Suomessa kehitetty aivojen transkraniaalisen. Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla. Katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa kehitetty aivojen transkraniaalisen. Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla. Katsaus"

Transkriptio

1 Katsaus Soile Komssi ja Risto J. Ilmoniemi Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla voidaan aktivoida ihmisen aivokuorta, tavallisesti muutaman neliösenttimetrin alueelta kerrallaan. Monikanavaiseen elektroenkefalografiaan yhdistetyssä transkraniaalisessa magneettistimulaatiossa magneettipulssi kohdistetaan halutulle aivokuorialueelle kuvantamistiedon perusteella ja stimulaation tuottaman neuroniaktivaation jakauma lasketaan elektroenkefalografiasignaaleista. Menetelmä mahdollistaa aivopuoliskojen välisten toiminnallisten yhteyksien kartoituksen hyvällä ajallispaikallisella tarkkuudella. Sillä voidaan tutkia myös muiden aivokuorialueiden kuin liikeaivokuoren reaktiivisuutta, herkemmin kuin millään muulla menetelmällä. Menetelmän käyttö yleistynee lähivuosina laitteiston kaupallisen saatavuuden myötä. Duodecim 2006;122: Suomessa kehitetty aivojen transkraniaalisen magneettistimulaation (TMS) kanssa yhteensopiva monikanavainen elektroenkefalografia (EEG) on avannut uusia mahdollisuuksia ihmisen aivokuoren toiminnan tutkimukseen. Ajatuksena on stimuloida (kiihdyttää tai estää) neuroniaktivaatiota valitulla aivokuoren alueella ja seurata vaikutuksen leviämistä muille aivoalueille jo muutaman millisekunnin kuluttua. Paikallisen ja levinneen aktivaation voimakkuudesta ja jakaumasta voidaan arvioida stimuloidun alueen reaktiivisuutta ja toiminnallisia yhteyksiä. Nykyään TMS EEG laitteistoja valmistetaan kaupallisesti, ja niitä on käytössä HYKS:n BioMag laboratoriossa (kuva 1), KYS:ssa ja useissa laboratorioissa muualla Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Menetelmää soveltava väitöskirjatyö valmistui vuoden 2004 lopussa (Komssi 2004). Uusien menetelmien myötä aivojen kuvantamistutkimus on edennyt harppauksin viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi muutaman sekunnin kestoisen tietokonetomografiatutkimuksen perusteella koko aivojen anatominen rakenne on määritettävissä alle millimetrin tarkkuudella. Positroniemissiotomografialla saadaan muutamassa kymmenessä minuutissa kerättyä riittävästi tietoa aivojen aineenvaihdunnan tai verenkierron voimakkuuden ja alueellisen jakauman arvioimiseksi noin puolen senttimetrin tarkkuudella. Vaikka neurofysiologiset menetelmät eivät aivan yllä samaan paikanerotuskykyyn kuin parhaat kuvantamistekniikat, ne voittavat kilpailun ajanerotuskyvyssä, vieläpä ylivoimaisesti. EEG:llä ja magnetoenkefalografialla havaitaan neuroniaktivaatiosta johtuvat sähkö ja magneettikentän muutokset ainakin millisekunnin tarkkuudella. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia aivojen nopeita vasteita erilaisiin ärsykkeisiin eli selvittää, miten informaatio välittyy aivokuoren alueelta toiselle. Monikanavainen EEG yhdistettynä TMS:n tuottamaan paikkaspesifiseen neuroniaktivaatioon antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden aivokuoren eri alueiden toiminnan reaktiivisuuden ja konnektiivisuuden kartoitukseen. 2499

2 Kuva 1. TMS EEG mittaus BioMag laboratoriossa elokuussa Magneettistimulaatiossa (Magstim 200, The Magstim Company Ltd., Whitland, Iso-Britannia) kela kohdistetaan halutulle aivokuoren alueelle magneettikuvaohjauksen avulla. Kun magneettikuvien ja pään koordinaatistot on kohdistettu, navigointi (eximia NBS, Nexstim Oy, Helsinki) perustuu pään asennon määrittämiseen infrapunavalon heijastuksen avulla. Tämän vuoksi koehenkilön kasvoilla ja kelan päällä on pidike, johon on kiinnitetty heijastinpalloja. EEG mitataan 60 elektrodilla pään pinnalta (eximia EEG, Nexstim Oy). Magneettistimulaation historiaa Jo 1790 luvulta lähtien on tiedetty, että hermoja ja lihaksia voidaan stimuloida sähkövirralla. Sähköstimulaatiota, jossa virtaa syötetään kudokseen esimerkiksi neulaelektrodeilla, on käytetty lääketieteessä monien vuosien ajan. Magneettistimulaation tieteellisen perustan, sähkömagneettisen induktion, keksi Michael Faraday vuonna Vuonna 1896 magneettistimulaation fysiologiset vaikutukset huomasi Arsenne d Arsonval, jonka koehenkilö näki valonvälähdyksiä eli fosfeeneja, kun hänen päänsä laitettiin kelan sisälle ja kelaan syötettiin 42 hertsin vaihtovirta. Tämän havainnon vahvisti Silvanus Thompson vuonna Nykyään tiedetään, että fosfeenit aiheutuivat silmän verkkokalvon stimulaatiosta. Vuodesta 1977 alkaen sheffieldiläisessä tutkimusryhmässä tehtiin kokeita hyvin lyhyitä pulsseja (huippuarvo µs:ssa) tuottavalla stimulaattorilla ja ääreishermon magneettistimulaation aiheuttama sähköinen vaste onnistuttiin mittaamaan ensimmäistä kertaa lihaksesta (Polson ym. 1982). Induktiokela asetettiin medianushermon yläpuolelle ranteen ihoa vasten ja sähköinen vaste mitattiin peukalon lihaksesta (m. abductor pollicis brevis). Vuonna 1985 samassa tutkimusryhmässä Anthony Barker työtovereineen suoritti ensimmäiset kokeet, joissa kela asetettiin koehenkilön päätä vasten ja voitiin mitata liikeaivokuoren magneettistimulaation tuottamat motoriset vasteet käden tai jalan lihaksesta (Barker ym. 1985). Pian aivojen magneettistimulaatiomenetelmää käytettiin potilastutkimuksissa ja huomattiin, että hermokudosta rappeuttavissa sairauksissa puutteellinen hermojohtuminen heijastui epänormaalina lihasvasteena. Hermosignaalin johtoajan pidentyminen viittasi nimittäin myeliinitupen vaurioihin, kun taas lihasvasteen amplitudin pienentyminen liittyi terveiden aksonien 2500 S. Komssi ja R. J. Ilmoniemi

3 vähenemiseen (Barker ym. 1987). TMS:n etuna hieman aikaisemmin kehitettyyn transkraniaaliseen sähköstimulaatioon oli sen kivuttomuus, joka johtui siitä, että virtaa ei enää tarvinnut syöttää kallon läpi suurella jännitteellä vaan suhteellisen heikon virran indusoiminen suoraan aivojen sisälle riitti. Aivojen magneettistimulaation vaikutusmekanismi Magneettipulssit stimuloivat hermokudosta aivokuoreen indusoituvan sähkökentän vaikutuksesta. Sähkökenttä depolarisoi sopivassa suunnassa olevia solukalvoja. Depolarisaation ylittäessä kynnysarvon neuroni aktivoituu. Ne solut, jotka eivät laukea, palaavat pulssin loppuvaiheessa alkuperäiseen tilaansa, sillä kussakin pisteessä vaikuttavan sähkökentän aikakeskiarvo on nolla. Niinpä magneettistimulaation ainoa oleellinen vaikutus on aktiopotentiaalien keinotekoinen käynnistyminen. Riittävän voimakkaat pulssit saavat suuren määrän aivokuoren neuroneita laukomaan aktiopotentiaaleja yhtä aikaa, ja aktivaation synaptinen eteneminen voidaan havaita esimerkiksi raajan lihaksen supistumisena. TMS:ssä sähkökenttä on aina voimakkain aivokuoren pinnalla, joten stimulaatiota ei voida fokusoida syvyyssuunnassa (Heller ja van Hulsteyn 1992). Fokusoiduin stimulaatio voitaisiin tuottaa monen kelan järjestelmillä (Ruohonen ja Ilmoniemi 1998). Nykyään on yleisimmin käytössä kahdesta ympyräkelasta muodostettu niin sanottu kahdeksikkokela, jossa virta kulkee silmukoissa vastakkaisiin suuntiin ja sähkökenttä on voimakkain kelojen risteyskohdassa. Liikeaivokuorta stimuloitaessa on havaittu, että kelan orientaatio ja siten indusoituneen sähkökentän suunta vaikuttaa kortikospinaalisten neuronien aktivoitumiseen: keskiuurretta vastaan kohtisuora virran suunta näyttäisi stimuloivan pyramidineuroneita herkimmin (Mills ym. 1992). Tämä orientaatioselektiivisyys viittaa siihen, että pyramidineuronien aksonit, jotka ovat aivokuoressa kohtisuorassa keskiuurretta vastaan, mahdollisesti depolarisoituvat aksonikeon kohdalta tai taipumiskohdistaan (kuva 2). Pyramidineuronit voivat aktivoitua myös transsynaptisesti interneuronien välityksellä. Aivojen magneettistimulaatiossa tyypillisesti käytettävät magneettikentän huippuarvot ovat noin 1 2,5 T ja indusoituvan sähkökentän huippuarvot noin mv/mm. Tavallisesti pyritään siihen, että virtapulssin huippuarvo saavutetaan alle 100 mikrosekunnissa, Kliinisessä käytössä TMS:stä on hyötyä degeneroivien sairauksien sekä aivo- ja selkäydinvammojen varhaisessa diagnosoinnissa. sillä lyhyillä virtapulsseilla neuroniaktivaatio saavutetaan tehokkaimmin (Barker ym. 1991). Magneettistimulaation vaikutusta kudokseen voidaan arvioida samoin kuin magneettikuvauksessa eli laskemalla kudokseen massayksikköä kohti absorboitunut energia. Tästä suureesta käytetään lyhennettä SAR (specific absorption rate). Vaikka yhden hertsin taajuisen stimulaation keskimääräinen SAR laskettaisiin siten, että koko aivojen katsottaisiin altistuvan tasaisesti sähkökentän huippuarvolle, SAR on huomattavasti pienempi kuin aivojen tavallinen aineenvaihduntataso. Kudoksen lämpötilan nousu ei myöskään aiheuta vaaraa, sillä se on vain noin asteen miljoonasosa yhtä pulssia kohden. Aivojen magneettistimulaation käyttöalueet Kliinisessä käytössä TMS:stä on hyötyä degeneroivien sairauksien sekä aivo ja selkäydinvammojen varhaisessa diagnosoinnissa. TMS:ää käytetään liikehermoradan vauriokohdan ja vaurion laadun arvioinnissa, erityisesti aksonaalisen ja demyelinoivan leesion erotusdiagnostiikassa. Lisäksi TMS kokeiden avulla voidaan ennustaa motorisen toiminnan palautumista aivo tai selkäydinvamman jälkeen. Selkäleikkauksen aikana TMS:ää voidaan käyttää sähköstimulaation sijasta motoristen hermoratojen toimintakyvyn seurannassa. Motoriseksi kynnykseksi kutsutaan stimulaation pienintä voimakkuutta, jolla kyetään tuottamaan vaste kohdelihaksessa esimerkiksi viidellä magneettipulssilla kymmenestä. Kynnysarvo heijastaa synaptisen ketjun tehokkuutta Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla 2501

4 Kuva 2. A) Aivokudokseen indusoituneen sähkökentän E muoto ajan ja paikan suhteen. Vasemmalla: Sinimuotoisen virtapulssin I (musta käyrä) tuottama sähkökenttä on kosinimuotoinen (punainen käyrä). Oikealla: Sähkökenttä on voimakkain kahdeksikkokelan risteyskohdassa, missä neuronit myös aktivoituvat herkimmin. Punaiset viivat ovat kahdeksikkokelan tuottaman sähkökentän tasa arvokäyriä. B) Sähkökentän mahdollinen vaikutusmekanismi. Pyramidineuronien aksonit depolarisoituvat taitekohdissaan valkeassa aivoaineessa. Synkronisen neuroniaktivaation tuottamat postsynaptiset potentiaalit summautuvat ja tuottavat mitattavan EEG vasteen. liikeaivokuoren neuroneista aina lihakseen saakka. Vaikka kynnysarvoissa esiintyy suhteellisen suurta yksilöllistä vaihtelua, voidaan kortikospinaalirataan vaikuttavissa sairauksissa, kuten pesäkekovettumataudissa, aivohalvauksessa sekä aivo ja selkäydintraumassa tyypillisesti havaita kynnyksen nousu verrattuna normaalitasoon (Kobayashi ja Pascual-Leone 2003). Amyotrofista lateraaliskleroosia (ALS) sairastavilla motorinen kynnys laskee taudin varhaisessa vaiheessa normaalitasosta, vaikka raajojen toiminta on vielä normaalia. Myöhemmässä vaiheessa, jossa tauti heikentää raajojen toimintaa, motorinen kynnys nousee. Tällaisissa neuronituhoa aiheuttavissa sairauksissa todetaan lisäksi tyypillisesti normaalia pienemmät motoriset vasteet. Bellin pareesissa signaalin johtuminen kasvohermoa pitkin on osittain tai kokonaan estynyt, minkä vuoksi hermon perifeerisestä osasta mitatut motoriset vasteet ovat heikkoja tai puuttuvat kokonaan. Toisaalta esimerkiksi pesäkekovettumataudissa myeliinitupen vauriot hidastavat hermosignaalin johtumista, ja siksi raajoista mitattavat motoriset vasteet esiintyvät myöhemmin kuin terveillä. Vasteiden viivästyminen on tyypillistä myös ikääntyneillä esiintyvässä kaularangan alueen spondyloottisessa myelopatiassa. Kortikospinaaliradan johtonopeuden ja motorisen vasteen suuruuden ohella tärkeä liikehermoradan kunnosta kertova parametri on niin sanotun vaimean jakson (silent period) pituus. Motorisen vasteen jälkeen jännittyneestä lihaksesta mitattavassa elektromyogrammissa esiintyy nimittäin normaalisti inaktiivinen jakso. Tämän jakson lyhentyminen mm. ALS taudissa ja skitsofreniassa liittyy todennäköisesti aivokuoren estävien vaikutusten häiriintymiseen (Daskalakis ym. 2002, Kobayashi ja Pascual-Leone 2003). Toispuolihalvauksessa alun pitäen pidentynyt vaimea jakso lyhenee kliinisen tilan kohentuessa S. Komssi ja R. J. Ilmoniemi

5 Edellä mainituissa sairauksissa TMS kokeista saatua tietoa voidaan käyttää taudin etenemisasteen ja ennusteen arvioimiseen sekä diagnoosin tueksi. Koska TMS kokeissa havaittavat poikkeavuudet eivät ole tautikohtaisia, tuloksia on tulkittava yhdessä kliinisen tiedon kanssa. Kiinnostunut lukija löytää kattavan esityksen TMS:n neurologisista sovelluksista Kobayashin ja Pascual-Leonen (2003) katsauksesta. Sen lisäksi, että TMS:ää voidaan käyttää liikeaivokuoren kartoitukseen ja liikeradan toiminnan arviointiin, sillä voidaan myös häiritä selektiivisesti valitun aivokuorialueen toimintaa. Tuottamalla tällainen lyhytaikainen, enintään muutaman minuutin mittainen häiriö tutkitaan häirityn aivoalueen merkitystä kognitiivisen tehtävän suorituksessa. Esimerkiksi kymmenen sekunnin kestoisella pulssisarjalla voidaan keskeyttää koehenkilön puhe hetkeksi (Pascual- Leone ym. 1991). Sekunnin kestoisella pulssijonolla tai jopa yksittäisellä pulssilla voidaan häiritä koehenkilön näköhavaintoa (Amassian ym. 1989, Turatto ym. 2004). Riittävän voimakas TMS pulssi tuntoaivokuoreen estää tuntohavainnon, jos sähköinen ärsyke annetaan iholle noin 20 millisekuntia ennen TMS pulssia (Cohen ym. 1991, Hannula ym. 2005). Magneettistimulaatio aiheuttaa myös pitempiaikaisia vaikutuksia, ja tätä ilmiötä on pyritty käyttämään hyväksi masennuksen ja muiden psykiatristen sairauksien hoidossa (George ym. 1995, Rumi ym. 2005). TMS muuttaa neuronien välistä viestintää, millä näyttää olevan terapeuttinen vaikutus etenkin etuotsalohkon alueita stimuloitaessa. Pitkäaikaisvaikutusten taustalla saattavat olla muutokset geeniekspressiossa, sillä eläinkokeissa magneettipulssisarjojen on havaittu aiheuttavan muutoksia muun muassa serotoniini ja dopamiinitransportterien lähetti RNA:n (mrna) määrissä (Ikeda ym. 2005). Lisäksi useiden reseptorimolekyylien tiheyksissä on havaittu muutoksia (Lisanby ja Belmaker 2000). Terveillä koehenkilöillä ja masennuspotilailla tehdyissä tutkimuksissa TMS:n pitkäaikaisvaikutuksena ei ole havaittu epäedullisia neurologisia tai kognitiivisia muutoksia (Pascual-Leone ym. 1993, Jahanshahi ym. 1997, Loo ym. 2001, Martis ym. 2003). Lähitulevaisuudessa magneettikuvausohjauksinen stimulaation kohdennus etuotsalohkon rakenteisiin saattaa johtaa yhdenmukaisempiin havaintoihin psykiatristen potilaiden TMS hoitojen tehokkuudesta. Tähän saakka kohdennus on useimmiten tehty kallonulkoisten maamerkkien avulla ja hoitojen tehokkuudesta on saatu vaihtelevia tuloksia. TMS tutkimuksen merkittävimpiä alueita ovat nykyään neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoito, aivokuoren eri alueiden merkitys kognitiivisten tehtävien suorituksessa sekä liikeaivokuoren ja liikehermoratojen eksitoituvuuden ja johtonopeuden muutokset neurologisissa sairauksissa tai esimerkiksi harjoituksen tai lääkeaineen vaikutuksesta. Lisäksi TMS:n avulla tutkitaan perusfysiologiaa. Merkittäviä alueita ovat myös TMS:n vaikutus aivojen metaboliaan ja spontaaniin sähköiseen toimintaan sekä stimulaation haittavaikutusten mahdollisuus. y d i n a s i a t TMS EEG menetelmässä aivokuoren magneettistimulaation tuottamat sähköiset vasteet mitataan useasta kohdasta pään pinnalta. Stimulaatio voidaan kohdistaa valitulle aivokuorialueelle kuvantamistiedon perusteella. TMS EEG mahdollistaa aivopuoliskojen välisten toiminnallisten yhteyksien kartoituksen hyvällä ajallisella ja paikallisella tarkkuudella. TMS EEG:llä voidaan tutkia myös muiden aivokuorialueiden kuin liikeaivokuoren reaktiivisuutta ja herkemmin kuin millään muulla menetelmällä. Menetelmällä on useita mahdollisia diagnostisia sovelluksia. Esimerkiksi aivovammapotilaan aivokuorialueiden välisten toiminnallisten yhteyksien arviointi voi antaa viitteitä toipumisennusteesta. Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla 2503

6 TMS EEG aivokuoren reaktiivisuuden ja konnektiivisuuden arvioinnissa Neuroniaktivaatio leviää stimuloidulta aivokuoren alueelta pyramidineuronien muodostamia ratayhteyksiä pitkin paitsi aivokuoren alapuolisiin rakenteisiin ja selkäytimeen myös aivokuoren muihin osiin. Kommissuuraratoja pitkin aktivaatio voi levitä stimuloidulta alueelta myös vastakkaiselle aivopuoliskolle. Vuonna 1989 Cracco ym. mittasivat yhdellä päänahkaan kiinnitetyllä elektrodiparilla aivopuoliskosta toiseen kulkeutuneesta neuroniaktivaatiosta johtuvan EEG vasteen. Tässä kokeessa liikeaivokuorta stimuloitiin magneettisesti ja vaste mitattiin vastakkaisesta liikeaivokuoresta. Vaste alkoi muodostua 9 12 millisekunnin kuluttua magneettipulssista. Kokeessa ei saatu yksityiskohtaista tietoa aktivaation jakaumasta, koska käytössä oli vain yksi mittauselektrodipari. Jotta monikanavainen EEG vaste voitiin mitata yhtä aikaa stimulaation kanssa, tarvittiin erityinen vahvistin, jonka avulla magneettipulssin EEG signaaleihin aiheuttama voimakas häiriö voitaisiin välttää (Virtanen ym. 1999, Iramina ym. 2003, Thut ym. 2005). Tällainen laite onnistuttiinkin kehittämään 1990 luvun lopulla: vahvistimen lähdöt lukittiin stimuluksen ajaksi näytteistys ja pitopiirillä, ja toisaalta sen toiminta lineaarisella alueella varmistettiin (Virtanen ym. 1999). Tällä systeemillä oli ensimmäistä kertaa mahdollista mitata aivokuoren sähköinen vaste samanaikaisesti kuudestakymmenestä kohdasta pään pinnalta vain muutama millisekunti magneettipulssin jälkeen. Ensimmäisiä tuloksia esittävässä julkaisussa osoitettiin, että TMS EEG menetelmällä voidaan havainnollistaa aivokuoren reaktiivisuutta ja konnektiivisuutta (Ilmoniemi ym. 1997). Tässä yhteydessä reaktiivisuudella tarkoitetaan aivokuorialueen herkkyyttä aktivoitua, kun siihen kohdistetaan ärsyke, tässä tapauksessa siis sähkökenttä. Reaktiivisuus kertoo aivokuoren tilasta, ja se voi muuttua esimerkiksi lääkeaineiden vaikutuksesta. Tämä suure näyttää olevan aivokuoren alueelle ominainen. Reaktiivisuutta voidaan arvioida johtamalla yksittäisistä EEG signaaleista aivojen kokonaisvaste ja esittämällä se stimulaation intensiteetin funktiona. Konnektiivisuudella tarkoitetaan aivokuorialueen yhteyksiä muiden aivoalueiden kanssa. Aivokuorialueiden väliset, usein kaksisuuntaiset ratayhteydet ovat olennaisia esimerkiksi sensorimotorisen koordinaation kannalta. Ihmisaivoista ei ole laadittu tarkkoja konnektiivisuuskarttoja, ja tietämyksemme perustuvat suurelta osin eläinkokeisiin. Ratayhteyksiä voidaan tutkia TMS EEG:llä stimuloimalla valittua aluetta ja mittaamalla sen tuottaman vasteen ajallis paikallinen jakauma. EEG signaaleista voidaan johtaa virrantiheyskartta, jonka avulla on mahdollista tutkia TMS:n herättämän aktivaation leviämistä aivokuoressa. Konnektiivisuuden arvioinnissa TMS voidaan Kuva 3. Neuroniaktivaation leviäminen aivokuoressa stimulaatiopulssin jälkeen. EEG signaaleista johdettu virrantiheysestimaatti on esitetty värikarttana magneettikuvista segmentoidun aivokuoren päällä ja normitettu kussakin kuvassa erikseen virrantiheyden maksimiarvoon. Ensimmäisessä kuvassa ympyrä osoittaa stimulaatiokohdan vasemmassa liikeaivokuoressa. Kyseisellä koehenkilöllä aktivaatio levisi ensin stimulaatiokohdan ympäristöön parietotemporaalisuuntaan ja sen jälkeen vastakkaisen aivopuoliskon frontaalialueelle S. Komssi ja R. J. Ilmoniemi

7 myös yhdistää aivojen toiminnan kuvantamiseen (Fox ym. 1997, Paus ym. 1997, Bohning ym. 1998). Positroniemissiotomografialla on määritetty liikeaivokuoren ja etuotsalohkon magneettistimulaation aktivoimat aivoalueet (Speer ym. 2003a, b). Verenvirtauksen vaste havaittiin paitsi stimuloidulla alueella myös useilla muilla aivokuoren alueilla sekä pikkuaivoissa, talamuksessa ja tyvitumakkeissa. Nämä tutkimukset, kuten kuvantamistutkimukset yleensä, eivät kuitenkaan anna tietoa siitä, missä järjestyksessä alueet aktivoituvat, vaan ne kuvaavat kumulatiivisesti suhteellisen pitkäkestoista aktivaatiota. EEG, jossa neuroniaktivaation aiheuttamat potentiaalimuutokset havaitaan ainakin millisekunnin resoluutiolla, voi antaa merkittävästi tarkempaa tietoa. TMS EEG:n käyttömahdollisuuksia aivokuoren reaktiivisuuden ja konnektiivisuuden tutkimuksessa on selvitetty viime aikoina muun muassa arvioimalla stimulaation herättämien potentiaalimuutosten riippuvuutta stimulaatiokohdasta ja stimulaation intensiteetistä. Magneettipulssien kohdistamiseen halutulle aivokuoren alueelle on käytetty koehenkilön pään magneettikuvia, digitointilaitetta ja kohdistusohjelmistoa tai pään pinnalta mitattuja etäisyyksiä kohdasta, jonka stimulaatio tuottaa motorisen vasteen kohdelihaksessa. Magneettipulssien tuottaman aktivaation on havaittu leviävän tunto liikeaivokuoresta aluksi parietotemporaalisuuntaan. Sen jälkeen synaptinen toiminta vilkastuu premotorisella alueella. Aktivaation kulkeutumiseen aivopuoliskosta toiseen kuluu millisekuntia (Ilmoniemi ym. 1997, Komssi ym. 2002, kuva 3). Vastakkaisessa aivopuoliskossa voimakkain aktivaatio havaitaan useimmiten supplementaarisella motorisella alueella. Konnektiivisuuskuvio voi kuitenkin muuttua mm. aivokudokseen päässeen lääkeaineen vaikutuksesta. On osoitettu, että alkoholi muuttaa liikeaivokuoren ja vastakkaisen etuotsalohkon toiminnallista yhteyttä (Kähkönen ym. 2001, 2002). TMS EEG on osoittautunut tarkaksi aivopuoliskojen välisten yhteyksien kartoituksessa, sillä toisistaan vain senttimetrin etäisyydellä sijaitsevien tunto liikeaivokuoren alueiden konnektiivisuuksissa on havaittu eroja (Komssi ym. 2002). Tarkastelemalla EEG vasteiden intensiteettiriippuvuutta myös eri alueiden reaktiivisuuksien on huomattu eroavan toisistaan: lepotilassa koehenkilön istuessa rentona suorittamatta mitään tehtävää etuotsalohkon reaktiivisuus on liikeaivokuoren reaktiivisuutta pienempi (Komssi ym. 2004, Kähkönen ym. 2004, 2005; kuva 4). Reaktiivisuus ei kuitenkaan ole vakio, vaan Kuva 4. Aivojen kokonaisvasteen (global mean field amplitude) (Lehmann ja Skrandies 1980, Kähkönen ym. 2001) aaltomuoto ja sen intensiteettiriippuvuus primaarisen liikeaivokuoren (M1) ja etuotsalohkon (PFC) stimulaatiossa. Stimulaation intensiteetti on ilmoitettu prosentteina siitä intensiteetistä (MT), jolla juuri ja juuri saatiin esiin motorinen vaste pikkusormen loitontajalihaksesta, kun sen edustusaluetta liikeaivokuoressa stimuloitiin. Aivoissa syntyy aktivaatiota huomattavan pienellä intensiteetillä. Kyseisellä koehenkilöllä PFC:n stimulaatio tuotti pienemmät I III vasteet kuin M1:n stimulaatio. Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla 2505

8 se muuttuu esimerkiksi ihmisen valmistautuessa liikauttamaan sormeaan (Nikulin ym. 2003). Mielenkiintoinen havainto on myös se, että aivokuori aktivoituu huomattavasti heikommilla magneettipulsseilla kuin aikaisemmin on tiedetty. Esimerkiksi etuotsalohkoa stimuloitaessa aivokuoren aktivoimiseen riittää alle 60 % siitä stimulaation intensiteetistä, joka juuri ja juuri tuottaisi motorisen vasteen liikeaivokuoren käden edustusalueen stimulaatioon. TMS EEG menetelmällä voidaankin tutkia myös muiden aivokuorialueiden kuin liikeaivokuoren reaktiivisuutta ja herkemmin kuin millään muulla menetelmällä. Vaikka pääosa reaktiivisuustutkimusta on keskittynyt TMS:n tuottamiin herätepotentiaaleihin, TMS EEG tarjoaa mahdollisuuden myös aivo oskillaatioiden tutkimiseen. Spontaanin aivotoiminnan on todettu synkronisoituvan magneettipulssin vaikutuksesta, erityisesti Hz:n taajuudella (Paus ym. 2001). Massimini ym. (2005) tutkivat TMS EEG menetelmällä aivokuoren toiminnallisia yhteyksiä vireystilan funktiona. He totesivat, että univaiheessa, jossa ei esiinny unen näkemiseen liittyviä silmänliikkeitä (ei REM uni), TMS pulssin aiheuttama aktivaatio ei leviä tehokkaasti stimuloidulta alueelta muualle. Havainto tukee teorioita, joiden mukaan aivojen tietoiset tilat edellyttävät eri alueiden sisältämän informaation integrointia. Tulevaisuudennäkymiä TMS EEG menetelmän mahdollisia käyttökohteita ovat pään vamman tai aivosairauden aiheuttamat plastiset muutokset aivokuorialueiden välisissä yhteyksissä, aivokuorialueita yhdistävien ratojen aksonaalisen vaurion ja demyelinaation erotusdiagnostiikka sekä lääkityksen tai sairauden aiheuttamien reaktiivisuuden muutosten havaitseminen (taulukko). Menetelmä soveltuu myös aivojen perustutkimukseen, kuten aivoalueiden välisten yhteyksien kartoitukseen sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismien ja sitä kautta reseptorijärjestelmien tutkimukseen. Lisäksi EEG mittauksilla voidaan selvittää neuro Taulukko. TMS EEG kokeessa tutkittavat rakenteet sekä kokeesta saatava informaatio ja sen mahdollinen kliininen hyöty verrattuna tavanomaiseen koejärjestelyyn, jossa stimuloidaan liikeaivokuorta ja mitataan elektromyografialla (EMG) vaste raajan lihaksesta. TMS EEG:n kliininen hyöty on toistaiseksi todentamatta, sillä potilasmittausten tuloksia ei ole julkaistu. TMS EMG TMS EEG Tutkittavat rakenteet Kerättävä tieto Mahdollinen kliininen hyöty Nykyiset sovellukset Keskushermoston liikeradat ja liikeaivokuoreen johtavat assosiaatioradat Aivopuoliskojen välinen johtumisaika Keskushermoston liikeradan johtumisaika Motorisen vasteen amplitudi ja latenssi Vaimean jakson (silent period) kesto Keskushermoston liikeradan demyelinoivan ja aksonaalisen vaurion erotusdiagnostiikka Ennusteen arviointi keskushermoston liikeradan vaurioitumisen jälkeen Sairauden tai lääkeaineen aiheuttaman hypoja hypereksitoituvuuden havaitseminen liikeaivokuoressa Multippeliskleroosin, Bellin pareesin, psykogeenisen pareesin ja pleksusneuropatian varhainen diagnosointi Ennusteen arviointi multippeliskleroosissa, aivoinfarktissa ja kaularangan alueen spondyloosissa Leikkauksenaikainen motorisen toiminnan seuranta Mikä tahansa aivokuoren alue ja sen kortikokortikaaliset vievät yhteydet (Kähkönen ym. 2001, Komssi ym. 2002) Aktivaatiokartta ja aivopuoliskojen välinen johtumisaika (Komssi ym. 2002) Reaktiivisuuskäyrä (Komssi ym. 2004, Kähkönen ym. 2005) Aivopuoliskoja yhdistävien ratojen demyelinoivan ja aksonaalisen vaurion erotusdiagnostiikka Valkean aineen ratojen kunnon ja plastisten muutosten arviointi aivovaurion jälkeen tai degeneroivassa taudissa Sairauden tai lääkeaineen aiheuttaman hypo- ja hypereksitoituvuuden havaitseminen millä tahansa aivokuoren alueella 2506 S. Komssi ja R. J. Ilmoniemi

9 naalisia ilmiöitä TMS pulssisarjoilla aiheutetun aivotoimintojen paikallisen häirinnän aikana. Edellytyksenä näille sovelluksille on stimulaation tarkka kohdistus haluttuun rakenteeseen aivokuoressa (Hannula ym. 2005). Neuroniaktivaation jakauman arviointi edellyttää myös pään anatomian mallinnusta ja EEG:n käänteisen ongelman ratkaisua, johon on kehitteillä yhä tarkempia menetelmiä. Yhdistämällä TMS EEG esimerkiksi diffuusiotensorikuvantamiseen voidaan saada kajoamattomasti tietoa ihmisaivojen anatomisista radoista ja niiden toiminnallisuudesta hyvällä paikan ja ajanerotuskyvyllä. Vaikka TMS pulssien EEG signaaleihin aiheuttama häiriö on voitu minimoida sopivalla vahvistinjärjestelyllä, TMS:n kanssa yhtäaikainen EEG rekisteröinti on edelleen teknisesti haastavaa. Ennen kuin reaktiivisuus ja konnektiivisuusmittauksia voidaan soveltaa kliinisesti, on pystyttävä varmistumaan TMS herätteisten potentiaalien alkuperästä. Esimerkiksi stimulaatiokelan voimakas napsahdus voi aiheuttaa kuulovasteen, joka esiintyy yhtä aikaa aivokuoreen indusoituneen sähkökentän tuottamien synaptisten potentiaalien kanssa (Nikouline ym. 1999, Komssi 2004). Samoin päänahan lihakset voivat stimulaation vaikutuksesta supistuessaan tuottaa lihasaktiivisuutta EEG signaaleihin. Myös päänahan tai aktivoituvan raajan somatosensorinen vaste voi summautua TMS herätteiseen aivokuoren aktiivisuuteen. Lopuksi TMS EEG soveltuu aivokuoren reaktiivisuuden ja toiminnallisten yhteyksien arviointiin. Parhaimmillaan se saattaa olla osana monimodaliteettista tutkimusta, jossa TMS EEG ja kuvantamistutkimuksen antamaa toiminnallista ja rakenteellista tietoa yhdistetään mielekkäällä tavalla. TMS EEG laitteistojen kaupallisen tuotannon myötä sekä pienikokoisten kelojen ja stimulaationkohdistusjärjestelmien yleistyessä menetelmän käyttömahdollisuudet ja saatavuus ovat viime aikoina parantuneet. TMS EEG lienee nyt lähellä todellista läpimurtoaan. Kirjallisuutta Amassian VE, Cracco RQ, Maccabee PJ, ym. Suppression of visual perception by magnetic coil stimulation of human occipital cortex. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1989;74: Barker AT, Jalinous R, Freeston IL. Non-invasive magnetic stimulation of human motor cortex. Lancet 1985;1: Barker AT, Freeston IL, Jalinous R, Jarratt JA. Magnetic stimulation of the human brain and peripheral nervous system: an introduction and the results of an initial clinical evaluation. Neurosurgery 1987;20: Barker AT, Garnham CW, Freeston IL. Magnetic nerve stimulation: the effect of waveform on efficiency, determination of neural membrane time constants and the measurement of stimulator output. Electroencephalogr Clin Neurophysiol Suppl 1991;43: Bohning DE, Shastri A, Nahas Z, ym. Transcranial magnetic stimulation (TMS) during fmri. NeuroImage 1998;7:S685. Cohen LG, Bandinelli S, Sato S, Kufta C, Hallett M. Attenuation in detection of somatosensory stimuli by transcranial magnetic stimulation. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1991;81: Cracco RQ, Amassian VE, Maccabee PJ, Cracco JB. Comparison of human transcallosal responses evoked by magnetic coil and electrical stimulation. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1989;74: Daskalakis ZJ, Christensen BK, Chen R, Fitzgerald PB, Zipursky RB, Kapur S. Evidence for impaired cortical inhibition in schizophrenia using transcranial magnetic stimulation. Arch Gen Psychiatry 2002;59: Fox P, Ingham R, George MS, ym. Imaging human intra-cerebral connectivity by PET during TMS. NeuroReport 1997;8: George MS, Wassermann EM, Williams WA, ym. Daily repetitive transcranial magnetic stimulation (rtms) improves mood in depression. NeuroReport 1995;6: Hannula H, Ylioja S, Pertovaara A, ym. Somatotopic blocking of sensation with navigated transcranial magnetic stimulation of the primary somatosensory cortex. Hum Brain Mapp 2005;26: Heller L, van Hulsteyn DB. Brain stimulation using electromagnetic sources: theoretical aspects. Biophys J 1992;63: Ikeda T, Kurosawa M, Uchikawa C, Kitayama S, Nukina N. Modulation of monoamine transporter expression and function by repetitive transcranial magnetic stimulation. Biochem Biophys Res Commun 2005;327: Ilmoniemi RJ, Virtanen J, Ruohonen J, ym. Neuronal responses to magnetic stimulation reveal cortical reactivity and connectivity. NeuroReport 1997;8: Iramina K, Maeno T, Nonaka Y, Ueno S. Measurement of evoked electroencephalography induced by transcranial magnetic stimulation. J Appl Phys 2003;93: Jahanshahi M, Ridding MC, Limousin P, ym. Rapid rate transcranial magnetic stimulation a safety study. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1997;105: Kobayashi M, Pascual-Leone A. Transcranial magnetic stimulation in neurology. Lancet Neurology 2003;2: Komssi S, Aronen HJ, Huttunen J, ym. Ipsi- and contralateral EEG reactions to transcranial magnetic stimulation. Clin Neurophysiol 2002;113: Komssi S. Electroencephalographic responses to transcranial magnetic stimulation. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Komssi S, Kähkönen S, Ilmoniemi RJ. The effect of stimulus intensity on brain responses evoked by transcranial magnetic stimulation. Hum Brain Mapp 2004;21: Kähkönen S, Kesäniemi M, Nikouline VV, ym. Ethanol modulates cortical activity: direct evidence with combined TMS and EEG. NeuroImage 2001;14: Kähkönen S, Kesäniemi M, Nikouline VV, ym. Alkoholi muuttaa liikeaivokuoren reaktioita magneettistimulaatioon. Duodecim 2002;118: Kähkönen S, Wilenius J, Komssi S, Ilmoniemi RJ. Distinct differences in cortical reactivity of motor and prefrontal cortices to magnetic stimulation. Clin Neurophysiol 2004;115: Kähkönen S, Komssi S, Wilenius J, Ilmoniemi RJ. Prefrontal transcranial Uutta tietoa aivoista magneettistimulaatiolla ja elektroenkefalografialla 2507

10 magnetic stimulation produces intensity-dependent EEG responses in humans. NeuroImage 2005;24: Lehmann D, Skrandies W. Reference-free identification of components of checkerboard-evoked multichannel potential fields. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1980;48: Lisanby SH, Belmaker RH. Animal models of the mechanisms of action of repetitive transcranial magnetic stimulation (RTMS): comparisons with electroconvulsive shock (ECS). Depress Anxiety 2000;12: Loo C, Sachdev P, Elsayed H, ym. Effects of a 2- to 4-week course of repetitive transcranial magnetic stimulation (rtms) on neuropsychologic functioning, electroencephalogram, and auditory threshold in depressed patients. Biol Psychiatry 2001;49: Martis B, Alam D, Dowd SM, ym. Neurocognitive effects of repetitive transcranial magnetic stimulation in severe major depression. Clin Neurophysiol 2003;114: Massimini M, Ferrarelli F, Huber R, Esser SK, Singh H, Tononi G. Breakdown of cortical effective connectivity during sleep. Science 2005; 309: Mills KR, Boniface SJ, Schubert M. Magnetic brain stimulation with a double coil: the importance of coil orientation. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1992;85: Nikouline V, Ruohonen J, Ilmoniemi RJ. The role of the coil click in TMS assessed with simultaneous EEG. Clin Neurophysiol 1999;110: Nikulin VV, Kicic D, Kähkönen S, Ilmoniemi RJ. Modulation of electroencephalographic responses to transcranial magnetic stimulation: evidence for changes in cortical excitability related to movement. Eur J Neurosci 2003;18: Pascual-Leone A, Gates JR, Dhuna A. Induction of speech arrest and counting errors with rapid-rate transcranial magnetic stimulation. Neurology 1991;41: Pascual-Leone A, Houser CM, Reese K, ym. Safety of rapid-rate transcranial magnetic stimulation in normal volunteers. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1993;8: Paus T, Jech R, Thompson CJ, ym. Transcranial magnetic stimulation during positron emission tomography: a new method for studying connectivity of the human cerebral cortex. Neurosci 1997;17: Paus T, Sipilä PK, Strafella P. Synchronization of neuronal activity in the human primary motor cortex by transcranial magnetic stimulation: an EEG study. J Neurophysiol 2001;86: Polson MJR, Barker AT, Freeston IL. Stimulation of nerve trunks with timevarying magnetic fields. Med Biol Eng Comput 1982;20: Rumi DO, Gattaz WF, Rigonatti SP, ym. Transcranial magnetic stimulation accelerates the antidepressant effect of amitriptyline in severe depression: a double-blind placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57: Ruohonen J, Ilmoniemi RJ. Focusing and targeting of magnetic brain stimulation using multiple coils. Med Biol Eng Comput 1998; 36: Speer AM, Willis MW, Herscovitch P, ym. Intensity-dependent regional cerebral blood flow during 1-Hz repetitive transcranial magnetic stimulation (rtms) in healthy volunteers studied with H215O positron emission tomography: effects of primary motor cortex rtms. Biol Psychiatry 2003(a);54: Speer AM, Willis MW, Herscovitch P, ym. Intensity-dependent regional cerebral blood flow during 1-Hz repetitive transcranial magnetic stimulation (rtms) in healthy volunteers studied with H215O positron emission tomography: II. Effects of prefrontal cortex rtms. Biol Psychiatry 2003(b);54: Thut G, Ives JR, Kampmann F, Pastor MA, Pascual-Leone A. A new device and protocol for combining TMS and online recordings of EEG and evoked potentials. J Neurosci Meth 2005;141: Turatto M, Sandrini M, Miniussi C. The role of the right dorsolateral prefrontal cortex in visual change awareness. NeuroReport 2004;15: Virtanen J, Ruohonen J, Näätänen R, Ilmoniemi RJ. Instrumentation for the measurement of electric brain responses to transcranial magnetic stimulation. Med Biol Eng Comput 1999;37: Soile Komssi, FT, sairaalafyysikko HYKS, HUS-Röntgen PL 340, HUS ja HUSLAB, kliinisen neurofysiologian osasto PL 280, HUS Risto J. Ilmoniemi, TkT, professori Teknillinen korkeakoulu, lääketieteellisen tekniikan laboratorio PL 2200, TKK ja Nexstim Oy Elimäenkatu 22 B Helsinki 2508

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet. 1996 1996 Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela.

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet. 1996 1996 Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela. Tutkimuksesta tuotteeksi Risto Ilmoniemi Lääketieteellisen tekniikan laboratorio, TKK BioMag-laboratorio, HUS, HY, TKK Nexstim Oy To be or Wellbe III Oulu, 17.11.2006 Teknologia kohtaa ihmisen Taustaa

Lisätiedot

Aivojen magneettistimulaatio neuropsykiatriassa

Aivojen magneettistimulaatio neuropsykiatriassa Katsaus Aivojen magneettistimulaatio neuropsykiatriassa Matti Holi, Jarmo Ruohonen, Aulikki Ahlgren, Hannu Naukkarinen ja Ilpo Rimpiläinen Magneettistimulaatiolla voidaan synnyttää aivoihin aktivoiva sähkövirta.

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymän tutkiminen lapsilta ntms-menetelmällä

Aspergerin oireyhtymän tutkiminen lapsilta ntms-menetelmällä Aspergerin oireyhtymän tutkiminen lapsilta ntms-menetelmällä Jenni Miettinen TB9S Erna Mäkinen TB9S Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO 1 (35) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO Kuvallinen potilasohje KYS:n kliinisen neurofysiologian yksikköön T E K I J Ä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Navigoitu magneettistimulaatio uusi apu moneen sairauteen

Navigoitu magneettistimulaatio uusi apu moneen sairauteen tieteessä Sara Määttä dosentti, vs. osastonylilääkäri Selja Vaalto LL, erikoistuva lääkäri HUSLAB, HYKS, kliinisen Mervi Könönen FM, sairaalafyysikko neurofysiologian ja kliinisen radiologian yksiköt Laura

Lisätiedot

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIOTUTKIMUS KÄTISYYDESTÄ

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIOTUTKIMUS KÄTISYYDESTÄ TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIOTUTKIMUS KÄTISYYDESTÄ Riikka Kinnunen Liikuntalääketieteen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kevät 2013 TIIVISTELMÄ Transkraniaalinen magneettistimulaatiotutkimus

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ Olli-Matti Sirviö Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

TRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA

TRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA TRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA Aleksi Montonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

NAVIGOITU TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO LIIKEAIVOKUOREN JA PUHEALUEIDEN KARTOITUKSESSA

NAVIGOITU TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO LIIKEAIVOKUOREN JA PUHEALUEIDEN KARTOITUKSESSA NAVIGOITU TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO LIIKEAIVOKUOREN JA PUHEALUEIDEN KARTOITUKSESSA Saana Vanhala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö PSHP:n kliinisen neurofysiologian

Lisätiedot

BioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille

BioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille BioMag-laboratorio v. 1.1 / 03.05.2012 BioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille Liitteet 1. Aivojen magneettistimulaatiolaitteen käyttösuositus: Rossi S et al. Clinical Neurophysiology

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne

Lisätiedot

RELAKSAATIOASTEEN MITTAUS

RELAKSAATIOASTEEN MITTAUS Relaksaatioasteen mittaus 18.04.2003 sivu 1 / 5 RELAKSAATIOASTEEN MITTAUS 0. JOHDANTO Lihasrelaksaatioasteen valvonnan tarve anestesian aikana on ilmeisen selvä: potilaalle annettavat relaksantit on kyettävä

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

XXIV Valtakunnalliset Kliinisen neurofysiologian koulutuspäivät Turku 13-14.11.2014. Ohjelma KESKIVIIKKO 12.11.2014. Pienryhmät ja työkokoukset:

XXIV Valtakunnalliset Kliinisen neurofysiologian koulutuspäivät Turku 13-14.11.2014. Ohjelma KESKIVIIKKO 12.11.2014. Pienryhmät ja työkokoukset: XXIV Valtakunnalliset Kliinisen neurofysiologian koulutuspäivät Turku 13-14.11.2014. Ohjelma KESKIVIIKKO 12.11.2014 Pienryhmät ja työkokoukset: 12.00 Yliopistosairaaloiden ylilääkäreiden lounas, paikka

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät

Lisätiedot

Nielemishäiriöiden Phagenyxhoito Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka

Nielemishäiriöiden Phagenyxhoito Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka Nielemishäiriöiden Phagenyxhoito 3.10.2014 Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka Nielemisen kuntoutumisen perusteita Nielemiseen osallistuvat lihastoiminnot hermottuvat bilateraalisesti; hemisfääristä

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset RISS / EIS lounaskokous Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset Helsinki, 2007 02 13 Lauri Parkkonen Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Teknillinen korkeakoulu lauri@neuro.hut.fi Elekta Neuromag

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Luennon rakenne. Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) Mitä TMS on? TMS:n historialliset lähtökohdat. TMS:n historialliset lähtökohdat

Luennon rakenne. Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) Mitä TMS on? TMS:n historialliset lähtökohdat. TMS:n historialliset lähtökohdat Luennon rakenne Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) BMEA001 tutkimusmenetelmien jatkokurssi Mitä TMS on Aivojen rakenne TMS:n kannalta Miten TMS toimii Miten TMS:a käytetään TMS:n turvallisuus

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa Katsaus Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, apulaisylilääkäri HYKS, psykiatrian yksikkö sami.leppamaki@fimnet.fi Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt

Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt 1 Jaakko Malmivuo professori Ragnar Granit instituutti Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt SOLUJEN SÄHKÖINEN AKTIVITEETTI Elävän kudoksen toimintaan liittyy biosähköinen ilmiö. Kaikkien solujen kalvon

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv

Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv ivään todellisuuteen Tuukka Raij, LT psykiatriaan erikoistuva lääl ääkäri, HY vieraileva tutkija, Kylmälaboratorion laboratorion aivotutkimusyksikkö,,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Saija Sydänmaanlakka Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin

Lisätiedot

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4 Verkot Verkko on (äärellinen) matemaattinen malli, joka koostuu pisteistä ja pisteitä toisiinsa yhdistävistä viivoista. Jokainen viiva yhdistää kaksi pistettä, jotka ovat viivan päätepisteitä. Esimerkiksi

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot