LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti
|
|
- Aleksi Saarnio
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti
2 Sidonnaisuudet Apulaisylilääkäri, OYS lastenpsykiatrian klinikka Yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
3 Askelmerkit Mielen supervoimat Miksi me aikuiset olemme tarpeen? Mitä odotetaan vanhemmilta kehityksen tukena ja tarpeisiin vastaajana Ja eihän se kehitys ole perusasioidenkaan suhteen tauolla lapsen ollessa muualla kuin kotona Yhteistyöstä voimaa
4 Psyykkinen kehitys Geneettiset ja biologiset tekijät + Vuorovaikutuskokemukset varhaislapsuudesta aikuisuuteen ja + Psykososiaalisen ympäristön tapahtumat
5 Aivojen kehitys / mielen supervoimat Ulkoisten ärsykkeiden vaikutus toimintojen kehittymiselle Hermoverkon kehittymisen edellytyksenä tietyt ärsykkeet tiettynä herkkyyskautena Ärsykkeiden kesto ja voimakkuus muovaavat hermoverkon muodostumista Uusien yhteyksien muodostuminen suurinta alle kouluikäisillä, mutta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja
6 Aivojen kehitys Toiminnallinen yhteys Samoja toimintoja suorittavat aivojen osat yhteydessä toisiinsa Ajallinen yhteys erillään olevien aivojen osien neurofysiologisissa tapahtumissa
7 Mielen supervoimat Tärkeä kehitystehtävä tunne- ja käyttäytymisen säätely Vahva yhteys sosiaalisten taitojen kehittymiseen Kuva: Päivi Lindholm
8 Tunne- ja käyttäytymisen säätely Perusta rakentuu varhaislapsuuden kokemuksista vuorovaikutuksessa lähiaikuisten kanssa Tärkeimpänä vanhemmat, mutta päivähoito / varhaiskasvatus jo varhain jakamassa tätä ja mukaan koulu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu
9 Tunne- ja käyttäytymisen säätelyn hermoverkkoa AIVOJEN ETULOHKON KUORIKERROS JNE
10 Kyky kontrolloida tunnetiloja ja käyttäytymistä Aivojen etulohkon kuorikerros Yhdistää, vertaa, harkitsee, päättää, arvioi = kontrolloi ja säätelee reaktiota Kehitys jatkuu aikuisikään saakka! Tarve aikuisen tuelle ja ohjaukselle jatkuu pitkään!
11 Tunne- ja käyttäytymisen säätely Missä kehitysvaiheessa voi odottaa millaisia säätelytaitoja??? Vastaavatko tärkeimmät kehitysympäristöt oikea-aikaisesti ja kehitystä edesauttavin keinoin kulloinkin keskeisiin kehitystarpeisiin??
12 Yhteistyöstä voimaa Kuva: Päivi Lindholm
13
14
15 Mistä on hyvät vanhemmat tehty Kyssyy, onko läksyt tehty Soittaa opelle, jos joku kiusaa Tullee töistä kottiin Kehhuu Se on semmonen ihan tavallinen Neuvoo ja auttaa Sannoo, millon pittää tulla kottiin Käy kaupasa ja muistaa laittaa ruokaa 2. ja 4.-luokkalaiset
16 Mistä on hyvät vanhemmat tehty Näyttää mallia, miten toisten kanssa tullaan toimeen Välittää Pitää huolta Ihan tavallisista asioista Antaa rakkautta Laittaa rajoja On luotettava Kannustaa Luottaa On turvallinen Opettaa, miten elämää eletään 6.-luokkalaiset
17 Mistä on hyvät opet tehty? Missä ammattilaisten roolikartta? Kuva: Antti Lindholm
18 Yhteistyön perusta Mentalisaatio on halua ja kykyä huomioida ja pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta Kuva: Päivi Lindholm
19 Mentalisaatiokyky Ymmärrystä, että toisen yksilön toiminnan tai käyttäytymisen takana on motiivi, tavoite tai tunne, sekä ymmärrystä että toisen mieli on erillinen Toisen kokemus ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa Merkityksen ja arvon anto toisen ajatuksille ja tunteille Kuva: Päivi Lindholm
20 Missä näkyy? Aikuinen pyrkii tavoittamaan, mikä on lapsen käyttäytymisen taustalla oleva tunnetila, ajatus tai tavoite Aikuinen ottaa omassa toiminnassaan huomioon lapsen mielen: mitä puhuu, miten toimii Aikuinen auttaa lasta hahmottamaan ja käsittelemään tapahtumia ja tunteita Perusta lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymiselle!
21 Missä näkyy? Aikuinen pyrkii tavoittamaan, mikä on toisen aikuisen käyttäytymisen taustalla oleva tunnetila, ajatus tai tavoite Aikuinen ottaa omassa toiminnassaan huomioon toisen aikuisen mielen: mitä puhuu, miten toimii Perusta toimivalle yhteistyölle
22 Missä näkyy? Halu ja kyky yhteistyöhön Oman merkityksen tavoittaminen osana kokonaisuutta
23 Mitä meidän lapsille ja nuorille, perheille kuuluu? Elinolot Elintavat Kouluolot Mielenterveys Opiskeluhuolto Päihteet ja riippuvuudet Ruokailutottumukset Seksuaaliterveys Tapaturmat ja väkivalta Terveys THL / kouluterveyskysely Sotkanet
24 Kasvatuskulttuurin muutokset Arki on muuttunut, perheiden elämä on usein hektistä, kiireistä ja ohjelmoitua Lapset paljon sekä emotionaalisesti että konkreettisesti omillaan Perhe-elämä koetaan yhä useammin rasittavana, tarvitaan vapaata kodista
25 Syntyvyys Keskimäärin 1,49 lasta (2017 syntyvyyden mukaan) Lähde: Tilastokeskus
26 kasvatuskulttuurin muutokset... Lapsuuden ja aikuisuuden raja on hämärtynyt ja laajentunut Lasten kasvuympäristö on erotisoitunut, kaupallistunut ja väkivaltaistunut Informaatiotulva, median merkitys
27 kasvatuskulttuurin muutokset Rajat ja säännöt ovat neuvoteltuja, perusteltuja ja perustuvat sopimuksiin Moraali on muuttunut suhteellisemmaksi ja subjektiivisemmaksi Kontrolli on muuttunut ulkoisesta sisäiseksi
28 kasvatuskulttuurin muutokset Opettajia ei enää pidetä ehdottomina auktoriteetteina; yhteistyö koulun kanssa on lisääntynyt, toisaalta myös kritiikki koulua kohtaan on lisääntynyt
29 kasvatuskulttuurin muutokset Oppimiskäsitysten muutokset Oppimisympäristöjen muutokset Digitalisaatio
30 Pysymmekö muutosten perässä? Lasten- ja nuorisopsykiatristen lähetteiden merkittävä kasvu?? Yhä useammin kysymys: Onko lapsi koulukykyinen?? Yhä useammin kysymys: Onko koulu lapsikykyinen??
31 Yhteistyötä, mutta kenen kanssa? Kuva: Päivi Lindholm Polaria / Tromssa
32 Moninaiset perherakenteet Lapsiperheitä kaikista perheistä 38,6% (2016) Kolmen sukupolven perheestä ydinperheen kautta laajennettuun perhekäsitykseen
33 Lapsiperheet (2016) Lapsiperheistä uusperheitä 9% Lähde: Tilastokeskus
34 Sijoitetut lapset
35 Moninaiset toimijat opetustoimi varhaiskasvatus perusterveydenhuolto sosiaalitoimi poliisi Lapsi, nuori ja perhe kuntouttavat terapeutit läheisverkostot vammaispalvelu erikoissairaanhoito kolmannen sektorin toimijat kehitysvammahuolto Jne
36 Moninaiset toimijat varhaiskasvatus opetustoimi sosiaalitoimi päättäjät perusterveydenhuolto poliisi Lapsi, nuori ja perhe kuntouttavat terapeutit vammaispalvelu erikoissairaanhoito kolmannen sektorin toimijat kehitysvammahuolto Jne
37 Yhteistyössä on voimaa Nykyisin lapset, nuoret ja perheet ovat monenlaisten lisääntyvien vaatimusten ja haasteiden edessä samoin kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset samoin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset samoin
38 Miten tavoitteeseen? Toimivat yhteistyökäytännöt! Oikeat tahot mukaan yhteistyöhön oikeaan aikaan! Tarvittavaa koulutusta / menetelmiä / keinoja tukea ja auttaa! Riittävä resurssointi!
39 Ollaan onnistuttu, kun Ympärillä oleva riittävässä tasapainossa = kokemus riittävästä hallinnan tunteesta = kokemus riittävästä pystyvyydestä = uteliaisuus ja halu oppia uutta tallella Kuva: Päivi Lindholm
40 Tärkein mielen supervoima! RESILIENSSI = mielen kimmoisuutta Psyykkistä kykyä työstää ongelmia, päästä yli vastoinkäymisistä ja jatkaa eteenpäin Kykyä tavoittaa omat vahvuudet ja voimavarat ja saada ne käyttöön silloin, kun niitä tarvitaan
41 Yhteistyössä on voimaa Jokainen aikuinen lapsen ympärillä on kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellinen! Ja yhdessä saavutamme enemmän kuin yksin!
42 Yhteiskunta muuttuu pysymmekö perässä? HUOM! Yhteiskunta olemme me!
43 KOHTI ÄÄRETÖNTÄ JA SEN YLI Kuva: Päivi Lindholm
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotVarhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä
Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotNuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen
Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotEhkäisevä lastensuojelu tuhannen taalan paikka
Ehkäisevä lastensuojelu tuhannen taalan paikka Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku 12.10.2010 Päivi Sinko www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotLataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa
Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo Lataa Kirjailija: Raul Soisalo ISBN: 9789526755656 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.33 Mb Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast Lapset ja perheet muutosohjelma (LAPE) Kansallinen hallituksen kärkihanke 2017-2018 Kaikki maakunnat mukana, lla kaikki 30 kuntaa
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotLapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?
Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen
LisätiedotASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi
ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotKumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio
Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotVIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotNuorten itsenäistymisvaiheen tuen tarpeet. Verkostokehittäjät
Nuorten itsenäistymisvaiheen tuen tarpeet Verkostokehittäjät 14.3.2018 Sisältö Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen hanke Nuorista aikuisista Terveisiä työntekijöiltä Terveisiä nuorilta Millaista tukea Mitä
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotLapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen
Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa
Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa
LisätiedotTerveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!
Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.
Lisätiedot