Mitä? Miten? Milloin? helsinginyrittajat.fi

Transkriptio

1 helsinginyrittajat.fi Mitä? Miten? Milloin? KOULUTUSTA YRITTÄJILLE KASVUA YRITYKSIIN ELI KyKyä! Yrittäjille suunnatun liiketoimintakoulutuksen tarpeen ja tarjonnan kohtaannosta

2 Alkusanat Koulutuksen ja työelämän myös yrittämisen rajapinta on kiehtova. Koulutuksen ja työnteon rajapintaa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. On totta, että esimerkiksi itsensä sivistämisellä on sinänsä arvokas itseisarvo. Tilastollisesti ja keskimääräisesti voimme olla maailman huippua koulutuksen saralla. Sitä en kiistä. Paikoin kolikon toinen puoli on siinä, että kouluja kyllä käydään, mutta ei niin, että pärjättäisiin töissä. Totta kai on niin, että suoraan koulun penkiltä töihin tullut ei voi olla heti expertti sitä on joskus vaikeaa olla pitkänkin työhistorian jälkeen mutta olen huolissani siitä, että koulutustason noustessa käytännön osaaminen on voinut jäädä taustalle. Koulutukseen liittyy myös osaamisen hankkiminen ja päivittäminen matkan varrella. Erilaisen aikuiskoulutuksen pitäisi pystyä suhteellisen ketterästi vastaamaan kulloisinkiin tarpeisiin. Näin on myös yrittäjille suunnatun liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen suhteen. Ollaksemme pääkaupungin yrittäjän asialla myös koulutuspuolen asioiden kanssa, päätimme kysyä, mitä liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta jäsenemme tarvitsevat, ja miten tuohon tarpeeseen vastataan. Näiden kyselyjen tulosten pohjalta syntyi tämä julkaisu. Mukana on myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyövalmiutta koskevaa aineistoa. Kaiken a ja o kun on siinä, että yritysten ja oppialaitosten on puolin ja toisin tiedettävä, missä mennään. Johdanto Helsingin Yrittäjien Koulutusta yrittäjille Kasvua yrityksiin eli KyKy-hanke on yrittäjille suunnatun, liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen koordinointihanke. Hankkeen seurauksena yrittäjä löytää nykyistä paremmin tarvitsemaansa koulutusta. Hankkeen ydin on lisätä yrittäjien ja koulutusta tuottavien instanssien keskusteluyhteyttä niin, että koulutuksen tuottajat pystyvät niin halutessaan kohdentamaan tarjontaansa yrittäjien tarpeiden mukaisesti. KyKy-hanke käynnistyi selvitysvaiheella elokuussa Selvitysvaiheessa kartoitettiin yrittäjille suunnatun liiketoimintakoulutuksen tarvetta ja tarjontaa. Hankkeen yleisesitteessä vedotaankin Yrittäjä! Tarvitsemme tietoa liiketoimintaa tukevista koulutustarpeistasi ja Koulutuksen tuottaja! Tarvitsemme tietoa yrittäjien liiketoimintaa tukevasta koulutustarjonnastasi. Tässä julkaisussa kootaan näiden vetoomusten pohjalta tehtyjen kyselyjen tulokset yhteen ja kerrotaan johtopäätöksistä. Mikäli koulutuksen tuottajat hyödyntävät tätä tietoa, yrittäjille suunnatun liiketoimintakoulutusken kohtaanto paranee. KyKy-hankkeen selvitysvaihe päättyi kesällä Jo hyvin varhaisessa vaiheessa määriteltiin tavoitteeksi jatkovaihe: käytännönläheinen palvelu, johon kootaan yrittäjille suunnattua liiketoimintaa tukevaa koulutusta. Palvelusta on muotoutumassa internetiin hakukoneen omainen koulutusportaali toripalvelu josta yrittäjät löytävät nykyistä helpommin tarvitsemaansa liiketoimintakoulutusta, ja jonka avulla koulutuksen tuottajat tavoittavat yrittäjiä. Valmistelussa on siis nettipohjainen yrittäjän koulutustori, jonne koulutuksen tuottajat ovat enemmän kuin tervetulleita! Hankkeessa ei siis ole häviäjiä, koska Pietarin kalansaalis hyödyttää sekä yrittäjiä että koulutuksen tuottajia, kuten asia ilmaistaan KyKy-yleisesitteessä. Koulutustarjonnan kysyntävastaavuus on hankkeen punainen lanka. Näin tarjonta ja tarve kohtaavat nykyistä paremmin. Osa koulutuksen tarjoajista on jo nyt kertonut ottavansa hankkeen kyselyjen tuloksia huomioon. Uudenmaan liitto on Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen osarahoittaja. Näin on ollut hankkeen selvitysvaiheen ajan, ja näin on hankkeen jatkovaiheenkin ajan. Kaksivuotinen jatkohanke käynnistyi elokuussa Helsingin Yrittäjät ja sen KyKy-hanke toivovat kädessäsi olevasta julkaisusta olevan hyötyä muussakin kuin syksyisen saunan lämmityksessä. Selvitykset on nyt selvitetty. Hyödynnetään hankkeen tuloksia yrittäjille suunnatun liiketoimintakoulutuksen koh-taannon parantamisessa ja lähdetään joukolla perustettavaan yrittäjän koulutustorille! Pentti Rantala Puheenjohtaja Helsingin Yrittäjät ry:n ja sen Koulutusta yrittäjille Kasvua yrityksiin -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Anssi Kujala Toimitusjohtaja Helsingin Yrittäjät ry Markus Kinkku Projektipäällikkö Helsingin Yrittäjät ry:n KyKy-hanke Lisätietoja Helsingin Yrittäjien Koulutusta yrittäjille Kasvua yrityksiin-hankkeesta: Projektipäällikkö Markus Kinkku >> gsm: sähköposti: markus.kinkku@helsinginyrittajat.fi

3 YHTEYSTIEDOT Helsingin Yrittäjien toimisto Lastenkodinkuja 1 A HELSINKI Vaihde p toimisto@helsinginyrittajat.fi etunimi.sukunimi@helsinginyrittajat.fi Pentti Rantala Anssi Kujala puheenjohtaja toimitusjohtaja p. (09) , p , Hanna Hietala Susanna Ypyä kehittämispäällikkö tapahtumasihteeri p , p , Pirjo Manninen Markus Kinkku järjestösihteeri projektipäällikkö, p , KyKy-hanke p , Jaana Tihtonen Sanna Meronen toimistosihteeri projektipäällikkö p , Palveleva Helsinki -hanke p , MITÄ? MITEN? MILLOIN? KOHTAAKO YRITTÄJIEN LIIKETOIMINTA- KOULUTUKSEN TARVE TARJONNAN? Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla on runsaasti koulutustarjontaa. Voi jopa sanoa, että koulutusta leimaa täälläpäin jonkinasteinen viidakkomaisuus. Kuntarajoista voi todeta, että niiden mukaan koulutustarjontaa on haastavaa jaotella, koska markkina-alueet eivät noudata kuntarajoja. Oma kysymyksensä on siinä, kohtaako yrittäjille suunnatun koulutuksen tarve tarjonnan? Koulutusta yrittäjille Kasvua yrityksiin-hankkeessa lähdettiin kartoittamaan nimenomaan liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarvetta ja tarjontaa. Kartoituksissa ryhmiteltiin liiketoimintakoulutus seuraavalla tavalla (aakkosjärjestys): Asiakaspalvelu, henkilöstön johtaminen, kansainvälistyminen, laatu, lakiasiat, markkinointi, myynti, rahoitus, suhdanteista selviäminen*, taloushallinto, tietotekniikka, tulevaisuuden liikeideat heikot signaalit, tuotteistaminen, työsuhdeasiat, ulkomaankauppa, verotus, vuorovaikutus/ viestintä, yrityksen johtaminen sekä vaihtoehto: muu mikä? Helsingin Yrittäjien jäsenille suunnattu koulutustarvekysely toteutettiin vuoden 2008 lokakuussa. Kysely toteutettiin webropol-pohjaisena ja vastauksia saatiin 401 kpl. * Tätä vaihtoehtoa ei esitetty yrittäjille suunnatussa koulutustarvekyselyssä, vaan vasta koulutustarjontakyselyssä suhdannetilanteen huononnuttua. Koulutustarvekyselyn tulokset julkistettiin Kirjan juhlasalissa. Tapahtumaan osallistui 57 yrittäjien koulutustarpeista kiinnostunutta henkilöä. Helsingin Yrittäjien edustajien lisäksi tapahtumassa puhuivat Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten, Uudenmaan liiton johtaja Pertti Rauhio sekä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen. Koulutustarvekyselyn tuloksiin peilaten toteutettiin maaliskuussa 2009 koulutustarjontakysely. Koulutustarjontakyselyä lähetettiin sekä pienille että suurille koulutuksen tuottajille. Kysely lähetettiin 419 sellaiselle Helsingin Yrittäjien jäsenelle, jotka ilmoittavat toimialakseen koulutuksen/ konsultoinnin sekä 89 muulle koulutusorganisaatiolle: oppilaitoksille ja niiden erilaisille yksiköille. Vastauksia tuli yhteensä 120 kpl. Pääasiassa tai kokonaan julkisin varoin rahoitettujen tahojen vastauksia oli 32,5 % ja pääasiassa tai kokonaan yksityisin varoin rahoitettujen tahojen vastauksia oli 67,5 %. Myös koulutustarjontakysely toteutettiin webropol-pohjaisena. Koulutustarjontakyselyn tulokset julkistettiin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin! -tapahtumassa Hotelli Presidentissä järjestetyssä KyKyhankkeen seminaarissa. Hankkeen tuloksia olivat kommentoimassa opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukka ja Compleo Oy:n yrittäjä Kirsi vansol. Kyseisen seminaarin lisäksi KyKy-hanke oli esillä Yritystä Stadiin! -tapahtuman koulutustorilla. Anna Simolin tiedottaja p , Jussi Iipponen projektipäällikkö Yritysmentorointi.fi -palvelu p , ARTTU LAASONEN projektipäällikkö MetropoliAreena p arttu.laasonen@metropoliareena.fi ESKO HUHTA Yrittäjien vakauttamisneuvonta esko.huhta@helsinginyrittajat.fi KyKy-hankkeen seminaariyleisöä 7.5. Yritystä Stadiin! -tapahtumassa Hotelli Presidentissä. Kuvassa etualalla valtiosihteeri Heljä Misukka sekä yrittäjät Kirsi vansol ja Kari Ehari. Kuva: Niina Stolt

4 Mitä? Koulutustarvekyselyn tulosten mukaan helsinkiläisyrittäjistä 44,7 prosenttia kertoo yrityksensä tarvitsevan liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta, kun vajaat kolmannes ei koe kyseistä koulutusta tarvitsevansa. Sukupuolinäkökulman kannalta on mielenkiintoista, että miehet ovat selvässä enemmistössä (yli 70 %) ryhmässä, joka ei koe tarvitsevansa liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta. Liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarpeesta yrittäjiä pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista korkeintaan viisi vaihtoehtoa. Koulutustarvekyselyn mukaan yrittäjien keskuudessa on eniten tarvetta markkinointikoulutukselle (43,2 %). Toiseksi eniten tarvetta on taloushallintokoulutukselle (36,6 %) ja kolmanneksi eniten verotukseen liittyvälle koulutukselle (33,7 %). Muiden koulutuskokonaisuuksien tarvejärjestys on seuraava: myynti (32,9 %), yrityksen johtaminen (30,5 %), tulevaisuuden liikeideat heikot signaalit (30,0 %), tietotekniikka (28,8 %), tuotteistaminen (28,4 %), henkilöstön johtaminen (26,3 %), rahoitus (22,2 %), lakiasiat (21,4 %), vuorovaikutus/ viestintä (18,9 %), asiakaspalvelu (16,1 %), kansainvälistyminen (14 %) ja työsuhdeasiat (14 %) samalla sijalla, laatu (9,5 %) sekä ulkomaankauppa (7,8 %). Koulutustarjontakyselyssä koulutuksen tarjoajat saivat valita, mitä annetuista koulutuskokonaisuusvaihtoehdoista oli heidän valikoimassaan. Tarjontakyselyn mukaan tarjontavalikoimassa on eniten vuorovaikutusta/viestintää (64,2 %), henkilöstön johtamista (60 %) sekä yrityksen johtamista (52,5 %). Muun tarjonnan järjestys liiketoimintakoulutuksen sisällön suhteen on seuraava: myynti (50,8 %), asiakaspalvelu (50 %) ja markkinointi (50 %) samalla sijalla, ryhmä muu (44,2 %), tuotteistaminen (40 %), taloushallinto (37,5 %), tietotekniikka (32,5 %), laatu (31,7 %), kansainvälistyminen (30 %), työsuhdeasiat (25 %), rahoitus (24, 17 %), suhdanteista selviäminen (23,3 %), lakiasiat (22,5 %), tulevaisuuden liikeideat heikot signaalit (20 %) ja verotus (20 %) samalla sijalla sekä ulkomaankauppa (19,2 %). Mitä liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta yrityksessänne tarvitaan jatkossa? Valitkaa alla olevista vastausvaihtoehdoista korkeintaan viisi vaihtoehtoa. Vastaajia yhteensä 243 Mitä seuraavista liiketoimintaosaamista tukevista koulutuskokonaisuuksista on valikoimassanne? Vastaajia yhteensä 120 Markkinointi 43.21% Taloushallinto 36.63% Verotus 33.74% Myynti 32.92% Yrityksen johtaminen 30.45% Tulevaisuuden liikeideat - Heikot signaalit 30.04% Tietotekniikka 28.81% Tuotteistaminen 28.40% Henkilöstön johtaminen 26.34% Rahoitus 22.22% Lakiasiat 21.40% Vuorovaikutus 18.93% Asiakaspalvelu 16.05% Työsuhdeasiat 13.99% Kansainvälistyminen 13.99% Laatu 9.47% Ulkomaankauppa 7.82% Muuhun- jos, niin mikä? 4.53% 0% 50% Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjien liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarpeesta. Tulos on julkistettu Vuorovaikutus/ viestintä 64.17% Henkilöstön johtaminen 60.00% Yrityksen johtaminen 52.50% Myynti 50.83% Asiakaspalvelu 50.00% Markkinointi 50.00% Muu - mikä? 44.17% Tuotteistaminen 40.00% Taloushallinto 37.50% Tietotekniikka 32.50% Laatu 31.67% Kansainvälistyminen 30.00% Työsuhdeasiat 25.00% Rahoitus 24.17% Suhdanteista selviäminen 23.33% Lakiasiat 22.50% Tulevaisuuden liikeideat - Heikot signaalit 20.00% Verotus 20.00% Ulkomaankauppa 19.17% 0% 70% Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjille suunnatun liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarjonnasta. Tulos on julkistettu

5 Miten? Tarve- ja tarjontalistausta tarkastelemalla voi todeta, että markkinointikoulutuksen tarve on suurin, mutta markkinointikoulutusta ei tarjota eniten. Kun koulutuksen tarjoajilta pyydettiin arviota siihen, mikä on yritysten mielestä eniten kaivattu koulutuskokonaisuus, vastaukseksi tuli yleisimmin markkinointi ja myynti. Koulutuksen tarjoajat siis tietävät, että markkinointiopille on eniten kysyntää yrittäjien keskuudessa. Henkilöstön johtamisen sijoittuminen tarjonnassa näin korkealle saattaa kertoa siitä, että koulutuksen tarjoajat eivät ehkä ole hahmottaneet sitä, että puolet helsinkiläisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Voi myös olla niin, että koulutuksen tuottajien mukaan raha liikkuu ehkä muualla kuin henkilöstömääriltään aivan pienimmissä yrityksissä. Kun tarjontakyselyssä tiedusteltiin koulutuksen tuottajilta, Ovatko yritysten koulutustarpeet tarjontanne näkökulmasta oma erillinen ryhmänsä?, 58,3 % vastasi Kyllä, 31,7 % vastasi Ei ja 10 % ei osannut sanoa. Näiltä Kyllä - vastanneilta eli 70 henkilöltä kysyttiin erikseen mm. sitä, onko koulutustarjonnassa huomioitu henkilöstömääriltään erikokoisten yritysten tarpeita. 82,9 prosenttia näistä 70 henkilöstä vastasi Kyllä. Toisin sanoen kyselyyn vastanneista vajaat 60 henkilöä kertoi, että edustamansa koulutustahon tarjonnassa huomioidaan henkilöstömääriltään erikokoisten yritysten tarpeita. Kun vielä tarkastellaan, minkä kokoisten yritysten tarpeita mitenkin huomioidaan, vastaukseksi saadaan seuraava: 6-25 työntekijää työllistävien yrittäjien (84,2 %), 1-5 työntekijää työllistävien yrittäjien ja työntekijää työllistävien yrittäjien molempien (75,4 %), työntekijää työllistävien yrittäjien (61,4 %), yksinyrittäjien (56,1 %), työntekijää työllistävien yrittäjien (52,6 %) ja yli 250 työntekijää työllistävien yrittäjien (50,9 %) tarpeita. Suluissa olevat prosenttiosuudet kertovat siitä, millä osuudella kunkin ryhmän tarpeet huomioidaan. Hyvä kysymys koulutuksen suunnittelun näkökulmasta on, mitä nuo tarpeet ovat? Huomionarvoista on myös se, että verotukseen liittyvää koulutusta on tarjontavalikoimassa yllättävän vähän, kun sen suhteuttaa tarpeeseen. Sama pätee tulevaisuuden liikeideat heikot signaalit -osion tarpeen ja tarjonnan suhteeseen. Sekä tarpeen että tarjonnan näkökulmasta perää pitää ulkomaankauppa. Muu mikä?-ryhmä sai koulutustarjontakyselyssä yllättävän korkean prosenttiosuuden (44,2 %). Tuohon ryhmään koulutustarjontakyselyyn vastanneet kirjasivat seuraavia kokonaisuuksia: Alv, ääni, business, turvallisuus, riippuvuus, esiintyminen, ohjaus, julkiset hankinnat, kielikoulutus, osaaminen, perheyritykset, yrityksen perustaminen, Venäjä, verkkopuoli, projektijohtaminen, strategia, tuottavuus, toiminnan ohjaaminen jne. Osa näistä muu-ryhmän maininnoista olisi ollut sijoitettavissa aiemmin mainittuihin kokonaisuuksiin. Koulutustarvekyselyyn vastanneista yrittäjistä alle viisi prosenttia valitsi tarvitsemakseen koulutussisällöksi muu-ryhmän. Helsinkiläinen yrittäjä tarvitsee liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta eniten lyhytkestoisena koulutuksena (76,3 %), josta hän kokee etsivänsä ja saavansa tietoa yleisimmin internetistä (61,1 %), henkilökohtaiselta verkostoltaan (36,6 %), lehdistä (29,7 %) tai sähköpostilla (20 %). Kaiken kaikkiaan välineistä siis juuri edellä mainituilla on suurempaa merkitystä koulutuksen etsimisessä ja löytämisessä. Puhelimen merkitys näyttää olevan vähäinen (3,4 %) sekä television (0,6 %) ja radion (0 %) olematon. Tarjontakyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä 75,8 prosenttia välittää koulutustietoa netissä. Koulutuksen tarjoajien välinelistaus koulutustiedon jakamisessa on netin jälkeen seuraava: sähköposti (71,7 %), henkilökohtainen verkosto (65,8 %), puhelin (40,8 %), lehdet (31,7 %), radio (5,8 %) ja televisio (4,2 %). Eri välineiden merkitystä sen kummemmin arvioimatta on kuitenkin todettava, että internetin merkitys on kovin suuri. Toisena johtopäätöksenä voisi todeta, että ns. puskaradion merkitys on listauksissa yllättävänkin suuri: hyvä ja huono maine leviävät nykyäänkin. Akselilla lyhytkestoinen koulutus pitkäkestoinen koulutus, yrittäjien keskuudessa on selvästi yleisintä siis lyhytkestoisen koulutuksen tarve, kuten aiemmin kerrottiin. Onkin hyvä, että koulutuksen järjestäjien valikoimassa on eniten lyhytkestoista koulutusta: 34,2 prosenttia kyselyyn vastanneista koulutuksen tuottajista kertoi, että heidän koulutustarjontaansa yrittäjille kuvaa parhaiten lyhytkestoinen koulutus. Koulutuksen tuottajista puolestaan 24,2 prosenttia kertoi, että heidän koulutustarjontaansa kuvaa parhaiten pitkäkestoinen koulutus, kun päiväkurssien kertoo kuvaavan parhaiten koulutustarjontaansa 16,7 prosenttia kyselyyn vastanneista koulutuksen tuottajista. 25 prosentille kyselyyn vastanneista koulutuksen tuottajista parhaiten kuvaavaksi määreeksi ei kelvannut sen paremmin lyhytkestoisuus, pitkäkestoisuus kuin päiväkurssimaisuuskaan, vaan ryhmä muu, johon kyselyyn vastanneet kirjasivat esimerkiksi seuraavanlaisia koulutuksen ominaisuuksia: 1-19, räätälöity, kaikenlaista, kaikkea näitä, monimuoto, sekä lyhyt- että pitkäkestoista, sopimuksen mukaan jne. Yrittäjien tarvejärjestys koulutuksen keston suhteen on lyhytkestoisen koulutuksen jälkeen päiväkurssit (47 %) ja vasta sitten pitkäkestoisuus (23,3 %). Voi siis tulkita niin, että lyhytkestoista koulutusta tarvitaan ja tarjotaan eniten, mutta pitkäkestoisuutta tarjotaan suhteellisesti ottaen enemmän kuin yrittäjät sellaista tarvitsevat, kun taas päiväkurssikoulutusta yrittäjät tarvitsevat suhteellisesti ottaen enemmän kuin heille sitä tarjotaan. Tästä näkökulmasta yrittäjien koulutustarpeeseen pystyvät vastaamaan paremmin yksityisrahoitteiset kuin julkisrahoitteiset koulutuksen järjestäjät, koska: 1. Pääasiassa tai kokonaan yksityisrahoitteisten koulutuksen tuottajien tarjonnasta on a. 38,3 % lyhytkestoista b. 22,2 % päiväkurssikoulutusta c. 13,6 % pitkäkestoista d. 25,9 % muuta 2. Pääasiassa tai kokonaan julkisrahoitteisten koulutuksen tuottajien tarjonnasta on a. 46,2 % pitkäkestoista b. 25,6 % lyhytkestoista c. 5,1 % päiväkurssikoulutusta d. 23,1 % muuta

6 MiLLOIN? Vuorokaudenajoista tarvekyselyyn vastanneille yrittäjille näyttää sopivan parhaiten ilta (47 %) ja viikonpäivistä arkipäivät (47,8 %). Toki on mainittava, että osalle yrittäjistä sopii muukin ajankohta vuorokaudesta kuin ilta ja arkipäivien lisäksi osalle sopii viikonloput: Koulutuksen ajankohta Vastaajia yhteensä 253 Viikonpäivän suhteen parhaiten yrittäjille suunnatun koulutuksen tarjontaa kuvaa arkipäivä (78,3 %): Mikä seuraavista ominaisuuksista kuvaa parhaiten yrityksille suunnattua liiketoimintakoulutustanne? Vastaajia yhteensä % 78.33% 60% 47.83% 47.04% 0% Arkisin 32.02% Viikonloppuisin Illalla 28.46% Aamupäivällä Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjien liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarpeesta yrittäjien koulutusajankohtatoiveiden suhteen. Tulos on julkistettu Koulutuksen järjestäjien yrittäjille suunnattua liiketoimintakoulutusta kuvaa parhaiten vuorokaudenajan suhteen pääasiassa päiväsaikaan (55, 8 %) järjestettävä koulutus: 25.30% 23.32% Päivällä Iltapäivällä 0% Pääasiassa arkisin järjestettävä koulutus 3.33% 0.83% Pääasiassa viikonloppuisin järjestettävä koulutus En osaa sanoa Huolimatta osin erilaisista kysymyksenasetteluista, johtopäätöksenä voinee todeta, että koulutuksen ajankohdassa on eniten ns. klappia tarpeen ja tarjonnan suhteen vuorokauden ajassa: yrittäjät tarvitsevat koulutusta enemmän illalla kuin mitä heille tarjotaan. Yrittäjillä näyttäisi olevan selkeästi enemmän valmiutta osallistua viikonloppuisin kuin mitä heille tarjotaan % Ei mikään näistä Taulukko 5. Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjille suunnatun liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarjonnasta viikonpäivän suhteen. Tulos on julkistettu Mikä seuraavista ajankohtamääreistä kuvaa parhaiten yrityksille suunnattua liiketoimintakoulutustanne? Vastaajia yhteensä % 55.83% 29.17% 10.83% 0% Pääasiassa päivällä Pääasiassa illalla 2.50% 1.67% Pääasiassa aamupäivällä Pääasiassa iltapäivällä Ei mikään näistä Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjille suunnatun liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen tarjonnasta vuorokaudenajan suhteen. Tulos on julkistettu

7 Palvelukanava koulutuksen löytämiseksi Tarvekyselyyn vastanneista Helsingin Yrittäjien jäsenistä 26,7 prosenttia kokee, että tietoa liiketoimintaosaamista tukevasta koulutuksesta on vaikea löytää. En osaa sanoa -ryhmään kuuluu noin 30 prosenttia vastaajista, joten petrattavaa on, vaikka 42,4 prosenttia vastaajista kokee, että koulutuksesta saa tietoa helposti. Erityisesti nykyisenkaltaisessa suhdannetilanteessa on huolestuttavaa, jos sopivaa liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta ei löydetä. Koulutustarjontakyselyyn vastanneista 48,3 prosenttia arvioi, että yrittäjien mielestä sopivaa liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta on vaikeaa löytää. Tämä koulutuksen järjestäjien arvio on siis yrittäjien tarvekyselyn tulosten näkökulmasta liian pessimistinen: koulutuksen järjestäjien mielestä yrittäjien on vaikeampaa löytää sopivaa koulutusta kuin mitä yrittäjät itse kokevat. Tästä huolimatta sekä koulutuksen tarjoajat että yrittäjät ovat hyvin samaa mieltä siitä, että koulutuksesta olisi hyvä olla tietoa yhdessä paikassa, esimerkiksi www-sivustolla. Yrittäjät kannattavat tätä 85,6 prosentin voimalla ja koulutuksen tarjoajat peräti 90 prosenttisesti. Tätä asiaa vastustavat ovat erittäin pienessä marginaalissa. Koulutuksesta pitäisi/olisi hyvä olla tietoa yhdessä paikassa, esimerkiksi www-sivustolla Yritys-oppilaitosyhteistyölle on tarvetta puolin ja toisin Koulutustarvekyselyssä tiedusteltiin myös Helsingin Yrittäjien jäsenten näkemyksiä sopivista malleista oppilaitosyhteistyömuodoiksi. Vastaavasti koulutustarjontakyselyssä tiedusteltiin tarkoituksenmukaisista yritysyhteistyömuodoista. Näillä kyselyillä ja koko KyKy-hankkeella on siis selkeä yrittäjyyskasvatuksen ulottuvuus. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys on yhä suurempi, koska sukupolvenvaihdostilanteissa tarvitaan yritysten jatkajia ja työelämä on palkkasuhteessakin työskentelevien osalta muuttunut yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijöiltä odotetaan entistä enemmän yrittäjämäistä asennetta. Kaikista ei kuitenkaan tarvitse tulla yrittäjiä, mutta suuri osa työikäisistä vuorottelee työuransa aikana palkkatyön ja yrittäjämäisen/ free lance -tyyppisen työskentelyn välillä. Yrittäjien keskuudessa suosiota saavuttivat seuraavat oppilaitosyhteistyön muodot: työharjoittelu-/ työssäoppimispaikkojen tarjoaminen (57,1 %), osallistuminen oppilaitosten yrittäjäinfoihin ja oppilaitoksissa luennointiin (39,9 %) sekä opiskelijoiden opinnäytetöiden tukeminen (39,4 %). Vähäisempää kiinnostusta yrittäjät osoittivat seuraavia yhteistyömuotoja kohtaan: kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuminen (23,7 %), osallistuminen oppilaitosten koulutustarjonnan suunnitteluun (21,3 %), tutustumiskäyntien tar- joaminen oppilaitoksille (14,5 %) sekä opettajien työelämäjaksojen oppimispaikan tarjoaminen (7,7 %). 100% 85.54% 90.00% Mitä oppilaitosyhteistyömuotoja pidätte sopivina yrityksellenne (voitte valita useita vaihtoehtoja) Vastaajia yhteensä 338 0% 12.47% 8.33% 2.00% 1.67% Kyllä Ei En osaa sanoa Työharjoittelu-/työssäoppimispaikkojen tarjoaminen Osallistuminen oppilaitosten yrittäjäinfoihin ja oppilaitoksissa luennointiin Opiskelijoiden opinnäytetöiden tukeminen 57.10% 39.94% 39.35% Yrittäjien tarve, vastaajia yhteensä 401 Koulutuksen tuottajien tarjonta, vastaajia yhteensä 120 Kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuminen Osallistuminen oppilaitosten koulutustarjonnan suunnitteluun Tutustumiskäyntien tarjoaminen oppilaitoksille 23.67% 21.30% 14.50% Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjien liiketoimintaosaamista Opettajien työelämäjaksojen oppimispaikan tarjoaminen 7.69% tukevan koulutuksen tarpeesta ja -tarjonnasta. Tulos on julkistettu yrittäjien osalta ja koulutuksen tuottajien osalta % 50% Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos yrittäjien näkemyksistä oppilaitosyhteistyöksi. Tulos on julkistettu

8 Koulutustarjontakyselyyn vastanneiden keskuudessa pidetään tarkoituksenmukaisina seuraavia yritysyhteistyömuotoja suluissa olevilla prosenttiosuuksilla: yrittäjien osallistuminen koulutuksen tarjoajan yrittäjäinfoihin ja oppilaitoksissa luennointiin (65 %), yrittäjien osallistuminen koulutustarjonnan suunnitteluun (63,3 %), työssäoppimis- ja työharjoittelupaikat opiskelijoille yrityksissä (58,3 %), yrittäjien osallistuminen koulutuksen tarjoajan kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn (57,5 %), tutustumiskäynnit yrityksiin (49,2 %), yrittäjien osallistuminen opiskelijoiden opinnäytetöiden tukemiseen (39,2 %), yrittäjien osallistuminen tutkintosuoritusten arviointiin (32,5 %) sekä työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen tarjoaminen opettajille ja muulle henkilökunnalle (30 %). Mitä yritysyhteistyömuotoja pidätte tarkoituksenmukaisina? Voitte valita useita vaihtoehtoja. Vastaajia yhteensä 120 Yrittäjien osallistuminen koulutuksentarjoajan yrittäjäinfoihin/ oppilaitoksessa luennointiin Yrittäjien osallistuminen koulutuksentarjoajan/ oppilaitoksen koulutustarjonnan suunnitteluun 65.00% 63.33% Näihin yhteistyömuotoihin on todettava se, että yrittäjien osallistuminen tutkintosuoritusten arviointiin tuli kysymyspatteristoon vasta koulutustarjontakyselyn yhteydessä. Sinänsä tuonkin yhteistyömallin yli 30 prosentin kannatusprosenttia koulutuksen tarjoajien keskuudessa voi pitää suhteellisen korkeana. Huomionarvoista näissä tuloksissa on esimerkiksi se, että sekä yrittäjien että koulutuksen tuottajien keskuudessa on vähiten valmiutta tai kannatusta sille, että työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja tarjotaan yrityksissä opettajille ja muulle henkilökunnalle. Yrittäjien ja oppilaitosten yhteistyön lisäämiseksi Helsingin Yrittäjät on tehnyt yhdessä yrittäjyyskasvatusvaliokuntansa ja paikallisyhdistystensä kanssa paljon. Helsingin Yrittäjät ideoi syksyllä 2008 yrittäjyyskasvatustoimijoiden verkoston niin, että verkosto kokoontuu säännöllisesti. Tapaamisissa nousi esiin mm. se, että pääkaupunkiseudulla ei ollut konkreettista yrittäjyyskasvatuspalveluita tarjoavaa YES-keskusta ( Muutos parempaan käynnistyi noissa tapaamisissa: YESkeskus on tätä kirjoitettaessa löytänyt pääkaupunkiseudullakin oman paikkansa. Yrittäjien ja oppilaitosten yhteistyökuvioihin vaikuttaa väistämättä myös yrittäjien koulutusprofiili: Työssäoppimis-/ työharjoittelupaikat opiskelijoille yrityksissä Yrittäjien osallistuminen koulutuksentarjo-ajan/ oppilaitoksen kehittämishankkeiden tai vastaavien ohjausryhmätyöskentelyyn Tutustumiskäynnit yrityksiin 58.33% 57.50% 49.17% Jäsenyrittäjien koulutusjakauma 6/ % 31% 30% 31% 28% Yrittäjien osallistuminen opiskelijoille annettavaan tukeen/ apuun opinnäytetöissä Yrittäjien osallistuminen tutkintosuoritusten arviointiin Työssäoppimis-/ työharjoittelupaikat opettajille ja muulle henkilökunnalle yrityksissä 39.17% 32.50% 30.00% 0% 16% Ammattikoulu tai vastaava Opistotasoinen tutkinto 13% Yliopisto- tai korkeakoulu 9% 4% Kansa- tai kansalaiskoulu 7% 7% 5% 7% 4% Keski- tai peruskoulu Ammattikorkeakoulu 9% Ylioppilas 0% 70% Suomi Helsinki Helsingin Yrittäjien KyKy-hankkeen tulos koulutuksen tarjoajien näkemyksistä yritysyhteistyöksi. Tulos on julkistettu Jäsenyrittäjien koulutustaustajakauma Suomessa ja Helsingissä. Lähde: Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri.

9 Johtopäätökset/ toimenpide-ehdotukset Koulutuksen tuottajan kannattaisi pohtia, mitä etuja sekä koulutuksen tuottajalle että yrittäjälle koituu siitä, että yrittäjät ovat/olisivat koulutustarjonnan näkökulmasta oma erillinen ryhmänsä. Vastaavaa pohdintaa kannattaa harkita esimerkiksi yrityksen toimialan ja koon suhteen. Yrittäjien liiketoimintaosaamisen tukemiseksi olisi huomioitava, että ne tarpeet, joita yrityksillä on koulutuksen substanssin suhteen, otettaisiin huomioon nykyistä paremmin. Konkreettisia teemoja ovat esimerkiksi markkinointi- ja verotuskoulutuksen tarpeen ja tarjonnan kohtaamattomus. Kuitenkin on hyvä muistaa, että jos yrittäjät ilmoittavat tarvitsevansa eniten markkinointikoulutusta, kenenkään ei kannata siirtyä vain markkinoinnin tarjoamiseen. On muistettava myös se, että marginaaliryhmänkin koulutustarpeet kannattaa huomioida, koska marginaalin kouluttaminen voi olla jonkin koulutuksen tuottajan business. Yrittäjät eivät niinkään ole kiinnostuneet muodollisen pätevyyden tuottamasta pitkäkestoisesta koulutuksesta. Toki on poikkeuksia. Oleellista on suunnata yrittäjille lyhytkestoista ja päiväkurssikoulutusta jonkin kohtuullisen konkreettisen asian tiimoille. Yrittäjien koulutustarjonnassa kannattaa muistaa, että monilla yrittäjillä ei ole mahdollisuutta osallistua päiväsaikaan. Illat ovat sopivampia ja yllättävän monille sopii myös viikonloppu. Tässäkin on muistettava se, että koulutuksen tuottajien ei kannata kokonaan siirtää koulutustaan ilta-aikaan, koska aina on sellaisiakin yrittäjiä, joilla on mahdollisuus osallistua päivällä. Sekä yrittäjät että koulutuksen tuottajat kokevat, että www-pohjainen koulutustori on tarpeen. Muistathan tätä lukiessasi, että olet erittäin tervetullut tuolle torille yrittäjille suunnatun liiketoimintaosaamista tukevan koulutustarjontasi kanssa. Helsingin Yrittäjien koulutustorin rakentaminen on valmisteilla syksyllä Erityisesti yrittäjät kokevat niin, että aika on rahaa. Yrittäjien kanssa kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä: yrittäjyysyhteydet eivät ole salatiedettä vaan normaalia toimintaa arkipäivän haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa. Oppilaitoksissa ja yrityksissä on hyvä tietää missä mennään puolin ja toisin. Valmiutta tuolle yhteistyölle löytyy niin oppilaitoksissa kuin yrittäjien keskuudessa. Helsingin Yrittäjillä on kuusi paikallisyhdistystä. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä olisi tarkoituksenmukaista edetä paikallisyhteistyön periaatteella.

10

11 Mentorointi avaa ajatuksia ja ovia Mentoroinnissa kokeneempi yrittäjä auttaa nuorempaa kollegansa kehittymään; ihmisenä, johtajana ja yrittäjänä. Mentori inspiroi, kannustaa ja antaa puolueetonta palautetta. Tutustu yrittäjien kertomuksiin: Espoon Yrittäjät Vantaan Yrittäjät Kilpailukykyinen metropoli Kehittyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisen metropolialueen pääkaupunkiseudun kehyskuntineen. Menestyvä metropolialue on edellytys koko maan menestykselle. Metropolialue herättää kuitenkin paljon keskustelua: esimerkiksi millä tavalla alueelle seuraavan 20 vuoden aikana muuttavat ihmistä löytävät kohtuuhintaisen asunnon, työpaikan ja ennen kaikkea viihtyvät Suomen ainoalla metropolialueella. MetropoliAreena mielipiteille MetropoliAreena on näkyvä keskustelufoormi, joka tekee omia avauksia erilaisten tilaisuuksien ja tutkimuksien muodossa. Areena ei pelkästään reagoi muualla ja muiden toimesta käytävään keskusteluun, vaan tekee rohkeita avauksia. Ensimmäinen MetropoliAreena Lasipalatsin aukiolla Helsingissä Areenalla tavataan! Lisätiedot: projektipäällikkö Arttu Laasonen GSM : MetropoliAreena on MTV3:n, Lehtiyhtymän ja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Uudenmaan yrittäjien ideoima ja vetämä pääkaupunkiseudun kehittämisfoorumi. MetropoliAreenan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kansallista metropolipolitiikkaa herättämällä yhteiskunnallista keskustelua erilaisten tilaisuuksien, tutkimusten ja muiden avausten muodossa. EspoonYrittäjät VantaanYrittäjät

12 Lukuisia syitä liittyä yrittäjäjärjestöön lähde mukaan Liittymällä jäseneksi Helsingin Yrittäjiin ja alueellisiin yhdistyksiimme, kuulut isoon joukkoon omiesi joukkoon. Lähtemällä nyt mukaan saat koko yrittäjäjärjestöketjun jäsenedut, koulutukset, palvelut ja verkostoitumismahdollisuudet muiden yrittäjien kanssa. HELSINKILÄINEN YRITTÄJÄ! Tee päätös, Tee päätös josta on hyötyä! Jäsenenä pääset mukaan vaikuttamaan ja nauttimaan koko järjestöketjun palveluista. Helsingin Yrittäjät ry on myös kanava yrittäjien verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Katso lisää ja lähde mukaan: josta on hyötyä JA LIITY JOUKKOON MEITÄ ON JO Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on tarkoitettu erityisesti kaikille sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, toimijoille ja alan kehityksestä kiinnostuneille. Palveleva Helsinki -hanke on yrittäjälähtöinen, kaupungin ja yrittäjien välistä hankintatoimintaa ja avointa vuoropuhelua parantava projekti. Hanke korostaa asiakaslähtöisyyttä ja monipuolisten palveluiden kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on saada sosiaali- ja terveysalan yrityksiä tuottamaan enemmän verovaroin tuotettavia palveluita, ratkaista palvelujen hankinnan ongelmakohtia, siirtää ratkaisuja soveltuvin osin myös muille hankintatoiminnan sektoreille sekä luoda monistettava keskustelumalli ja yhteinen kieli kaupunkien ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Samalla etsitään toimivia tapoja sosiaali- ja terveysalan yritysten verkostoitumiseen. Hanke tarjoaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua, verkostoitua ja tehostaa palveluitaan. Ennemmän tietoa hankkeesta nettisivuillla Sivuilta löytyy tietoa mm. hankkeesta, tulevista ja menneistä tapahtumista, uuden yrittäjille suunnatun verkostoitumiskanavan, Verkostopankin. Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Jäsenille maksuttomasta puhelinneuvonnasta saat monipuolista opastusta ja neuvontaa. Omien asiantuntijoiden lisäksi jäsenten käytössä on lähes 100 valtakunnan eturivin asiantuntijaa. Soita arkisin 9-16 (09) Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle. Helsingin Yrittäjien jäsenenä saat myös: Lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja ja palveluja Jäsenportaalin käyttöösi; sisältää mm. palkkataulukot, työsuhdelomakkeet ja lakipalstan Jäsenalennuksen yrityksesi ilmoituksiin Helsingin Yrittäjien medioissa, esimerkiksi FIRMAssa alennus -40% Koulutusta tämän päivän tarpeisiin Vertaistukea muilta yrittäjiltä, mm. Yritysmentorointipalvelu Hankkeen yhteistyökumppanit ja osarahoittajat ovat Uudenmaan TE-keskus sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveyskeskus Lisätietoa hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista: Palveleva Helsinki -hankkeen projektipäällikkö Sanna Meronen sanna.meronen@helsinginyrittajat.fi / p helsinginyrittajat.fi

13 KOULUTUSTA YRITTÄJILLE KASVUA YRITYKSIIN Helsingin Yrittäjät ry Lastenkodinkuja 1 A 4, HELSINKI Vaihde puh Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin! -tapahtuma Helsingin Yrittäjät on helsinkiläisten yrittäjien etu- ja palvelujärjestö, jossa on jäsentä. Helsingin Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöistä. Helsingin Yrittäjillä on kuusi paikallisyhdistystä.