Musviitta. Aino Palokangas. Lapsen polkua palveluverkossa

Transkriptio

1 Musviitta. Aino Palokangas Lapsen polkua palveluverkossa

2 Kenelle kuuluu? Kuka määrittelee? Musviitta. Aino Palokangas Miksi määrittelee?

3 Vallan rakenteita? Pelkoa? Osaamattomuutta? Musviitta. Aino Palokangas

4 Musviitta. Aino Palokangas

5 Musviitta. Aino Palokangas

6 Lastenpsykiatria/KSSHP Lähetteet: vuoteen 2015 asti varsin vakaasti : % 2016: % ed vuoteen ens kk: +37 % ed vuoteen Potilasmäärä: 2015: : : 470

7 Lastenpsykiatria/kustannukset Oma budjetti (470 lasta) Ostopalveluterapiat , Kelan kautta terapiat n (142 lasta) KYS (65 lasta, yli lasta, yli lasta)

8 Lastenpsykiatrian ongelmat Lähetekierre, sairaalakoulukierre Koululaisten työryhmät täynnä, paineisuus, hoitoa ei voida toteuttaa optimaalisesti Psykoterapeutit täynnä jonotus Vaikea löytää jatkohoitotahoa

9 Monialainen työote Yhteistyö. Oikeanlainen osaaminen Musviitta. Aino Palokangas Oikeissa kohdissa.

10 Musviitta. Aino Palokangas

11 Monialainen työskentelymalli - Kehitetään yhdessä KSSHP- lastenpsykiatria LaPe/KePa

12 Kehitettävät työmenetelmät Monialainen arviointi ja konsultaatio Kokeiltu lastenpsykiatrisessa yksikössä vuoden 2017 alusta lähtien, laajennetaan käyttöä mahdollisuuksien mukaan Perheen ja lapsen hoidossa ja arjessa osallisina olevat osallistuvat Sovelletaan mentalisaatioteoriaa, tärkeässä roolissa aito kohtaaminen ja ymmärretyksi tulemisen kokemus, tärkeää myös työntekijöiden kokemuksellinen kosketus hoidon tarttumapintoihin ja psyykkisten esteiden tutkiminen. Tavoitteena löytää yhteinen ymmärrys tilanteesta ja fokusoida sen mukaisesti hoitoa Monialainen työnohjaus Aloitettu syksyllä 2016, vetäjinä yl Kirsi Mustonen, ls:n johtava stt Saara Keränen ja sairaalakoulun rehtori Maija Juoperi Perheen ja lapsen hoidossa osallisina olevat osallistuvat Sovelletaan mentalisaatioteoriaa, tärkeässä roolissa työntekijöiden kokemuksellinen kosketus hoidon tarttumapintoihin ja psyykkisten esteiden. Tavoitteena löytää yhteinen ymmärrys tilanteesta ja fokusoida sen mukaisesti hoitoa Monialainen hoito Integroidaan arkeen tarvittava ymmärrys muutoksen tarpeista ja tuen vaatimista tarpeista siten, että turvataan tarvittava lapsen psyykkisen kehityksen tukeminen ja korjaavat kokemukset Perheen ja lapsen hoidossa ja arjessa osallisina olevat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan

13 Monialainen arviointi Yl Kirsi Mustonen

14 Tavoitteet yksi potilas/asiakas yksi, yhtenäinen suunnitelma yhtenäistää käytäntöjä ja ottaa hyväksi havaittuja tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä käyttöön, yhteisen tekemisen kulttuuri, aikaisemmin kertyneen tiedon hyödyntäminen, hyödynnetään kokemuksellinen tieto edistää tasa-arvoisuutta sekä osallisuutta edistää luottamussuhteiden syntymistä ja kokemusta kuulluksi tulemisesta arjen havainnot vuorovaikutussuhteista perustana tulkinnoille mielensisäisistä toiminnoista ja tähän perustuvalle hoidolle aito kosketus ja ymmärretyksi tulemisen kokemus kaikissa kohtaamisien ja hoidon vaiheissa - kohtaamisen ja kehityksen esteiden tunnistaminen kerätä ja käsitellä tietoa lasten hyvinvoinnista arvostavalla ja systemaattisella tavalla muodostetaan lapsen, perheen ja lähiverkoston kanssa yhtenäinen näkemys tuen tarpeista - hoidon fokusointi monitasoisesti: lapsi/perhe/verkosto kerätä tietoa hoidon vaikuttavuudesta ja kehittää hoitoa vaikuttavuustietoihin perustuen parantaa tutkimusten ja hoidon laatua (vaikuttavuutta) lastenpsykiatria perustason tukena tarvittaessa lasten mielenterveystyössä

15 Organisaatioiden tasolla tavoitteena parantaa yhteistyötä sekä työnjakoa ei toimijoiden kesken välttää turhaa työtä ja päällekkäisyyttä selkeyttää vastuukysymyksiä, vastuutyöntekijä perustasolta vahvistaa eri organisaatioista tulevien työntekijöiden kokemusta kuulluksi tulemisesta ja omien kokemusten/tunteiden merkityksestä asiakassuhteissa yhteisen ymmärryksen muodostaminen ja aito tila hoitoneuvottelussa auttaa lasta ja vanhempia käsittelemään vaikeita tunnesisältöjä ja ymmärtää niiden taustoja

16 -> Monialainen arviointi antaa toimijoille mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan, se voi lisätä yhteistä keskustelua ja ymmärrystä sekä edistää verkostoitumista ja yhteistyötä -> Saadaan riittävästi tietoa lapsen arjesta ja osataan tulkita sen merkitystä tarvittavan avun kartoittamista varten

17 Arvioinnin lähtökohtana on aito kiinnostus ihmiselämän moninaisuutta ja ilmiöitä kohtaan sekä osallisuuden lisääminen tietoa käsitellään, merkityksiä ja tunnesisältöjä avataan samalla, kun tietoa kerätään ja lisätään ymmärrystä sekä edistetään ajattelukykyä -> koostettu tieto voi edistää vanhempien kykyä kokea hallinnan tunnetta omaa elämäänsä kohtaan arvostava suhtautuminen, tunteen ja kokemuksen kohtaaminen myötätunto edellä, kyky nähdä ilmikäyttäytymisen taakse lisääntyy, kokemusten merkityksien avaaminen resilienssikyvyn lisääminen Hyvin toteutettu monialainen arviointi voi toimia interventiona ja sen avulla voidaan tutkia, ymmärtää ja vähentää mielensisäisiä esteitä avun vastaanottamiselle -> voidaan torjua ajatukset arvioinnin turhauttavista, pettymystä tuottavista, negatiivisista ja kontrollointiin pyrkivistä motiiveista ja päästä kohti avoimuutta ja hyvää vuorovaikutusta toimintakulttuurin muutos kohti yhteisöllisyyttä ja hyviä, luottamuksellisia, lapsen kehitystä tukevia vuorovaikutussuhteita

18 Lähtökohta Lapsen psyykkinen kehitys tapahtuu arjessa hänelle läheisten ihmisten kanssa vuorovaikutussuhteissa Omat vanhemmat Opettajat ja päivähoidon aikuiset Arkeen tarvitaan riittävä tieto/taito

19 Arviointi tapahtuu moniammatillisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, samalla hyödynnetään myös aikaisemmin kertynyttä tietoa neuvolasta sekä muista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista Lapsi ja hänen vanhempansa ovat aktiivisia toimijoita -> Tavoitteena on tietää riittävän paljon siten, että vaikuttavia tukitoimia voidaan suunnitella ja toteuttaa

20 Teoreettinen viitekehys Terapeuttinen lähestymistapa Eriytymiskehityksen tuntemus Mentalisaatio Resilienssikyvyn lisääminen Posttraumaattinen kasvu Psykoedukaatio

21 Terapeuttinen lähestymistapa Hyvä muutos on mahdollista vain positiivisen kautta, vuorovaikutuksen tulee olla myönteinen Ratkaisukeskeisen ja kognitiivisen terapian periaatteet ovat usein avuksi arjen pulmien ratkaisuissa Traumaterapeuttinen ymmärrys selventää vaikeiden kokemusten vaikutuksia ja auttaa mieltämään muistot Perheterapeuttinen ymmärrys auttaa perheen vuorovaikutussuhteiden vaikeuksissa Psykodynaaminen lähestymistapa on usein tarpeen varhaisten kokemusten ja kehitysjuuttumisten ymmärtämisessä ja auttamisessa

22 Eriytymiskehityksen tuntemus Psyykkisen kehityksen vaiheet Normaalikehityksen ymmärtäminen Varhaisten ja läheisten ihmissuhteiden merkityksen ymmärtäminen Itse- ja tunnesäätelyn kehitys arjen vuorovaikutussuhteissa Häiriökehityksen keskeiset arjessa näkyvät ilmentymät ja kehitysesteiden purkaminen mentalisoivaa työotetta käyttäen

23 Mentalisaation määritelmä Asennoidumme vuorovaikutukseen siten, että alamme miettiä, mitä toisen mielessä on. Minkälaiset tunnetilat, kokemukset, uskomukset, ajatukset saavat hänet käyttäytymään, niin kuin hän käyttäytyy. Näin sen sijaan, että vetäisimme johtopäätökset päällepäin näkyvän käyttäytymisen perusteella. Inhimillinen ominaisuus (joka on vain ihmisillä) = reflektiokyky. Pyrimme miettimään kaikkea käyttäytymistä mielen kautta. Itseä voi pysähtyä miettimään: Miksi käyttäydyin noin, millaiset sisäiset tilat saavat minut toimimaan noin? Ja samoin suhteessa toisiin. Esim., jos lapsi rikkoo ikkunan, olisi houkutus ajatella, että tässä on ilkeä lapsi. Sen sijaan lähdemme ymmärtämään, mitä käytöksen takana on. Käytös tulee ymmärrettäväksi, mutta ei silti hyväksyttäväksi. Pätee myös työryhmiin: Miten pyrimme säilyttämään mentalisaatiokykyä suhteessa toisiimme? Ei mentalisoivat vuorovaikutusmallit mentalisoivat vuorovaikutusmallit.

24 Mentalisaation määritelmä Tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja edistää hyvää perheensisäistä kommunikaatiota Mentalisoiva työote tarkoittaa lähestymistapaa, jossa myötätunto ja tuttavallisen/turvallisen tässä hetkessä läsnäolevuuden ja ymmärryksen avulla pysäytetään, kohdataan ja ymmärretään vaikeita tunnekokemuksia ja samalla mietitään ja avataan niiden merkityksiä ja työstetään muutosta Mentalisaatiokyky on yhteydessä hyvään vuorovaikutukseen lapsen kanssa, turvalliseen kiintymykseen, suotuisaan kognitiiviseen ja tunneelämän kehitykseen sekä lapsen omaan mentalisaatiokykyyn Hyvä mentalisaatio vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä ja traumatisoivaa vaikutusta Mentalisaatiokyvyn lisääminen yhteisöissä voi lisätä laajasti yhteistä hyvinvointia

25 Resilienssin ja postraumaattisen kasvun määritelmä Resilienssissä on kyse myönteisestä pärjäämisestä vastoinkäymisistä huolimatta Kehittymien edellyttää lämmintä ja vahvaa ihmissuhde ainakin yhden ihmisen kanssa Postraumaattinen kasvu merkitsee trauman kokemuksesta seurannutta psykologista kasvua, joka ilmenee yksilön arvostuksissa, asenteissa ja toiminnassa Elämän arvostus lisääntyy, ihmissuhteiden merkitys kasvaa, prioriteetit muuttuvat ja henkisyys lisääntyy

26 Psykoedukaation määritelmä Terapeuttinen interventio, jonka avulla pyritään saamaan aikaan positiivista ja tukevaa vaikutusta perheessä, mikäli joku sen jäsenistä oireillaan osoittaa hoidon ja tuen tarpeita Psykoedukaation avulla voidaan tukea kiintymyssuhdetta, ymmärtää ja purkaa psykodynaamisia jumiutumisia, lisätä resilienssiä, ohjata posttraumaattisen kasvun tielle sekä lisätä mentalisaatiokykyä

27 Monialaisen arvioinnin (tutustumisen) toteutus Ammattilainen kuuntelee lapsen ja/tai vanhemman huolen ja kokemuksen ja miettii sen merkitystä välittömiä vastauksia ei aina tarvitse olla. Tärkeintä on olla läsnä, kiinnostunut ja myötätuntoinen. Ammattilainen voi sanoa, että hän kysyy neuvoa siltä toiselta ammattilaiselta, joka saattaisi tietää (olisi luotettava) ja keskustelee sitten uudestaan lapsen ja/tai vanhemman kanssa kuinka asia ratkaistaisiin tai kuinka asian kanssa edettäisiin Merkittävän huolen ilmaisuun tulisi suhtautua arvostavasti, lapselta tai vanhemmalta on saattanut vaatia rohkeutta, että hän on uskaltanut tuoda huolensa esille KEHU, KIITOS ja KANNUSTUS Voi todeta, että olipa hyvä, että kerroit minulle. Mietitään yhdessä, mitä tässä olisi hyvä tehdä Jo se, ettei ole yksin huolensa kanssa on merkityksellistä, se on huolen jakamista ja luottamuksen osoitus olemmeko luottamuksen arvoisia? Lähesty tunnetta turvallisella, myötätuntoisella tavalla, vaikka se olisi viha, katkeruus tai kosto tunne on aito ja kestettävissä häiriöistä toimintaa ei pidä hyväksyä Kun ammattilaisella herää huoli, hän miettii huolensa merkityksiä ja kysyy tarvittaessa neuvoa siltä toiselta ammattilaiselta, joka saattaisi tietää (olisi luotettava) ja keskustelee sitten vanhempien ja/tai lapsen kanssa kuinka asia ratkaistaisiin tai kuinka asian kanssa edettäisiin Ammattilaisella, joka on kuullut tai kokenut huolen lapsen arjessa on siihen aito kosketus (ja tunnesisältö), ammattilainen osaa miettiä huolen merkityksiä ja kertoa niistä hän osaa kertoa omista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan lapsen kanssa Huolta herättävät lapset herättävät kuulijassa usein paljon tunteita ja niillä tunteilla on tärkeä merkitys, tällöin on syytä pysähtyä miettimään tarkemmin. Ammattilaisetkin tarvitsevat huolten ja tunteiden jakamista, että kykenisivät ajattelemaan selkeämmin lapsen ja vanhempien kokemusten ja tunteiden merkityksiä ja sitä kautta he voivat oikeasti tietää, kuinka lapsen kehitystä tulisi tukea KAIKKI LAPSEN PSYYKKINEN KEHITYS TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSSUHTEISSA vältä yksin jäämisen kokemuksen ja turhauman tuottamista

28 Monialaisen arvioinnin (tutustumisen) toteutus Kun lapsen mielenterveydestä on herännyt huoli, tarvitaan riittävästi kokemuksellista ensikäden tietoa lapsen arjesta ja vuorovaikutussuhteista kokonaiskuvan muodostamista ja hoidon suunnittelua sekä toteutusta varten Perustason toimijat voivat sopia keskenään työnjaosta ja vastuista erikoissairaanhoidosta voi saada tukea

29 Tiedonkeruu Aikaisemmat kohtaamiset ja tutkimukset Lomakearvioinnit Lapsen ja vanhempien kohtaamiset sovitut menetelmät ja tehtävät tarvittaessa Eri toimijoiden havainnot lapsen ja vanhempien arjen vuorovaikutuksesta Tavoitteena on saada tietoa vanhempien ja lapsen mielen toiminnasta (nähdä ilmikäyttäytymisen taakse) Mentalisaatio Kehitysesteet

30 Lomakearvionnit Tutkitut ja/tai kliinisessä työssä hyväksi havaitut arviointimenetelmät (SDQ, ASEBA, arjen kartoituslomake, varhaiskehityslomake ) -> objektiivista seurantatietoa lapsen voinnista Suunnitelmallisesti toteutettujen lomakearviointien avulla voidaan saada tietoa hoidon vaikuttavuudesta jatkossa Varhaiskehityslomakkeissa ja arjen kartoituslomakkeissa esille nousevien kysymysten tunnesisältöjä ja merkityksiä avataan vanhempien kanssa ja etsitään yhteyksiä - samalla pyritään tekemään päätelmiä vuorovaikutussuhteista sekä lapsen ja vanhempien tavasta reagoida eri tilanteisiin kootaan yhdessä palapelin palasia Vanhempien ja lapsen kanssa voidaan miettiä myös opettajan arviota ja miettiä tämän tiedon merkityksiä

31 Lapsen ja vanhempien kohtaaminen ja kuuleminen Kokemus kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta tiedon yhdistäminen eri lähteistä kokemus ymmärretyksi tulemisesta ja tarvittavan muutoksen hahmottaminen lisää omaa hallinnantunnetta ja tilaa omille oivalluksille Kohtaamisissa psykoedukaation näkökulma mukana Hoitoallianssin muodostaminen keskeistä lapsen ja vanhempien valmistaminen motivaatio muutokseen Esteiden ja tarttumapintojen tutkiminen ja löytäminen

32 Havainnot lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta tärkeitä Työryhmä- tai viranomaisneuvottelussa koostetaan saatu tieto ja kokemukset sekä kohtaamisten herättämät vastatunteet autetaan työntekijöitä muodostamaan käsitys lapsen sekä perheen tilanteesta tämän pohjalta muodostetaan yhteiseen ymmärrykseen perustuva kokonaiskäsitys ja työstetään hoitosuunnitelmaa Hoitoneuvottelussa pyritään saamaan yhteisesti jaettu aito kosketus keskeisiin lapsessa ilmeneviin mielensisältöihin, tehdään tulkintoja (pyritän erityisesti siihen, että vanhemmat ja lapsi virittäytyisivät tekemään omia sisäisesti palkitsevia oivalluksia turvallinen, kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri, herkällä korvalla kuuntelu vanhempien ja lapsen herkkiin ja usein pelonsekaisiin ilmaisuihin muistetaan palkita, kun tällaisia ilmenee - lapsi tai vanhempi eivät ehkä edes uskalla ilmaista aitoja tuntemuksiaan pettymyksen pelossa tai suojautuvat aggressiolla tai ristiriitojen vuoksi ovat kykenemättömiä ilmaisuun) -- tehdään hoitosuunnitelma yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa ja sovitaan työnjaosta Mikäli työntekijät eivät onnistu hoitoneuvottelussa siten, että saavutettaisiin hoidollinen ja terapeuttinen yhteistyö merkitsee se tarvetta tutkia tämän esteitä (konsultaatio, työnohjaus tai keskinäinen keskustelu)

33 Hoitoneuvottelu Lapsen työntekijän tehtävänä on valmistaa lasta hoitoneuvotteluun, kannustaa puhumaan ja sanoittaa tarvittaessa lapsen tunteita sekä pitää huolta lapsesta hoitoneuvottelun aikana varmistetaan vanhemmilta, että lapsella on lupa puhua kaikista asioista yritetään saada selville, minkä muutoksen lapsi toivoisi elämäänsä tavoitteena on saada lapsen oma ääni ja ajatus kuuluviin kerrotaan, että lapsen omat ajatukset ovat tärkeitä, kaikkia toiveita ei voida ehkä toteuttaa, mutta on tärkeä tietää lapsen ajatuksista kerrotaan, että yhdessä on tarkoitus miettiä keinoja lapsen ja vanhempien toivoman muutoksen toteuttamiseen kerrotaan, ketä tilanteessa on läsnä ja miksi nämä henkilöt ovat paikalla on tärkeää muistuttaa, että lapsi muistaisi sanoa, mikäli tulee paha mieli tai hankala olo neuvottelun aikana ja tähän mietitään jo etukäteen suunnitelma, kuinka voidaan toimia tarvittaessa Vastaavasti vanhempien työntekijä valmistaa vanhempia hoitoneuvotteluun ja pitää heistä huolta hoitoneuvottelun aikana pyrkii tukemaan vanhempia kaikissa tilanteissa Turvallinen, salliva ja myötätuntoinen ilmapiiri: asetetaan hoidolliset tavoitteet

34 Monialainen työote On välttämätöntä puhua rehellisesti vaikeista tunteista, joita lapsi ja hänen vanhempansa välittävät ympäristöönsä On välttämätöntä osata tulkita näitä tunteita ja työstää niiden sisältöjä Kenellä on lupa tehdä tulkintoja? Ehkä lääkärillä, psykologilla, psykoterapeutilla? Tarvitaan luottamussuhteita, joiden avulla voi löytyä rohkeutta lähestyä ja työstää vaikeita ja arkaluonteisia kysymyksiä, kokemuksia, tunteita ja psyykkisiä esteitä/epätarkoituksenmukaisia/haitallisia psyykkisiä suojautumiskeinoja

35 Rakenteet, tekijät, aika ja taito monialaiselle työotteelle? Kuinka voisi vain kävellä yhdestä avoimesta ovesta sisälle? Tarvitaan ammattilaisia, joilla on aikaa ja osaamista kuulla ja tukea sekä lasta, että hänen vanhempiaan Osaamiseen tarvitaan koulutusta ja tiedon työstämistä, tietoa siitä, kuinka psyykkiset muutokset ovat mahdollisia Monialainen työote edellyttää sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluiden uudenlaista yhteistyön rakennetta keskiössä on lapsi ja hänen kehitykselliset tarpeensa Monialaisen työotteen avulla on mahdollista parantaa hoidon saatavuutta lapsen lähiympäristön käyttöön ja vähentää kalliita hoitoja ei tuoteta turhaumia ja pettymyksiä tehottomilla hoitoyrityksillä

36 Kehittäminen Valtakunnallisen Lape kärkihankkeen mukaisesti Vuoden kestoinen prosessiluonteinen koulutus perustason työntekijöille (10 teoriakoulutuspäivää + 10 työpajapäivää tavoitteena integroida teoria kliiniseen käytännön työhön) yhteistyössä koulutusyksikön ja Lapen kanssa? Työskentelymallia kehitetään ja hyviä käytäntöjä tuodaan esille