Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Tietohallintostrategia vuosille

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Tietohallintostrategia vuosille Versio: 0.2 Laatinut: Hannu Pikkarainen Tarkastus: Johtoryhmä

2 Sisältö 1. Tiivistelmä 4 2. Johdanto Dokumentin tarkoitus Terminologia 4 Tietojärjestelmien osien kokonaisuutta johdetaan ja kehitetään kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmalla Suunnitelma kuvaa toimintaprosessien osien liittymistä toisiinsa ja sitä, miten huolehditaan kokonaisuudesta. Suunnitelma ohjaa toimintatapoja, prosesseja, suunnittelua ja yhteen toimivuutta Strategiset viitekehykset kuntayhtymän strateginen viitekehys ulkoiset muutostekijät kuntayhtymän ydintoiminnan muutostekijät Tietohallinnon toimintaympäristön muutostekijät ATK-toiminnan sisäiset tehostamis- ja kehittämistekijät 8 4. Tietohallintostrategian ydinkohdat 9 5. Keskeiset Strategiset painoalueet ja linjaukset Kuntayhtymän näkökulma ATK-toiminnan näkökulma Tietohallinnon toiminnan organisointi, johtaminen ja vastuut vuoteen 2015 mennessä (tavoitetila) Tietohallinnon organisointi Budjetin suunnittelu Tietohallinnon työryhmät Tietojärjestelmien testaus ja kehittäminen Tietohallintolain mukainen kokonaisarkkitehtuuri Tietosuoja ja -turva Tilastot Tiedotus ja markkinointi Sovellustuki Henkilöstö 14 2

3 Dokumentin tila Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus Hannu Pikkarainen Luonnos johtoryhmälle Hannu Pikkarainen Johtoryhmän tarkastuksen korjaukset 3

4 1. Tiivistelmä Vuoden 2011 aikana käynnistynyt tietohallintostrategian uudistustyö on edistynyt tämän uuden strategian myötä. Silloin asetetut tavoitteet vuodelle 2014 ovat jo hyvässä toteutusvaiheessa, mutta paljon vielä tehtävää varsinkin henkilöstöresurssien jatkuvan vajauksen myötä. Tämän strategian päätavoitteena ovat tietotekniikkaa hyödyntäen saadaan laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti asiakasnäkökulman huomioon ottaminen yhteistyön lisääminen Menetelminä ovat kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen prosessien kehittäminen osaamisen kehittäminen kilpailuttaminen 2. Johdanto Tietohallinnon haasteena on kustannustehokkaan toimintamallin kehittäminen taloudellisten paineiden kasvaessa. Uusia toimintamalleja kustannusten hillitsemiseksi haetaan mallintamalla kokonaisarkkitehtuuri, prosesseja kehittämällä, kilpailuttamalla ja yhteistyöllä, joka on tosin vasta aluillaan tätä kirjoitettaessa. 1. Dokumentin tarkoitus Tämän dokumentin tarkoitus on määritellä kuntayhtymän tietohallinto ja sen käyttämä strategia vuosille Terminologia Asiakas Asiakkaalla (tai substanssiasiakkaalla) tarkoitetaan tässä yhteydessä tietohallinnon asiakasta eli yksikköä, osastoa tai toimintoa, joka tarvitsee tietoteknisiä palveluita oman toimintansa tueksi. Tietohallinnon tehtävänä on hankkia sellaisia palveluita, että ne mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti auttaisivat asiakasta tuottamaan sen varsinaisia palveluita. Tietojärjestelmä Tietojärjestelmät ovat eri tarkoituksiin rakennettuja tiedonhallintastruktuureja, jotka mahdollistavat niihin tallennettujen ja tallennettavien perustietojen hyväksikäytön Tietohallinnon toiminta Tietohallinto on organisaation tietoresurssien hyväksikäytön suunnittelua, johtamista, toteutusta ja valvontaa. Toiminta pitää sisällään myös; hallinnon kehittäminen ja ATK-toiminnan yhteensovittaminen organisaation ydin- ja tukitoimintojen prosessien suunnittelun tuki 4

5 käsitteet ja tietosisällöt kokonaisarkkitehtuurit ja menetelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuus ATK-infrastruktuuri ATK-palvelutuotanto asiakastuki tietoturvallisuus ATK-hankinnat ja -sopimukset yhteydenpito ATK-toimittajiin sekä tietotekniikan mahdollisuuksien sisäinen markkinointi. Tietohallintostrategia Tietohallintostrategialla tarkoitetaan edellä kuvatun johdon ja tietohallinnon avainhenkilöiden hyväksymää ATK-toiminnan näkemystä, joka linjaa pitkäjänteisesti -toiminnan painopisteitä, jotka puolestaan pohjautuvat substanssitoiminnan, ATK-toiminnan ja teknologiaympäristön muutostekijöihin. Tietohallintostrategia ottaa kantaa sekä tietohallinnon että ATK-palveluntuottajan roolien tehtävien linjauksiin. Tietohallintostrategia sisältää tietotekniikka- ja tietojärjestelmästrategioiden lisäksi myös johtamisen, taloudelliset kysymykset sekä organisoinnin. Kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien osien kokonaisuutta johdetaan ja kehitetään kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmalla Suunnitelma kuvaa toimintaprosessien osien liittymistä toisiinsa ja sitä, miten huolehditaan kokonaisuudesta. Suunnitelma ohjaa toimintatapoja, prosesseja, suunnittelua ja yhteen toimivuutta. 3. 5

6 Strategiset viitekehykset Asiakkaan ydintoiminnon sisäiset muutostekijät Asiakkaan toimintaympäristön muutostekijät Tietohallintotoiminnan strategiset muutostekijät ATK-toiminnan ydintoiminnon sisäiset muutostekijät ATK-toiminnan toimintaympäristön muutostekijät ATK-palvelujen tuottamista ja niiden johtamista ohjaavat sekä kuntayhtymän sisäiset tarpeet että erityisesti asiakkaiden tarpeet. Näiden lisäksi on olemassa ulkopuolisia tekijöitä, joilla on vaikutus ATK-palvelujen tuottamiseen, tietohallinnon toimintaan ja ohjauksen kehittämiseen. Nämä ohjaustekijät voidaan jäsentää oheisen nelikentän mukaisesti. Oikein organisoituna, johdettuna ja jäsennettynä tietohallinto-organisaatio pystyy vastaamaan tasapainoisesti kunkin neljän lohkon strategisiin muutostekijöihin. Tietohallinto-organisaation arvo perustuu puhtaasti siihen, miten tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti se onnistuu palvelemaan asiakkaidensa varsinaista substanssitoimintaa ja sen kehittämistä. Tietotekniikka on vain väline vaikkakin aina vain merkityksellisempi tämän varsinaisen tehtävän toteuttamiseksi. Tietohallinnon varsinainen tehtävä ei siis ole tietotekniikkapalvelujen järjestäminen mahdollisimman halvalla vaan varsinaisten ydintehtävien ja palvelujen tukeminen mahdollisimman tehokkaasti ennalta sovitulla laadulla erilaisia työkaluja, kuten tietotekniikkaa hyödyntäen. Tietotekniikkapalveluja tuleekin arvioida tämän päätehtävän kautta, ei itsenäisenä muusta toiminnasta irrallisena toimintana. Tietohallinnon ja ATK-palveluntarjoajan tulisi pyrkiä toiminnassaan tuottamaan palveluita asiakaslähtöisesti, mutta kuitenkin yhtenäisesti ja tehokkaasti. Tietotekniikkapalvelujen ensisijainen arvo on siinä, miten sen palvelut palvelevat aitoja asiakastarpeita. Palvelujen 6

7 määritys tehdään aktiivisesti kerättyjen asiakastarpeiden perusteella, asiakkaan tarpeet pyritään jäsentämään huolellisesti ennen palvelujen tuotteistamista ja asiakkaan palvelujen hyödyntäminen pyritään varmistamaan. Tietohallinnon läheinen tuntemus asiakkaidensa substanssitoiminnasta ja siinä käsiteltävästä tiedosta muodostaa selkeän tuottavuusedun. Tietotekniikan rooli on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tietotekniikan avulla yksiköt ovat tehostaneet toimintaansa, luoneet uusia palveluja ja parantaneet palveluidensa laatua merkittävästi. Investoinnit tietotekniikkaan ovat luoneet säästöjä muualla toiminnassa. Usein, kun toimintaa on laajennettu tai otettu käyttöön uusia palveluja, on selvitty suhteellisesti pienemmin lisäinvestoinnein varsinaisessa toiminnassa, esimerkiksi yksittäinen työntekijä pystyy palvelemaan useampia loppuasiakkaita kuin aikaisemmin tai työntekijä kykenee tekemään työnsä tehokkaammin. 1. kuntayhtymän strateginen viitekehys Tunnistetut avainmuutostekijät Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken Osaavan henkilökunnan onnistunut rekrytointi Toimivat tietojärjestelmät Vaikuttava ennaltaehkäisy Sujuvat ja laadukkaat palvelut Toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja kilpailukyky Vaikuttava ja kannustava johtaminen 2. ulkoiset muutostekijät Yleiskuvaus ydintoiminnan merkittävimmistä ulkoisista muutostrendeistä Tunnistetut avainmuutostekijät Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Rahoituksen heikkeneminen Kilpailuasetelman muutos 3. kuntayhtymän ydintoiminnan muutostekijät Yleiskuvaus ydintoiminnan kehityslinjoista Tunnistetut avainmuutostekijät Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Käyttäjäystävällisyys 7

8 Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyväksi koettu hyvinvointi ja terveys Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Kokonaistaloudellinen toiminta Vaikuttava toiminta 4. Tietohallinnon toimintaympäristön muutostekijät Tietohallinnonalan tulee sopeutua sitä koskeviin toiminta- ja teknologiaympäristön muutoksiin. Toimintaympäristön merkittävimpiin muutoksiin kuuluvat myös teknologiaympäristön muutokset, uudet teknologiat ja niiden tuomat mahdollisuudet sekä kaupallisen ATK-palveluntarjoajakentän merkittävät muutokset ja konsolidoinnit. Tietohallintoalan keskeisimmät muutostekijät Toiminnan keskittyminen Osaajien puute, osaaminen keskittyy Resurssien niukkuus Ohjelmistoalan hyötysuhteen heikkeneminen Sopimusten uudistaminen keskeisten toimijoiden kanssa Merkittävimmät muutostekijät Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Asiakkaan tarpeiden määrittely Tässä määrittelyllä tarkoitetaan substanssiasiakkaan tarpeiden tunnistamista ja muovaamista tietoteknisen ratkaisun edellyttämälle tasolle Tuotantopalvelujen hankinta Talouden suunnittelu Hankinnat Kustannusten seuranta Johtaminen IT-strategian ja arkkitehtuurin määrittäminen Yhteisten linjausten ja päätösten laatiminen ja seuranta/valvonta Esim. tietoturva ja sen noudattaminen 5. ATK-toiminnan sisäiset tehostamis- ja kehittämistekijät Sen lisäksi, että tietohallinnon tulee tehdä asiakkaan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia asioita ja tukea mahdollisimman hyvin asiakkaan toiminnan muutosta (ks. edelliset yhteistyön kehittämisen ohjaustekijät) sen tulee pystyä tuottamaan nämä palvelut mahdollisimman tehokkaasti sovitulla laadulla. Asiakasrajapinnassa toteutettavien tehtävien lisäksi tietohallinnon tuottavuuden keskeisenä komponenttina ovat sujuvat prosessit ja toimintatavat sekä käytettävissä olevien resurssien hyödyntäminen täysimääräisesti. 8

9 Tietohallinnon tulee ottaa vastuu omassa toiminnassaan osaamisen ylläpidosta, asiakasvuorovaikutuksen kehittämisestä, ostamisen osaamisesta ja toimintansa jatkuvasta kehittämisestä. Keskeisimmät sisäiset muutostekijät Työn määrän lisääntyminen suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin Ostopalveluiden laadun takaaminen Rakennemuutoksen vaikutus toimintaan Sähköisten palveluiden lisääntyminen Merkittävimmät muutostekijät DRG laskutusjärjestelmä ereseptin ja earkiston käyttöönotto Verkkoarkkitehtuurin muutos 4. Tietohallintostrategian ydinkohdat Tietohallinnon toiminnan tehtävänä on varmistaa tietojärjestelmien yhteensopivuus, turvallisuus ja joustavuus sekä tietojen hallittu yhteiskäyttöisyys organisaatiorajat ylittävien prosessien näkökulmasta. Tämän lisäksi hallinnonalan tietohallinto kehittää ja ohjaa yhteisiä hallinnonalatasoisia teknologiaratkaisuja ja toimintamalleja. Toiminta-ajatus Tietohallinto tukee asiakkaiden toimintoprosesseja ja edesauttaa prosessien jatkuvaa kehittämistä yhteisesti määritellyillä tavoilla. Visio Tietohallinto on asiakaslähtöinen, hyvin johdettu kokonaisuus, joka on mukana kuntayhtymän strategisessa kehittämisessä ja on vakiintunut osa kuntayhtymän toimintaa. 5. 9

10 Keskeiset Strategiset painoalueet ja linjaukset 1. Kuntayhtymän näkökulma Johtaminen Tietohallinnon vastuualueet on määritelty. Kustannusten seuranta Budjetissa pysytään annettujen raamien mukaisesti Talouden suunnittelu Tietohallinnon kustannussuunnittelua on voitava tehdä useamman vuoden aikavälillä Yhteisten linjausten ja päätösten laatiminen ja seuranta/valvonta Kuntayhtymän strategisia tavoitteita noudatetaan ja tietohallintoon liittyvien päätösten on tuettava noudatettava näitä tavoitteita. 2. ATK-toiminnan näkökulma Palvelut Asiakkaan tarpeet tunnistetaan ja määritellään. Palveluita kehitetään määrittelyistä käsin. Prosessit ja menetelmät Kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma ohjaa kokonaisuutta kehittämistä. Tietohallinnon prosessien kehittäminen ja hallinnointi tapahtuu pääasiassa suunnitelmallisten hankkeiden kautta ohjaamalla riittävästi resursseja niiden tarpeisiin. Osaaminen, henkilöstö ja kumppanit Osaamisen tasoa on kartoitettu. Henkilöstö osallistuu ammatillisiin jatkokoulutuksiin ja pyrkii näin vähentämään ostopalveluiden tarvetta ja nostamaan palveluiden laatua. Teknologia ja arkkitehtuuri Käytettävissä on riittävä tietoteknologinen varusteisto kuntayhtymän tarpeisiin. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun perustana ovat toimivat prosessit Kokkolan terveyskeskuksen ja OYS Erva alueen toimijoiden kanssa. Varautuminen ja tietoturvallisuus Tietoturvapolitiikka ja -strategia ovat määritelty, tarkistettu ja hyväksytty kuntayhtymälle vuosittain. 10

11 6. Tietohallinnon toiminnan organisointi, johtaminen ja vastuut vuoteen 2015 mennessä (tavoitetila) 1. Tietohallinnon organisointi Tietohallinnon johtajuus on ollut hajautettua ja tämä ei ole ollut välttämättä paras ratkaisu toiminnan kannalta. Tietohallinto-organisaatiota kehitetään seuraavan kaavion mukaiseksi. Suurimmat muutokset ovat Tietohallinto-osio on eritelty tukipalveluissa omaksi informaatio-osastokseen, joka vastaa karkean jaon mukaisesti kaikista immateriaalisista tukipalveluista Tietohallinnosta vastaa suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Tietohallinnon vastuualuetta on laajennettu kattamaan myös tilastot ja tiedotus Kehittäminen on siirretty kokonaan kuntayhtymän vastuulle, asiantuntijapalveluna voidaan ostaa osaamista kehittämisen tueksi. 2. Budjetin suunnittelu Budjettia laadittaessa otetaan huomioon investointimaksut ohjelmistojen tukimaksut laitteiston päivitysmaksut 11

12 mahdollisten asiantuntijapalveluiden käytön aiheuttamat kustannukset Investointien osalta esitykset tuodaan suunnittelu- ja kehittämispäällikölle, joka huolehtii, että käyttävissä on lausuntoja eri osapuolilta hankintaesityksen kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi. Arviointiin vaikuttaa käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, ts. voidaanko tarvittava työ hoitaa omilla resursseilla ja millä aikataululla. Usein investointiin liittyy myös hankintoja, joita on vaikea ottaa huomioon budjetinlaadintavaiheessa. Tällaisia ovat mm. palvelin-, ohjelmistoinvestoinnit ja ulkopuolisen työn ostopalvelut. 3. Tietohallinnon työryhmät Työryhmät ovat toimineet pääasiassa itsenäisesti ilman niiden toimintaa ohjaavaa elintä. Työryhmien koordinoinnista vastaa suunnittelu- ja kehittämispäällikkö, jolle työryhmien hankintaesitykset toimitetaan ja joka peilaa hankintaesityksiä kuntayhtymän muuhun toimintaan ja strategiaan. Hankintapäätökset ja sopimukset tehdään keskitetysti hallinnossa. 4. Tietojärjestelmien testaus ja kehittäminen Tietojärjestelmien häiriötilanteiden simulointia ja testausta suoritetaan suunnitelmallisesti testiympäristössä aina ennen toimintaympäristöön siirtymistä. Testaustilanteesta laaditaan raportti, johon kirjataan havainnot ja korjaustoimenpiteet. Testauksesta vastaa ATK-yksikkö. Tietojärjestelmiä kehitetään muuttuvia asiakkaiden tarpeita varten, joten joudumme aika-ajoin kehittämään myös tietojärjestelmiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Lisäksi tietojärjestelmien elinkaari on rajallinen kehitystyöhön on varattava resursseja. Kehitystyöstä vastaa ATK-yksikkö yhteistyössä suunnittelupäällikön kanssa. 5. Tietohallintolain mukainen kokonaisarkkitehtuuri Suunnittelupäällikkö ja ATK yksikkö laativat kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman. 6. Tietosuoja ja -turva Kuntayhtymän tietosuojasta vastaa suunnittelu- ja kehittämispäällikkö yhdessä tarkoitusta varten perustetun työryhmän kanssa. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän tietoturvaorganisaatio koostuu atk-henkilöstöstä, sairaanhoitopiirin käyttöoikeustyöryhmästä ja muista tietoturvan vastuuhenkilöstä Kuntayhtymän tietoturvan toteutumisesta vastaa kuntayhtymän johto. 7. Tilastot Tietohallinto toimittaa tilastoja potilastietojärjestelmästä, väestöstä, ennusteista ja muusta alueen toiminnasta tarvitsijoiden käyttöön. Talous, henkilöstö ja täydennyskoulutus 12

13 tietojärjestelmien tilastoista vastaavat pääkäyttäjät. Tietohallinto toimittaa kuntayhtymän tilastoja asiakkaille säännöllisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti. Suoraan potilastietojärjestelmästä saadun tiedon toimittaminen järjestetään pääasiassa siten, että asiakas saa itse käydä hakemassa tiedon haluamallaan ajanhetkellä haluamillaan raja-arvoilla. Toimitus on pitkälle automatisoitu ja strukturoitu. Toimituksessa pyritään välttämään räätälöityjä raportteja, jotta saavutettaisiin yhtenäiset käytänteet raporttien teossa ja varahenkilöjärjestelmä toimisi. 8. Tiedotus ja markkinointi Kuntayhtymän tiedottamisvastuu on sairaalan johdolla, mutta käytännön järjestelyistä vastaa tietohallinto. Ulkoinen tiedottaminen on osin hajautettu siten, että sairaanhoitopiirin lääketieteellisestä tiedottamisesta vastaa johtajaylilääkäri ja hoitotoiminnasta hallintoylihoitaja. Jytan osalta tiedottamisesta vastaa peruspalvelujohtaja. Kuntayhtymän valtuuston ja hallituksen sekä Jytan osalta peruspalvelulautakunnan toiminnasta antavat tietoja kuntayhtymän johtaja, johtavat viranhaltijat, peruspalvelujohtaja ja toimielinten puheenjohtajat valtuuston, hallituksen ja peruspalvelulautakunnan esityslistat ja päätökset julkaistaan Internetissä, josta ne ovat julkisten tiedotusvälineiden saatavilla. Tästä huolehtivat toimielinten sihteerit. Sairaanhoitopiirin tulosyksiköiden tiedottamisesta vastaa tulosyksikköjen johto ja peruspalveluiden toimintalinjojen johto. Ulkoisen tiedottamisen pääkanavat ovat edelleenkin www-sivut, sanomalehdet, lehdistötilaisuudet ja -tiedotteet, sähköposti, sekä sairaalan tiedotuslehti medi-lehti. Sähköpostin suhteellinen osuus pienenee kuntayhtymän www-sivujen tiedotearkiston myötä. Kuntayhtymän www-sivut on uudistettu siten, että koko kuntayhtymän sivusto on samalla sivustolla. Uutena tiedottamisen osa-alueena on kuntayhtymässä otettu käyttöön markkinointi. Markkinoinnilla pyritään vahvistamaan kuntayhtymän strategian visiota olla alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi. Tavoitteena on, että alueen ihmiset kokevat kuntayhtymän toiminnan. Kuntayhtymään laaditaan markkinointistrategia vuoden 2012 loppuun mennessä 9. Sovellustuki Kuntayhtymällä on runsaasti erilaisia sovelluksia käytössään, joiden pääkäyttäjä on pyritty nimeämään sovelluksen käyttäjäryhmästä. Effica-pääkäyttäjät ovat ATK-yksikkön alaisuudessa Microsoft Office sovellustuesta vastaa samoin ATK yksikkö, muutoin sovellustuki on hajautettu pääkäyttäjille. 13

14 10. Henkilöstö Tietohallinnosta vastaa suunnittelu- ja kehittämispäällikkö, jonka vastuulla on tilastot tiedotus tietotekniikkahankintojen kilpailutus tilauksista sopiminen hanketoiminta, projektit Yhteistyö Suunnittelu- ja kehittämispäällikkö toimii tiiviissä yhteistyössä viestintäsihteerin, tilastojen tekijöiden ja ATK-yksikön kanssa. Suunnittelu- ja kehittämispäällikkö huolehtii tietohallintoon liittyvästä strategisesta suunnittelusta ja kehityksestä. Tietoteknisten tilausten suhteen käytetään asiantuntijapalveluja ATK-yksiköstä tai ulkopuoliselta kolmannelta osapuolelta. ATK-yksikkö vastaa tietojärjestelmien kehittämisestä, tietoliikenteestä ja palvelinten ylläpidosta, mikro- ja sovellustuesta, lääkintälaitteista ja tietoturvasta. ATK-yksikkö huolehtii, että osaamista on tarjolla riittävästi kutakin osa-aluetta varten. Tarvittaessa asiantuntemusta voidaan ostaa ulkopuolelta. Tilastojen toimittamisesta vastaa suunnittelu- ja kehittämispäällikkö. Tilastoja toimitetaan asiakkaille säännöllisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti. Sisällöntuottajia ovat kaikki, jotka luovat julkaistavan materiaalin. Periaatteena on, että sisällöntuottaja julkaisee myös itse materiaalin. Internet ja Intranet julkaisuihin käytetään helppokäyttöistä julkaisujärjestelmää, jonka avulla sisällöntuottajat voivat itse viedä materiaalin verkkoon. Viestintäsihteeri vastaa www-sivujen tietojen oikeakielisyydestä ja ulkoasun yhdenmukaisuudesta. Sivustojen kehittämisestä vastaa tietohallintojohtaja. Tulostettavan materiaalin tuotannossa pyritään samoin järjestelmään, jossa taittotyötä tarvitaan mahdollisimman vähän. ATK-yksikköä johtaa ATK-päällikkö, joka toimii esimiehenä muulle henkilökunnalle. Henkilökunta on palvelee koko kuntayhtymää. Tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijapalvelua. ATK-yksikkö voi myös myydä osaamistaan talon ulkopuolelle. 14