5. ELOKUUTA 2016 AMMATTILAISTEN JA ASIAKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEEN
|
|
- Esa-Pekka Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5. ELOKUUTA 2016 AMMATTILAISTEN JA ASIAKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEEN PAREMPI ARKI -HANKE
2 TIIVISTELMÄ Asiakkaat pitävät tärkeänä, että ammattilaisilla on riittävästi aikaa ja osaamista heidän asioidensa hoitamiseen. Yhdessä asiakkaan kanssa tehtävä hoito- ja palvelusuunnitelma sekä vastuuhenkilön nimeäminen ovat keskeisiä elementtejä asiakasprosessin kokonaisuuden hallinnassa. Asiakkaat toivovat, että eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut olisivat saatavissa samasta pisteestä ja niihin olisi helppo mennä. Asiakas on aina oikealla luukulla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään paljon päällekkäistä työtä. On opittava tarkastelemaan palveluita kokonaisvaltaisesti asiakkaan näkökulmasta. Tiedon kulku on heikkoa. Siihen vaikuttavat erilliset tietojärjestelmät, rajatut näkyvyydet, työkulttuurit, lainsäädäntö sekä salassapitovelvoitteista tulevat määräykset. Erityisen tärkeää asiakkaan tietojen kulku on paljon palveluja käyttävien yhteisasiakkaiden kohdalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön lisääminen on välttämätöntä. Tämä vaatii kulttuurin ja asenteiden muokkausta. Tarvitaan valtiolta tulevaa ohjausta yhteistyön ja kehittämisen lisäämiseksi. Käytännön ammattilaisten ja asiakkaiden ääni tulisi kuulua enemmän jo uudistuksen suunnitteluvaiheessa. 1
3 Riittävät kehittämisen rakenteet ja kulttuuri puuttuvat. Kehittäminen ja kehittämisosaaminen on varmistettava ja sitä on tuettava valtion taholta. Koulutuksen sisältöjä on tarkasteltava. Asiakasprosessien tulee olla läpinäkyviä ja asiakkaan pitää olla joka hetki tietoinen missä vaiheessa hänen asiansa käsittely on. 2
4 Sisällys 1. JOHDANTO ASIAKKAIDEN ESILLE TUOMAT ASIAT ESIMERKKEJÄ ASIAKKAAN ARJESTA NYKYTILAN HAASTEET AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMASTA TOIMIVIA KÄYTÄNTÖJÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEEN LOPUKSI
5 1. JOHDANTO Parempi Arki- hanke on Väli-Suomen alueella käynnissä oleva Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaste-hanke. Hankkeen valvojana toimii lääkintöneuvos Taina Mäntyranta. Hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallista integraatiota. Kehittämistyön kohderyhmänä ovat kotona asuvat paljon palveluja käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakkaat, joiden tunnistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hankkeessa on kehitetty tunnistamiskriteereitä ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalleja kyseisen kohderyhmän palvelujen parantamiseksi. Kehittäminen on tapahtunut seminaarikierroksilla läpimurtotyöskentelymenetelmän avulla. Läpimurtotyöskentelyssä tiimit kehittävät aktiivisen vuorovaikutuksen avulla toimintamalleja paljon palveluja käyttäville yhteisasiakkaille. Keskeistä on osaamisen jakaminen, toisilta oppiminen ja tulosten vertailu. Kevään 2016 aikana on järjestetty kolme seminaarikierrosta, joihin on osallistunut 22 tiimiä ja yhteensä 148 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaista Väli-Suomen alueelta. Osallistujat edustavat kattavasti toimintakenttää ja sen eri yksiköitä. Mukana on ollut lapsiperheiden- ja aikuissosiaalityön palveluista sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, avosairaanhoidosta ja sairaala- sekä kuntoutuspalveluista sairaanhoitajia ja lääkäreitä, kotipalvelun ja psykiatrian palveluiden ammattilaisia, koulutoimesta ja päivähoidosta kuraattoreja ja lastentarhanopettajia. Lisäksi mukana on ollut työllisyydenhoidon ammattilaisia. Paikallisessa tiimien välityöskentelyssä on ollut mukana myös kokemusasiantuntijoita/asiakkaita. Syksyn 2016 aikana seminaarikierrokset jatkuvat. 4
6 Seminaarikierroksilla tiimit ovat kehittäneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalleja paljon palveluja käyttäville lapsiperheille, ikäihmisille ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Seminaarikierrosten tapaamiset ovat mahdollistaneet ideoiden ja ajatusten vaihdon koko Väli-Suomen alueella. Keskeisenä yhteistyön välineenä on ollut asiakaslähtöinen, yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka sisällöllistä käyttöön ottoa on tuettu seminaarikierroksilla. Seminaarikierroksella on noussut esille paljon ajankohtaisia haasteita, rakentavia ehdotuksia ja ratkaisuja sekä käytännön esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Oheinen materiaali on kerätty Parempi arki-hankkeen seminaarikierroksilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta ja asiakkailta. Tavoitteena oli kartoittaa näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilan haasteista ja toimivista käytännöistä: Mitä ammattilaiset ja asiakkaat haluavat viestiä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelijoille? 5
7 2. ASIAKKAIDEN ESILLE TUOMAT ASIAT Hankkeen kehittämistyössä on ollut asiakkaita mukana ja seuraavassa on keskeisiä asioita, joita asiakkaat toivat esille yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Asiakkaat pitävät tärkeänä, että ammattilaisilla on riittävästi aikaa ja osaamista heidän asioidensa hoitamiseen. Dialogi asiakkaan ja ammattilaisen välillä tulee olla luottamuksellista, jonka rakentaminen ei tapahdu hetkessä vaan vaatii aikaa. Erityisesti vaikeiden asioiden esille nostaminen vaatii riittävän pitkää ja luottamuksellista asiakassuhdetta. Asiakkaat kokevat erityisen tärkeäksi sen, että heille nimetään oma yhdyshenkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä ja joka hallitsee asiakkaan kokonaistilanteen sekä pitää verkoston koossa. Yhdyshenkilön avulla voidaan vaikuttaa pysyvyyteen, palvelujen selkeyteen, pompottelun minimoimiseen sekä pirstaleisten palveluiden vähentämiseen. Mikäli kokonaisuus ei ole hallinnassa, kuormittaa se sekä asiakasta että ammattilaista. Oman haasteensa tähän tuo myös tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja salassapitosäädökset. Tiedon siirto jää liian paljon asiakkaan omalle vastuulle. Kuulluksi tuleminen on tärkeää. Asiakkaat toivovat, että heidän asiaansa paneudutaan yksilöllisesti. Hankkeessa on pilotoitu verkostotapaamisia, joissa on ollut mukana asiakas, läheiset sekä ammattilaisia yli sektorirajojen. Tapaamisissa on laadittu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Hankkeessa on kehitetty suunnitelman sisältöä yhteistyössä STM:n, THL:n ja muiden integraatiohankkeiden kanssa. Kyseisistä pilotoinneista on positiivisia kokemuksia, asiakkaat ovat kokeneet asioiden etenevän paremmin ja kokonaisvaltaisemmin. Asiakkaat ovat kommentoineet verkostotapaamisia seuraavasti: Kaikki kuulivat mitä minulla oli sanottavana, Moniammatillisia työryhmiä ei saa kadottaa, ne antavat asiakkaille parhaan mahdollisen palvelun, 6
8 Moniammatillisuus on viisautta sekä Hienoa, että asiakas voi tavata usean ammattilaisen samalla kertaa, eikä suunnitelmia ole monia. Ei tarvitse kertoa taustoistaan uudestaan ja uudestaan eri ihmisille. Asiakkaat toivovat, että eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut olisivat saatavissa samasta pisteestä ja niihin olisi helppo mennä (ilman lähetteitä tai pitkiä jonoja ja monimutkaisia ohjauskäytäntöjä). Haasteiksi nousevat palvelujärjestelmien monimutkaisuus ja pirstaleisuus. Asiakkaat eivät tiedä omia velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan eikä niistä informoida riittävästi ja selkeästi. Asiakasraadissa toteutettiin sama ryhmätyö kuin seminaarikierroksilla ammattilaisille. Asiakkaat toivovat, että heidän äänensä tulee oikeasti kuuluviin ja he pääsevät konkreettisesti mukaan päätöksentekoon, kehittämiseen, suunnittelu- ja asiantuntijaryhmiin. Kokemusasiantuntijoita tulisi käyttää enemmän asiakastyössä asiakkaan tukena ja asiakkaan ja viranomaisen välisenä tulkkina. 7
9 3. ESIMERKKEJÄ ASIAKKAAN ARJESTA Ammattilaiset ja asiakkaat toivat esille monia huomiota vaativia konkreettisia tapausesimerkkejä, joita on avattu seuraavassa. Esimerkki vuotiaan ADHD-lapsen palvelukuvaus 8
10 ADHD-lapsen palvelupolkukuvauksesta käy hyvin ilmi, kuinka monelle taholle asiakkuus voidaan pilkkoa. Kokonaisuus tilanteesta katoaa ja tästä seuraa päällekkäistä palvelujen tuottamista, resurssien tuhlausta ja erityisesti asiakkaan luukuttamista. Palvelujen tarve ja niiden saanti eivät kohtaa. Tärkeää onkin pohtia, tuotammeko sosiaali- ja terveydenhuollossa niitä palveluita, joita asiakkaat tarvitsevat vai niitä palveluita, joita luulemme heidän tarvitsevan. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden väliltä puuttuu moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä yhteistyön malli ja toimintatapa. Ammattilaiset työskentelevät omilla sektoreillaan tuntematta toistensa työtä ja sen sisältöä. Tämä heijastuu erityisesti asiakkaan sujuvaan prosessiin ja näyttäytyy vastuun siirtämisenä ammattilaiselta toiselle. Eräs neuropsykologista sairautta sairastavan lapsen äiti kiteyttikin asian seuraavasti: Te ammattilaiset tukehdutatte meidät palveluilla. Esimerkki 2. Paljon palveluja käyttävän asiakkaan tositarina ja siitä aiheutuneet kustannukset Asiakkaan tilanne lähti liikkeelle työtapaturmasta. Vakuutusyhtiö hylkäsi kuntoutustuen ja samaan aikaan asiakas muutti uudelle paikkakunnalle. Asiakas koki yksinäisyyttä, turhautuneisuutta ja vanha paniikkihäiriö uusiutui. Asiakkaalla oli vahva työorientaatio ja hän palasi töihin vajaakuntoisena, mistä seurasi uusi työtapaturma. Tämän jälkeen asiakkaalla oli sairaalajaksoja, ahdistuneisuutta, päivystyskäyntejä, runsaasti hätäkeskuspuheluja, terapioita, lääkärin ja sosiaalityöntekijän luona asiointia, velkajärjestelyä sekä toimeentulotuki-asiakkuutta kolmen vuoden ajalla. Tilanteen ratkaisemiseksi pidettiin erittäin laaja verkostotapaaminen, jonka tuloksena asiakas siirtyi tehostettuun asumispalveluun. Kyseisen palvelun tuella asiakas kuntoutui ja pystyi muuttamaan takaisin omaan asuntoonsa. 9
11 Seuraavassa on tarkasteltu tapauksen kustannuksia kuukauden ajalta. Laskelmat perustuvat sosiaalityöntekijän kertomaan kuvaukseen. 10
12 Esimerkki 3. Tositarina paljon palveluja käyttävästä nuoresta Alla olevassa kuvassa on erään nuoren asiakasprosessi alakoulusta 23-vuotiaaksi. Ongelmat alkoivat alaluokilla, jossa oli paljon koulusta poissaoloja sekä muita ongelmia mm. päihteet. Nuoren kanssa työskenteli lukuisa joukko ammattilaisia onnistumatta ratkaisemaan tilannetta. Nuoren ongelmat jatkuivat toisen asteen opintojen aikana ja opinnot päättyivät kesken. Myöhemmin nuori tuli raskaaksi ja lapsi annettiin adoptoitavaksi. Huolestuttavaksi kuvauksen tekee se, että eri toimijat työskentelivät nuoren kanssa yksin tietämättä toisistaan mitään. Nuolella on merkitty ne kohdat, joissa olisi pitänyt tunnistaa tarve/herätä huoli kokonaisvaltaisempaa suunnittelua varten. Tositarina 11
13 Muita esille nousseita esimerkkejä käytännön arjesta Asiakkaat kertovat usein siitä miten he joutuvat käymään samoissa tutkimuksissa eri yksiköissä. Heille määrätään ja tehdään esim. täysin samat laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Toisen organisaation määräämät tutkimustulokset eivät näy toisen organisaation tietojärjestelmissä tai niitä ei huomioida lainkaan. Tämä aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja kustannuksia. Asiakas lähetetään päivystykseen psyykkisen oireilun vuoksi. Sillä hetkellä psykiatrisella osastolla ei ole tilaa ja asiakas siirretään somaattiselle osastolle. Asiakkaan oikean hoidon aloittaminen viivästyy. Oikea palvelu ei kohtaa asiakkaan tarpeita. Asiakkaan tulisi aina olla oikealla luukulla. Ikäihminen ei enää pärjää kotona ja hakeutuu tai ohjataan toistuvasti päivystykseen. Päivystyksessä ikäihminen ei saa tarvitsemaansa apua eikä tilannetta tarkastella kokonaisvaltaisesti (tarve voi olla esim. sosiaalihuollollinen). Osastolle siirrettäessä hoidetaan osaston erikoisalan mukaista vaivaa (sydänosastolla sydän jne.) ja kotiutetaan mahdollisimman pian. Tämä voi toistua jopa peräkkäisinä päivinä. Päivystyksessä ja osastolla mitataan pääsääntöisesti läpimenoaikoja, mutta kokonaisvaikuttavuuden ja asiakkaan prosessin tarkastelu unohtuu. Erilaisia asiakkaiden arviointipisteitä on liikaa. Asiakas joutuu täyttämään arviointi/esitietokyselyjä ja vastaamaan samoihin asioihin eri ammattilaisille moneen kertaan. Asiakkaan tarina ei ole nähtävissä eikä siirry eri tietojärjestelmissä joten ammattilainen ei saa hahmotettua kokonaisuutta nopeasti. Pääsääntöisesti asiakkaat toivovat itse, että heidän tietonsa näkyisivät myös eri sektoreiden välillä. 12
14 4. NYKYTILAN HAASTEET AMMATTILAISTEN NÄ- KÖKULMASTA Seminaarikierroksella ammattilaiset pohtivat nykytilan haasteita, jotka tulisi huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Yksi keskeisimmistä ongelmista liittyy tiedon kulkuun. Tähän vaikuttavat erilliset tietojärjestelmät, rajatut näkyvyydet, työkulttuurit, lainsäädäntö sekä salassapitovelvoitteista tulevat määräykset. Se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa käytännön toimijat saadaan mukaan muutokseen tuottamaan yhdessä asiakaslähtöisiä palveluja, vaatii paljon. Palveluiden saatavuus ja järjestelmän monimutkaisuus askarruttaa asiakkaita ja ammattilaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön lisääminen asiakaslähtöisten palvelujen turvaamiseksi on välttämätöntä. Tämä vaatii kulttuurin ja asenteiden muokkausta käytännön työssä. Tarvitaan myös valtiolta tulevaa ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön ja kehittämisen lisäämiseksi. Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tällä hetkellä ammattilaisten mielestä vielä melko jäsentymätön. Ammattilaiset kokevat, että uudistuksen visio on muuttunut ja heille on epäselvää mitä sillä tavoitellaan. Alkuperäisen integraation tarkoitus on matkan varrella hämärtynyt ja sosiaalihuolto on jäänyt terveydenhuollon varjoon. Ammattilaisten mielestä selkeä tavoite puuttuu ja epävarmuutta aiheuttaa myös se, mitä yksittäiseltä ammattilaiselta odotetaan käytännössä. Suunnitelmat ovat vielä korkealla tasolla ja kaukana käytännön työstä ja asiakkaan arjesta. Tärkeänä nähdäänkin, että käytännön ammattilaisten ja asiakkaiden ääni tulisi kuulua enemmän jo muutoksen suunnitteluvaiheessa. 13
15 Uudistuksiin liittyy aina työn kehittäminen, mutta moni kokee, ettei kehittämiseen ole varattu aikaa ja toisaalta siihen ei usein ole osaamistakaan. Organisaatioissa ei monesti ole kehittämisen rakenteita ja kulttuuria. Lisäksi ei ymmärretä, että kehittämisen tulisi kuulua jokaisen toimenkuvaan. Kehittäminen jää monesti yksittäisten yksilöiden innokkuuden varaan. Tulevassa uudistuksessa kehittämisosaaminen on keskeisessä asemassa johtamisen rinnalla. Kehittämisosaaminen on varmistettava ja sitä on tuettava valtion taholta. 14
16 5. TOIMIVIA KÄYTÄNTÖJÄ JA RATKAISUEHDOTUK- SIA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDIS- TUKSEEN Seminaarikierroksilla ammattilaiset pohtivat toimivia käytäntöjä sekä mahdollisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyen. Yhdessä asiakkaan kanssa tehtävä hoito- ja palvelusuunnitelma sekä vastuuhenkilön nimeäminen ovat keskeisiä elementtejä asiakasprosessin kokonaisuuden hallinnassa. Mikäli asiakas käyttää paljon sekä sosiaali-, että terveydenhuollon palveluja, tehdään suunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja kyseisten ammattilaisten kanssa. Asiakas on aina keskiössä ja suunnitelma tehdään asiakkaan tarpeista lähtien. Hankkeessa kehitetyn ja pilotoidun hoito- ja palvelusuunnitelman sisältö ja otsikot ovat seuraavat: Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt, suunnitelman vastuuhenkilö, päiväys, asiakkaan tarve, asiakkaan tavoitteet, suunnitelman toteutumista tukevia asioita, suunnitelman toteutus ja keinot, seuranta ja arviointi, lisätiedot: lääkitys, diagnoosit, hoito- ja palvelukontaktit, muuta huomioitavaa, suunnitelma toimitettu asiakkaalle. Koulutuksen sisältöjen muuttamiseen nähdään tarvetta. Tarvittaisiin esimerkiksi lisää yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon opintoja niin opiskelun aikana kuin työelämässä. 15
17 Ammattilaiset ja asiakkaat näkevät palveluiden jalkauttamisen lähelle ihmisten arkea tärkeänä (esim. kotikäynnit, palvelupisteet asuinalueilla ja ostoskeskuksissa). Seuraavassa on toimintamalli, joka on kehitetty hankkeessa. Siinä on kuvattu nuoren mielenterveysasiakkaan asiakasprosessi alkaen huolen heräämisestä päättyen seurantaan ja arviointiin. Tarkoituksena on koota mahdollisimman pian yhteinen palaveri, jossa laaditaan asiakkaalle yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Malli soveltuu myös geneeriseksi toimintamalliksi paljon palveluja käyttävälle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaalle. 16
18 Asiakasprosessien tulisi olla läpinäkyviä ja asiakkaan pitäisi olla joka hetki tietoinen missä vaiheessa hänen asiansa käsittely on. Ammattilaiset ehdottivat prosessin kulun näkyvyyttä esim. Kanta-palvelussa samalla tavoin, kuin nyt voi seurata postilähetyksen kulkua. Tietämättömyys oman palvelun tilanteesta ai heuttaa epävarmuutta ja turhaa stressiä. Tiedusteluihin vastaaminen vie tällähetkellä paljon ammattilaisten aikaa ja yhteydenotot ovat asiakkaalle turhauttavia. Yhteisten sektorirajat ylittävien tietojärjestelmien rakentaminen on tärkeimpiä asioita tiedon kulun kannalta. Yhteinen tietojärjestelmä lisää turvallisuutta, mutta ennen kaikkea poistaa päällekkäisyyksiä ja sujuvoittaa asiakkaan prosessia. Erityisen tärkeää asiakkaan tietojen näkyminen on paljon palveluja käyttävien yhteisasiakkaiden kohdalla. 17
19 LOPUKSI Eri sektorien ammattilaiset korostavat yhteistyön merkitystä asiakkaan prosessissa. Tällä hetkellä yhteistyö on vähäistä ja toisten työtä ei tunneta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on paljon, mutta niiden koordinointi ja tarkoituksenmukainen käyttö ontuu. Tarve yhteistyön lisäämiselle on ollut yksi tärkeimpiä havaintoja hankkeessa. Todellinen yhteistyö ei synny itsestään vaan vaatii työtä, johdon tukea ja valtion ohjausta. Läpimurtotyöskentely soveltuu hyvin muutoksen aikaansaamiseen käytännön kentällä. On tärkeää, että käytännön ammattilaisia ja asiakkaita on mukana viemässä uudistusta eteenpäin. Seminaarikierrosten avulla havainnollistettiin työn epätasaista jakautumista, suunnitelmallisuuden merkitystä, yhteistyön tärkeyttä ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä. Ei riitä, että ammattilainen tekee oman työnsä hyvin, vaan on hahmotettava laajempia kokonaisuuksia. On opittava tarkastelemaan palveluita asiakkaan näkökulmasta. Eri sektoreiden väliselle yhteistyölle on tarvetta ja sen kehittämistä halutaan jatkaa. Ammattilaisten asennemuutos vaatii kehittämisosaamista. Kokemuksemme perusteella asennemuutos lähtee liikkeelle ammattilaisten omasta oivaltamisesta. Prosessi vaatii aikaa, toistamista ja suunnitelmallista tukea. Monissa kunnissa kehittäminen on ollut hankkeiden varassa. Uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen miten kehittäminen ja kehittämisosaaminen turvataan ja mahdollistetaan jatkossa. Hankkeen kohderyhmänä on paljon palveluja käyttävät ja tarvitsevat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisasiakkaat. On tutkittu, että tämä kohderyhmä aiheuttaa eniten kustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus painottuu keskivertokansalaiseen, joka hallitsee pääosin omahoidon ja osaa hakeutua eri palveluihin omatoimisesti. Ammattilaiset ja asiakkaat ovat hankkeessa todenneet, että uudistuksessa tulisi enemmän paneutua paljon palveluja käyttäviin ja tarvitseviin asiak- 18
20 kaisiin. Näiden asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata vain suunnitelluilla, koordinoiduilla ja yksilöllisillä palveluilla. Tämä on keino välttää kaoottiset, organisaatiolähtöiset sekä resursseja hukkaavat palvelut. Yhteystiedot 19
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotVäli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke Erja Oksman, Carita Liljamo, Mari Harju, Risto Kuronen
Parempi Arki Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke 2015-2017 Erja Oksman, Carita Liljamo, Mari Harju, Risto Kuronen Väli-Suomen aluejohtoryhmä 17.4.2015 hankejohtaja Erja Oksman Väli-Suomen
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 3. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami
Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 2. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 1 11.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotYhteisesti sovitut asiakaslähtöiset toimintamallit ja yhteistyökäytänteet arkeen
GeroMetro 2014-2016 Miten onnistumme yhdessä - asiakaslähtöisten toimintamallien ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen ja Eteläisen kotihoidon välillä ikäihmisten kotona-asumisen
LisätiedotTiedote 5/2016. Hankkeen toiminta
Tiedote 5/2016 PAREMPI ARKI -hankkeen tavoitteena on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen Väli-Suomen alueella. Päämäärä on tarkoituksenmukaiset
LisätiedotKP OTE. Opinnoista töihin
KP OTE Opinnoista töihin KP OTE Opinnoista töihin Oma Tie Työhöntoimintamallin LUONNOS 29.5.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotKunnan vastuutyöntekijä
Kunnan vastuutyöntekijä t t Vanhuspalvelulain uusi keino iäkkään henkilön palvelujen turvaamiseksi Ikäihminen toimijana -hanke Lapissa Arja Honkakoski Kehittämispäällikkö, Poske Kunnan vastuutyöntekijä
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotErinOmainen-hanke ERITYISLASTEN OMAISHOIDON TOIMINTAMALLI ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN
ErinOmainen-hanke ERITYISLASTEN OMAISHOIDON TOIMINTAMALLI ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Erityislapsen omaishoidon toimintamalli - asiakaslähtöinen kehittäminen Kainuussa asuu n. 74 000 asukasta n. 600
LisätiedotAjatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotSosiaalityön tulevaisuusselvitys
Sosiaalityön tulevaisuusselvitys Pekka Karjalainen, THL Maakunnallistuva aikuissosiaalityö -kehittämisverkosto 6.11.2018 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asettaminen STM on asettanut 2.10.2018 selvityshenkilöryhmän
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotMonialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät
Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotKokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo
Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta 2015-2017 20.3.2018 Susanna Salmela, Iiris Nurmo Palvelu olen minä! 2015-2017 pähkinänkuoressa Pomppu- toimintamalli heikossa asemassa oleville 16 28 vuotiaille
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotPPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,
PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista, 20.4.2017 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Asiakaslähtöistä palvelua Ammattilaisten osallisuuden edistäminen - Hyviä kokemuksia
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotAsiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa
Asiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa Sosiaali-ja terveysjohdon neuvottelupäivät 7.2.2107 Yel Pia Luukkonen (Savoa Partners) Th Laura Aarikka (Helsingin kaupunki) TARVE JA TAVOITE TERVEYDENHUOLLOSSA
LisätiedotYhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen
Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue Valtakunnallinen OT-päivä 12.6.2018 Jussi Ketonen Työryhmä 11/17 4/18 Jussi Ketonen, pj. Anniina Kaittila, siht. Pekka Kuru Kim
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotPALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA
PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa. Kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Mikkeli 25.5.2018 Anne Määttä Palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija,
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotPotilasturvallisuus ja sen edellytykset. Potilaan päivä
Potilasturvallisuus ja sen edellytykset Potilaan päivä 21.11.2018 Potilas terveydenhuollon keskiössä Potilaan oikeuksia säädellään useassa eri laissa, säädöspohja on hajallaan eikä potilas tai edes terveydenhuollon
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke
Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017 Kainuun tilannekatsaus 1.11.2016-30.4.2017 Hankeosiossa asiakkaita mukana
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotTODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa
TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet
LisätiedotParempi Arki. Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke Risto Kuronen
Parempi Arki Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke 2015-2017 Risto Kuronen Väli-Suomen Kaste- hanke Kokonaisbudjetti 1 266 666 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa: Tampereen kaupunki, Valkeakoski,
LisätiedotSuoran valinnan palvelut.
28.5.2018 Muutosesitykset Hallituksen esitys HE 16 2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 18.
LisätiedotSEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA
SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA HANKINTA-ASIAMIES VELI PUTTONEN PALVELUKSESSANNE! Keski-Suomen Yrittäjät Lutakonaukio 7 (Innova 2) 40100 6.6.2017 Jyväskylä P. 0500 646 793 veli.puttonen@yrittajat.fi
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?
SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotVäli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke
Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 1 19.5.2016 Seinäjoki Päivän ohjelma 08.30 Miten tästä eteenpäin Kehittämistyön jatkosuunnitelmia 10.15 Huoneentaulu ministeriöön: sote-terveisiä kentältä. 100 Lounas 100
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotHUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI
HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI PRO SOS -HANKE ESR-hanke (2016 2019) 7 sosiaalialan osaamiskeskusta, 94 kuntaa ja Kuntaliitto Tavoitteena: selkeyttää ja vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa varmistaa asiakaslähtöinen
LisätiedotAsiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat
LisätiedotPalvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin
Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma
LisätiedotVUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )
SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA
LisätiedotLappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä
Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotYKSI LAPSI, YKSI TILANNEKUVA
YKSI LAPSI, YKSI TILANNEKUVA LAPE-ohjausryhmä 11.6.2019 Arja Ruponen Neuvotteleva virkamies, STM YKSI LAPSI, YKSI TILANNEKUVA -TYÖRYHMÄ STM ja OKM asettivat Yksi lapsi, yksi tilannekuva työryhmän työstämään
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue
TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, 4.9.2017 Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue TERVEYSSOSIAALITYÖ Sosiaalityötä terveydenhuollossa potilaan terveyden,
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotNykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa
Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi: Lääkäri mukana arvioinnissa. Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Sipoo Kokeilun ajanjakso: 2018 Päivämäärä: 11.5.2018 Versio:
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotLotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos
25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
Lisätiedot