskeisen rakenteen ja kokoonpanon sekä ymmärtää sen toimintaperiaatteen. Oppilas hallitsee tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, tietokantaohjelmien ja kuvankäsittelyn keskeiset periaatteet sekä niiden yhteiskäytön. Hallitsee tutkielmien tekemisen tietokonetta apuna käyttäen. Oppilas hallitsee sähköpostin käytön. Hän osaa käyttää Internetiä ja suorittaa hakuja sieltä sekä ymmärtää tietoturvan merkityksen. Oppilas pystyy tuottamaan itsenäisesti www-sivuja. LIIKUNTA 8. ja 9. lk Tavoitteet: Sisällöt: - syventää ja monipuolistaa opittuja liikuntataitoja - oppia ymmärtämään lajien vaatimia tekniikoita ja taktiikoita - oppia toimimaan sekaryhmissä vastakkainen sukupuoli huomioon ottaen - oppia lukemaan peliä - pallopelit - mailapelit - tutustumiset uusiin lajeihin (mm. keilaus) - jääpelit - ulkoliikunta Arviointi: Oppilas osoittaa kehittymis- ja yrittämishalua, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja aktiivisesti ryhmän parhaaksi ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun perin periaatteita opeteltavien lajien lajitaidot ja tiedot ovat hyvällä tasolla omaa hyvän fyysisen kunnon 11

13 KUVATAIDE Kuvataiteen opiskelu kehittää kykyä ymmärtää ja arvioida sitä moninaista kuvallista kulttuuria, jonka keskellä elämme taidetta, kuvallista viestintää ja ympäristöä. Opiskelussa keskeistä on oma kuvallinen työskentely, joka antaa tilaisuuden ajatusten, mielikuvien ja tunteiden ilmaisuun. Tavoitteet: Valinnaisen kuvataiteen tavoitteena on syventää ja laajentaa kuvallista osaamista, rohkaista kuvalliseen itseilmaisuun, kehittää mielikuvitusta ja luovan ongelmanratkaisun taitoja sekä herättää kiinnostus taiteeseen oman elämän rikastuttajana. Sisällöt: Valinnaisen kuvataiteen sisältöjä ovat kuvailmaisu, taiteentuntemus, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä kuvaviestintä. Niihin perehdytään kuvallisen työskentelyn kautta. Kurssilla työskennellään erilaisilla piirustus- ja maalausvälineillä (lyijykynä, hiili, tussi, liidut, puuvärit, vesi-, peite- ja akryylivärit) sekä kolmiulotteisesti muotoillen ja rakennellen vaihtelevista materiaaleista (esimerkiksi pahvi, savi, kipsi, kierrätysmateriaalit). Kokeillaan grafiikan menetelmiä (koho- ja laakapaino). Perehdytään kuvan perustekijöihin, sommittelun keinoihin ja värioppiin. Syvennytään taiteen ilmiöihin eri aikoina. Pyritään tekemään näyttelyvierailu ja harjoitellaan näyttelyn rakentamista. Harjoitellaan tilan kuvaamista ja tutustutaan joihinkin suomalaisen arkkitehtuurin keskeisiin tyylipiirteisiin. Toteutetaan ympäristötaideteos. Opetellaan esineen muotoilua. Kuvataan digitaalikameralla ja tehdään sarjakuvaa ja kuvitusta. Tutustutaan graafisen suunnittelun perusteisiin ja mainonnan kuviin. Työskentelyn lähtökohtina ovat taiteen kuvat ja ympäröivä kuvamaailma sekä omat aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Aihepiirejä ovat ihmisen kuvaaminen, eläimet, kasvit ja maisema sekä esinemaailma ja rakennettu ympäristö. Arviointi: Arviointi tapahtuu numerolla Arvioinnissa tarkastellaan sekä työskentelyprosessia että valmista tuotosta. Tuotosten arvioinnissa kiinnitetään huomiota omaperäisyyteen, kuvailmaisun keinojen hallintaan sekä välineiden ja materiaalien käytön osaamiseen. Työskentelyprosessin osalta arvioidaan ideointikykyä ja idean kehittämistä työn kuluessa sekä pitkäjänteisyyttä ja huolellisuutta työn loppuun saattamisessa. Lisäksi aktiivisuus ja parhaansa tekeminen vaikuttavat arviointiin. Oppilas arvioi myös itse omaa työskentelyään. 12

14 MUSIIKKI 8. ja 9. lk Valinnaisen musiikin opiskelussa syvennetään ja laajennetaan musiikillisia tietoja ja taitoja. Opiskelu painottuu musiikin tuottamiseen. Koulun ulkopuolinen musiikin harrastaminen ei ole valinnaisen musiikin opiskelun edellytys. Tärkeintä on oma innostus kehittää musiikillista osaamista omasta lähtötasosta lähtien. Tavoitteena on herättää jatkuva kiinnostus musiikkiharrastusta kohtaan. Valinnaisen musiikin kurssilla: - Syvennetään erilaisten musiikkityylien tuntemusta - Aänenkäytön ja laulun harjoituksia: laulusolistina toimiminen, stemmalaulu, yhtyelaulu, kuorolaulu - Bändikoulu, jossa opitaan bändisoitinten (rummut, basso, kitara, koskettimet) hallintaa ja yhteissoittoa. Mahdollisuus myös syventyä johonkin soittimeen oman kiinnostuksen mukaan. - Tutustumista paikalliseen musiikkielämään: konserttikäynnit, musiikkiteatterikäynnit, tutustuminen musiikkioppilaitoksiin ja musiikkialan ammatteihin. - Voidaan tutustua musiikkiteknologian käyttöön musiikin tekemisen apuna. - Projektiluontoista työskentelyä, esimerkiksi musiikkiesitysten valmistaminen koulun joulu- ja kevätjuhliin sekä muihin yhteisiin tapahtumiin, bändikonsertit, musiikkiteatterin tekeminen, omien nauhoitusten tekeminen ja omien sävellysten ja sovitusten tekeminen. VALINNAISEN MUSIIKIN ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas: Muuta - osallistuu lauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti - hallitsee opetuksessa käytettyjen soittimien perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon - osoittaa lisäksi kiinnostusta jonkin tietyn soittimen soittamiseen - osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa - pystyy seuraamaan kirjoitettua musiikkia, esim. teksti, sointukulku, nuottikuva, tabulatuuri tms. - osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan - kykenee joidenkin musiikin ominaispiirteiden avulla tunnistamaan ja erottamaan populaarimusiikin, maailmanmusiikin ja taidemusiikin keskeisiä tyylejä ja aikakausia - osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä - osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. - kantaa vastuuta ryhmän projekteissa ja esityksissä - työskentelyprosessin arviointi on osa arviointia - käyttäytyminen voi vaikuttaa arviointiin, mikäli se johtaa siihen, että työskentelyn tavoitteita ei saavuteta - harrastuneisuus voi ilmetä parempana mahdollisuutena osaamisessa 13

15 DRAAMA, TEATTERI JA MEDIA 8. ja 9. lk Opetuksen tarkoituksena on rohkaista oppilasta käyttämään ilmaisunsa ja osaamisensa eri puolia. Työskentelyssä käytetään ilmaisutaidon erilaisia harjoitteista ja menetelmiä. Ryhmän työskentelyyn pyritään luomaan turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, joka rohkaisee osallistujaa ja poistaa tarpeetonta itsekritiikkiä ja kasvattaa tervettä itsetuntoa. Aineen laajuus on 2 vuosiviikkotuntia/lukuvuosi. TAVOITTEET: - kehittää ilmaisutaitoja monipuolisesti - rohkaista esiintymiseen - lisätä tietoja ja taitoja teatterityöstä ja mediasta - kasvattaa pitkäjännitteisyyteen - tuottaa vähintään yksi näytelmä- musikaali- tai videoelokuvaesitys SISÄLLÖT: Draama ja teatteri: - ilmaisutaidon harjoituksia, improvisaatiota, pienoisnäytelmiä, sketsejä - roolityötä näyttämöllä ja videotuotoksissa - lavastesuunnittelua (pienoismallit), maskeeraus (erikoistyöt esim. ruhjeet, haavat) - valaistussuunnittelua - ääni- ja tehostesuunnittelua - ohjausta Media: - erilaisia videotuotoksia: dokumentti, animaatio, draama, kauhu- ja musiikkivideo, ryhmän esitysten videointi - videoeditointi, efektit ja jälkikäsittely - videoelokuvan käsikirjoitus, toteutus ja esittäminen - tuotosten katselu ja kritiikkiä ARVIOINTI Arvosteluun vaikuttavat oppilaan kiinnostus esiintymiseen, kyky tehdä yhteistyötä, keskittymiskyky ja taito käyttää omaa persoonaa työvälineenä. Merkittävää on myös se, miten rakentavasti oppilas osallistuu oppituntien kulkuun. 14

16 7-LUOKKALAISEN VALINTAKORTTI Oppilaan nimi Luokka VALINNAISAINEET 8. JA 9. LUOKALLE 1. B2 KIELI SAKSA 2. DRAAMA, TEATTERI JA MEDIA 3. KOTITALOUS 4. KUVATAIDE 5. LIIKUNTA 6. LUONTO JA YMPÄRISTÖ 7. MUSIIKKI 8. TEKNINEN TYÖ 9. TEKSTIILITYÖ 10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA kolme oppiainetta/ 2 h vko kaksi varavalintaa (merkintä 1,2,3 / 4,5) RANSKA Yhteensä 6 h / vko Simossa päivänä kuuta 2012 Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Valintakortti palautetaan opinto-ohjaajalle viimeistään