PIELISJOEN JA PYHÄSELÄN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 5116 STORA ENSO OYJ, ENOCELL FORTUM POWER AND HEAT OY JOENSUUN VESI UPM PLYWOOD, JOENSUU PIELISJOEN JA PYHÄSELÄN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017 KUOPIO OSSI LAPPALAINEN

2 TIIVISTELMÄ Pielisjoen ja Pyhäselän yhteistarkkailuohjelma uudistettiin loppuvuonna 2016 ( , Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy), samaan aikaan kun Stora Enso Oyj:n Enocellin tehdas Uimaharjussa sai uuden ympäristöluvan. Uuden yhteistarkkailuohjelman hyväksyi Pohjois- Karjalan ELY-keskus päätöksellään (Dnro POKELY/718/2016), tarkennuksia kalataloustarkkailuosioon teki Pohjois-Savon ELY-keskus (POSELY/2316/5723/2016). Uuden yhteistarkkailuohjelman mukainen seuranta aloitettiin vuonna 2017 ja ohjelma on voimassa toistaiseksi. Uudessa ohjelmassa klorofylli- ja kasviplanktonnäytteenottoa on vähennetty niin, että ne otetaan vuosittaisessa tarkkailussa elokuussa ja kolmesti kesässä vain laajoina vuosina kolmen vuoden välein. Vuonna 2017 tarkkailuun kuului lisäksi myös kasviplanktontutkimus. Tarkkailuvelvollisten kuormitus oli edellisvuosien tasolla. Tarkkailuasemilta otettujen vesinäytteiden fysikaalis-kemiallisten tulosten perusteella kuormitusvaikutukset Pielisjoessa, Iiksenjoessa ja Pyhäselällä jäivät lieviksi. Enocell Oy:n sellutehtaan jätevesivaikutus näkyi edellisten vuosien tavoin alapuolisten asemien hyvin lievästi kohonneena sulfaattipitoisuutena ja sähkönjohtokykynä. Myös kokonaistyppi oli kesäkuussa hieman koholla. Kaltimon jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia ei havaintokerroilla ollut selvästi havaittavissa. Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lieviä jätevesivaikutuksia oli havaittavissa kesällä, kun kokonaistyppi ja sähkönjohtavuus kohosivat Hasanniemen näytepisteellä yläpuoliseen rautatiesillan asemaan verrattuna. Kesäkuussa Hasanniemen edustalla havaittiin myös jonkin verran ulosteperäisiä bakteereita. Vuonna 2017 Pyhäselän ja Hiirenveden syvänteiden alusveden tila pysyi hyvänä eikä merkittävää sisäistä kuormitusta esiintynyt. Päällysveden kokonaisravinnepitoisuudet olivat hyvällä tai erinomaisella tasolla; usean vuoden tarkastelussa Pyhäselän pitoisuuksissa on ollut viime vuosina havaittavissa hienoista laskua. Joensuun kaupunginkohdalla Pielisjokeen laskevassa Iiksenjoessa veden laatu vaihteli voimakkaasti ja oli selvästi ravinne- ja humuspitoisempaa kuin Pielisjoessa, myös mm. sähkönjohtavuus ja sulfaatipitoisuus olivat korkeampia. Iiksenjoen vaikutus Pielisjoen vedenlaatuun on kuitenkin vähäinen. Laskeuman vähenemisen seurauksena sulfaattipitoisuus on pienentynyt Pielisjoessa. Myös sähkönjohtavuus on laskenut vuosituhannen vaihteen arvoista. Iiksenjoen sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuuden taso on laskenut yläpuolisella asemalla 8. Alavirrassa asemalla 32 arvot ovat alhaisempia ja vaihtelevat, mutta selvää muutossuuntaa ei ole havaittavissa.

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin taso on viime vuosina hieman noussut Pielisjoessa, myös ylimmällä Ahvenisen asemalla, Hiirenvedellä ja Pyhäselällä. Vuonna 2017 arvot olivat edellisvuoden tasolla tai hieman sitä korkeammat. Vedenlaadun luokituksen mukaan järviasemien arvot viittasivat vuonna 2017 pääosin erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Kasviplanktontutkimuksen biomassa-arvot osoittivat kaikilla havaintopaikoilla pääosin erinomaista luokkaa, mutta sinilevien osuuden ja TPI:n mukainen luokittelu viittasi Pyhäselällä vain hyvään luokkaan, johtuen lähinnä sinilevien esiintymisestä. SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO VESISTÖN KUVAUS SÄÄOLOT Säätila Virtaamat ja vesivarat VESISTÖN KUORMITUS TARKKAILUN TOTEUTUS TULOSTEN TARKASTELU Fysikaalis-kemialliset tulokset Maaliskuu Kesäkuu Elokuu Syyskuu VEDEN LAADUN MUUTOKSET JA BIOLOGISET SELVITYKSET Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Sulfaattipitoisuus Sähkönjohtokyky a-klorofylli Kasviplanktontutkimus VIITTEET LIITTEET 1. Analyysitulokset 2. Kasviplanktonraportti 3

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy STORA ENSO OYJ, ENOCELL FORTUM POWER AND HEAT OY JOENSUUN VESI UPM PLYWOOD, JOENSUU JOHDANTO Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailulla pyritään selvittämään alueella sijaitsevien tarkkailuvelvollisten toiminnan vesistövaikutuksia. Tarkkailulla varmistetaan, ettei vesistöjen tilassa tapahdu muunlaisia muutoksia kuin lupaehtoja asetettaessa on oletettu. Näin tarkkailu tuottaa tietoa myös lupaehtojen tarkistamisen pohjaksi. Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan alueella on tehty vesistön velvoitetarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1982 lähtien. Vuoteen 2010 asti tarkkailusta vastasi Itä-Suomen yliopiston (ennen Joensuun yliopisto) Ekologian tutkimusinstituutti (entinen Karjalan tutkimuslaitos). Vuodesta 2011 alkaen tarkkailua on toteuttanut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajat siirtyivät vuonna 1982 Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen ( , 162/500 PKvy) perusteella jätevesien vesistövaikutusten osalta yhteistarkkailuun. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos laati yhteistarkkailulle ensimmäisen ohjelman Tarkkailussa ovat olleet osallisina Enocell Oy Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehdas, Enon kunta, Paiholan sairaala, Liperin kunta, Pohjois-Karjalan Niittylahden opisto, Fortum Power and Heat Oy (ent. Joensuun Energia Oy, Imatran Voima Oy), Joensuun Vesi (ent. Joensuun kaupunki) ja UPMKymmene Wood Oy:n Joensuun vaneritehdas. Vuonna 2013 tarkkailussa olivat mukana enää Enocell Oy, Fortum Power and Heat Oy, Joensuun Vesi ja UPM-Kymmene Wood Oy. Enocell Oy ja Joensuun Vesi tarkkailevat lisäksi jätevesiensä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) hyväksymän erillisen ohjelman mukaisesti. Pielisjoen ja Pyhäselän yhteistarkkailuohjelma uudistettiin loppuvuonna 2016 ( , Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy), samaan aikaan kun Stora Enso Oyj:n Enocellin tehdas Uimaharjussa sai uuden ympäristöluvan. Uuden yhteistarkkailuohjelman hyväksyi Pohjois-Karjalan ELY-keskus päätöksellään (Dnro POKELY/718/2016), tarkennuksia kalataloustarkkailuosioon teki Pohjois-Savon ELYkeskus (POSELY/2316/5723/2016). Uuden yhteistarkkailuohjelman mukainen seuranta aloitettiin vuonna 2017 ja ohjelma on voimassa toistaiseksi. Uimaharjun jätevedet on johdettu marraskuusta 1992 lähtien Enocell Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Liperin Viinijärven taajaman puhdistamo jäi pois käytöstä vuonna 1998, minkä jälkeen jätevedet on johdettu Ylämyllyn puhdistamolle. Keväästä 2008 lähtien Liperin Ylämyllyn ja kirkonkylän jätevedet on johdettu Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle. Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan kuntien välisten yhteisviemäröintisopimusten mukaisesti myös Kontiolahden kunnan, Pyhäselän Reijolan ja Niittylahden, Paiholan sekä Huhmarin lomakeskuksen jätevedet. 4

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vuonna 2017 yhteistarkkailu perustui seuraaviin ympäristölupiin: Stora Enso Oyj, Enocellin tehdas, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 20/06/2 (Dnro ISY-2004-Y-257), ), Vaasan hallinto-oikeuden (VaHo) päätös o Lupa tarkistettiin ja päätös saatiin loppuvuonna 2016 (Stora Enso Oyj Enocellin tehdas ja Stora Enso Wood Products Oy Ltd Uimaharjun saha, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 48/2016/1 (Dnro ISAVI/738/2016), ) Fortum Power and Heat Oy / Joensuun voimalaitos, Itä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös (26/2015/1) ympäristöluvan tarkastamisesta (ISAVI/2435/2014). Joensuun vesi, Kaltimon (Enon) jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 73/2011/1 (ISAVI/113/04.08/2010, annettu ) Joensuun vesi, Kuhasalon jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 112/08/2 (Dnro ISY-2008-Y-85, ). Lupa voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkastaminen tehtävä UPM-Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös lupamääräysten tarkistamisesta (Dnro PKA-2007-Y-290). 2. VESISTÖN KUVAUS Pielisjoen pituus on 70 km, korkeusero 18 m ja lähivaluma-alueen pinta-ala 1285 km2. Veden virtaama on vaihdellut m3s-1 ja keskimäärin vettä virtaa 230 m3s-1 (Kaltimo vuosina ). Veden viipymä joessa on noin viikko. Pielisjoki laskee Pyhäselän pohjoisosaan Joensuun kaupunkialueen läpi. Pielisjoen Kaltimon koskissa on Kaltimon voimalaitos ja tästä alavirtaan Kuurnankoskessa Kuurnan voimalaitos. Koitereen suunnalta Pielisjokeen tuleva virtaama on ollut vuosina keskimäärin 71 m3s-1. Pielisjoki (4.33 ja 4.34) ja Pyhäselkä (4.32) kuuluvat Vuoksen vesistöalueen OrivedenPyhäselän alueeseen. Pielisjoen lisäksi Pyhäselkään laskevat vedet Höytiäisestä, jonka vesien keskivirtaama on 15 m3s-1. Lisäksi Pyhäselkään tulee melko runsasravinteista ja tummaa vettä Haapajoesta (keskivirtaama < 1 m3s-1) ja Onkamojärven vesistöalueelta tulevasta Nivanjoesta (keskivirtaama noin 3 m3s-1). Pyhäselän pinta-ala on 263 km2, keskisyvyys 9 m ja tilavuus 2,5 km3. Veden keskimääräinen viipymä on 3,5 kuukautta. Pyhäselkä on sisävesiemme suurimpia saarettomia ulapoita. Sen läpi kulkee lähes pohjois- eteläsuunnassa syvänne, jonka suurin syvyys on 67 m. Pielisjoki kuuluu vesienhoitolain (2004/1299) mukaisen tyyppiluokituksen mukaan erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Kaltimon ja Kuurnan vesivoimalaitosten vuoksi se on todettu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. 5

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varsinainen vesienhoitolain mukainen ekologinen luokittelu Pielisjoelta puuttuu, mutta ympäristöhallinnon asiantuntija-arvion mukaan ekologinen tila on hyvä. Pyhäselkä kuuluu suuriin humusjärviin ja sen tila on laajaan ekologiseen aineistoon perustuvan ekologisen luokittelun mukaan hyvä. Alueelle laaditun vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Pielisjoen ja Pyhäselän nykytilan on arvioitu säilyvän nykyisellään.1 3. SÄÄOLOT 3.1 Säätila Tarkkailuvuoden 2017 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-2). Lieksan havaintopaikka on jäänyt pois tarkkailusta. Vuoden 2017 talvi oli normaalia leudompi ja keskilämpötila oli huhtikuuhun asti selvästi normaalia korkeampi. Kesän lämpötilat olivat taas elokuuhun asti selvästi normaalia viileämpiä. Sateita esiintyi selvästi runsaammin huhtikuussa kuin vuosien keskiarvo. Kesä oli taas vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli Joensuussa elokuu. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2017 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2017 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lumen syvyys oli maakunnan alueella vain noin puolet tavanomaisesta. Lunta oli cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) oli kuukauden päättyessä lähes sama kuin tavanomainen keskimääräinen arvo 101 mm (kg/m2). Helmikuussa Pohjois-Karjalassa satoi lähes tavanomaisen verran. Lumen syvyys oli Tohmajärvellä Kemiessä 35 cm ja Ilomantsissa Naarvan suunnalla yli 80 cm. Muualla maakunnassa lunta oli cm. Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaisen määrän. Maaliskuussa päättyessä lunta oli maakunnassa cm. Huhtikuun aikana satoi maakunnassamme puolitoista kertaa enemmän kuin tavallisesti. Sademäärä oli 54 mm, kun keskimäärin huhtikuussa sataa 35 mm. Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen koko maakunnassa muutamasta sentistä (Kesälahti/Kitee) aina 70 cm:iin (Naarva). Termisen kevään alkaminen on esitetty kuvassa 3. 7

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Termisen kevään alkaminen vuonna Touko- ja kesäkuu olivat normaalia selvästi viileämpiä ja silloin satoi Pohjois-Karjalassa hieman normaalia vähemmän. Heinäkuun sademäärät olivat Pohjois-Karjalan keski- ja pohjoisosissa lähellä normaalia tai sen yli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen lähes koko Suomessa. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Elokuun ensimmäisellä viikolla Pohjois-Karjalassa satoi runsaita sateita. Sadetta kertyi mm, kun tavallisesti elokuussa sataa noin 80 mm. Syyskuun keskilämpötila oli normaalilla tasolla ja sateita saatiin normaalia enemmän. Lokakuun sademäärä sekä lämpötila olivat normaalilla tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpi, sateita saatiin noin viidenneksen enemmän normaaliin verrattuna. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -1,7 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -7,3 astetta. Joulukuu oli normaalia sateisempi. Kuukauden sademäärä vaihteli välillä mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 4 on esitetty lumitilanne loka-joulukuussa

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi kesällä normaalia vähemmän. Sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa elokuu. Huhti- ja marraskuussa satoi normaalia enemmän. Selvästi vähiten normaaliin verrattuna satoi tammi-, touko-, kesä- ja heinäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Järvien vedenpinnat olivat tammikuun lopussa yleisesti ottaen ajankohtaan nähden tavanomaista alempana. Helmi-maaliskuussa Järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. Huhtikuussa järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuun lopussa yleisesti tavanomaista alempana. Touko-kesäkuussa järvien vedenpinnat vaihtelivat keskimääräisen vedenkorkeuden molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin. Pielisen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 13 cm, Ruunaan 29 cm ja Kajoonjärven 17 cm keskimääräistä korkeammalla. 9

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Orivesi-Pyhäselän ja Viinijärven vedenkorkeudet ovat puolestaan lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskitasoja. Elokuussa järvien vedenkorkeudet olivat tavanomaista ylempänä ja myös syys-joulukuussa Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti ottaen ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat tammikuussa noin 90 tavanomaisesta. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa. Helmikuussa jokien virtaamat vaihtelivat. Koitajoessa virtasi vettä 5 prosenttia tavanomaista enemmän. Lieksanjoen keskivirtaama oli helmikuussa 90 prosenttia ja Pielisjoen 85 prosenttia normaalista. Maaliskuussa jatkui sama trendi. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli toukokuussa 90 normaalista. Lieksanjoessa toukokuussa virtasi vettä tavanomainen määrä. Pienempien jokien keskivirtaamat vaihtelivat toukokuussa suuresti. Kesäkuussa jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia lähes kaikissa joissa. Pielis- ja Koitajoen virtaamat vastasivat suunnilleen heinäkuun normaaleja virtaamia. Lieksanjoessa virtasi vettä heinäkuussa 15 ja Saramojoessa 20 keskimääräistä enemmän. Elokuussa Lieksanjoessa ja Koitajoessa vettä virtasi puolitoista kertainen määrä. Pielisjoen elokuun keskivirtaama oli 15 normaalia suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat tavanomaisesta aina kaksinkertaiseen. Myös syys-marraskuussa virtaamat olivat normaalia suurempia. Marras-joulukuussa virtaamat vaihtelivat tavanomaisesta pienemmistä tavanomaista suurempiin. Pohjavedenkorkeus vaihteli tammi-maaliskuun lopussa ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Toukokuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden Jaamankankaalla, Nurmeksen Juutilankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 1 15 cm tavanomaista ylempänä. Ainoastaan Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus on 3 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Kesäkuussa pohjaveden korkeudet vaihtelivat normaalin molemmin puolin 2 25 mm. Heinäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella pohjavedenkorkeus oli 3-18 cm ajankohdan keskiarvoa alempana ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa vastaavasti 9 cm keskiarvoa ylempänä. Elo-joulukuussa pohjaveden pinnankorkeudet olivat yleisesti ottaen normaalia korkeammalla. Jäänpaksuus vaihteli tammikuussa Pohjois-Karjalassa reilusta 30 cm:stä lähes puoleen metriin. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin cm, Maaliskuun päättyessä cm. Maakunnan järvistä jäät lähtivät 1 2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. Orivesi-Pyhäselkä vapautui jäistä 18. päivä toukokuuta. Jäänlähtö oli kaksi viikkoa myöhässä. Pieliseltä jäät lähtivät 22. päivä toukokuuta viikon keskimääräistä myöhemmin. Joulukuun päättyessä jäänpaksuutta eivät havaitsijat vielä päässeet mittaamaan. 10

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pielisjoen virtaama oli alkuvuodesta hieman keskimääräistä alhaisempi, aina toukokuun loppupuolelle asti, mihin vaikuttivat sääolot ja lumien sulamisaikaan hieman tavallista lauhempi sää. Kevään maksimi saavutettiin hieman tavallista myöhemmin ja heinäkuun alussa virtaama putosi jonkin verran keskiarvon alapuolelle. Virtaama nousi elokuun alussa ja pysyi pääsääntöisesti keskiarvon yläpuolella vuoden loppuun saakka (kuva 5). Kuva 5. Pielisjoen suualueen virtaama vuonna Vertailujakson arvot on saatu yhdistämällä Kuurnan virtaamatieto (Hertta)1 ja Iiksenjoen mallinnettu virtaama (WSFS)2. 4. VESISTÖN KUORMITUS Tarkkailuvelvollisten Pielisjokeen laskemien puhdistettujen jätevesien yhteismäärä on riippuvainen suurimpien kuormittajien Stora Enson Enocell:n sellutehtaan ja Kuhasalon puhdistamon toiminnoista (kuva 6). Lumien sulaminen huhtikuussa näkyi vuotovesinä Enocellin ja Kuhasalon jätevesimäärissä. Myös pienempien toimijoiden jätevesivirtaama keskittyi keväälle. Selvähköt piikit jätevesimäärissä olivat myös loka- ja joulukuun alussa, jolloin sademäärät olivat hieman keskimääräistä suuremmat. Jätevesimäärään Pielisjoessa vaikuttavat selvästi sellutehtaan jätevesimäärien muutokset, esimerkiksi tehtaan huoltoseisokin aikana jätevesi vähentyy yleensä noin puoleen normaalista. Muutoin jätevesien määrä on melko tasainen. UPM Plywood, Joensuun vaneritehtaan virtaama ilmoitetaan vuosikohtaisena virtaamalukuna, joka on jaettu tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle. Virtaama ei erotu kuvaajissa. 11

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 7. Puhdistettujen jätevesien määrät Pielisjoessa Lähtötietona tarkkailuvelvollisilta saadut virtaamatiedot. Tarkkailuvelvollisten puhdistetut jätevedet muodostivat koko Pielisjoen suualueen virtaamasta keskimäärin 0,37 (kuva 7), mikä oli edellisvuoden tasolla. Korkeimmillaan jätevesipitoisuus Pielisjoen suualueella oli marraskuussa, 0,6. Myös maalis-huhtikuussa laskettujen jätevesien määrä oli suuri. Tämä johtuu sulamiskauden aikana viemäriverkostojen lisääntyneistä vuotovesistä ja näkyy odotetusti yhdyskuntapuhdistamoiden ja Fortumin viivästysaltaan jätevesivirtaamissa. Jäteveden osuus virtaamasta on pienimmillään yleensä kesän aikana. Viime vuonna se oli alhaisimmillaan tammikuussa, 0,16. Loppuvuodesta jäteveden osuus virtaamasta nousi hieman, Pielisjoen virtaaman ollessa loppuvuodesta keskimääräistä pienempi (kuva 5). Kuva 7. Puhdistettujen jätevesien osuus virtaamasta Pielisjoen suualueella Lähtötietona tarkkailuvelvollisilta saadut virtaamatiedot ja Pielisjoen suualueen mallinnetut vuorokausivirtaamat. 12

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vuoden 2017 puhdistettujen jätevesien kokonaismäärä oli edellisvuoden tasolla, hieman alhaisempi (kuva 7 ja taulukko 1). Viime vuosina laskettujen vesien määrä on ollut verrattain tasainen. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden ja Fortumin jätevesimäärät olivat edellisvuoden tasolla. Kuhasalon kokonaistyppikuorma on pysynyt viime vuodet samalla tasolla, ollen kuitenkin vuonna 2017 hieman korkeampi. Viimeisen vuosikymmenen aikana kuormitus on lisääntynyt, mikä johtuu Kuhasalon uusista siirtoviemäriyhteyksistä. Kuhasalon typpikuormituksen kasvu näkyy myös tarkkailuun kuuluvien yhteiskuormituksessa (kuva 10). Kokonaisfosforikuorma oli Kuhasalon puhdistamolla hieman edellisvuotta suurempi. Enocellin fosforikuormassa oli havaittavissa edellisvuodesta hienoista laskua. Happea kuluttavan biologisen aineksen kuorma laski edellisvuodesta. Kuva 7. Tarkkailuvelvollisten keskimääräinen vesistökuormitus Fortumin ja UPM-Kymmenen jätevesistä ei ole määritetty BHK7:ta. 13

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuvassa 8 ovat Kuhasaloa ja Enocellia pienempien kuormittajien Kaltimon, UPM Plywood, Joensuun vaneritehtaan ja Fortumin jätevesimäärät sekä fosforikuormitus. Kaltimon puhdistamolla jätevesien määrässä on pientä vuosittaista vaihtelua. Kokonaisfosforikuormitus laski hieman edellisvuodesta. Typpikuormitukset ovat pieniä, joten niitä ei kuvattu; vain Kaltimon puhdistamolta tulee typpeä jonkin verran enemmän (taulukko 1). Kuva 8. Kaltimon puhdistamon, Fortumin sekä UPM Plywood Joensuun vaneritehtaan jätevesimäärä sekä kokonaisfosforikuormitus (kg/vrk). Pielisjoen suurin pistekuormittaja oli Stora Enso Oyj, Enocell:n sellutehdas Uimaharjussa. Sen osuus tarkkailuvelvollisten tuottamasta jätevedestä oli 76, edellisvuotta hieman enemmän. Tehdas tuotti myös suurimman osan velvollisten fosforikuormasta (64 ) ja biologisesti happea kuluttavasta kuormituksesta (55 ). Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamo oli alueen vesistön toiseksi suurin pistekuormittaja ja tarkkailun suurin typpikuormittaja (88 ) (taulukko 2). Edellisten lisäksi Pielisjokea kuormittivat Kaltimon (Enon) jätevedenpuhdistamon, Fortum Power and Heat Oy:n ja UPM Plywood, Joensuun vaneritehtaan jätevesien lisäksi Joensuun Kontionsuon jäteaseman vedet (Iiksenjoen kautta), turvetuotanto sekä maa- ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus. Taulukko 1. Tarkkailuvelvollisten keskimääräinen vesistökuormitus (m3/vrk, kg/vrk) viime vuosina. e.t = ei tarkkailla. Jätevesimäärä (m3/vrk) Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä Kokonaisfosfori (kg/vrk) Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä ,7 15, ,1 0,1 0,2 3, ,2 0,3 0,1 3, ,9 0,2 <0,1 3, ,8 0,4 <0,1 2, ,7 0,3 <0,1 2, ,3 0,4 <0,1 3, ,7 0,7 <0,1 <0,1 3, ,6 0,3 <0,1 0,1 3, ,4 0,4 <0,1 0,2 3, ,4 0,7 0,1 0,2 2, ,2 0,05 0,3 3, ,2 0,2 0,02 0,1 3, ,7 0,3 0,05 0,1 4, ,1 0,2 0,07 0,1 2, ,6 0,2 0,03 0,1 3,4 10

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kokonaistyppi (kg/vrk) Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä < < < <1 < <1 0, <1 0, <1 0, <1 0, <1 0, , ,4 0, , BHK7 (kg O2/vrk) Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä , Taulukko 2. Tarkkailuvelvollisten osuudet () kokonaiskuormituksesta viime vuosina. = ei tarkkailla Jätevesimäärä Enocell Kaltimo 0, Fortum 2 1 0,5 0,4 0,3 0,3 UPM, Joensuu Kuhasalo , , ,9 0,4 0, yhteensä Kokonaisfosfori Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä Kokonaistyppi Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä BHK7 Enocell Kaltimo Fortum UPM, Joensuu Kuhasalo yhteensä , , ,

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5. TARKKAILUN TOTEUTUS Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti vuonna tarkkailuvuonna ohjelman mukaiset vesistönäytteet neljä kertaa vuodessa ( , , sekä ). Lisäksi elokuussa otettiin ohjelman mukaisilta asemilta myös kasviplanktonnäytteet. Tarkkailuun kuuluvien havaintopaikkojen sijainti on esitelty taulukossa 3 ja kartassa 1. Kaikki fysikaalis kemialliset analyysit tehtiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n akkreditoidussa vesitutkimuslaboratoriossa. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 1. Kasviplanktonmääritykset teetettiin alihankintana Ecomonitor Oy:llä. Kasviplanktontutkimuksen raportti on erikseen liitteenä 2. Taulukko 3. Tarkkailuun kuuluvat havaintoasemat. Havaintopaikka Pielinen vertailualue/kesseli Pielinen 8 Ahveninen Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Pielisjoki Rahkeenvesi Pielisjoki 2 Hiirenvesi Pielisjoki 55 Kaltimo Pielisjoki 4 Kangasvesi Iiksenjoki 8 maantiesilta Iiksenjoki 32 Iiksenniemi Pielisjoki 21 Utra Pielisjoki 22 rautatiesilta Pielisjoki kaupunginkoski Pielisjoki 35 Hasanniemi Pyhäselän ranta jokisuu Pyhäselkä 8 Noljakansaari Pyhäselkä Noljakansaari Pyhäselän ranta Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Pyhäselän Kaskesniemi Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Pyhäselän vertailusyvänne Koordinaatit ETRS-TM35FIN VesiKasviPiilevät kemia plankton x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Pohjaeläimet x x x x

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta 1. Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailun havaintopaikat. Pyhäselkä 33 ei kuulu enää ohjelmaan. Pielinen 8 Ahveninen on kartan ulkopuolella yläreunasta. 17

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1 Fysikaalis-kemialliset tulokset Tulosten tarkasteluna on esitetty tulosten toimittamisen yhteydessä annettu lausunto. Fysikaalis kemialliset tulokset ovat liitteessä Maaliskuu Loppuvuosi 2016 oli edellisvuotta kylmempi ja syystäyskierto oli edellisvuotta lyhempi. Tammikuu oli tavanomainen talvikuukausi. Jäätilanne oli maaliskuussa Rahkeenveden osalta vaikea ja näyte on noin 100 metrin päässä oikeasta asemasta. Pielisjoen-Pyhäselän yhteistarkkailuohjelma päivitettiin vuoden vaihteessa. Talven näytteet saatiin pääsääntöisesti uuden ohjelman mukaan, Hiirenveden väliveden sähkönjohtavuutta ei saatu ohjelmointivirheen takia. Asia korjataan ensi talvelle. Maaliskuun vesistötarkkailutuloksissa jätevesivaikutuksiin viittasivat sellutehtaan alapuolella Pielisjoen lievästi kohonnut sähkönjohtokyky ja sulfaattipitoisuus edellisvuosien tapaan. Enon puhdistamon alapuolella ei ollut viitteitä puhdistamon kuormasta. Iiksenjoen vesi oli huonolaatuisempaa Pielisjokeen verrattuna, mutta vaikutuksia Pielisjokeen, Iiksenjoen liittymän alapuolisten asemien vedenlaatuun ei selvästi ollut havaittavissa lukuun ottamatta pientä kokonaistypen pitoisuusnousua alapuolisella rautatiesillan asemalla. Sulfaatin pitoisuudet olivat matalia kaikilla asemilla. Pyhäselän syvänneasemien alusvedessä riitti happea. Asemien alusvedessä ilmeni lievää ainesten kertymistä ja sähkönjohtavuuden nousua, voimakkaimmin asemalla 8, mikä saattaa viitata lievään jätevesivaikutukseen. Ylimmäinen asema Pielinen 8 Ahveninen oli tavalliseen tapaan näytteenottokerralla sula. Vesi oli lievästi hapanta. Happea vedessä oli runsaasti. Analysoidut ainepitoisuudet olivat ajankohtaan nähden tavallisia. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella veden laatu oli tyypilliseen tapaan niukkaravinteinen. Enocell:n Uimaharjun sellutehtaan kuormituspisteen alapuolisen aseman näyte on otettu tavanomaista lähempää rannasta jäätilanteesta johtuen. Asemalla Pielisjoki 4 Rahkeenvesi veden laatu oli keskimääräistä. Veden happipitoisuus oli erinomainen. Elektrolyyttipitoisuudesta kertova sähkönjohtokyky ja sulfaattipitoisuus olivat aavistuksen verran edellistä asemaa korkeampia, mikä viittaa lievään sellutehtaan purkuvesivaikutukseen. Vesipatsas oli sekoittunut ja pitoisuuserot päällys- ja alusveden välillä olivat vähäisiä. Hiirenveden syvänneasema Pielisjoki 2 Hiirenvesi oli lämpötilakerrostunut. Alusveden happipitoisuus oli edellisvuosia selvästi heikompi ja alusveteen oli tiivistynyt ainesta. Alusveden ravinnepitoisuudet olivat selvästi päällysvettä korkeammat. Päällysveden ravinnepitoisuudet ilmensivät karua vettä. Koitajoesta tulevan humuksikkaan veden vaikutus nosti kemiallista hapenkulutusta. Sulfaattipitoisuus oli alhainen. 18

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Asemilla Pielisjoki 55 Kaltimo, Pielisjoki 4 Kangasvesi ja Pielisjoki 21 Utra happipitoisuus oli hyvä eikä asemien vedenlaadussa ollut juuri eroja lukuun ottamatta Utran hieman korkeata kokonaisfosforipitoisuutta, mikä liittynee aikaisen kevään sulamisvesiin. Yleisesti pitoisuudet olivat lähinnä niukkaravinteisen veden tasolla. Iiksenjoessa aseman Iiksenjoki 8 pitoisuudet ja arvot olivat asemaa Iiksenjoki 32 korkeampia. Happipitoisuus oli asemalla 8 asemaa 32 alhaisempi tavanomaiseen tapaan. Ainepitoisuudet olivat tavanomaisia lukuun ottamatta sulfaattipitoisuutta, joka on laskenut viime vuosina asemalla 8. Fortum Power and Heat Oy:n Pielisjoesta ottaman (Iiksenjokea puhtaamman veden) ja aseman Iiksenjoki 32 yläpuolelle laskeman lauhdeveden vaikutus näkyi kohonneena lämpötilana. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sekä kokonaisfosforipitoisuudet että sameus olivat Iiksenjoessa Pielisjokea korkeammat. Muutokset Pielisjoen vedenlaadussa Iiksenjoen purkualueen yläpuolisten asemien (55, 4, 21) ja alapuolisten asemien (Pielisjoki 22 rts ja Pielisjoki 35 Hasanniemi) välillä olivat vähäisiä. Selvää Iiksenjoen vaikutusta vedenlaatuun ei ole nähtävissä lukuun ottamatta vähäistä kokonaistypen nousua asemien Utra (Pielisj 21) ja rautatie (Pielisj22) välillä. Kaupunkialueen asemien kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman tavanomaista korkeampia. Pyhäselän päällysvesi oli kaikilla asemilla (Pyhäselkä 8, Pyhäselkä 6 ja Pyhäselkä 9) tutkituilta ominaisuuksiltaan lähes samankaltaista. Kaikilla asemilla päällysvedessä happea oli runsaasti ja ph-arvo oli lievästi hapan. Vesi oli lievästi humusvaikutteista. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat lievästi koholla ja viittasivat karuun lievästi rehevään veteen. Pyhäselän vesimassa oli havaintokerralla lämpökerrostunut. Happea riitti asemien 6 ja 9 syvänteissä välttävästi ja aseman 8 syvänteessä hieman heikommin, mikä näkyi vm. aseman alusvedessä ravinteiden tiivistymisenä alusveteen. Asemalla 8 oli myös tavanomaista enemmän typpeä alusvedessä ja kohonnut sähkönjohtavauus, mitkä viittaavat lievään jätevesipäästöön. Asemien 6 ja 9 alusveden ainepitoisuudet olivat lievästi päällysvettä suurempia viitaten normaaliin, luontaiseen ainesten konsentroitumiseen alusveteen. Hieman viime vuosia tavanomaista lyhempi syksy lyhensi syystäyskiertoa ja vaikutti alusveden happipitoisuuteen Kesäkuu Pielisjoen ja Pyhäselän alkukesän näytteenotto tehtiin Uuden ohjelman mukaan näytteenotto pitäisi olla toukokuussa, mutta kevään kylmät ilmat ja järvien jään myöhäinen sulaminen siirsivät näytteenottoa. Pyhäselän ja Rahkeenveden syvännepaikoilta otettiin näytteet vesipatsaan puolesta välistä, koska vesi oli lämpötilan mukaan sekoittunutta. Em. puolen välin näytesyvyys on uuden ohjelman mukainen. Hiirenveden lämpötilaero pinnan ja pohjan välillä oli yli 2, jolloin näytteet otettiin 1 m ja pohja-1 m. 19

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Tulosten mukaan jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa Pielisjoessa Kaltimon eikä Iiksenjoen alapuolella tai Pyhäselällä. Uimaharjun alapuolella veden sähkönjohtavuus nousi hyvin lievästi. Kokonaistypen pitoisuuksissa ei ollut eroa. Hasanniemen asemalla, Pielisjoki 35, ulosteperäisten bakteerien tiheys, kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuus sekä sähkönjohtavuus nousivat selvästi yläpuoliseen asemaan verrattuna, mikä viittaa jätevesivaikutukseen. Bakteereita ei viime vuosina ole mitattu Hasanniemen asemalta. (Kenttämestari muistelee, että bakteerien analysointi olisi jätetty pois, koska ne saattoivat olla peräisin puomeilla olevista lokeista tms. Nyt puomeja ei alueella enää ole) Jätevesivaikutusta ei ollut havaittavissa enää Pyhäselän asemilla. Muutoin veden laatu oli asemilla hyvä ja ravinteikkuus alhainen. Viime syksy oli kuiva, talvi alkoi lokakuussa ja jatkui lähes normaalina, kevät oli paljolti kylmä, aurinkoinen ja tuulinen. Suuri osa lumesta haihtui. Valumavesien vähyys pienesi osin hajakuormitusta, mikä näkyy paikoin kokonaisfosforin matalina pitoisuuksina. Rukaveden yläpuolisen aseman Pielinen 8 Ahveninen happitilanne oli erinomainen. Kokonaisfosfori ja -typpi olivat tavanomaista alhaisempia ilmentäen karuja olosuhteita. Happamuudeltaan vesi oli lievästi hapanta, väri ja kemiallinen hapenkulutus olivat keskimääräisiä. Bakteereita ei havaittu. Asemalla Pielisjoki 4 Rahkeenvesi vesipatsas oli kerrostumaton ja happitilanne erinomainen. Vesinäyte otettiin patsaan puolivälistä. Sähkönjohtavuus nousi hieman verrattuna edelliseen asemaan, mikä viittasi lievään sellutehtaan vaikutukseen. Kokonaistyppi oli sama tasoa ja kokonaisfosfori alle mittaustarkkuuden (<5 µg/l). Veden laatu ei edelliseen asemaan verrattuna käytännössä muuttunut, happipitoisuuskin oli erinomainen. Hiirenveden syvänneasema, Pielisjoki 2 Hiirenvesi oli heikosti lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli hyvin lievästi päällysvettä heikompi. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat matalia, kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista alhaisempi. Väri oli samaa luokkaa yläpuolisen aseman kanssa, mutta humuksikkuus nousi jonkin verran lähinnä Koitajoen valumavesien johdosta. Alusveden ainepitoisuudet olivat lähes samaa tasoa päällysveden kanssa. Asemilla Pielisjoki 55 Kaltimo, Pielisjoki 4 Kangasvesi ja Pielisjoki 21 Utra veden laatu ei juuri poikennut Hiirenveden asemasta. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat tavanomaista alhaisempia yläpuolisen aseman tavoin. Humuksikkuus oli Kangasvedellä Hiirenveden tasoa, mutta laski siitä alavirtaan. Iksenjoen asemien Iiksenjoki 8 ja Iiksenjoki 32 väliin purkautuvien Fortum Power and Heat Oy:n käsiteltyjen jätevesien ja Joensuun Kontiosuon jäteaseman suotovesien vaikutuksista ei juuri ollut merkkiä. Lämpötilakin oli asemalla 32 yläpuolista asemaa alhaisempi. Ainepitoisuudet ja sähkönjohtavuus lähinnä laskivat alavirtaan laimennuksen johdosta. Iiksenjoen vesi oli selvästi Pielisjokea ravinne- ja humus- sekä elektrolyyttipitoisempaa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat Iiksenjoessakin tavanomaista alhaisemmat. Pielisjoen Iiksenjoen yläpuolisten ja alapuolisen aseman Pielisjoki 22 rts vedenlaadussa ei ollut juuri eroa. 20

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuhasalon jätevedenpuhdistamon vaikutukseen asemalla Pielisjoki 35 Hasanniemi viittasivat korkea kokonaistyppi- ja kohonnut fosforipitoisuus, kasvanut bakteeritiheys sekä noussut sähkönjohtavuus. Ulosteperäisiä bakteereista enterokokkeja oli 68 pmy/100 ml ja E. coli-bakteereja 310 MPN/100 ml. Hasanniemen asemalta ei viime vuosina ole mitattu bakteereita. Kenttämestari muisteli, että bakteeritiheydet olivat aikoinaan suuria, mutta saattoivat johtua puomeilla olleista lokkiparvista. Puomit on nyttemmin poistettu. Hasanniemessä on myös muuta toimintaa ja siellä rakennetaan rannassa paraikaa. Em. saattavat myös lisätä kuormitusta veteen. Pyhäselän asemien vesipatsaat olivat näytteenottohetkellä lämpötilakerrostumattomia ja vedenlaatunäytteet otettiin vesipatsaan puolivälistä. Happipitoisuus asemilla oli erinomainen koko vesipatsaassa. Pyhäselän vesi oli kaikilla asemilla (Pyhäselkä 8, Pyhäselkä 6 ja Pyhäselkä 9) tutkituilta ominaisuuksiltaan samankaltaista, hyvälaatuista. Kokonaisfosforipitoisuus oli kaikilla asemilla tavanomaista alhaisempi. ph-arvo oli lievästi hapan ja vesi oli humuksista. Hygieeninen laatu oli hyvä Elokuu Tarkkailuvelvollisten kuormitusvaikutukset Pielisjoessa ja Pyhäselällä näkyivät elokuun näytteenottokerralla edellisvuosien tapaan. Pielisjoen yläosassa lievästi kohonnut sulfaattipitoisuus sekä sähkönjohtavuus viittasivat Uimaharjun tehtaan vähäiseen jätevesivaikutukseen. Enossa puhdistamon vaikutuksiin viittasi kohonnut bakteeritiheys. Iiksenjoen veden laatu oli Pielisjokea heikompi. Samanaikaisesti veden happikyllästeisyys oli vähintäänkin hyvä. Iiksenjoen sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat tavanomaista korkeammat, mihin mahdollisesti osaltaan vaikutti Oksojaa pitkin tulevat vedet. Fortumin loppukesän tuloksia ei vielä ole käytettävissä. Pielisjoessa Iiksenjoen kuormasta ei ollut merkkejä alapuolisella rautatiesillan asemalla. Hasanniemen asemalla määritettiin ulosteperäiset bakteerit E.coli ja enterokokit. Niitä esiintyi jonkin verran. Pyhäselällä tarkkailuvelvollisten jätevesivaikutuksia ei selvästi havaittu. Kokonaisfosforipitoisuus oli järviasemilla tavanomaisella tasolla ja klorofylli-a -pitoisuus ulapalla lievästi rehevän veden tasolla. Bakteereita tavattiin joitakin, mutta veden hygieeninen laatu pysyi hyvänä. Rukaveden yläpuolisen aseman Pielinen 8 Ahveninen happitilanne oli erinomainen. Vesi oli tavanomaista niukkaravinteisempaa, lievästi hapanta ja humusvaikutus oli melko vähäistä. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavanomaista alhaisempia. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Levätuotannosta kertova klorofylli-a-pitoisuus oli keskimääräistä alhaisempi viitaten karuun veteen. Pintaveden fosfaattipitoisuus oli hyvin alhainen, mutta typen ravinteita pintavedessä esiintyi. 21

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Rahkeenveden asema Pielisjoki 4 Rahkeenvesi ei ollut lämpötilakerrostunut ja happea riitti erinomaisesti koko vesimassaan. Edelliseen asemaan verrattuna kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tavanomaista alhaisemmat, mutta sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat hyvin vähäisesti korkeampia viitaten lievään sellutehtaan vaikutukseen. Muilta osin veden laatu ei edelliseen asemaan nähden paljoa muuttunut. Bakteereita ei esiintynyt. Syvänneaseman Pielisjoki 2 Hiirenvesi vesi oli lämpökerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä välttävä. Alusveteen oli kertynyt jonkin verran väkevämpää vettä, mutta merkittäviä eroja päällys- ja alusveden välillä ei ollut. Veden rehevyystaso oli yläpuolista asemaa hieman korkeampi, mutta pitkän aikavälin vertailulla keskimääräistä alhaisempi. a-klorofyllipitoisuus viittasi karuun veteen. Koitajoki laskee Pielisjokeen Hiirenveden yläpuolella. Koitajoen suoperäisen valuma-alueen hajakuormitus nostaa Koitajoen ravinteisuutta ja siten myös Pielisjoen ravinteisuutta jonkin verran. Asemalla Pielisjoki 55 olivat kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuus, sähkönjohtavuus sekä bakteerien tiheys kohonneet hyvin lievästi verrattuna yläpuoliseen ja alapuoliseen asemaan, mikä voi viitata puhdistamovaikutukseen. Se voi kuitenkin myös olla hajakuormituksen vaikutusta. Muutoin asemien Pielisjoki 55 Kaltimo, Pielisjoki 4 Kangasvesi ja Pielisjoki 21 Utra veden laatu ei oleellisesti poikennut Hiirenveden asemasta. Levätuotannosta kertova klorofylli-a-pitoisuus laski hieman Kangasvedelle (4). Iiksenjoen asemalta Iiksenjoki 8 alaspäin asemalle Iiksenjoki 32 vedenlaatu ei muuttunut kovinkaan oleellisesti. Kokonaistyppipitoisuus ja fosforipitoisuus laskivat hieman, mutta pitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla tai hieman sen alle. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus pysyivät lähes samoina. Sulfaattipitoisuus oli asemalla 32 tavanomaista korkeampi, mihin saattaa vaikuttaa voimalaitoksen vedet. Veden laatuun vaikuttaa useampi lähde ml. hajakuormitus ja Oksojan suunnalta tuleva kuormitus. Yleisesti näkynyttä lauhdevesien aiheuttamaa lämpötilan kohoamista ei juurikaan ollut havaittavissa. Sähkönjohtavuus alapuolisella asemalla 32 oli tavanomaista korkeampi, yläpuolisen aseman 8 tasolla. Happipitoisuus Iiksenjoessa oli hyvän ja erinomaisen välillä. Iiksenjoen vesi oli edellisvuosien tapaan Pielisjokea ravinne- ja sulfaattipitoisempaa sekä sähkönjohtavuudeltaan korkeampi. Pielisjoen vedenlaatu Iiksenjoen yläpuolisen aseman (21) ja alapuolisten asemien (Pielisjoki 22 rts ja Pielisjoki 35 Hasanniemi) välillä oli lähes samankaltaista eikä selvää Iiksenjoen vaikutusta vedenlaatuun ollut nähtävissä. Hasanniemen asemalla 35 oli joitakin ulosteperäisiä bakteereja (E.coli ja enterokokit), jotka voivat viitata puhdistamoon, mutta voivat myös olla myös muualta peräisin. Veden hygieeninen laatu säilyi joka tapauksessa hyvänä. Pyhäselällä oli näytteenottohetkellä vähäistä tai kohtalaista tuulta. Päällysvesi oli kaikilla asemilla (Pyhäselkä 8, Pyhäselkä 6 ja Pyhäselkä 9) tutkituilta ominaisuuksiltaan lähes samanlaista ja edellisvuoden kaltaista. Bakteereita esiintyi pelkästään Pyhäselkä 8 -asemalla. Kaikilla asemilla päällysvedessä happea oli runsaasti ja ph-arvo oli lähellä neutraalia. Vesi oli humusvaikutteista. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun veteen ja tavanomaista alhaisemmat klorofylli-a -pitoisuudet lievästi rehevään veteen. 22

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vesi oli asemalla 8 sekoittunutta sekä kahdella muulla asemalla lievästi kerrostunutta. Vesi oli edellisvuotta viileämpää. Happea riitti kaikilla asemilla pohjaan saakka. Ainepitoisuuksissa kerrostuneisuutta ei asemilla juurikaan ilmennyt ja vesipatsaat olivat lähes tasalaatuiset Syyskuu Tarkkailukerran tulosten perusteella jätevesien vaikutukset Pielisjoessa, Iiksenjoessa ja Pyhäselällä olivat vähäisiä ja jäivät lieviksi. Vesi oli yleisesti hyvälaatuista. Myös Iiksenjoen vesi oli tavanomaista parempilaatuista, mutta kuitenkin yhä Pielisjokea heikkolaatuisempaa. Rukaveden yläpuolisen aseman Pielinen 8 Ahveninen happitilanne oli erinomainen ja vesi oli niukkaravinteista. Muutoin vesi oli lähes neutraalia ja humusvaikutus oli suhteellisen vähäistä. Rahkeenveden asemalla Pielisjoki 4 Rahkeenvesi vesi oli sekoittunutta ja happea riitti erittäin hyvin koko vesimassaan. Edelliseen asemaan verrattuna sähkönjohtavuus nousi vähäisesti, joka voi viitata sellutehtaan lievään jätevesivaikutukseen. Kokonaistyppipitoisuus laski hieman verrattuna yläpuoliseen asemaan. Muilta osin veden laatu ei edelliseen asemaan nähden juuri muuttunut. Kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen, yläpuolisen aseman tasolla. Hiirenveden syvänneasema Pielisjoki 2 Hiirenvesi oli lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli päällysvedessä hyvä, mutta alusvedessä selvästi heikentynyt. Veden väriluku, typpi, fosfori sekä kemiallinen hapenkulutus hieman ylipuolista asemaa korkeammat. Veden laatu ei selvästi muuttunut verrattuna ylläpuolisiin asemiin, lähinnä tummui hieman. Veden ravinnepitoisuudet olivat karun tasolla. Asemilla Pielisjoki 55 Kaltimo, Pielisjoki 4 Kangasvesi ja Pielisjoki 21 Utra veden laatu ei juurikaan poikennut Hiirenveden asemasta. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun veteen. Iiksenjoen asemien Iiksenjoki 8 ja Iiksenjoki 32 väliin purkautuvien Fortum Power and Heat Oy:n käsiteltyjen jätevesien ja Joensuun Kontiosuon jäteaseman suotovesien vaikutusta ei Iiksenjoen tuloksista ollut erotettavissa. Vain Fortum Power and Heat Oy:n Pielisjoesta ottaman (Iiksenjokea puhtaamman veden) ja aseman Iiksenjoki 32 yläpuolelle laskeman lauhdeveden vaikutus näkyi vain hieman kohonneena lämpötilana. Muutoin ainepitoisuudet laskivat yläpuoliselta asemalta 8 asemalle 32. Iiksenjoen asemalla 8 vesi on ollut aiemmin selvästi Pielisjokea ravinne- ja humuspitoisempaa sekä sähkönjohtavuudeltaan korkeampaa. Nyt Iiksenjoen ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista alhaisempia, mutta yhä Pielisjokea korkeammat. Sähkönjohtavuudet olivat kummallakin asemalla edellisvuotta ja tavanomaista alhaisemmat. Muutokset Pielisjoen vedenlaadussa Iiksenjoen yläpuolisten asemien (55, 4, 21) ja alapuolisten asemien (Pielisjoki 22 rts ja Pielisjoki 35 Hasanniemi) välillä olivat vähäisiä. 23

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pyhäselän vesi oli kaikilla asemilla (Pyhäselkä 8, Pyhäselkä 6 ja Pyhäselkä 9) tutkituilta ominaisuuksiltaan keskenään samankaltaisia. Kaikilla asemilla päällysvedessä happea oli runsaasti ja veden ph-arvo oli lähes neutraali. Vesi oli lievästi humusvaikutteista ja ravinnepitoisuudet niukkaravinteisen tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus ja väriluku olivat hieman Hasanniemeä alhaisemmat. Pyhäselän vesimassa oli lokakuun alun tulosten mukaan sekoittunutta. Happea riitti alusveteen erinomaisesti ja vesi oli lähes tasalaatuista koko vesipatsaassa. 7. VEDEN LAADUN MUUTOKSET JA BIOLOGISET SELVITYKSET Pielisjoen ja Pyhäselän vesi on yleisesti lievästi hapanta, lievästi humuksikasta, niukkaravinteista lievästi rehevää sekä elektrolyyttipitoisuudeltaan (sähkönjohtavuus) matalaa. Happipitoisuus on ollut yleensä vähintään kohtuullinen syvänteiden alusvettä myöten eikä sisäistä kuormitusta juuri esiinny. 7.1 Kokonaisfosfori Tutkimusohjelmamuutoksen vuoksi vuoden 2017 fosforipitoisuuksia ei kaikilta asemilta päällysvedestä määritetty, vaan vastaavat pitoisuudet määritettiin välivedestä (pääosin keväällä ja syksyllä). Kuvissa 9 ja 10 on esitetty vain päällysveden tulokset. Väliveden fosforitulokset löytyvät liitteestä 1, analyysitulokset. Pielisjoen kokonaisfosforipitoisuus on joen yläosissa ollut fysikaaliskemiallisen vedenlaatuluokituksen mukaan3 lähinnä erinomainen (kuva 9). Asemalta Pielisjoki 2 Hiirenvesi lähtien Koitajoen vesistöstä Pielisjokeen tulevat vedet nostavat mm. kokonaisfosforipitoisuutta hieman, mutta pitoisuus on edelleen erinomaisella tasolla. Lisääntyvä hajakuormitus ja Iiksenjoen vedet nostavat Pielisjoen fosforipitoisuutta edelleen tasaisesti ja Pielisjoen suussa Hasanniemi 35 -asemalla pitoisuus vaihtelee jo hyvän ja erinomaisen molemmin puolin. Pielisjoen yläosassa fosforipitoisuuden havaintokertojen pitoisuuksien vaihtelu on ollut pientä. Kangasvedellä on pientä pitoisuuksien nousua 2000-liuvun loppupuolella, joka liittynee osin alueen rakentamiseen sekä Jukajoesta tulevan kuorman lisääntymiseen. Vuoden 2017 pitoisuudet olivat lähinnä edellisvuosien kaltaisia. Pitoisuuksien vaihtelu havaintokertojen välillä lisääntyy yleensä asemalta 21 Utra alkaen, vaikkakin sen ja rautatiesillan havaintoasemien fosforipitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina suhteellisen tasaisina. Hasanniemen asemalla pitoisuustaso on ollut lievästi Utraa ja rautatiesiltaa korkeampi. 24

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Iiksenjoen asemilla kokonaisfosforin pitoisuus ja sen vaihtelu on ollut selvästi suurempaa kuin Pielisjoessa. Selvää muutosta pitoisuustasossa pitkän ajan suhteen ei ole havaittavissa. Vuoden 2012 fosforipitoisuudet olivat runsaista sateista johtuen keskimääräistä selvästi korkeampia. Vuonna 2017 pitoisuudet olivat keskimääräisiä, viitaten lähinnä hyvää tyydyttävään tilaan. Pielisjoessa rautatiesillan kohdalla Iiksenjoen kuorma on laimentunut, mutta pitoisuus on ajoittain lievästi Utran tasoa korkeampi. Kuva 9. Pielisjoen ja Iiksenjoen asemien kokonaisfosforipitoisuus eri vuodenaikoina vuosina , asteikot eivät ole yhtenevät. Yli menevät arvot on merkitty kuviin. Kuviin on merkitty vedenlaadun luokittelun rajat erinomainen (E), hyvä (H), tyydyttävä (T), välttävä (V) ja huono (Hu). Ahvenisen (8), Pielisjoen ja Iiksenjoen luokittelut eroavat toisistaan. 25

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pyhäselän päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet lähivuosina pääasiassa hyvällä erinomaisella tasolla (ekologinen luokitus, kasvukauden (VI-IX) arvot, kuva 10). Kokonaisfosforipitoisuus on ollut korkeimmillaan avovesiaikaan. Vuoden 2017 pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä tai hieman sitä korkeammat. Kuva 10. Pyhäselän asemien päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina eri vuodenaikoina. Kuvissa mukana vedenlaadun luokittelun rajat erinomainen (E) ja hyvä (H). Luokittelu koskee kuukausia VI IX. 7.2 Kokonaistyppi Tutkimusohjelmamuutoksen vuoksi vuoden 2017 typpipitoisuuksia ei kaikilta asemilta päällysvedestä määritetty, vaan vastaavat pitoisuudet määritettiin välivedestä (pääosin keväällä ja syksyllä). Kuvissa 11 ja 12 on esitetty vain päällysveden tulokset. Väliveden typpitulokset löytyvät liitteestä 1, analyysitulokset. Pielisjoen kokonaistyppipitoisuus on kaikilla asemilla ekologisen luokittelun raja-arvoihin3 nähden hyvällä erinomaisella tasolla (kuva 11). Vaihtelu on ollut yläjuoksulla vähäistä ja lähinnä sääolosuhteisiin liittyvää. Vuonna 2017 kokonaistypen pitoisuudet Pielisjoessa olivat pääosin tavanomaista tasoa. Korkein pitoisuus (700 µg/l) havaittiin keväällä Hasanniemen asemalla. Pielisjoen typpipitoisuudet ovat pääosin hyvin samanlaisia sekä asemien välillä että yksittäisillä asemilla eri vuodenaikoina. Ainoastaan Hasanniemen asemalla pitoisuudet ovat vaihdelleet vuodenaikojen välillä suhteellisen paljon. Kangasvedellä talven tulokset ovat olleet viime vuosina muita vuodenaikoja korkeampia. Iiksenjoen kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut yleensä välillä µg/l, mikä tarkoittaa ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävää tai hyvää pitoisuustasoa. Vuoden 2017 pitoisuudet viittasivat keskimäärin hyvän ja tyydyttävän rajalle. Syksyn 2013 pitoisuudet olivat huomattavan korkeat samoin kuin kokonaisfosforipitoisuus. Iiksenjoen korkeimmat pitoisuudet ovat yleensä esiintyneet kevätnäytteissä, mikä johtunee osaltaan sen suovaltaisesta valuma-alueesta. 26

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Iiksenjoen vaikutusta ei ole selvästi näkynyt viime vuosina Pielisjoen rautatiesilta 22 aseman typen pitoisuuksissa. Vuoden 2017 tuloksien vaihtelu havaintokerroilla oli vähäistä. Kuva 11. Pielisjoen ja Iiksenjoen kokonaistyppipitoisuus havaintokertoina vuosina Asteikot eivät ole yhtenevät. Yli menevät arvot on merkitty kuviin. Kuviin on merkitty vedenlaadun luokittelun rajat kuten kuvassa

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pyhäselän päällysveden kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet lähivuosina ekologisen luokittelun mukaan hyvän ja erinomaisen tason rajalla, lähinnä erinomaisia (kuva 12). Ekologisessa luokittelussa käytetään kasvukauden (VI-IX) pitoisuuksia. Vuodenaikaista vaihtelua on jonkin verran. Pidemmän ajan tarkastelussa pitoisuustaso näyttäisi laskeneen hieman. Vuoden 2017 tulokset olivat lähellä edellisvuosien tasoa tai hieman sitä alhaisempia. Kuva 12. Pyhäselän asemien päällysveden kokonaistyppipitoisuus havaintokerroilla vuosina Kuvissa mukana vedenlaatuluokituksen rajat kuten kuvassa 11. Ne koskevat kasvukauden (VI IX) tuloksia. 7.3 Sulfaattipitoisuus Asemalla Pielinen 8 sulfaattipitoisuus on hyvin pieni ja vaihtelu vähäistä (kuva 13). Jaksolla on havaittavissa laskeva sulfaattipitoisuuden trendi, mikä johtunee laskeuman vähenemisestä. Pielisjoen muilla asemilla vaihtelu on voimakkaampaa ja pitoisuudet hieman suurempia, vaikkakin pitoisuustaso on edelleen hyvin alhainen. Vaihteluun vaikuttaa Enocell Oy:n Uimaharjun sellutehtaan kuormitus ja virtaavan vesistön luonne. Vaihtelu on näkynyt selvimmin aseman Rahkeenvesi 4 pitoisuuksissa, jotka kuitenkin ovat varsin matalia. Yleisesti pitoisuustaso on ollut viime vuosina laskusuhdanteinen. Avovesiajan pitoisuudet ovat yleisesti alhaisempia johtuen paremmista laimennusolosuhteista. Vuoden 2017 tulokset ovlivat edellisvuosien tasoa. Iiksenjoen sulfaattipitoisuuden taso on ollut noin kymmenkertainen Pielisjokeen nähden. Myös vaihtelu on ollut voimakasta. Tulosten mukaan Iiksenjoen sulfaattipitoisuus on kesällä noussut jakson aikana etenkin asemalla 8, mutta kuitenkin tasoittunut ja ollut viime vuosina laskussa. Vuoden 2017 pitoisuudet hieman edellisvuotta korkeammat. Iiksenjoen pitoisuudet laskevat selvästi jo asemien 8 ja 32 välillä, eivätkä ne juuri näy Pielisjoen pitoisuuksissa. Vuoden 2017 sulfaattipitoisuudet olivat edellisvuoden kaltaisia. Pyhäselän asemilta ei sulfaattia ole mitattu, mutta Pyhäselän sulfaattipitoisuustasot olisi tarpeellista tarkistaa talven kerrostuneisuuden aikana. 28

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 13. Pielisjoen ja Iiksenjoen asemien sulfaattipitoisuudet vuosina Sähkönjohtokyky Tutkimusohjelmamuutoksen vuoksi vuoden 2017 sähkönjohtavuuksia ei kaikilta asemilta päällysvedestä määritetty, vaan vastaavat pitoisuudet määritettiin välivedestä (pääosin keväällä ja syksyllä). Kuvissa 14 ja 15 on esitetty vain päällysveden tulokset. Väliveden sähkönjohtavuudet löytyvät liitteestä 1, analyysitulokset. Tarkkailuun kuuluvilla Pielisen ja Pielisjoen asemilla on sähkönjohtokyky ollut hyvin alhainen, pitkän ajan keskiarvot ovat < 4 ms/m (kuva 14). Pielisen asemalla 8 muutokset ovat ajan suhteen olleet hyvin vähäisiä ja muutossuunta on ollut laskusuhdanteinen. Ainoastaan vuoden 2014 kesän arvo on ollut lähivuosina lievästi koholla. Pielisjoessa vaihtelu on virtaavalle vedelle tyypillisesti suurempaa, mutta pitkällä aikajänteellä sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana. 29

30 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Suurinta sähkönjohtokyvyn vaihtelu on ollut Rahkeenvedellä Uimaharjun alapuolella, jossa arvot kuitenkin ovat yhä jääneet alhaisiksi, luonnonvesien tasolle. Pääosin kaikilla Pielisjoen asemilla on havaittavissa hyvin lievää sähkönjohtokyvyn tason alenemista. Vuoden 2017 arvot ovat edellisvuosien tasolla. Iiksenjoessa sähkönjohtokyvyn vaihtelu on ollut suurta ja keskimääräiset arvot ovat suuremmat kuin Pielisjoessa. Aseman 8 arvot (pitkän ajan keskiarvo noin 16 ms/s) pienenevät alavirtaan asemalle 32 (pitkän ajan ka noin 11 ms/s). Pienimmät arvot on havaittu yleensä keväisin ja kesäisin. Nyt kesän arvot hieman tavanomaista korkeammat. Vuoden 2017 tulokset olivat pääosin edellisvuosien tasoa. Kuva 14. Pielisjoen ja Iiksenjoen asemien sähkönjohtavuus vuosina

31 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pyhäselän päällysveden sähkönjohtokyky vuonna 2017 oli vesistölle tyypillisesti alhainen (keskiarvo < 3,5 ms/s) (kuva 15). Sähkönjohtokyvyn vaihtelu on ollut viimevuosina suhteellisen vähäistä ja pitkän ajan keskiarvot ovat samankaltaisia kuin Pielisellä ja Pielisjoessa. Kuva 15. Pyhäselän asemien päällysveden sähkönjohtavuus eri havaintokerroilla vuosina

32 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Tutkimusohjelmamuutoksen vuoksi vuoden 2017 pitoisuuksia ei kaikilta asemilta päällysvedestä ja alusvedestä määritetty, vaan vastaavat pitoisuudet määritettiin pelkästään välivedestä (pääosin keväällä ja syksyllä). Kaikki tulokset löytyvät liitteestä 1, analyysitulokset. Pyhäselän vuoden 2017 vedenlaatutuloksia on kuvassa 16. Talvikerrostuneisuuden aikaan alusveden happitilanne on pinta- ja välivettä huonompi ja fosforipitoisuus jonkin verran korkeampi, kuten myös sähkönjohtavuus. Alusveden konsentroituminen on kuitenkin lähinnä luontaista eikä sisäistä kuormitusta ole selvästi havaittavissa. Avovesiaikaan vesipatsas on sekoittunut ja ainepitoisuuksissa ei juuri ole eroa eri syvyyksillä. Kuva 16. Pyhäselän asemien vedenlaatutietoja havaintokerroilla eri vesisyvyyksillä ja eri vuodenaikoina vuonna

33 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7.5 a-klorofylli Avovesikauden levätuotantoa mitattiin elokuussa Pielisjoen havaintoasemilta: Ahveninen, Rahkeenvesi, Hiirenvesi ja Kangasvesi sekä Pyhäselän kolmelta järvihavaintoasemalta. Lisäksi analysoitiin myös ravinnepitoisuudet kasviplanktonin elinolosuhteiden määrittämiseksi. Klorofylli-a-pitoisuus ei kuulu jokivesien ekologisen tilan luokituksen analyyseihin, mutta sitä on mitattu Pielisjoen havaintoasemilta. Virtavesien vedenlaatu voi vaihdella huomattavastikin lyhyellä aikavälillä. Myös kasviplanktonin tuotanto vaihtelee nopeasti jo pelkästään vuorokauden eri aikoina riippuen mm. valon määrästä. Lisäksi sääolosuhteet vaikuttavat kasviplanktonin kasvuun kuten myös virtauksen voimakkuus. Ahvenisen a-klorofyllipitoisuus on ollut pääsääntöisesti lievästi rehevän tasolla (kuva 17). Pitoisuus on vaihdellut eri vuosina, kolmen viimeisen vuoden pitoisuuksien ollessa suhteellisen alhaisia. Sateinen vuosi 2012 toi paljon ravinteita ja avovesikausi 2013 oli olosuhteiden, mm. lämpimän ja pitkän kesän johdosta otollinen levän kasvulle. Vuonna 2015 syksyllä olosuhteet ovat olleet kasviplanktonille hyvät, jolloin havaittu myös korkein pitoisuus. Rahkeenveden a-klorofyllipitoisuustaso on ollut lievästi korkeampi verrattuna Ahveniseen, mutta muutoin muutokset ovat olleet samansuuntaisia. Sateinen vuoden 2012 vuoksi avovesikausi 2013 oli olosuhteiden, mm. lämpimän ja pitkän kesän johdosta otollinen levän kasvulle. Rahkeenveden asemalla korkein pitoisuus on mitattu myös vuonna Yleisesti pitoisuudet ovat olleet lievästi rehevällä tasolla. Hiirenvesi on rajattu omaksi vesimuodostumakseen ja tyypitelty keskikokoisiin humusvesiin. Sen klorofylli-a-pitoisuus viittaa lähinnä luokkaan erinomainen (kuva 18). Pyhäselän asemat ovat myös klorofylli-a-pitoisuuden perusteella luokiteltavissa nykyään hyvään erinomaiseen luokkaan. Pitoisuustasossa on havaittavissa lievää nousua. Havaintoasemien fosfaattifosforipitoisuudet ovat olleet mittauskerroilla pääsääntöisesti alle määritysrajan (< 2 µg/l) tai juuri määritysrajalla, mikä osoittaa fosforin olevan minimiravinne Pielisjoella ja Pyhäselällä. Kesän edetessä yleensä myös typen ravinteet vähenevät, mikä tekee typpi-fosforisuhteen suosiolliseksi sinileville ja voi lisätä niiden osuutta kasviplanktonista. 33

34 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 17. Jokiasemien a-klorofyllipitoisuuksia vuosina

35 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 18. Hiirenveden ja Pyhäselän a-klorofyllipitoisuudet vuosina Kuvissa ovat mukana vedenlaadun luokittelun rajat erinomainen (sininen) ja hyvä (vihreä). 35

36 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7.6 Kasviplanktontutkimus Kasviplanktonselvityksestä vastasi Raino-Lars Albert, Ecomonitor Oy. Raportin kirjallinen osuus on tiivistetty tässä kappaleessa. Kuvat on piirretty toimitetun raportin pohjalta sekä aikaisemmista tuloksista. Laskennan tulokset on viety ympäristöhallinnon rekistereihin. Raportti on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 3. Vesistöjen ekologisessa luokittelussa käytetään kasviplanktonin kesä-elokuun tuloksia. Veden a-klorofyllituloksista käytetään ekologisessa luokittelussa kesä-syyskuun tuloksia. Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Näytteet otettiin Cryptophyceae-nielulevät ovat hyvin edustettuina tässä näytteessä (35 ). Piilevät (Diatomophyceae) ovat toiseksi runsain leväryhmä (16 ). Näytteestä löytyi runsaasti myös kultaleviä (n. 10 ), panssarisiimaleviä (9 ) ja sinileviä (9 ) Kokonaisbiomassa on erinomaisen laatuluokan tasolla (kuva 20). Sinileväindikaattori ja TPI-arvo jäävät hyvään laatuluokkaan, johtuen mm. Aphanizomenon-sinilevän sekä TPI:n osalta myös Aulacoseira subarctica piilevän esiintymisestä, vaikka yksittäiset biomassat jäävätkin pieniksi. Kuva 20. Kaskesniemen, 6, kasviplanktonanalyysin tunnuslukuja vuosilta Mukana ovat vedenlaadun luokittelun luokkarajat erinomainen (E), hyvä (H), tyydyttävä (T), välttävä (V). 36

37 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pyhäselkä 8, näytteet Näytteet otettiin Piilevien osuus kokonaisbiomassasta on korkea 37 osuudellaan. Nielulevien osuus on noin 11. Kokonaisbiomassa ilmentää hyvää ekologista tilaa (kuva 21). Limalevän osuus näytteestä on n. 11. Jos limalevän biomassaa ei otettaisi huomioon, voisi näyte kuulua erinomaiseen luokkaan. Erinomainen tila saavutetaan sinilevien osalta, koska niitä on alle 5. Piilevät Aulacoseira ambigua ja A. subarctica vaikuttavat taas TPI-arvoon sen verran, ettei erinomaista luokkaa saavuteta, vaan näyte jää TPI-arvoltaan vain hyvään luokkaan. Kuva 21. Pyhäselän, 8, kasviplanktonanalyysin tunnuslukuja vuosilta Mukana ovat vedenlaadun luokittelun luokkarajat. Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Näytteet otettiin Nielulevät Cryptophyceae vallitsevat tässäkin näytteessä 32 biomassallaan. Toiseksi runsain ryhmä ovat piilevät (19 ). Näistä Pyhäselän kolmesta näytteestä tämän näytteenottopaikan biomassa on pienin 0,3257 mg/l ja ilmentää erinomaista ekologista tilaa (kuva 22). Haitallisten sinilevien osuus on n. 14, mikä on kolmesta näytepaikasta korkein luku ja sijoittaa näytteen hyvään luokkaan. Trofiaindeksi TPI osoittaa vain tyydyttävää laatuluokkaa, mikä johtuu lähinnä Aphanizomenon-sinilevän vaikutuksesta (biomassa n. 7, TPI-pistearvo +3). Kuva 22. Pyhäsaaren, 9, kasviplanktonanalyysin tunnuslukuja vuosilta Mukana ovat vedenlaadun luokittelun luokkarajat. 37

38 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Ossi Lappalainen tutkija, FM VIITTEET 1. Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta ( ). 2. Ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmä WSFS ( ). 3. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 2012, Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Suomen ympäristökeskus, Ravinnepitoisuuksien aiheuttamat erot: 5. Willén, E Växtplankton i sjöar bedömningsgrunder. Institutionen för Miljöanalys, SLU, Rapport 2007/5. LIITTEET 1. Analyysitulokset 2. Kasviplanktonraportti 38

39 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 8:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1,0 0,60 13,1 91 6,6 2,3 70 1, , / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Jää 5 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 0,50 12,9 89 6,6 2,8 67 0, ,0 10 3,5 0,60 12,9 90 6,6 2,8 68 0, , / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 27,3 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 45 cm; Lumi 15 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 0,20 12,1 83 6,4 2, , , ,2 9, ,3 3,6 2,8 21 6,3 3, , / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Näk.syv. 1,7 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1,0 0,60 12,2 85 6,6 3, / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 40 cm; Lumi 15 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1,0 0,20 11,6 79 6,4 3, / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Jää 25 cm; Lumi 10 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 0,10 11,6 80 6,4 3, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Jää 35 cm; Lumi 10 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 0,10 10,2 70 6, / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 2,3 11,1 81 6, , / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 25 cm; Lumi 5 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 0,20 11,6 80 6,4 3, ,

40 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 8:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1,0 1, / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Jää 5 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 2,9 3,5 3, / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 27,3 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 45 cm; Lumi 15 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 3, ,3 3, / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Näk.syv. 1,7 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 40 cm; Lumi 15 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Jää 25 cm; Lumi 10 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 3, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Jää 35 cm; Lumi 10 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 25 cm; Lumi 5 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 3,8

41 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 0,10 11,6 80 6,4 3, , / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 45 cm; Lumi 10 cm; Klo 8:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 0,10 12,2 83 6,5 3, ,10 12,1 83 3,7 12 2,8 5,3 39 6,3 8, / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Jää 45 cm; Lumi 10 cm; Klo 8:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 0,10 12,4 85 6,4 3, ,70 11,7 81 3,9 35,0 2,0 7,3 53 6,3 4, / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; Klo 9:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 0,10 12,5 85 6,6 3, ,0 11,4 80 4,0 50,0 2,0 6,7 48 6,4 4, / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 10,5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 6,2 12,0 97 6,6 2, < / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 7,8 11,7 98 <2 3,5 7,4 6,7 2, <5 11 6,0 7,4 11, / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 9,2 10,9 94 6,5 2, ,0 6,1 10,6 85 6,4 2, / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; 1,0 9,2 10,9 95 6,6 2, <2

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,0 3, / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 45 cm; Lumi 10 cm; Klo 8:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Jää 45 cm; Lumi 10 cm; Klo 8:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; , / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; Klo 9:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; , / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 10,5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 0 3,5 6, / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 27, / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; 1,0 9

43 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 9,5 10,8 95 6,6 2, / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 10,1 11,0 97 6,6 2, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 12,0 9,6 90 6, , / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 10,5 9,5 85 6,7 9, , / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 10,1 10,9 97 6,6 2,6 1, / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 9,9 10,8 96 6,7 3, , / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 8,8 10,9 94 <2 6 8,7 11,2 96 6,7 3, ,8 11, / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 7,4 11,6 96 <2 17 7,1 11,6 96 6,7 3, ,0 6,8 11, / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 7,4 11, ,6 11,5 93 6,7 3, ,0 6,5 11,6 94

44 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; , / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; ,0

45 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 8:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1,0 16,9 8,7 90 6,6 2,1 78 0, < , / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,9 8,9 94 6,8 2,6 77 0, ,8 17,8 8,8 93 6,8 2,9 78 0, , / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 27,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 18,3 8,8 93 6,8 2,7 91 0, ,6 7,5 66 6,2 26,5 8,6 7,0 60 6,1 2, , < / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Klo 12:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 21 C-ast; 1,0 18,8 8,5 92 6,7 2, / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1,0 18,0 8,5 90 6,7 2, , / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 18,9 8,7 94 6,7 2, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 19,0 8,4 91 6, , / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 19,2 7,4 80 6, ,

46 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 8:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1,0 1, / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 2,7 0 5,8 3, / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 27,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 2, ,5 2, / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Klo 12:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 21 C-ast; 1, / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1, / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 3, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 54

47 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 18,8 8,8 94 6,7 2,9 93 1, / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 18,7 8,6 92 6,7 2,9 96 1, / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 7:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 19,1 8,5 92 6,8 2, < <2 6 19,2 8,4 91 6,7 2,9 11,8 14,0 7,4 72 6,4 3, ,3 P / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 8:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 18,7 8,9 96 6,8 3, < ,7 8,3 82 6,6 3,4 34,8 12,0 8,6 80 6,5 3, ,3 P / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 8:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 18,4 9,1 97 6,8 3, < < ,5 8,8 83 6,6 3,5 50,0 11,2 8,9 81 6,5 3, ,6 P / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1,0 10,2 10,0 89 6,5 2, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1,0 8,5 7,5 64 6, / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1,0 11,0 9,1 82 6,6 6, ,

48 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 10/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 3, / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 7:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; , / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 8:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; , / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 8:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; , / Pielis21 Pielisjoki 21 Utra Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1, / Iiksenj8 Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1, / Iiksen32 Iiksenjoki 32 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1,0

49 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 11/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1,0 10,2 10,1 90 6,6 2,3 1, / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:330; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1,0 10,2 10,1 90 6,6 2, , / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1 10,7 10, ,7 6,7 2, ,4 9, / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1 10,8 10, ,8 6,7 2, ,0 10,7 10, / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1 11,4 10, ,3 6,8 3, ,0 11,1 9, / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 11,1 10,0 91 6,7 2, / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 7,3 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 10,6 10,2 92 3,5 10,6 6,8 2, ,3 10,6 10, / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 27,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 10,0 9, ,5 10,0 6,6 2, ,5 8,3 4,1 35

50 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 12/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pielis22 Pielisjoki 22 rts Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1, / Pielis35 Pielisjoki 35 Hasanniemi Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:330; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; 1, / Pyhäsel8 Pyhäselkä 8 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; / Pyhäsel6 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; , / Pyhäsel9 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.; , / Pieline8 Pielinen 8 Ahveninen Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1, / Pielis4R Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Kok.syv. 7,3 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 3,5 6, / Pielisj2 Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kok.syv. 27,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 13,5 26,5

51 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 13/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. Väriluku Sameus COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn NH4-N E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj oc mg/l Kyll ms/m mg/l Pt FNU mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Klo 12:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; 1,0 10,1 10,0 89 6,7 2, / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 10,1 10,1 90 6,6 2,

52 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 14/15 Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailu (5116) Pvm. Hav.paikka Sulfaatti E. colic mg/l MPN/100 ml / Pielis55 Pielisjoki 55 Kaltimo Klo 12:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; 1, / Pielis4K Pielisjoki 4 Kangasvesi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0

53 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 15/15 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5116 / Iiksen32 = Iiksenjoki 32 ( ) 5116 / Iiksenj8 = Iiksenjoki 8 Uusi Ilomantsintie ( ) 5116 / Pieline8 = Pielinen 8 Ahveninen ( ) 5116 / Pielis21 = Pielisjoki 21 Utra ( ) 5116 / Pielis22 = Pielisjoki 22 rts ( ) 5116 / Pielis35 = Pielisjoki 35 Hasanniemi ( ) 5116 / Pielis4K = Pielisjoki 4 Kangasvesi ( ) 5116 / Pielis4R = Pielisjoki 4 Rahkeenvesi ( ) 5116 / Pielis55 = Pielisjoki 55 Kaltimo ( ) 5116 / Pielisj2 = Pielisjoki 2 Hiirenvesi ( ) 5116 / Pyhäsel6 = Pyhäselkä 6 Kaskesniemi ( ) 5116 / Pyhäsel8 = Pyhäselkä 8 ( ) 5116 / Pyhäsel9 = Pyhäselkä 9 Pyhäsaari ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (Kokonaissyvyys (m)) Näk.syv. = Näkösyvyys (Näkösyvyys (m)) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (Ilman lämpötila (ast-c)) Pilv. = Pilvisyys (Pilvisyys (0-8)) Tuulnop. = Tuulen nopeus (Tuulen nopeus (m/s)) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (Tuulen suunta (ast.)) Jää = Jään paksuus (Jään paksuus (cm)) Lumi = Lumen paksuus (Lumen paksuus (cm)) Lämpöti = Lämpötila (Lämpötila) Happi = Happi, Metrohm titraattori (SFS-EN 25813:1993) Happi = Happi (Kyllästys, laskennallinen suure) ph = ph (SFS 3021:1979) Sähkönj. = *Sähkönjohtokyky (SFS-EN 27888:1994) Väriluku = Värimääritys, FIA-menetelmä (SFS-EN 7887:2012, osa 6, spektrof., FIA-analysaattori) Sameus = *Sameus (SFS-EN 7027:2000) COD-Cr = COD-Cr, dikromaattihapenkulutu (ISO 15705:2002) Kok. N = *Kokonaistyppi, FIA (Sis. menetelmä LA60, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) NO3N+NO2N = *Nitraatti+ Nitriitti, FIA (SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-analysaattori) Kok. P = *Kokonaisfosfori, FIA (Sis. menetelmä LA65, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) PO4-P = *Fosfaattifosfori, FIA (Sis.men. LA64, kolorimetrinen, FIA-analysaattori, GF/C-suod.) COD-Mn = *Kemiallinen hapenkulutus (COD-Mn) (SFS 3036:1981) NH4-N = *Ammoniumtyppi, Skalar (Sisäinen menetelmä LA01, fluorometrinen, CFA-analysaattori) E. kokit = *Enterokokit (varmistetut) (SFS-EN ISO :2000) Klorof.-a = *Klorofylli-a (SFS 5772:1993) Kaspl laaj = Kasviplankton laaja tutkimus (Mikroskooppinen tutkimus) Sulfaatti = Sulfaatti (SFS-EN ISO :2009) E. colic = *E. coli, Colilert (SFS-EN ISO :2014) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

54 Raportti Raino-Lars Albert Pielisjoki-Pyhäselkä yhteistarkkailun kasviplanktontulokset 2017 Raportti sivu 1 / 11

55 Raportti Raino-Lars Albert Pielisjoki-Pyhäselkä yhteistarkkailun kasviplanktontulokset 2017 Ecomonitor Oy Länsikatu JOENSUU puh Tekijä: Raino-Lars Albert Joensuu, Raportti sivu 2 / 11

56 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 TIIVISTELMÄ... 4 TAVOITTEET... 4 MENETELMÄT... 4 TULOKSET... 5 HUOMAUTUKSET... 7 Pyhäselkä 6 Kaskesniemi, näyte Pyhäselkä 8, näyte Pyhäselkä 9 Pyhäsaari, näyte KIRJALLISUUS... 8 MÄÄRITYSKIRJALLISUUS... 8 Liite 1: Kasviplanktonanalyysin tulokset Excel-taulukkoina Raportti sivu 3 / 11

57 TIIVISTELMÄ Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti vuonna 2017 Pielisjoki-Pyhäselkä yhteistarkkailua varten kolme kasviplanktonnäytettä, jotka lähetettiin Ecomonitor Oy:lle analysoitavaksi laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä. Näytteistä määritettiin lajisto ja biomassa. Tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin ja esitetty tässä raportissa. TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasviplanktonin koostumus kolmesta näytteestä. Näytteistä tuli selvittää laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassa Järvisen ym. (2011) mukaisesti. Tutkimuksen menetelmät ja keskeiset tulokset raportoidaan tässä raportissa. Lajilistaukset esitetään erillisessä Excel-liitteessä. EnvPhyto-ohjelmalla tuotetut määritykset on myös lähetetty SYKEn kasviplanktonrekisterin ja ovat tarkasteltavissa sieltä. MENETELMÄT Vuonna 2017 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti kasviplanktonnäytteitä kolmessa pisteessä Pyhäselän alueelta yhtenä ajankohtana avovesikauden aikana. Ecomonitor Oy perusti näytteenotot/näytteet kasviplanktonrekisteriin, jossa niille saatiin yksilölliset näytenumerot. Näytteenottojen rekisteritiedot näkyvät taulukossa 1. Järvityyppi on ilmoitettu ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän mukaan. Näytteet on otettu syvyydeltä 0-2 m, säilötty Lugolin liuoksella ja säilytetty viileässä analyysiin asti. Taulukko 1. Näytteiden ja näytteenottojen tärkeimmät tiedot. Nimi Pvm NäyteNro Kunta Paikan syvyys m Paikka KKJ / YK Pintavesityyppi Syvyysväli m Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Liperi 35,8 Sh Pyhäselkä Joensuu 12,3 Sh Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Liperi 51,1 Sh Kasviplanktonnäytteet määritti FM Raino-Lars Albert. Määritysmenetelmänä käytettiin SYKE:n kasviplanktonmääritysten omia ohjeistuksia (Järvinen ym. 2011). Analyysi tehtiin faasikontrastilla varustetulla käänteismikroskoopilla Leica DMIL 100-, 200- ja 400-kertaisilla suurennuksilla käyttäen nk. Utermöhl-tekniikkaa (EN 15204:2006), jossa näyte laskeutetaan Utermöhl-kammioon. Näyte sekoitettiin hellästi mutta huolellisesti ja 10 ml osanäyte laitettiin laskeutuskammioon vähintään 8 tunniksi laskeutumaan. Raportti sivu 4 / 11

58 Näytteistä selvitettiin laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassat EU-standardin (EN 15204:2006) ja Järvinen ym. (2011) mukaisesti. Käytetty määrityskirjallisuus on listattu tämän raportin lopussa. Näytteen tasainen jakautuminen tarkistettiin alussa. Eri taksonit laskettiin laskentayksikkönä joko soluna, rihmana tai yhdyskuntana. Samalle taksonille voi olla erimuotoisia laskentayksikköjä eli yksittäisiä soluja tai kolonioita (esim. Synura sp.). Näytteistä laskettiin vähintään 400 laskentayksikköä 400-kertaisella suurennoksella. 100-kertaisella suurennoksella tarkistettiin puolet kyvetin pinta-alasta (vastaa n. 80 näkökenttää) ja 200- ja 400-kertaisella suurennoksella vähintään 50 näkökenttää. Näytteen tiheydestä riippuen voitiin tietyille taksoneille tehdä osalaskentoja eri pinta-aloilla tai jäädyttää laskenta tietyn näkökenttämäärän jälkeen ja 200-kertaisessa suurennoksessa valittiin näkökentät sattumalta koko kyvetin alueelta, mukaan lukien reuna-alueita, tai seurattiin kyvetin halkaisijaa. Runsaimmin esiintyviä taksoneja pyrittiin laskemaan vähintään 50 laskentayksikköä. Biotilavuuksien arviointi tapahtuu automaattisesti EnvPhyto-ohjelmassa, joka pohjautuu SYKEn kasviplanktonrekisterin tietoihin. Biotilavuudet muunnetaan biomassoiksi oletuksella, että kasviplanktonorganismien tiheys on 1 g/cm3. Määritykset laskettiin EnvPhyto-laskentaohjelmassa ja tallennettiin sitä kautta suoraan SYKEn kasviplanktonrekisteriin. TULOKSET Tuloksina on ilmoitettu kokonaisbiomassa (µg/l ja mg/l), haitallisten sinilevien osuus ja TPI-arvo (taulukko 2). TPI on järvien kasviplanktonin trofiaindeksi skaalalla (ultraoligotrofisesta hypereutrofiseen, Willén 2007). Kun TPI-arvo on negatiivinen, kasviplanktonyhteisö edustaa oligotrofisempia olosuhteita. Vastaavasti kasviplanktonyhteisö edustaa eutrofisempia olosuhteita, kun TPI-arvo kasvaa. Biomassat valikoiduille leväryhmille löytyvät Excel-liitteestä tai suoraan kasviplanktonrekisteristä. Taulukkoon 2 on koottu keskeiset tulokset, joita käytetään järven tilan arvioinnissa (Aroviita ym. 2012). Raportti sivu 5 / 11

59 Taulukko 2. Keskeiset tulokset kasviplanktonnäytteille sisältäen kokonaisbiomassan (mg/l), taksonimäärän, sinileväosuuden () ja TPI -arvon tutkimusjärvillä. Järvien kasviplanktonin muuttujien luokittelussa (Aroviita ym. 2012) on käytetty värejä sininen (erinomainen), vihreä (hyvä), keltainen (tyydyttävä), oranssi (välttävä) ja punainen (huono). Järville, joiden pintavesityyppiä ei ole tiedossa, ei voi antaa suoraan luokitusta, mutta niistä esitetään arvio vertaamalla niitä muiden järvityyppien luokkarajoihin. Erikseen esitetään myös Gonyostomum semen limalevän osuus kokonaisbiomassasta ja arvio biomassaluokituksesta ilman limalevän osuutta. Nimi Pvm Näyte Nro Kokonaisbiomassa (mg/l) Luokitus kokonaisbiomassan mukaan Limalevän osuus kokonaisbiomassasta () Kokonaisbiomassa (mg/l) ilman limalevää Luokitus biomassan mukaan ilman limalevää Pyhäselkä 6 Kaskesniemi ,4408 erinomainen 3,0 0,4276 erinomainen Pyhäselkä 8 Pyhäselkä 9 Pyhäsaari ,6598 hyvä 0,3257 erinomainen 10,9 2,9 0,5878 erinomainen 0,3162 erinomainen Raportti Haitallisten Luokitus sinilevien sinileväosuuden -osuus mukaan TPI sivu 6 / 11 9,06 hyvä 4,82 erinomainen 13,62 hyvä Luokitus TPI:n mukaan Tak- Pintasoni vesilkm tyyppi -0,13 hyvä 58 Sh -0,45 hyvä 0,32 tyydyttävä 70 Sh 62 Sh

60 HUOMAUTUKSET Gonyostomum semen -limalevän osuus voi humuksisissa vesissä kasvaa ajoittain suureksi, vaikka järvi ei muuten näyttäytyisikään rehevänä. Näissä tapauksissa olisi Willénin (2007) mukaan aiheellista käyttää haitallisten sinilevien osuutta ja TPI-arvoa indikaattoreina veden laadulle. Tässä raportissa on taulukossa 2 myös laskennallisesti poistettu limalevän osuus kokonaisbiomassasta, jotta kokonaisarviossa voisi paremmin nähdä tämän lajin vaikutuksen biomassaluokituksessa. Yhdessä näytteessä limalevän laskennallinen poisto vaikuttaisi biomassaluokitusta parantavasti. Pyhäselkä 6 Kaskesniemi, näyte Cryptophyceae-nielulevät ovat hyvin edustettuina tässä näytteessä (35 ). Piilevät (Diatomophyceae) ovat toiseksi runsain leväryhmä (16 ). Näytteestä löytyvät runsaasti myös kultaleviä (n. 10 ), panssarisiimaleviä (9 ) ja sinileviä (9 ). Kokonaisbiomassa on erinomaisen laatuluokan tasolla. Sinileväindikaattori ja TPI-arvo jäävät hyvään laatuluokkaan, johtuen mm. Aphanizomenon-sinilevän sekä TPI:n osalta myös Aulacoseira subarctica piilevän esiintymisestä, vaikka yksittäiset biomassat jäävätkin pieniksi. Pyhäselkä 8, näyte Myös tämä näyte otettiin Piilevien osuus kokonaisbiomassasta on korkea 37 osuudellaan. Nielulevien osuus on noin 11. Kokonaisbiomassa ilmentää hyvää ekologista tilaa. Limalevän osuus näytteestä on n. 11. Jos sen biomassaa ei otettaisi huomioon, voisi näyte kuulua erinomaiseen luokkaan. Erinomainen tila saavutetaan sinilevien osalta, koska niitä on alle 5. Piilevät Aulacoseira ambigua ja A. subarctica vaikuttavat taas sen verran TPI-arvoon, ettei erinomaista luokkaa saavuteta, vaan näyte jää TPIarvoltaan hyvään luokkan. Pyhäselkä 9 Pyhäsaari, näyte Nielulevät Cryptophyceae vallitsevat tässäkin näytteesä 32 biomassallaan. Toiseksi runsain ryhmä ovat piilevät (19 ). Näistä Pyhäselän kolmesta näytteestä tämän näytteenottopaikan biomassa on pienin 0,3257 mg/l ja ilmentää erinomaista ekologista tilaa. Haitallisten sinilevien osuus on n. 14, mikä on korkein luku näistä kolmesta paikasta ja sijoittaa näytteen hyvään luokkaan. Trofiaindeksi TPI osoittaa vain tyydyttävää laatuluokkaa, mikä johtuu lähinnä Aphanizomenon-sinilevän vaikutuksesta (biomassa n. 7, TPI-pistearvo +3) Raportti sivu 7 / 11

61 KIRJALLISUUS Aroviita, J. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohje 7/2012. Suomen ympäristökeskus (SYKE). 144s. EN Water quality- Guidance standard on the enumeration of phytoplankton abundance and composition using inverted microscopy (Utermöhl technique). Järvinen, M. ym Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Internet-osoite: > Vesi > Pintavesien tila > Pintavesien tilan seuranta > Biologisten seurantamenetelmien ohjeet > Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Willén, E Växtplankton i sjöar, bedömningsgrunder. SLU - Institutionen för Miljöanalys, Rapport 2007:5. 33 s. MÄÄRITYSKIRJALLISUUS Coesel, P.F.M. & Meesters K.(J.) Desmids of the Lowlands: Mesotaeniaceae and Desmidiaceae of the European Lowlands. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands. 352 s. Diatom Research. Biopress, Bristol. (Journal published by the International Society for Diatom Research.) Ettl, H., Gerlof, J., Heynig, H., Mollenhauer, D. ed. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 1/1, 2/1, 2/2, 2/3, 2/4, 3, 4, 6, 9, 10, 14, 16, 19/1, 19/2, 20 VEB Gustav FischerVerlag, Jena. Hindák, F The cyanophycean genus Lemmermanniella Geitler Archiv für Hydrobiologie. Supplementband 71,3: Hindák, F. (2008): Colour atlas of cyanophytes. VEDA, Bratislava, 253 S. Houk, V. & Klee, R Atlas of freshwater centric diatoms with a brief key and descriptions. Part 2. Melosiraceae and Aulacoseiraceae (Supplement to Part I). Fottea 7: s. Huber-Pestalozzi, G. ed. Die Binnengewässer, Band XVI. Das Phytoplankton des Süsswassers Teil 1 8. E. Schweizer-bart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. Håkansson, H A compilation and evaluation of species in the genera Stephanodiscus, Cyclostephanos & Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaceae. Diatom Research 17(1): Joosten, A.M.T Flora of the blue-green algae of the Netherlands. I The non-filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht, The Netherlands.239 s. Komárek, J Coccoid and colonial Cyanobacteria. In Wehr, J.D. & Sheath, R.G. (eds.). Amsterdam, Academic Press. s Komárek, J. & Hindák, F Taxonomic review of natural populations of the cyanophytes from the Gomphosphaeria - complex. Arch. Hydrobiol./Algolog. Stud : Komárek, J. & J. Komárková Diversity of Aphanizomenon-like cyanobacteria. Czech Phycology, Olomouc, 6:1-32. Raportti sivu 8 / 11

62 Komárek, J. & J. Komárková-Legnerová Variability of someplanktic gomphosphaerioid cyanoprocaryotes in northern lakes. Nord. J. Bot. 12: Komárek, J. & Marvan, P Morphological differences in natural populations of the genus Botryococcus (Chlorophyceae). Arch. Protistenk. 141: Komárek, J. & Zapomelova, E Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena =subg. Dolichospermum 1. part:coiled types. Fottea, Journal of the Czech Phycological Society, 7(1): 1 31, Komárek, J. & Zapomelova, E Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena =subg. Dolichospermum 2. part:straight types. Fottea, Journal of the Czech Phycological Society, 8(1): 1 14, Komárek, J. Komárková, J. & Kling, H Filamentous Cyanobacteria. In Wehr, J.D. & Sheath, R.G. (eds.). Amsterdam, Academic Press. s Komárková, J. & Cronberg, G Lemmermanniella pallida (Lemm.) Geitl. from South Swedish lakes. Archiv für Hydrobiologie. Supplementband 71,3: Komárková-Legnerová, J. & Cronberg, G New and recombined filamentous Cyanophytes from lakes in South Scania, Sweden. Arch Hydrobiol./Algol. Studies 67: Krammer, K Die cymbelloiden Diatomeen. Eine Monographie der weltweit bekannten Taxa. Teil 1. Allgemeines und Encyonema part. Bibliotheca Diatomologica Band 36. J. Cramer, Stuttgart. 382 s. Krammer, K Die cymbelloiden Diatomeen. Eine Monographie der weltweit bekannten Taxa. Teil 2. Encyonema part., Encyonopsis und Cymbellopsis. Bibliotheca Diatomologica Band 37. J. Cramer, Stuttgart. 469 s. Krammer, K Diatoms of Europe. Diatoms of the European Inland Waters and Comparable Habitats. Vol. 1. The genus Pinnularia. A.R.G. Gantner Verlag K.G, Ruggell. 703 s. Krammer, K Diatoms of Europe. Diatoms of the European Inland Waters and Comparable Habitats. Vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K.G, Ruggell. 584 s. Krammer, K Diatoms of Europe. Diatoms of the European Inland Waters and Comparable Habitats. Vol. 4. Cymbopleura, Delicata, Navicymbula, Gomphocymbellopsis, Afrocymbella. A.R.G. Gantner Verlag K.G, Ruggell. 530 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 1. Teil: Naviculaceae. Süsswasserflora von Mitteleuropa. Band 2/1. Durchgesehener Nachdruck der 1.Auflage 1997, Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg Berlin. 876 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 2. Teil: Bacillariaceae, Epithemiaceae, Surirellaceae. Süsswasserflora von Mitteleuropa. Band 2/2. Ergänzter Nachdruck der 1. Aufl. 1997, Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg Berlin. 611 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 3. Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Süsswasserflora von Mitteleuropa. Band 2/3. 2. Aufl Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg Berlin. 599 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 4. Teil: Achnanthaceae, Kritische Ergänzungen zu Achnanthes s.l., Navicula s.str., Gomphonema, Gesamtliteraturverzeichnis Teil 1-4. Süsswasserflora von Mitteleuropa. Band 2/4. Ergänzter Nachdruck Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg Berlin. 468 s. Lange-Bertalot, H. (ed.) Iconographia Diatomologica. Annotated Diatom Micrographs Vol. 2. Indicators of Oligotrophy, by Lange-Bertalot, H. & Metzeltin, D. Koeltz Scientific Books. 390 s. Raportti sivu 9 / 11

63 Lange-Bertalot, H. (ed.) Iconographia Diatomologica. Annotated Diatom Micrographs Vol. 6. Diatoms from Siberia I. Islands in the Arctic Ocean, by Lange-Bertalot, H. & Genkal, S.I. Koeltz Scientific Books. 304 s. Lange-Bertalot, H Diatoms of Europe. Diatoms of the European Inland Waters and Comparable Habitats. Vol. 2. Navicula sensu stricto. 10 Genera Separated from Navicula sensu lato. Frustulia. A.R.G. Gantner Verlag K.G, Ruggell. 526 s. Lange-Bertalot, H. (ed.)2009. Diatoms of Europe. Diatoms of the European Inland Waters and Comparable Habitats. Vol. 5. Amphora sensu lato, by Levkov, Z. A.R.G. Gantner Verlag K.G, Ruggell. 916 s. Lange-Bertalot, H. & Krammer, K Bacillariaceae, Epithemiaceae, Surirellaceae. Neue und wenig bekannte Taxa, neue Kombinationen und Synonyme sowie Bemerkungen und Ergänzungen zu den Naviculaceae. Bibliotheca Diatomologica 15. J. Cramer, Stuttgart. 289 s. Lange-Bertalot, H. & Krammer, K Achnanthes, eine Monographie der Gattung, mit Definition der Gattung Cocconeis und Nachträgen zu den Naviculaceae. Bibliotheca Diatomologica 18. J. Cramer, Stuttgart. 393 s. Lange-Bertalot, H. & Moser, G Brachysira : Monographie der Gattungen. Bibliotheca Diatomologica 29. J. Cramer, Stuttgart. 212 s. Lund, J.W.G Phytoplankton from some lakes in Northern. Saskatchewan and from Great Slave Lake. Can. J. Bot. 40: Rajaniemi, P., Rantala, A., Mugnai, M. A., Turicchia, S., Ventura, S., Komarkova, J., Lepistö, L. & Sivonen, K Correspondence between phylogeny and morphology of Snowella spp. and Woronichinia naegeliana, cyanobacteria commonly occurring in lakes. Journal of Phycology. 42 (1): Round, F.E, Crawford, R.M. & Mann, D.G The Diatoms, biology & morphology of the genera. Cambridge, University Press. 747 s. Skuja, H., Taxonomie des Phytoplanktons einiger Seen in Uppland, Schweden. Symb. Bot. Upsal. IX : s. Skuja, H Taxonomische und biologische Studien über das Phytoplankton schwedischer Binnengewässer. Nova Acta Reg. Soc. Sci Upsal. Ser.IV, Vol.16, No s. Skuja, H Grundzüge der Algenflora und Algenvegetation der Fjeldgegenden um Abisko in Schwedisch-Lappland. Nova Acta Reg. Soc. Sci. Upsal. Ser.IV, Vol.18, No s. Sant'Anna, C.L., de P. Azevedo, M.T., Senna, P.A.C.; Komárek, J.; & Komárková, J Planktic Cyanobacteria from São Paulo State, Brazil: Chroococcales. Revista Brasil. Bot. Vol. 27:2, s Teiling, E The desmid genus Staurodesmus. A taxonomic study. Arkiv för Botanik, Serie 2, Band 6 nr 11: Tikkanen, T Kasviplanktonopas (Växtplanktonflora). Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Helsinki. 278 s. van den Hoek, C., Jahns, H.M. & Mann, D.G Algen. 3. Auflage. Georg Thieme Verlag, Stuttgart. Watanabe, M Studies on the planktonic blue-green algae 3. Some Aphanizomenon Species in Hokkaido, northern Japan. Bull. Natn. Sci. Mus., Tokyo, Ser. B 17(4): Wujek, D.E. & Thompson, R.H The genera Uroglena, Uroglenopsis, and Eusphaerella (Chrysophyceae). Phycologia: May 2002, Vol. 41(3): Raportti sivu 10 / 11

64 Liite 1: Kasviplanktonanalyysin tulokset Excel-taulukkoina Raportti sivu 11 / 11