PIELISJOEN JA PYHÄSELÄN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISÖUKIMUS OY A 56 B 57 Stora nso Oyj nocellin tehdas Joensuun Vesi Fortum Power and Heat Oy, Joensuun voimalaitos UPM-Kymmene VAPO Oy PILISJON JA PYHÄSLÄN YHISARKKAILUOHJLMA JONSUU MINNA I KUKKONN

2 3. ARKKAILUN PRUS Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailulla pyritään selvittämään alueella sijaitsevien tarkkailuvelvollisten toiminnan vesistö- ja kalastovaikutuksia. arkkailulla seurataan myös vesistöjen tilaa yleisesti, jolloin tarkkailu tuottaa tietoa myös lupaehtojen tarkistamisen pohjaksi. Vesistön velvoitetarkkailu on tehty yhteistarkkailuna vuodesta 982 lähtien. Vuoteen 200 asti tarkkailusta vastasi Itä-Suomen yliopiston (entinen Joensuun yliopisto) kologian tutkimusinstituutti (aiemmin Karjalan tutkimuslaitos). Vuodesta 20 alkaen tarkkailua on toteuttanut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. arkkailuvelvollisten määrä oli aiempina vuosina suurempi. Vuonna 206 vesistötarkkailussa ovat mukana Stora nso Oyj nocellin tehdas, Fortum Power and Heat Oy, Joensuun Vesi ja UPM-Kymmene Wood Oy. Stora nso Oyj nocellin tehtaalla, Joensuun Vedellä ja Vapo Oy:llä on lisäksi velvoite tarkkailla alueella toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia. Vapo Oy:n vesistötarkkailu toteutetaan erillisen tutkimusohjelman mukaisesti. arkkailu perustuu seuraaviin ympäristölupiin: - Stora nso Oyj nocellin tehdas, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 48/206/ (Dnro ISAVI/738/206), Joensuun Vesi, Kaltimon (non) jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 73/20/ (Dnro ISAVI/3/04.08/200), Joensuun Vesi, Kuhasalon jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 2/08/2 (Dnro ISY-2008-Y-85, ). Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkastaminen on tehtävä Fortum Power and Heat Oy / Joensuun voimalaitos, Itä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös Nro 3/202/, Dnro ISAVI/47/04.08/20. Itä- Suomen aluehallintoviraston antama päätös (26/205/) ympäristöluvan tarkastamisen yhteydessä (ISAVI/2435/204) ei muuttanut vesipäästöjen tarkkailua koskevia lupamääräyksiä. - UPM-Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös lupamääräysten tarkistamisesta (Dnro PKA-2007-Y-290). - VAPO Oy:n Itä-Suomen aluehallintoviraston antama ympäristölupapäätös 55/202/ (ISAVI/9/04.08/202) Linnunsuon turvetuotantoalueesta. Uudella ohjelmalla korvataan vuosina voimassa ollut Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nyk. LY-keskus) päätöksellään PKA-2008-Y-34 (9) hyväksymä tarkkailuohjelma ( , kologian tutkimusinstituutti). m. ohjelmaa muutettiin Pohjois-Karjalan LY-keskuksen päätöksellä (POKLY/302/07.00/200) siten, että Liperin kunnan tarkkailuvelvoite (Ylämyllyn suljetun puhdistamon osalta) ja tarkkailuasema Pyhäselkä 33 poistettiin tarkkailusta. Yhteistarkkai-

3 4 luohjelman kalatarkkailuosion on hyväksynyt päätöksellään Pohjois-Karjalan keskus ( , dnro 935/5723/08). 2. PURKUVSISÖ JA SN KUORMIUS 2. arkkailualueen kuvaus Pielisjoen pituus on noin 70 km, korkeusero 8 m ja lähivaluma-alueen pinta-ala 285 km 2. Veden virtaama on vaihdellut m 3 s - ja keskimäärin vettä virtaa 244 m 3 s - (Kaltimo vuosina ). Veden viipymä joessa on noin viikko. Pielisjoessa on Kaltimon voimalaitos ja tästä alavirtaan Kuurnankoskessa Kuurnan voimalaitos (keskivirtaama 255 m 3 s -, vaihtelu m 3 s - ). Koitereen suunnalta Pielisjokeen tuleva virtaama on ollut vuosina keskimäärin 73 m 3 s - (Pamilon voimalaitos). Pielisjoki laskee Pyhäselän pohjoisosaan Joensuun kaupunkialueen läpi. Huttulan ym. (996) tekemän virtaamatutkimuksen ja mallinnuksen mukaan Pielisjoen vedet kulkeutuvat/kiertävät voimakkaasti länteen purkautuessaan Pyhäselälle. Pielisjoki (vesistöalueet 4.33 ja 4.34) ja Pyhäselkä (4.32) kuuluvat Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueeseen. Pielisjokeen laskee Koitajoen valumaalueen (04.9) vedet ennen Hiirenvettä. Pielisjoen lisäksi Pyhäselkään laskevat vedet mm. Höytiäisestä, Haapajoesta sekä Onkamojärven vesistöalueelta laskevasta Nivajoesta. Pyhäselän pinta-ala on 263 km 2, keskisyvyys 9 m ja tilavuus 2,5 km 3. Veden keskimääräinen viipymä on 3,5 kuukautta. Pyhäselkä on sisävesiemme suurimpia saarettomia ulapoita. Sen läpi kulkee lähes pohjois-eteläsuunnassa syvänne, jonka suurin syvyys on 67 m. Pielisjoki kuuluu vesienhoitolain (2004/299) mukaisen tyyppiluokituksen mukaan erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Kaltimon ja Kuurnan vesivoimalaitosten vuoksi se on todettu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. kologisen luokittelun mukaan Pielisjoki on luokiteltu tyydyttävään luokkaan. Pyhäselkä kuuluu suuriin humusjärviin ja on ekologisen luokittelun mukaan hyvässä luokassa. 2.2 Kuormitus arkkailuvelvollisten puhdistetut jätevedet muodostavat koko Pielisjoen suualueen virtaamasta alle yhden prosentin, vuonna 205 keskimäärin 0,36 %. arkkailuvelvollisista Stora nso nocell Oy:n sellutehdas Uimaharjussa on viime vuosina ollut suurin fosforin ja biologisen, happea kuluttavan aineksen kuormittaja (taulukko ). Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on ollut suurin typpikuormittaja. Kaltimon jätevedenpuhdistamon, Fortum Power and Heat Oy Joensuun voimalaitoksen ja UPM-Kymmene Oy:n vaneritehtaan kuormitukset ovat pieniä verrattuna nocelliin ja Kuhasaloon. dellisten lisäksi Pielisjokea ja Pyhäselkää kuormittavat mm. Joensuun Kontionsuon jäteaseman vedet (Iiksenjoen kautta), turvetuotanto (Vapo Oy), maa- ja metsätalous, hulevedet, laskeuma ja luonnonhuuhtouma.

4 5 aulukko. arkkailuvelvollisten keskimääräinen vesistökuormitus vuosina e.t = ei tarkkailla Jätevesimäärä (m3/vrk) nocell Kaltimo Fortum UPM-Kymmene Kuhasalo yhteensä Kokonaisfosfori (kg/vrk) nocell 7,8 5,7 5,3 3,7 6,6 6,4 6,4 0 9,2 7,7 Kaltimo 0,4 0,3 0,4 0,7 0,3 0,4 0,7 0,2 0,2 0,3 Fortum <0, <0, <0, <0, <0, <0, 0, 0,05 0,02 0,05 UPM-Kymmene <0, 0, 0,2 0,2 0,3 0, 0, Kuhasalo 2,6 2,8 3,0 3,8 3,4 3,9 2,8 3, 3,7 4,3 yhteensä Kokonaistyppi (kg/vrk) nocell Kaltimo Fortum < < < < < < < < < UPM-Kymmene < 0,3 0,5 0,4 0,9 0,3 0,5 Kuhasalo yhteensä BHK7 (kg O2/vrk) nocell Kaltimo Fortum e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. UPM-Kymmene e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. Kuhasalo yhteensä

5 6 3. PURKUVSISÖJN ARKKAILU 3. Havaintoasemat Pielisjoen-Pyhäselän vesistöalueen havaintoasemat vesikemian, kasviplanktonnäytteiden, piilevien ja pohjaeläimien osalta on esitetty taulukossa 2. Vedenlaadun osalta ovat mukana syvänneasemien kokonaissyvyydet. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvissa ja 2 sekä liitteessä. Kalaston osalta ohjelma on kappaleessa 5. aulukko 2. Vesikemian, kasviplanktonin, piilevien ja pohjaeläimien havaintoasemat ja koordinaatit. Vedenlaadun syvänneasemista ovat mukana myös kokonaissyvyydet (m). Havaintopaikka Koordinaatit Vesi- Kasvi- Piilevät Pohja- RS-M35FIN kemia plankton eläimet Pielinen vertailualue/kesseli x x Pielinen 8 Ahveninen x Pielisjoki 4 Rahkeenvesi (6,5 m) x x Pielisjoki Rahkeenvesi x Pielisjoki 2 Hiirenvesi (27,3 m) x x x Pielisjoki 55 Kaltimo x Pielisjoki 4 Kangasvesi x x Iiksenjoki 8 maantiesilta x x Iiksenjoki 32 Iiksenniemi x Pielisjoki 2 Utra x Pielisjoki 22 rautatiesilta x Pielisjoki kaupunginkoski x x Pielisjoki 35 Hasanniemi x Pyhäselän ranta jokisuu x Pyhäselkä 8 Noljakansaari (2,3 m) x x Pyhäselkä Noljakansaari x Pyhäselkä ranta * Pyhäselkä 6 Kaskesniemi (35,8 m) x x Pyhäselän Kaskesniemi* x Pyhäselkä 9 Pyhäsaari (5, m) x x Pyhäselän vertailusyvänne x *paikka tarkennetaan seuraavassa näytteenotossa x

6 7 Kuva. Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailun havaintopaikat 3.2 Vedenlaadun näytteenottosyvyydet, ajankohdat ja määritykset Pielisjoen ja Pyhäselän yhteistarkkailualueen näytteenottosyvyydet ja määritykset vaihtelevat asemittain ja vuodenaikojen mukaan. Asemakohtaiset määritystiedot vuodenajoittain ja syvyyksittäin ovat liitteessä 2. Kerrostuneisuuden aikana (maalis- ja elokuu) näytteet otetaan fysikaaliskemiallisia määrityksiä varten syvänneasemilta päällysvedestä ( m), alusvedestä (p- m) ja paikoittain välivedestä (h/2). Virtavesien näytteet otetaan aina yhden metrin syvyydeltä. Kevät ja syystäyskierron aikana (touko- ja lokakuu) syvänneasemien lämpötilat mitataan päällysvedestä ( m pinnasta) ja alusvedestä ( m pohjasta). Jos em. vesikerrosten lämpötilaero on kaksi astetta tai enemmän, veden katsotaan olevan silloin kerrostunutta ja näytteet otetaan päällysvedestä ja alusvedestä. Jos lämpötilaero on alle kaksi astetta, otetaan lämpötilat ja happinäytteet päällysvedestä ( m) ja alusvedestä (p- m) sekä muut vedenlaatunäytteet vesipatsaan puolesta välistä. Vesipatsaan puoliväli voidaan määrittää joko suoraan patsaan puolivälinä tai jos syvänne on hyvin pienikokoinen, alimman tasanteen ja pinnan välistä. Noin puolesta välis-

7 8 tä otettavan näytteen syvyys on vakio vuosittain. Virtavesistä näytesyvyys on aina yksi metri. Bakteerinäytteet (.coli ja fekaaliset enterokokit) otetaan aina päällysvedestä metrin syvyydestä toukokuussa ja elokuussa. Klorofylli a näytteet otetaan järviasemilta 0-2 metrin vesikerroksesta kokoomanäytteenä elokuussa, jolloin otetaan myös Pyhäselän syvänneasemilta kasviplanktonnäyte laajaa analysointia varten. Näytteistä tehdään määrityksiä ja analyysejä, jotka vaihtelevat asemittain, syvyyksittäin sekä ajankohdittain (liite 2). Määritykset ja analyysit ovat seuraavat: - lämpötila - happi ja hapen kyllästysprosentti - ph - sähkönjohtavuus - sameus - COD Mn - väri - kokonaistyppi (kok-n) - ammoniumtyppi (NH 4-N) - nitriitti+nitraattityppi (NO 23-N) - kokonaisfosfori (kok-p) - fosfaattifosfori (PO 4-P) -. coli - fekaaliset enterokokit - a-klorofylli (KF) - sulfaatti (SO 4) - kasviplanktonanalyysi (KPL) Näytteenoton yhteydessä jokaiselta havaintopaikalta mitataan kokonaissyvyys, näkösyvyys ja lämpötila sekä kirjataan ylös kellonaika, säätiedot, jään paksuus, lumen määrä, levien silmämääräinen havainto ym. kenttähavainnot. 4. LAAJA ARKKAILU Laaja biologinen tarkkailu tehdään kolmen vuoden välein, tämän ohjelman mukaan seuraavan kerran vuonna 209. Kolmen vuoden välein tehtävään tarkkailuun kuuluvat laajana klorofylli-a, ravinneanalyysi ja kasviplanktonanalyysi sekä pohjaeläin- että piileväselvitys. Kalaston osalta tarkkailuohjelma on kappaleessa Klorofylli-a, ravinneanalyysi ja laaja kvantitatiivinen kasviplanktonanalyysi Klorofylli-, ravinne- ja kasviplanktonnäytteet otetaan kolme kertaa kesän aikana eli kesä-, heinä- ja elokuussa neljältä havaintopaikalta:

8 9 Hiirenvesi 2, Pyhäselkä 6, Pyhäselkä 8 ja Pyhäselkä 9 (taulukko 2). Kasviplankton ja klorofylli-a-näyte otetaan 0-2 m kokoomanäytteenä. Ravinnenäyte otetaan yhden metrin syvyydestä ja siitä määritetään kokonaistyppi- ja - fosforipitoisuus sekä mineraaliravinteet (NH 4-N, NO 23-N, PO 4-P). Kasviplanktonista määritetään laajalla kvantitatiivisella menetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassat U-standardin (N 5204:2006) ja Järvinen ym. (20) mukaisesti. Kasviplanktonmäärityksen tulokset siirretään ympäristöhallinnon (SYK) kasviplanktonrekisteriin. uloksista lasketaan ekologisen luokittelun mukaiset indeksit (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202). 4.2 Pohjaeläimet ja piilevät Pohjaeläintutkimus suoritetaan syvännealuetutkimuksena sekä litoraalialueiden näytteenottoina. Näyteasemat on esitetty taulukoissa 2 ja 3, kuvassa 2 ja liitteessä. Näytteitä otettaessa käytetään ympäristöhallinnon ohjeistusta. Litoraalialueiden näytteet otetaan standardien SFS-N tai SFS 5077 mukaisia menetelmiä käyttäen. Syvänneasemien näytteenottomenetelmä on kuvattu standardeissa SFS 5076 ja SFS Pohjaeläimet otetaan syys-lokakuussa. Määritystarkkuutena käytetään ympäristöhallinnon tavoitetaksonomiaa 2. Aineistosta lasketaan lajimäärät, biomassat ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-(CI) indeksi sekä ekologisessa luokittelussa käytettävät indeksit. Pohjaeläintulokset tallennetaan ympäristöhallinnon (SYK) POHJrekisteriin. Piilevänäytteet kerätään syys-lokakuussa näytteenoton yhteydessä taulukoiden 2 ja 3 sekä kuvan 2 mukaisilta asemilta. Näytteenotossa käytetään standardin SFS-N 3946 ja ympäristöhallinnon ohjeistusta. aulukko 3. Pohjaeläin- ja piileväasemat sekä pohjaeläinasemien kohde. Havaintopaikka Piilevät Pohjaeläimet Pielinen vertailualue/kesseli x Syvänne Pielisjoki 4 Rahkeenvesi x Pielisjoki Rahkeenvesi Syvänne Pielisjoki 2 Hiirenvesi x Pielisjoki 4 Kangasvesi x Iiksenjoki 8 maantiesilta x Pielisjoki kaupunginkoski x Koski Pyhäselän ranta jokisuu Litoraali Pyhäselkä Noljakansaari Syvänne Pyhäselkä ranta * Litoraali Pyhäselän vertailuranta Kaskesniemi* Litoraali Pyhäselän vertailusyvänne Syvänne *paikka tarkentuu myöhemmin 2

9 0 Kuva 2. Pohjaeläin- ja piilevähavaintopaikat 5. KALAALOUSARKKAILU 5. Havastutkimukset Pyydysten likaantumista seurataan Pielisjoella viidellä havaintopaikalla: Rukavesi, Rahkeenvesi, Hiirenvesi, Kangasvesi ja Paihola (kuva 3). Pyhäselällä tutkimuspisteitä on neljä: Noljakansaaret, Jokisuu, Napaluoto ja Pyhäsaaret. Havastutkimukset toteutetaan kolmen vuoden välein (seuraavan kerran vuonna 209) kolme kertaa talvikaudella (tammi-, helmi- ja maaliskuussa) ja kolme kertaa avovesikaudella (kesä-, elo- ja lokakuussa). eräskehikoihin (25 x 50 cm) kiinnitettyjä 6 mm verkkohavaskappaleita pidetään talvikautena vedessä seitsemän vuorokautta ja kesällä yksi vuorokausi. Kehikot asetetaan m pinnan alapuolelle ja m pohjan yläpuolelle. Havaksiin kiinnittyneestä aineksesta määritetään kiintoaine- ja kiintoaineen hehkutushäviö (mg/havasg). 5.2 Mädin haudonta Syyskutuisen muikun mädin selviytymistä selvitetään kolmen vuoden välein (seuraavan kerran vuonna 209) tehtävillä mädin haudontakokeilla. Havaintopaikat ovat samat kuin havastutkimuksessa (kuva 3). Mätialustat asetetaan koepaikoille noin 5 metrin syvyyteen tammikuussa, jolloin mäti on kehittynyt silmäpisteasteelle ja on siir-

10 tokelpoista. Alustat nostetaan ylös maalis-huhtikuussa ennen jäiden lähtöä ja poikasten kuoriutumista. Haudontajakson alussa ja lopussa määritetään pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus. Haudontajakson ajan koepaikoilla seurataan myös hienojakoisen aineksen sedimentaatiota. Sedimentaationäytteistä määritetään märkälietteen tilavuus, kuiva-ainepitoisuus sekä epäorgaanisen ja orgaanisen aineksen osuus. 5.3 Koeverkkokalastus Koekalastuksella selvitetään kalaston rakenteessa tapahtuvia ajallisia ja paikallisia muutoksia. Koekalastuksella saadaan tietoa myös vähempiarvoisten kalalajien (esim. särkikalat) kantojen kehityksestä, jotka toimivat vesistön tilan indikaattoreina, mutta joista on muuten vaikea kerätä luotettavaa aineistoa. Pyhäselän koekalastukset aloitettiin vuonna 975 ja vuodesta 983 lähtien koekalastuksia on tehty yleensä kolmen vuoden välein. Pielisjoen koekalastukset aloitettiin vuonna 994. Koekalastuksia tehdään kolmen vuoden välein (seuraavan kerran vuonna 207). Koekalastusalueet ovat samat kuin havas- ja mätitutkimuksissa (kuva 3). Koekalastukset toteutetaan yön yli kestävinä kalastuksina Nordic-verkoilla. Koekalastus tehdään eurooppalaisen standardin (N 4747:2005; Water quality Sampling of fish with multi-mesh gillnets) mukaisesti heinäkuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Pyyntiponnistus on 0 Nordic-verkkoa/alue. Koekalastuksen tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Kuva 3. Kalataloustarkkailun havaintopaikat

11 2 5.4 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelulla kerätään tietoa mm. tutkimusalueen kalastuksen rakenteesta ja voimakkuudesta, saaliin määrästä ja koostumuksesta sekä havaintoja pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Pyhäselällä kalastustiedusteluja on tehty vuodesta 975 ja Pielisjoella vuodesta 989 lähtien. Jatkossa kalastustiedustelu tehdään viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 207, jolloin se koskee edellisvuoden kalastusta. Pielisjoen ja Pyhäselän alueelle kalastusluvan lunastaneista poimitaan satunnaisotos siten, että lähetettävien lomakkeiden kokonaismäärä on noin 000 kpl. Lisäksi lomaketta voidaan jakaa postin välityksellä alueen talouksiin. Ammatti- ja sivuammattikalastajat haastatellaan erikseen puhelimitse. 6. RIKSN SOVIAVA INNSIIVIARKKAILU sitettyä runko-ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää esille tulevien kysymysten selvittämiseksi erillisillä intensiivitarkkailuilla. Intensiivitarkkailut voivat liittyä lupatarkastuksiin tai muihin yksittäisiin tarpeisiin ja niiden aihealueita voivat olla esimerkiksi veden haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen, minimiravinnetarkastelu, ravinteiden kulkeutuminen Pielisjoen laskualueella, veden mikrobiologinen laatu, jätevesien tarkempi kulkeutuminen vesipatsaassa, ainetasetarkastelu tai tulosten tarkempi tulkinta. Näistä sovitaan vuosittain toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken. 7. NLY POIKKUSILANSSA Äkillisen päästön aikana tai päästöarvojen ylittyessä muutoin kuin tilapäisesti käynnistetään tutkimus, jossa pyritään selvittämään lupaehtojen ylityksen aikana tapahtuvan päästön vesistövaikutukset. utkimuksen näytteenotto-ohjelman laajuuden ja analyysivalikoiman päättää ympäristöviranomainen. Laajoissa tai pitempiaikaisissa haitallisten aineiden päästöissä laaditaan tapauskohtaisesti tarvittava poikkeusohjelma. Lisätutkimusten kustannuksista vastaa kuormittaja. 8. NÄYNOON JA MÄÄRIYSNLMIN LAAU Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa, myös alihankintalaboratoriot ovat akreditoituja. Biologisissa määrityksissä käytetään pätevyytensä osoittaneita määrittäjiä. 9. ULOKS JA RAPOROINI Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen lyhyesti lausuttuna Stora nso Oyj nocellin tehtaalle, Joensuun Vedelle, Fortum Power and Heat Oy Joensuun voimalaitokselle, UPM-Kymmene Wood Oy:lle, Joensuun kaupungille sekä Pohjois-Karjalan LY-keskukseen.

12 3 Vesistötarkkailusta laadittavassa vuosiyhteenvedossa käsitellään tarkkailutulosten lisäksi mm. kuormitustilannetta sekä kuormituksen vaikutusta veden laatuun. Raportissa huomioidaan myös vesienhoidon luokittelun raja-arvot vesien luokittelussa käytettäville parametreille (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202). Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainittujen lisäksi alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Perusteellisempi vesistötarkkailun yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi laajan tarkkailuvuoden aineiston ollessa käytettävissä. ässä yhteenvedossa tuloksia käsitellään syvällisemmin ja vesistön tilaa arvioidaan pidemmällä aikajänteellä. Laajan vuosiyhteenvedon valmistuttua pyritään vuosittain pitämään palaveri toimijoiden, viranomaisten sekä tarkkailuohjelmaa toteuttavan tahon kesken. ulokset siirretään myös ympäristöhallinnon rekistereihin: VSLA (pintavedet), kasviplanktonrekisteri ja POHJ (pohjaeläimet). Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusten suorittamisvuoden loppuun mennessä laadittavassa yhteenvetoraportissa, jossa tuloksia verrataan myös aiempiin vuosiin. ulokset toimitetaan Stora nso Oyj nocellin tehtaalle, Joensuun Vedelle, Vapo Oy:lle, Pohjois-Savon LY-keskukselle sekä alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 0. OHJLMAN VOIMASSAOLO JA PÄIVIYS ämä ohjelma on voimassa toistaiseksi. Siihen voidaan tehdä tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsottuja muutoksia Pohjois-Karjalan LY-keskuksen hyväksynnällä. Runko-ohjelman laajemmat muutostarpeet käsitellään perusteellisen vuosiyhteenvedon yhteydessä kolmen vuoden välein. SAVO-KARJALAN YMPÄRISÖUKIMUS OY Minna I Kukkonen tutkija, FL Jukka Hartikainen toimitusjohtaja

13 4 Kirjallisuus: N Water quality- Guidance standard on the enumeration of phytoplankton abundance and composition using inverted microscopy (Utermöhl technique). Huttula,. Koponen, J., Lehtinen, K, Wahlgren, A. ja Niinioja, R Water currents and spreading of river load in Lake Pyhäselkä, Saimaa Finland. Hydrobiologia 322:7-24. Järvinen, M. ym. 20. Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Internet-osoite: n_ohjeet/kasviplanktonin_tutkimusmenetelmat. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 202, Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 202. Liite. Vedenlaatu-, pohjaeläin- ja piileväasemien kartta Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset määritykset

14 Liite. Vedenlaatu-, pohjaeläin- ja piileväasemat Pielisellä ja Pielisjoen yläosissa. Asemien nimet ja numerot viittaavat taulukkoon 2. 5 (/2)

15 Liite. Vedenlaatu-, pohjaeläin- ja piileväasemat Pielisjoen alaosissa ja Pyhäselällä. Asemien nimet ja numerot viittaavat taulukkoon 2. 6 (2/2)

16 7 Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset vedenlaatumääritykset Havaintoasemien määritykset maaliskuussa (M) ja elokuussa (), mukana syvänneasemien kokonaissyvyys (m) Asema Näytesyvyys, m ph Kokonaissyvyys 6,5 m p- Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kokonaissyvyys 27,3 m vs p- Pielisjoki 55 Kaltimo Pielisjoki 4 Kangasvesi Pielisjoki 2 Utra Iiksenjoki 8 maantiesilta Iiksenjoki 32 Iiksenniemi Pielisjoki 22 rautatiesilta Pielisjoki 35 Hasanniemi Pyhäselkä 8 Noljakansaari vs Kok.syvyys 2,3 m p- Kaskesniemi vs Kok.syvyys 35,8 m p- Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syvyys 5, m vs p- Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Pyhäselkä 6 Väri CODMn ot.n ot.p NH4 NO23 PO4 SO4.coli Kpl ntero- KF kokit 0-2 m 0-2 m Happi Pielinen 8 Ahveninen Johtok. Sameus (/3) vs = välisyvyys, p- = m pohjasta, Happi = pitoisuus ja kyllästeisyys, Johtok = johtokyky, KF = klorofylli, Kpl = laaja kasviplanktonnäyte

17 8 Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset määritykset (2/3) Havaintoasemien määritykset toukokuussa () ja lokakuussa (L), kun lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä on 2 tai enemmän. Näytesyvyys Happi m Pielinen 8 Ahveninen Pielisjoki 4 Rahkeenvesi p- Pielisjoki 2 Hiirenvesi p- Pielisjoki 55 Kaltimo Pielisjoki 4 Kangasvesi Pielisjoki 2 Utra Iiksenjoki 8 maantiesilta Iiksenjoki 32 Iiksenn. Pielisjoki 22 rautatiesilta Pielisjoki 35 Hasanniemi Pyhäselkä 8 Noljakansaari p- Pyhäselkä 6 Kaskesniemi p- Pyhäselkä 9 Pyhäsaari p- Havaintoasema ph Johtok. ot.n ot.p Sameus Väri CODMn.coli nterokokit

18 9 Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset määritykset (3/3) Syvännehavaintoasemien määritykset toukokuussa () ja lokakuussa (L), kun lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä on alle 2. (Virtavedet otetaan aina m.) Havaintoasema Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Pielisjoki 2 Hiirenvesi Pyhäselkä 8 Noljakansaari Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Näyte-syvyys Lämpötila Happi m 3 p- 3 p- 6 p- 7 p- 25 p- Johtok. ot.n ot.p Väri CODMn.coli nterokokit ph