Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Korhonen Ilari

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Korhonen Ilari 250/ /2013 Ymplk 109 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja vs. Maija Nykänen, ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee karjatilan toimintaa Iisalmen kaupungin, Lap pe telän kylässä Pörsänmäellä, tilalla Tori RN:o 15: HAKIJA Korhonen Ilari Lappetelänkyläntie PÖRSÄNMÄKI Liike- ja yhteisötunnus: Tilatunnus: Hakija toimii yhteyshenkilönä (puh ). 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on paikat 24 lehmälle, 18 hieholle sekä 7 nuorkar jal le. Eläinsuoja sijaitsee Iisalmen Pörsänmäessä, Lappetelän kylässä, To ri-ni mi sel lä tilalla RN:o 15:43 ( ). Eläinsuojan kart takoor di naa tit ovat P: ja I: Tilan omistaa luvanhakija Ilari Korhonen, joka on ostanut tilan isältään vuonna Tilalla on harjoitettu maataloutta vuodesta 1880 lähtien. Toiminta sijoit tuu maaseutualueelle. Alueen maakäyttöä ohjaava tarkin kaava on maaseutualueen yleiskaava, jossa alue on merkitty maatalous alu eek si sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (at- ja MTmer kin tä kaavassa). Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla

2 poh ja ve si alu eel la eikä tilan alueella ole tärkeitä luontokohteita. Osa tilan pelloista sijoittuu Kortteisen sekä Leppäjärven lä hei syyteen. Lähin vesistö (Kortteinen) sijaitsee eläinsuojasta n. 2 ki lo met riä lounaaseen. Lähin ympärivuoden asuttu kiinteistö sijaitsee n. 100 metriä eläinsuojasta lounaaseen. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lyp sy leh mäl le, tai vastaa lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vä hintään 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa, on ym pä ris tö lu pa vel vol linen. Hakemus on pantu vireille Iisalmen Seudun ktt ky:n ym pä ris tö lau takun nan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jos sa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tar kis ta misek si mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 75 lypsylehmälle tai joka lan nantuo tan nol taan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 ja alle lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa, ym pä ris tö lu pa-asias sa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai nen. Ympäristönsuojeluviranomaisena Iisalmen kau pun gis sa toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Iisalmen Seudun ktt ky:n ympäristölautakunnan ym pä ris tö lu pa pää tös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jos sa on paikat 24 lypsylehmälle, 22 lihanaudalle sekä 15 nuorelle nau taeläi mel le. Vanha eläinsuoja (257m2) on valmistunut vuonna Pe rus kor jattu eläinsuoja valmistui elokuussa vuonna Karjarakennuksessa on paikat 24 lehmälle sekä 7 vasikalle. Vuonna 2004 on valmistunut nuorkarjalle erillinen karjarakennus (177 m2) ja sii nä on paikat 18 hieholle.

3 Toimintaa varten ovat voimassa seuraavat pellon vuokrasopimukset (yh teen sä 14,86 ha): - Korhonen Ilari Tarvainen Juho Pekka, peltoala 5,22 ha. Vuokra-aika Sopimusta on jatkettu Korhonen Ilari Tuovinen Aapeli, peltoala 9,64 ha. Vuokra-aika Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Alueen maakäyttöä ohjaava tarkin kaava on maaseutualueen yleiskaa va, jossa alue on merkitty maatalous alueeksi sekä maa- ja metsä ta lous val tai sek si alueeksi (at- ja MT- merkintä kaavassa). 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Säiliörehuvaraston pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä. Va ras toinnis sa muodostuva puristeneste on johdettava asianmukaiseen ve sitii vii seen varastoon, esimerkiksi lietelantavarastoon, virt sa kai voon tai erilliseen puristenesteen varastokaivoon. (11.2.1) Käytettävät polttoaineet on varastoitava niin, että polttoaine voidaan ke rä tä talteen polttoainesäiliön vuotaessa tai polttoaineen valuessa au to ja ja koneita tankatessa. Varaston pohjarakenteet on tehtävä vesi tii viis tä betonista (K 30) tai sitä vastaavasta materiaalista. Polt to ainei den varasto on korjattava lupaehdon mukaiseksi viimeistään syys kuun 2005 loppuun mennessä. Ennen rakentamisen aloit ta mis ta on hakijan esitettävä suojarakenteiden rakennepiirustukset ym pä ristö osas ton hyväksyttäväksi. (11.2.2) Toiminnassa käytettävät voiteluaineet, torjunta-aineet ja muut ke mikaa lit on varastoitava niin, että kemikaalit voidaan kerätä talteen varas to as tioi den vuotaessa. Varaston pohjarakenteiden on oltava ve sitii viis tä betonia (K 30) tai sitä vastaavaa materiaalia. (11.2.3) Eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Siinä muodostuva lanta, virtsa ja muut nesteet on johdettava tai vietävä asianmukaiseen tiiviiseen varastoon. (11.2.4) Lantakourujen sekä lannan varaston on oltava vesitiiviitä ja siten raken net tu ja, etteivät varastossa olevat aineet pääse valumaan ym päris töön. Lannan varastotilan on oltava niin suuri, että siihen voidaan va ras toi da 12 kuukauden aikana eläinsuojassa kertynyt lanta. (11.2.5)

4 Maitohuoneessa ja karjarakennuksen vesikäymälässä syntyvät jä teve det on johdettava hakemuksen mukaisesti puhdistamoon tai virtsa säi li öön. Jäteveden puhdistamon puhdistustehon on oltava or gaani sen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vä hintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna kä sitte le mät tö män jäteveden kuormitukseen. (11.2.6) Tuotantoon kelpaamaton maito on johdettava lantavarastoon tai imey tet tä vä turpeeseen ja kompostoitava. (11.2.7) Toiminnan aiheuttama jatkuva samanarvoinen äänitaso (Leq) ei saa ylit tää eläinsuojan ympäristön lähimmässä kohteessa klo välisenä aikana tasoa 50 dba eikä klo välisenä aika na tasoa 55 dba. (11.2.8) Pilaantuneet rehut on käytettävä pellolla lannoitteena sellaisenaan tai mieluiten kompostoituna. Pilaantuneiden rehujen tai lannan kompos toin ti alu een pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä. Kom pos toinnis sa muodostuva neste on johdettava asianmukaiseen ve si tii viiseen varastoon, esimerkiksi lietelantavarastoon, virtsakaivoon tai eril li seen varastokaivoon. (11.2.8) Yhdyskuntajätteet on toimitettava Peltomäen kaatopaikalle kä si tel täväk si. Metalliromu on toimitettava hyödynnettäväksi luvan saa neeseen paikkaan. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi luvan saa nee seen paikkaan tai Peltomäen kaatopaikalle. Ongelmajätteet, ku ten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ke räyk siin tai kunnan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Jät teiden avopoltto alueella on kielletty. (11.2.9) Kuolleet eläimet on ensisijaisesti toimitettava käsiteltäväksi luvan saa nee seen paikkaan tai toissijaisesti Peltomäen kaatopaikalle. Kuol leet eläimet voidaan myös haudata omalle kiinteistölle ha kemuk sen mukaisesti. Eläinjäte on haudattava riittävän syvälle ja peitet tä vä huolellisesti niin, että eläimet eivät pääse käsiksi jätteisiin. Kuol lei ta eläimiä ei saa säilyttää ulkona, vaan ne on haudattava välit tö mäs ti. ( ) Koko toiminnan tai eläinsuojan jonkin toiminnan lopettamisesta on ilmoi tet ta va ympäristölautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja sii nä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Ympäristölautakunta voi antaa tar vit taessa määräyksiä lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. (11.3.1) Säilörehuvaraston, eläinsuojan, lantavarastojen, konevaraston, kompos toin ti pai kan, jätevedenpuhdistamon sekä jätevarastojen ra kenteet on pidettävä päätöksen ehtojen mukaisessa kunnossa tark kai-

5 lul la ja huollolla. Edellä mainittujen rakenteiden huollosta ja tark kailus ta on pidettävä kirjaa (huoltokirja), johon merkitään tar kas tus ten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Kirjan pi to on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa ta vil la. (11.4.1) Vuosittain muodostuvan lannan määrästä, sen levityspaikoista sekä kuol lei den eläinten käsittelystä on pidettävä kirjaa, johon merkitään lan nan levitysajankohdat, paikat ja määrä sekä kuolleiden eläinten hau taa mi nen tai toimitus eläinten rehuksi. Kirjanpito on oltava ym päris tö lu paa valvovien viranomaisten saatavilla. (11.4.2) Tilalla tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi muuttuneesta eläinmää räs tä ja peltolohkoissa tapahtuneista muutoksista, lannan vastaan ot to so pi muk sis sa ja pellon vuokrasopimuksissa, on ilmoitettava vuo sit tain helmikuun loppuun mennessä kirjallisesti ym pä ris tö lau takun nal le. (11.4.3) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilan toiminta ei ole laajentunut ympäristöluvassa mää rite tys tä tasosta. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan lasket tu na on 203,4 eläinyksikköä. Tilalla olevat eläimet on sijoitettu kahteen karjarakennukseen (257 m2 ja 177 m2), joissa on eläinpaikat 24 lypsylehmälle, 18 paikkaa hie hoil le ja 7 eläinpaikkaa nuorkarjalle. Tilalla tuotetun maidon määrä on noin litraa ja lihantuotantomäärä vuodessa on suh teutet tu poistettavien eläinten määrään. Tilan eläimiä pidetään laitumella 4-5 kk vuodessa. Eläimet pidetään lai dun kau del la myös öisin ulkona. Laidunalaa on hakemuksen mukaan 5 ha, joka ei rajoitu vesistöön. Laidunkaudella eläinten juot tami nen tapahtuu siirrettävällä juoma-altaalla (2x500 l) sekä juot to vaunul la (1500 l). Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruo kin tapaik kaa. Tarvittaessa lehmille annetaan tuoretta lisärehua na vet taan lypsyn yhteydessä. Eläinpaikkojen ympäristöluvan 2003 mukainen määrä ja nykyinen mää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tori -tilan eläinpaikkojen määrä Eläimet Lupa Nykytilanne Kerroin Lypsylehmät ,8 Hiehot kk Vasikka < 6 kk ,6

6 Eläinyksiköt yhteensä 216,2 203,4 Lypsylehmätilan toimintaa on harjoitettu pääosin ym pä ris tö lu pa päätök sen mukaisesti lukuun ottamatta seuraavaa tar kas tuksel la todettua asiaa: - AIV-happokanisterit olivat ulkona säilytyksessä trukkilavalla. (määräys ) - Pilaantunutta rehua oli purettuna luvanhakijan omistamaan metsään. (määräys ) Eläimillä käytetään eläinten rehuna täysrehua, viljaa, esikuivattua säi lö re hua sekä kuivaheinää yhteensä n tn/vuosi. Juo mave si tulee Pölönmäen vesiosuuskunnalta. Rakennukset lämmitetään puul la. Työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota käy tetään n.4 m3 vuodessa. Polttoainesäiliö on tilavuudeltaan 2000 lit raa. Säiliö on sijoitettu omaan vajarakennukseen, jossa on katto ja, jon ka pohja on valettu betonista. Säiliö on valmistettu vuonna 2003 ja hankittu tilalle uutena. Säiliössä ei ole suoja-allasta, yli täy tön es toa eikä laponestoa. Säiliö on varustettu käsipumpulla ja pump pu kaa pilla. Säiliöön ei ole tehty huoltoja tai tarkastuksia. Tilalla käytetään pieniä määriä voiteluöljyä, enintään 100 litraa, se kä muita kemikaaleja, joita säilytetään kalustevajassa omissa as tioissaan. Öljyastian alla on itse tehty peltinen suoja-allas, jolla es te tään öljyn valuminen huoltohallin lattialle ja mahdollisista lattian hal keamis ta maaperään. Öljy voidaan kerätä suoja-altaasta talteen. Va jan pohja on tehty betonista, eikä lattiassa ole viemäröintiä. LANNAN KÄSITTELY Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia ja lanta käsitellään edel leen kuivikelantana. Kuivikkeena käytetään pehkua ja purua. Lan ta ja virtsa käytetään tilan pelloilla lannoitteena. Kuivalanta Tilalla on käytössä kaksi kuivalantalaa. Suurempi on tilavuudeltaan noin 606, 3 m3. Lantala on katettu pellillä ja lastausalue on samalla myös eläinten jaloittelutarhan pohjana. Pienempi etälantala, noin 100 m3, on kattamaton. Lantalat ovat betonipohjaisia ja reunustat on tehty valuharkoista. Yhteenlaskettu lannan varastointitilavuus on riittävä 12 kuukauden va ras toin tiin. Virtsa johdetaan tilavuudeltaan 350 m3 kat ta mat to-

7 maan, kumialtaalliseen virtsasäiliöön. Tarkastuksella todettiin virtsasäiliön olevan asianmukaisesti aidattu. Sil mä mää räi sen tarkastelun perusteella vuotoja tai valumia ym pä ristöön ei havaittu ja rakenteet näyttivät tiiviiltä. Maitohuoneen pesuvedet 150 m3/a johdetaan panospuhdistamoon. Eläin suo jan muut jätevedet noin 20 m3/a johdetaan virtsasäiliöön. Lupahakemuksessa hakija on ilmoittanut eläinsuojasta syntyvien mui den jätevesien määräksi 5 m3/ a, mutta tilalla tehdyn tar kas tuksen yhteydessä luvanhakijan kanssa käydyssä keskustelussa to dettiin, että jätevesien määrä on todellisuudessa suurempi, kun hakijan eläin suo jaa verrataan muihin saman kokoluokan eläinsuojiin. Tarkas tuk sel la arvioitiin eläinsuojan muita jätevesiä muodostuvaksi noin 20 m3/a. Lannan levitys Karjalanta käytetään lannoitteena tilan omilla ja vuokrapelloilla. Le vityk seen käytettävää peltopinta-alaa on 37,86 ha, josta omaa 23,07 ha ja vuokrapeltoa 14,86 ha. Eläinsuojan eläinpaikkojen mukaan laskettuna lannanlevitykseen tar vi taan peltohehtaareja vähintään n. 24,24 ha (Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lu oh je, YM-ohje ). Tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä luvanhakija ilmoitti, että pellon vuokrasopimus Aapeli Tuovisen kanssa päättyy eikä jat kos ta ole tietoa. Tuoviselta vuokrattu peltoala on 9,64 ha. Mikäli muu al ta vuokrattavaa peltoalaa ei löydy, niin toiminnanharjoittaja arve li joutuvansa vähentämään karjaa. Jätevedet sekä päästöt vesiin Asuinrakennuksen sekä maitohuoneen pesuvedet (150 m3) joh detaan panospuhdistamoon. Karjarakennus ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ett ei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lanta käytetään pelloilla lan noit tee na nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen eh to jen mukaisesti, josta syystä lannasta ei aiheudu niin suuria pääs tö jä pintavesiin, että niillä olisi vaikutusta pintaveden laatuun. Toi min nas ta ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta ve siin. Luvanhakija toi tilalle tehdyn tarkastuksen yhteydessä esille, että etä lan ta lan rakenteita on tiivistetty ja korjattu vuonna 2008.

8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu nor maa li ti lantees sa päästöjä maaperään. Karjarakennukset ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule valumia ympäristöön. Vaikutus ilmanlaatuun Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta sekä säilörehuvarastosta tulee hajupäästöjä. Vähäisiä ja hetkellisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästö jä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästöjen on aistinvaraisesti arvioitu leviä vän normaalioloissa haitallisena noin 50 metrin etäisyydelle ha juläh tees tä, eikä siitä arvion mukaan aiheudu kohtuutonta haittaa ympä ril lä asuville. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, karjarakennuksessa, torjunta-aineiden käytössä se kä koneiden ja laitteiden huollossa. Tila on liittynyt järjestettyyn jäte huol toon. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tori-tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Yhdyskuntajäte 2 tn Muovijäte 200 kg Paperi ja pahvi 1 tn Kuollet eläimet 1-5 kpl Metalliromu 1 tn Pilaantuneet rehut 2 tn Jäteöljyt, voiteluaineet 100 l Käytetyt akut, akkuja 1-2 kpl, loisteputket loisteputkia 1-5 kpl - Yhdyskuntajätteen toimitus on Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy:n kautta noin 3 viikon välein. Tyhjennysväli 1 krt/ kk. Tilalla on 600 litran jäteastia. - Muovijäte menee Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy:n mukana. Muovit yleensä kerätty yhteen paikkaan odottamaan noutoa. - Paperi- ja pahvijätettä poltetaan. - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn. Säilytys ennen noutoa maapohjalla,peitettynä. - Metalliromua säilytetään väliaikaisesti huoltohallissa ja toimitetaan romunkeräilyyn milloin mihinkin paikkaan tai keräilijälle.

9 - Pilaantuneet rehut levitetään lannoitteeksi pellolle. - Jäteöljyjä säilytetään huoltohallissa omissa astioissaan peltisessä suoja-altaassa, koska hallin lattia on jo huonokuntoinen. Jäteöljyt toimitetaan keräykseen 1-2krt/a. - Käytetyt akut toimitetaan takaisin ostoliikkeeseen, loisteputket ongelmajätteeksi. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muiden au tojen käynneistä tilalla. Päivittäisiä kevyen liikenteen käyntejä tilalla on 1-3 kpl ja raskaiden ajoneuvojen käyntejä keskimäärin kerran jo ka toinen päivä. Lannanlevityksen, peltotöiden sekä rehunteko ai kaan traktorikäyntejä on useamman kerran päivässä. Ha ke muk ses sa on arvioitu, että tilalla muodostuva melu on vähäistä, eikä siitä ar vion mukaan ole haittaa ympäristölle. Vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä suojeltuja mai sema-aluei ta. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston sekä polt to ainesäi li ön/-va ras ton rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti ja huollot teh dään niin, ettei rakenteista aiheudu maaperän tai ympäristön pilaan tu mis ta. Tarkkailusta pidetään kirjaa, josta käy ilmi tar kas tus päivä mää rä, tarkastuksen suorittaja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaus toi met. Lantavarastot sekä virtsasäiliö tarkastetaan ja huolletaan tyh jen nyksen yhteydessä. Lannan kuljetuskalusto pidetään kunnossa ja lannan kuljetukset ja levitys tehdään niin, ettei siitä aiheudu valumia ym pä ris töön. Toiminnan vaikutusten tarkkailua tehdään käyt tö tarkkai lun yhteydessä. Käyttötarkkailun raportointi ympäristölautakunnalle tehdään pyy dettäes sä. Merkittävistä muutoksista toiminnassa raportoidaan lau takun nal le muutoksia tehtäessä, esim. peltolohkojen muutokset tai muu tok set tuotantorakennuksissa. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Hakemuksessa on arvioitu, että riskejä voi aiheuttaa tulipalot, raaka-ai nei den varastosta tulevat vuodot, tuotantotilojen ja lan ta va ras-

10 to jen vuodot, eläinsairaudet sekä eläintautien leviäminen tilan karjaan. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Rehuvarastosta syntyvät vuodot on hakemuksessa arvioitu vä häi siksi, koska tilalla käytetty rehu esikuivataan ja varastoidaan tiiviissä muo vi pak kauk sis sa (pyöröpaali) sekä tehdään osa laakasiiloon. Tuo tan to ra ken nuk ses sa ja rehuvarastossa on tiiviit betoniset lattiat, jot ka on valmistettu määräysten mukaan. Myös lantavarastot ovat be to ni ra ken tei sia. Vuotojen on arvioitu tapahtuvan näissä tiloissa vain hitaasti ajan myötä. Vuotojen estämiseksi tilat pidetään kun nossa huoltamalla niitä säännöllisesti. Jos lantala rikkoontuisi, py rit täisiin lanta siirtämään mahdollisimman nopeasti etälantalaan, mikäli sil lä hetkellä olisi tilaa. Vuodoista ja muista onnettomuuksista il moite taan ympäristönsuojeluviranomaiselle, palokunnalle ja ra ken nusval vo jal le. Tila ei sijaitse pohjavesialueella, joten pohjaveteen liittyvä riski on epä to den nä köi nen. Lähimmät isommat vesistöt ovat länsipuolella ole va Lampaanjärvi ja itäpuolella oleva Onkivesi. Molempiin ve sis töihin on tilalta matkaa n. 7 kilometriä, joten riski vesistöjen pi laan tu mises ta on olematon. Läheisimmät lammet ovat länsilounaassa si jaitse va Huoripoika ja etelälounaassa sijaitseva Kortteinen. Mo lem piin matkaa n. kaksi kilometriä. Tulipalon torjuntaan on käytettävissä 4 kpl sammuttimia, yksi asuinkiin teis tös sä, yksi hieholassa, yksi pajassa ja yksi navetassa. Esko Kor ho sen aikaan on tehty pelastussuunnitelma, joka tulisi tarkistaa ja päivittää ajan tasalle. Hälytyksen teko on opetettu kaikille per heen jäsenille. Tulipalon sattuessa pyritään pelastamaan eläimet, mah dolli sel la vaaravyöhykkeellä olevat koneet ja laitteet, sekä py ri tään estämään palon leviäminen. Palossa kuolleiden eläinten ru ho jen käsittelyssä noudatetaan eläinlääkärin ja ympäristöviranomaisen mää räyk siä. Sähkölaitteet pidetään puhtaina, hyväkuntoisina ja tarkastetaan johdot. Noudatetaan kaikissa toimissa erityistä huolellisuutta ja käy tetään ammattihenkilöä huolto- ja asennustöissä. 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY

11 Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Iisalmen kaupungin il moi tus tau lul la Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty toiminnan sijaintipaikalla Tar kas tukseen osallistuivat Ilari Korhonen, ympäristönsuojelutarkastajan vs. Mai ja Nykänen sekä harjoittelija Päivi Ryhänen. Tarkastuksessa kuul tiin toiminnanharjoittajaa lupahakemuksesta. Neuvottelun yh teydes sä lupahakemuksen tietoja tarkennettiin. Tarkastuksesta tehty pöy tä kir ja on liitetty lupahakemuksen asiakirja-aineistoon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä tehty mielipiteitä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Ilari Korhosen kiinteistöllä, (TORI) sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Iisal men seudun kkt ky:n ( 103 ) tekemän päätöksen lupa mää räyk set kuulumaan kokonaisuudessaan kappaleessa 13 esite tyk si Vastine yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ei ole jätet ty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN

12 Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lypsylehmät 24, hiehot 18 ja vasikat (<6 kk) 7 kpl (203,2 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan omien lantavarastojen ja kuivikepohjien ohella vuokra tut lantalat. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää lai dun kauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan va ras toin ti ti lavuu det riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lan ta varas toil la varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä vilje lyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen ai kaan. Hakijan käytössä olevien kuivalantaloiden yhteistilavuus on riittävän suu ri, kun eläinten vuotuinen laidunnuskausi otetaan huomioon. (YSL 4, 7, 8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lan ta varas tot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra ken tei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyksen sekä lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tu maan vuotoja tai lannan leviämistä sopimattomaan paikkaan (esim. tie alueel le). Mahdolliset vuodot ja lannan leviämiset on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pää-

13 syn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 24,24 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa (12-24kk) ja sonnivasikkaa (6 12kk) kohden, yksi ha 2,7 li hanau taa (sonni 12 24kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa (<6kk) koh den. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes kimää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Hakijalla on käy tet tävis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tysajan koh taa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti ai heu tu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen.

14 Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle ja konei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liöiden vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettu la pon estol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tar kas tet ta va riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä heisyy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varal le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerät tä vä välittömästi talteen. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjaiset alusta ja tankkauspaikka mah dollis ta vat vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen eikä polt to ai ne pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa se koittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öl jy jäte huol lon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vä hin tään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden kä sit te lyssä on noudatettava Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

15 Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pa kat ta va ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voi daan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lyssä puus sa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 101/1997 5, Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat

16 toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moi tet tava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisel le. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi polttonestesäiliön rik koon tuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnan ympäristölupa ( ) on myönnetty toistai sek si voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tölu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määräajoin tar kis tet ta va. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä vii meis tään vuoden 2010 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

17 Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa va mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koske vas sa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja tämän luvan tar kis tettu jen määräysten mukaisesti, toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset lantavarastojen tyh jen tämi ses tä, lannan kuljetuksesta, lannan levityksestä, eläinjätteen kä sitte lys tä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Näitä mää räyk siä ei ollut aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan varastointia ja käsittelyä, polttonesteiden varastointia sekä jä te huol toa ja toiminnan tarkkailua koskevia määräyksiä täs men netään siten, että ne sisällöltään vastaavat nykyvaatimuksia ja -käy täntö jä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat sään nök set: YSL 43 46, YSA Määräyksen antamisen sisäl löl li seen säännökseen on viitattu kunkin lupamääräyksen yh teydes sä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräykset ja poistetaan, koska maitohuoneen jä te ve det sekä tuotantoon kelpaamaton maito johdetaan suun ni telman mukaisesti panospuhdistamoon ja eläinsuojan muut pesuvedet virt sa säi li öön ja koska eläinsuojan wc-vesille on annettu uusi lu pamää räys. Lupamääräys poistetaan, koska ta lous kes kuk sen läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita ja toiminnasta ei ai heu du meluhaittaa. Lupamääräys on poistettu, koska nau ta eläin jätet tä ei saa nykyään haudata. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR- KIS TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 )

18 Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi val taisel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Ha ke muk ses sa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä ole vien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lannan le vi tys alas ta, toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kun nan tekemän ym pä ris tö lu pa päätök sen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraat-tien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja mää räyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtionneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNa 101/1997) Lisäksi on otettu huomioon Iisalmen kaupungin ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Ko-

19 ti eläin ra ken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , niin tämän lu pa mää räysten tarkistamisen käsittelystä peritään Ylä-Savon sosiaali- ja ter veyden huol lon kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväksymän ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen taksan kohdan 5.2 perusteella kä sitte ly mak sua 500,00 euroa (lupapäätöksen tarkistamista koskevan hake muk sen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % mak su tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi). 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Korhonen Ilari - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue - Iisalmen kaupunginhallitus - Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut / Iisalmen toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erik seen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on

20 22. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( mennessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Ilari Korhosen eläinsuojaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.