Lastenpsykiatria Keski-Suomessa. Kirsi Mustonen, ylilääkäri

Transkriptio

1 Lastenpsykiatria Keski-Suomessa Kirsi Mustonen, ylilääkäri

2 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on noin asukasta. Alle 15 -vuotiaita alueella asuu noin KSSHP kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen.

3 KSSHP:n alueeseen kuuluvat Pihtipudas, Kinnula, Viitasaari, Kivijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kannonkoski, Saarijärvi, Äänekoski, Konnevesi, Multia, Keuruu, Uurainen, Petäjävesi, Laukaa, Hankasalmi, Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Luhanka ja Joutsa

4 Lastenpsykiatria, lastentaudit ja lastenneurologia sekä kehitysvammapkl kuuluvat lasten vastuualueeseen

5 Lastenpsykiatrian työntekijät virat ja toimet täytetty Ylilääkäri, 2 osastonylilääkäriä,1 erikoislääkäri 2 erikoistuvaa lääkäriä 7 psykologia Oh, aoh, 12 hoitajaa 2 sos.tt (kuntoutuksen yksiköstä) Toimintaterapeutti (kuntoutuksen yksiköstä) Elto 2 Sihteeriä (sihteeripalveluista)

6 Työryhmät TR 1 Pikkulapsipsykiatria (el Marianna Savio) TR 2 Kouluikäiset, yleispsy painotus (evl Anne-Maria Rantala) TR 3 Kouluikäiset, neuropsykiatrinen painotus (oyl Riitta Näkki, evl Laura Paananen) TR 4 Psykoterapia (yl Kirsi Mustonen) TR 5 Intensiivinen avohoito (oyl Tuula Höyhtyä) TR 6 Monimuotojaksot (oyl Tuula Höyhtyä) TR 7 Syömishäiriöt (oyl Riitta Näkki)

7 Kehittämiskohteita Hoitoketju - Terveysportissa: Lasten mielenterveystyön hoitoketju (KSSHP) Intensiivisen avohoidon kehittäminen lastenpsykiatriassa Monimuotojaksot Perehdytysmateriaali palaute? Tietty lähtökohta tietyt vakioiset asiat Lähetteen käsittely, lomakearvioinnit, hoitokäytänteiden pääpiirteet Jatkuva tarve vaikuttavuuden lisäämiseen

8 Yhtenäistämistä? Mikä on hoidon kannalta riittävä oleellinen tieto ja kuinka sen voi saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti siten, ettei hoitoon tule viiveitä ja vältetään päällekkäinen työ? Monitoimijainen arviointi, tiedon kertyminen neuvolasta, kouluterveydenhuollossta, yhteisiä menetelmiä ls:n kanssa (ASEBA?) yhteistyön sujuvuus vertikaalisesti Kliininen kokonaiskuva ennusteen kannalta merkittävin Kuinka päästään ydinongelmiin käsiksi siten, etteivät hoidot ole vaikuttamattomia riski ongelmien syventymiseen ja pitkittymiseen Monialainen arviointi, yhteinen ymmärrys Dialogi toimivaksi eri tasoilla lapsi vanhemmat lähiverkosto

9 Toiveita vertikaalisesta integraatiosta - Alkuarviointi perhekeskuksissa/perustasolla, matala kynnys - Jalkautuva konsultaatiotiimi alueen toimijoiden tukena - Käytöshäiriön kognitiivisterapeuttisen ohjauksen osaamista (lapselle, vanhemmille ja opettajille) luokkalaisille hoidollista iltapv-toimintaa ryhmässä tarvitseville yhdistettynä vanhemmille järjestettäviin psykoedukaatioryhmiin - Lastenpsykiatrialla keskittyminen ymmärryksen/interventioiden syventämiseen - Vuorovaikutusohjaus - MBB - Lyhytterapia - Perheterapia, perhepäivät - Psykoterapia - Lastenpsykiatrinen toimintaterapia - Verkostotyö, monialainen arviointi - Monimuotojaksot - Työnohjauksellista tukea perhekeskuksiin/perustasolle - Työpajatyöskentelyä ja koulutusta

10 Monialainen arviointi (keskeneräistä pohdintaa) Työryhmä Yl Kirsi Mustonen (lpsy) Psykologi Kaisa Näkkilä (lpsy) Sh Riikka Weman (lpsy) Sh Jaana Kauranen (lpsy) Elto Mirja Kunttunen (lpsy) Perhetyöntekijä, sh Paula Arkimaa (ls) Stt Jyrki Muhonen (ls) Johtava stt Saara Keränen (ls) Kiertävä stt Tanja Hänninen Musiikkiterapeutti Hannu Manninen Yl Riitta Teittinen (aikuispsy) Erityisopettaja Maria Syvälahti Sairaalakoulun rehtori Maija Juoperi Psykologi Minna Ollikainen Työnohjaajana psykologi Nina Pyykönen

11 Lähtökohtana ongelmacase Lukuisia interventioyrityksiä lastensuojelussa ja lastenpsykiatriassa ilman tulosta Sairaalakoulukierre Aiheutettu turhaumia ja pettymyksiä Vaikeus löytää yhteistä, jaettua ymmärrystä verkostossa kokoontumisista huolimatta, lapselle painetta pakko onnistua tuottaa epäonnistumisia, vanhemmat kokevat olevansa epäonnistuneita ja viranomaisten armoilla

12 Tavoite vaikuttava, varhainen interventio Mentalisaatio fokuksessa, yhteisen ajattelun maasto, muodostaa siltoja ammattilaisten välille Mentalisaatio on inhimillistä yhteisyyttä, luodaan hyödyllistä tietoisuuden lisäämistä Ei-mentalisoiva työote leviää herkästi perheen vuorovaikutussuhteista työntekijöihin Voimakkaat tunteet lamauttavat ajattelun ja hätätila aktivoituu uhan havaitseminen hätätila (primitiivinen kauhu) paranoidinen/pakottava tila negatiivinen kehä toistuu Lapsen ja vanhempien hätä voi levitä työntekijöihin Optimaalinen vireystila koko verkostossa: tutkitaan tilannetta yhteisesti mielen, ei päällepäin näkyvän käyttäytymisen kautta Tutkitaan, millaiset mielen tilat saavat käyttäytymään niin kuin saavat (epätoivo, vihaisuus, epäoikeudenmukaisuuden kokemus) Tutkitaan työntekijöiden vastatunteita rehellisellä tavalla yhdessä

13 Yhteistä pohdintaa Vastalääke primitiiviselle kauhulle on perusturvallisuus Leikkisyyttä ollaan esimentaalisessa tilassa Mentalisaation kehitys edellyttää erillistymiskehitystä Jos varhainen kauhu aktivoituu jatkuvasti, estää se erillistymiskehityksen (vauvan hoito jää päälle) Kaikki turhautuvat, kun yrityksistä huolimatta tähän varhaiseen kokemukseen ei saada yhteyttä Varhaiset toimintamallit jäävät päälle toiminta vaikuttaa harhaiselta vastoin todellista tilannetta, monta todellisuutta Tiedonkulku pirstaloituu (lähiverkosto ei toimi, ympäristö ei ole lapselle riittävän turvallinen) hätätila systeemin yliaktivoitumisen vuoksi, kokonaisuus ei hahmotu tällöin auktoriteetti asemassa olevaan (opettaja ei ole enää riittävä auktoriteetti?) = lääkäri kohdistuu ylisuuria odotuksia/vaateita välittömästä hätään vastaamisesta ja tiedonkulussa syntyy split -tilanteita

14 Miten edistää lapsen, perheen ja lähiverkoston mentalisaatiokykyä? Suora ja rehellinen kommunikaatio kaikkien välillä muodostuu jaettu ymmärrys ja tavoite, luottamus lisääntyy verkostossa Empatia ja myötätunto edellä suunnistaminen kaikissa tilanteissa Tunnetilojen jakaminen ja sanoittaminen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta ja kunnioittavasta suhtautumistavasta lisääntyy Tunnetilan neutralisointi Realiteettien kirkastaminen Kyky pohtia omaa ja toisen mieltä parantuu Lapselle ja vanhemmille tulee onnistumisen kokemuksia, niitä huomataan ja vahvistetaan

15 Työskentely jatkuu Toimii (-: Verkoston dialoginen taito lisääntyy yhteiset keinot ongelmien ratkaisemiseksi Analysointi ja kehittäminen jatkuu Ajatuksena on perustaa moniammatillisen työnohjauksen työryhmä, johon lähiverkoston on mahdollista tuoda ongelmacase Työryhmä: yl Kirsi Mustonen, yl Riitta Teittinen, sairaalakoulun rehtori Maija Juoperi, johtava stt Saara Keränen, kiertävä stt Tanja Hänninen

16 Lastenpsykiatrian kehittäminen Lastenpsykiatrikoulutukseen neuropsykiatriaan perehtyminen, psykoterapeuttikoulutus ja oma psykoterapia Yhden terapiamenetelmän lisäksi integratiivisen osaamisen tarpeet (dynaaminen, kognitiivinen, trauma, perheterapeuttinen, mentalisaatio, verkostoterapeuttinen osaaminen) Tk/koulu/neuvola ja lastenlääkäreitä 6-12 kk:n jaksolle töihin ja kouluttautumaan lspy tiimeihin Hoitajille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille lastenpsykiatrinen lisäkoulutus integroituna kliiniseen tiimityöskentelyyn KSSHP:ssa hyvä kokemus 3-vuotisesta menetelmäkoulutuksesta/työnohjauksesta yhteistyössä lastensuojelun kanssa edistää osaamista, yhteistä kieltä ja ymmärrystä Huomioitu eri tasot: yksilö, perhe, verkosto