Monialainen arviointi ja työnpaja --- työnohjaus. Yl Kirsi Mustonen Elto Mirja Kunttunen

Transkriptio

1 Monialainen arviointi ja työnpaja --- työnohjaus Yl Kirsi Mustonen Elto Mirja Kunttunen

2 Lastenpsykiatria miksi muutosta tarvitaan? Lähetteet (50) (72) (suluissa 3 ens. kk) Hoidossa olevat Ongelmat Lähetekierre hoidetut potilaat tulevat uudella lähetteellä, kun hoito ei kanna, jatkohoidosta huolehtivaa tahoa ei ole löydetty tarvittava muutos ei pysy Jonossa perheneuvolaan keväästä asti jonotus on maksuton? Terapioita on aloitettu viime vuosina paljon, prosessit ovat pitkiä, useita vuosia kestäviä terapeutit ovat loppuneet ja nyt joudutaan laittamaan lapsia terapiajonoon, työryhmät ovat täynnä, kun myös kannattelevaa hoitoa joudutaan järjestämään Erikoislääkäri puuttuminen kouluikäisten yleispsykiatrisesta työryhmästä aiheuttaa epäjatkuvuutta hoitosuhteisiin (virkapohja menetettiin keväällä 2015) VAIN 4 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ

3 Kokemusasiantuntijat miksi muutosta tarvitaan? Kaikkien täytyy muuttua, ei vain minun Leevi 10 v Vanhemmat eivät osaa puhua lapsilleen oikealla tavalla Elsa 14 v Tuttu työntekijä, jonka kanssa on työskennellyt pidempään auttaa siinä, että uskaltaa olla avoin Eero 40 v Luottamuksellinen puhuminen omasta elämästä, taustoista ja historiasta oman toiminnan ymmärtäminen - voi antaa toivon näkökulmaa, hallinnan tunnetta. Osaan tehdä jotain oikein ja asiat ovat paremmin kuin ennen Meeri 42 v On hyvä, että työntekijä vääntää asiat rautalangasta, niin menee perille Erkki 38 v Lisäksi vaikutteita Tampereen Hybridimallista, jossa kokemusasiantuntijoiden ääni tulee ihanne hoitoneuvottelun kautta Periaate: on lapsen etu, että hän kykenee asettumaan aikuisen ohjantaa oppimis- ja sopeutumiskyky eväät elämään resilienssi, posttraumaattinen kasvu ja mentalisaatio: tälle tielle saattaminen

4 Uusi sairaala - profiloituminen kliiniseen osaamiseen Lastenpsykiatria Kliininen kokonaisnäkemys - Ennusteen kannalta KJK oleellinen - Vaatii laajaa osaamista

5 Monialaisen arvioinnin periaatteita - alustava malli Hoidon kannalta oleellisen tiedon vertikaalinen ja horisontaalinen yhdistäminen perustaso tukee erikoissairaanhoitoa ja toisinpäin Perheen ja lapsen elämänhistoria: neuvola ja kouluterveydenhuolto -- oppilashuoltotyöryhmä Lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän arviointi yhtenäisellä tavalla eri toimijoiden kesken Vuorovaikutustekijöiden ymmärtäminen Työnjaon ja yhteistyön sujuminen Yhtenäisen käsityksen muodostaminen ja vaikuttavan hoidon (tarvittavan muutoksen) toteutuminen lapsen ja perheen arjessa Tarvitaan prosessin kuvausta ja yhteisesti sovitut käsitteet kuvauksen eri vaiheille ymmärretään toisiamme ja tiedetään mistä milloinkin puhutaan

6

7 Monialainen työpaja työnohjausmallin työstäminen Ylilääkäri Kirsi Mustonen Elto Mirja Kunttunen

8 Monialainen työpaja Työryhmää myös monet ovat olleet mukana KIITOS! Yl Kirsi Mustonen (lpsy) Psykologi Kaisa Näkkilä (lpsy) Sh Riikka Weman (lpsy) Sh Jaana Kauranen (lpsy) Elto Mirja Kunttunen (lpsy) Perhetyöntekijä, sh Paula Arkimaa (ls) Stt Jyrki Muhonen (ls) Johtava stt Saara Keränen (ls) Kiertävä stt Tanja Hänninen Musiikkiterapeutti Hannu Manninen Yl Riitta Teittinen (aikuispsy) Erityisopettaja Maria Syvälahti Sairaalakoulun rehtori Maija Juoperi Psykologi Minna Ollikainen Työnohjaajana psykologi Nina Pyykönen

9 Lähtökohtana ongelmacase Lukuisia interventioyrityksiä lastensuojelussa ja lastenpsykiatriassa ilman tulosta Sairaalakoulukierre Aiheutettu turhaumia ja pettymyksiä Vaikeus löytää yhteistä, jaettua ymmärrystä verkostossa kokoontumisista huolimatta, lapselle painetta pakko onnistua tuottaa epäonnistumisia, vanhemmat kokevat olevansa epäonnistuneita ja viranomaisten armoilla

10

11 Yhteenveto yhteisen tutkimisen haastattelusta syksy 2016 Koonnut ps Minna Ollikainen Strukturoitu haastattelu (työntekijät, vanhemmat) videoitu (Andresen, Rautiainen/muokannut Kuhlman) Haastateltavat: äiti ja isä, työntekijät Riikka ja Paula Haastattelija: Minna Hömmö

12 Mikä yhteistyösuhteessa on ollut toimivaa? Työntekijät: Tiivis, avoin, rehellinen, luottamuksellinen yhteistyösuhde Asioista on puhuttu suoraan, oikeilla nimillä Vanhemmat sitoutuneet tapaamisiin ja käytännön asiat hoituneet Työntekijöiden nopea vastaaminen yhteenottopyyntöihin Työntekijä hoitanut asiat, joista on sovittu (vienyt asiaa eteenpäin lääkärille) On ollut riittävästi aikaa toimia tarpeenmukaisesti

13 ...jatkuu... Äiti luottamuksellisesti puhunut elämästään, taustoista ja historiasta toivon näkökulma: asiat ovat nyt paljon paremmin kuin joskus Perheen kuormittavasta arjesta huolimatta perhe on hyvin joustava sekä uhraa paljon aikaansa, kun tulee kaikkialle, minne pyydetään.

14 Mikä yhteistyösuhteessa on ollut Vanhemmat: toimivaa? Tuttu työntekijä, jonka kanssa on työskennellyt pidempään auttaa siinä, että uskaltaa olla avoin huononakin päivänä eikä tarvitse miettiä, että mitä tuli sanottua. (isä) On hyvä, että työntekijä vääntää asiat rautalangasta, niin menee perille. (isä) Aina on saanut työntekijän kiinni, jos on ollut kysyttävää (äiti)

15 Onko jokin jäänyt harmittamaan itseä työntekijänä tai arvelee, että vanhempia olisi jäänyt harmittamaan? Isot verkostotapaamiset: vanhemmat hämmentyneitä sekä saattaneet kokea epäonnistuneensa jälkikäteen vanhempien kanssa mietitty, mitä kukin on tarkoittanut Tarvitaanko kaikkia näitä ihmisiä?

16 ...jatkuu... Onko jokin jäänyt harmittamaan itseä työntekijänä tai arvelee, että vanhempia olisi jäänyt harmittamaan? Olisipa osannut paremmin pysäyttää tilanteita ja kuunnella, nouseeko hässäkän takaa jotain, mikä auttaisi ymmärtämään, mikä aiheutti hankalan tilanteen. Joskus jopa 2x/viikko käynnit tuntuneet liian vähältä; jokin asia on jäänyt kesken ja seuraavalla kerralla ollutkin jo uusi asia pinnalla. Työntekijä toivoo, että ei olisi vain hänen ohjeensa, joita noudatetaan, vaan rakentuisi vanhemmista lähtöisin olevaa toimintaa.

17 ...jatkuu... Onko jokin jäänyt harmittamaan itseä työntekijänä tai arvelee, että vanhempia olisi jäänyt harmittamaan? Lapsen ja vanhempien erilaiset tarpeet etenemistahdin suhteen Lapsi tarvitsisi paljon aikaa, jotta pääsisi kontaktiin eli pitkäjänteistä tukea, ei lyhyitä apuja Pitäisikö olla vanhemmilla ja lapsella oma työntekijä?

18 Mikä vanhempien mielestä on ollut hankalaa? Isot verkostopalaverit: -hankalia, itse kuuntelijan roolissa, ei osaa kysyä siellä -asiat ei etene, kun mietitään isolla porukalla Käy ilmi, että jossain on mietitty jotain, eikä olla vanhempina ajan tasalla. Olisi hyvä tietää ennen isoja hoitoneuvotteluja, jos suunnitelmia tai päätöksiä on tehty. Poika liioittelee asioita ja aikuiset voivat saada vääränlaista kuvaa kotitilanteesta, jos eivät tarkista tilannetta vanhemmilta. Asiat olisi voinut hoitaa nopeammin.

19 Mikä ajatus vanhemmilla on siitä, että miten lapsi on kokenut yhteistyösuhteet työntekijöiden kanssa? Aika raskaana. Poika tarvitsee aikaa, että hän voi luottaa vieraaseen ihmiseen. (isä) Miksi joidenkin aikuisten kanssa on vaikeaa ja joidenkin ei? (äiti) Aikuisen jämäkkyys, mutta myös se, että tehdään sellaista, mitä poika haluaa, auttaa (musiikkiterapia: pari selkeää sääntöä, musiikki) (isä)

20 Tärkeää on: Vanhemmat: Pidetään kiinni siitä, mitä on sovittu, eikä enää uusia tahoja mukaan eikä pompottelua. Kun työntekijä vääntää rautalangasta, niin menee perille. Työntekijät: Voi sanoa suoraan ja rehellisesti. Se, mitä äiti sanoi pojasta, että joittenkin aikuisten kanssa hän tulee toimeen ja luottaa, mutta joittenkin kanssa ei. Miten ymmärtäisi, että mikä vaikuttaa ja osaisi auttaa suhteissa?

21

22 Tavoite vaikuttava, varhainen interventio Lähiverkoston ja hoitavan tahon yhteinen työnohjaus (ps Nina Pyykönen) Mentalisaatio fokuksessa, yhteisen ajattelun maasto, muodostaa siltoja ammattilaisten välille Mentalisaatio on inhimillistä yhteisyyttä, luodaan hyödyllistä tietoisuuden lisäämistä Ei-mentalisoiva työote leviää herkästi perheen vuorovaikutussuhteista työntekijöihin Voimakkaat tunteet lamauttavat ajattelun ja hätätila aktivoituu uhan havaitseminen hätätila (primitiivinen kauhu) paranoidinen/pakottava tila negatiivinen kehä toistuu Lapsen ja vanhempien hätä voi levitä työntekijöihin Optimaalinen vireystila koko verkostossa: tutkitaan tilannetta yhteisesti mielen, ei päällepäin näkyvän käyttäytymisen kautta Tutkitaan, millaiset mielen tilat saavat käyttäytymään niin kuin saavat (epätoivo, vihaisuus, epäoikeudenmukaisuuden kokemus) Tutkitaan työntekijöiden vastatunteita rehellisellä tavalla yhdessä

23 Yhteistä pohdintaa Vastalääke primitiiviselle kauhulle on perusturvallisuus Leikkisyyttä ollaan esimentaalisessa tilassa Mentalisaation kehitys edellyttää erillistymiskehitystä Jos varhainen kauhu aktivoituu jatkuvasti, estää se erillistymiskehityksen (vauvan hoito jää päälle) Kaikki turhautuvat, kun yrityksistä huolimatta tähän varhaiseen kokemukseen ei saada yhteyttä Varhaiset toimintamallit jäävät päälle toiminta vaikuttaa harhaiselta vastoin todellista tilannetta, monta todellisuutta Tiedonkulku pirstaloituu (lähiverkosto ei toimi, ympäristö ei ole lapselle riittävän turvallinen) hätätila systeemin yliaktivoitumisen vuoksi, kokonaisuus ei hahmotu tällöin auktoriteetti asemassa olevaan (opettaja ei ole enää riittävä auktoriteetti?) = lääkäri kohdistuu ylisuuria odotuksia/vaateita välittömästä hätään vastaamisesta ja tiedonkulussa syntyy split -tilanteita

24 Miten edistää lapsen, perheen ja työntekijöiden mentalisaatiokykyä? Suora ja rehellinen kommunikaatio kaikkien välillä muodostuu jaettu ymmärrys ja tavoite, luottamus lisääntyy verkostossa Empatia ja myötätunto edellä suunnistaminen kaikissa tilanteissa VANHEMMAT JA LAPSI TOIVOVAT TULEVANSA KUULLUIKSI JA YMMÄRRETYIKSI (ei merkitse sitä, että täytyisi tehdä kuten he toivovat) Tunnetilojen jakaminen ja sanoittaminen (nimenomaan tässä ja nyt) kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta ja kunnioittavasta suhtautumistavasta lisääntyy Tunnetilan neutralisointi Realiteettien kirkastaminen Kyky pohtia omaa ja toisen mieltä parantuu Lapselle ja vanhemmille tulee onnistumisen kokemuksia, niitä huomataan ja vahvistetaan

25 Kuinka edistää lapsen, perheen ja työntekijöiden resilienssikykyä ja posttraumaattista kasvua? Resilienssi Myönteistä pärjäämistä vastoinkäymisistä huolimatta tavallinen ilmiö, joka kumpuaa luontaisesta sopeutumiskyvystä Ensivaiheita tukee parhaiten lämmin ja vahva ihmissuhde ainakin yhden aikuisen kanssa kiintymyssuhde kulkee rinnalla Postraumaattinen kasvu Viittaa elämänkriisin tai trauman kanssa käydyn psykologisen ja kognitiivisen kamppailun seurauksena syntyneeseen kasvuun Työntekijöillä on mahdollisuudet kasvun tukemiseen, kun posttraumaattinen kasvu on tunnistettu, nimetty ja vahvistettu Voisiko ajatella, että sijaistraumatisoitumista ja lastenpsykiatrialla koettua kriisiä voisi käyttää koko lasten mielenterveystyön kasvualustana Keski-Suomessa negatiivisuuden kääntäminen positiivisuudeksi ja selviämiseksi kaikesta mitä elämä eteen tuo Tarvitaan sitkeyttä, myönteisiä tunteita, luovuutta, itsekontrollia, kiitollisuutta, optimismia ja hengellisyyttä sekä yhteistyötä

26 Työskentely jatkuu Toimii (-: Verkoston dialoginen taito lisääntyy yhteiset keinot ongelmien ratkaisemiseksi Analysointi ja kehittäminen jatkuu Ajatuksena on perustaa moniammatillisen työnohjauksen työryhmä, johon lähiverkoston olisi mahdollista tuoda ongelmacase Työryhmä: yl Kirsi Mustonen, yl Riitta Teittinen, sairaalakoulun rehtori Maija Juoperi, johtava stt Saara Keränen, kiertävä stt Tanja Hänninen

27