1 10 F MUUT JULKAISUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 10 F MUUT JULKAISUT"

Transkriptio

1 TEHYN JULKAISUSARJA 1 10 F MUUT JULKAISUT Tehyn koulutuspoliittiset teesit Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström

2 Sisällysluettelo 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö Ohjausjärjestelmät ja palveluiden tuottaminen Johtaminen Arjen työ on vaativaa Työvoiman saatavuus Koulutuspolitiikka 7 2 Tehyn teesit Koulutus- ja tutkintorakenne Opiskelijat ja opiskelijavalinnat Opetushenkilöstö Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät tiedekorkeakoulututkinnot Aikuiskoulutus Lisä- ja täydennyskoulutus 17 3 Strategian ydinkohdat 19

3 TEHYN JULKAISUSARJA F: 1/10 Tehyn koulutuspoliittiset teesit Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström Tehy ry

4 Marja-Kaarina Koskinen Soila Nordström Tehyn koulutuspoliittiset teesit Tehyn julkaisusarja F: 1/2010 Tehy ry ISBN Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki 2010

5 LUKIJALLE Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden edunvalvontajärjestö. Kaiken edunvalvontatyön lähtökohtana on jäsen, jolla on viranomaisten ja työelämän vaatimukset täyttävä ammatillinen koulutus joko perustutkintotasolla tai korkeakoulussa. Koulutus nousee näin ollen lähtökohdaksi edunvalvontatoiminnassa. Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden työntekijöiden ammattitaitoon sekä osaamiseen, ja toisaalta työssä olevan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja tietoperustasta huolehtimiseen vaikuttamalla rakenteisiin ja sisältöihin koulutuspolitiikassa. Tehy edustaa työelämän ääntä jäsenistönsä valtuuttamana, koulutetun ammattihenkilön osaamisen ja kokemuksen kautta. Oleellinen osa Tehyssä olevaa asiantuntijuutta ovat yhteistyöjäsenjärjestöt. Laajan koulutuspoliittisen asiakirjan tuottaminen ei olisi ollut mahdollista ilman näitä tärkeitä ja keskeisiä kumppaneita ja heidän erityistä osaamistaan. Kiitokset tästä yhteistyöstä ja asiantuntijapanoksesta Suomen Bioanalyytikkoliitolle, Suomen Ensihoitoalan Liitolle, Suomen Fysioterapeuteille, Suomen Kätilöliitolle, Suomen Lastenhoitoalan Liitolle, Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitolle, Suomen Röntgenhoitajaliitolle, Suomen sairaanhoitajaliitolle ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitolle. Työssä on ollut mukana myös Suomen Lähihoitajat ry. Tehyn sanonta - Yhdessä olemme enemmän on jälleen osoittautunut todeksi. Tämän asiakirjan tarkoitus on kertoa laajasti omalle jäsenistölle, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille niistä koulutuspolitiikkaan liittyvistä tavoitteista joita tulemme edistämään seuraavan neljän vuoden aikana. Jotkut asiathan eivät tässä aikaperiodissa, joka on Tehyn liittokokouskausi, tule valmiiksi, mutta ainakin joka sektorilta työ on aloitettu ja toteutuksen askelmerkit suunniteltu. Marja-Kaarina Koskinen Tutkimuspäällikkö Soila Nordström Koulutuspoliittinen asiamies 3

6 4 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

7 1 SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muutos ei tule, jos odotamme jotain muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa. Me olemme niitä, joita olemme odottaneet. Me olemme muutos, jota etsimme. (Barack Obama) 1.1 Ohjausjärjestelmät ja palveluiden tuottaminen Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana merkittäviä. Ohjausjärjestelmien ja palveluiden tuottaminen on edelleen muutoksessa ja jatkuvat PARAS-hankkeen myötä. Väestö vanhenee ja palveluiden tarve lisääntyy. Palveluiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, joka voivat johtaa yhteiskunnassa epätasa-arvoiseen palvelutuotantoon asiakkaan näkökulmasta. Palveluiden käyttäjät edellyttävät myös palveluiden laadukkuudelta paljon; oikea-aikaista, nopeata, kustannustehokasta, turvallista ja ihmistä arvostavaa toimintaa. Asiakkaan asemaa tulee vahvistaa ja mahdollistaa hallittu valinnanvapaus palveluihin hakeuduttaessa. Ennakoivan ja terveyttä edistävän sosiaali- ja terveyspolitiikan tulee olla näkyvää ja myös yksilöitä velvoittavaa. Ohjausjärjestelmät painottavat palveluiden tuottamisessa perusterveydenhuollon vahvistamista, erikoissairaanhoidolta erikoistumista ja koko alalta kustannustehokasta, taloudellista ja tehokasta toimintaa, jonka pitäisi olla myös vaikuttavaa. Laitos- ja erikoissairaanhoitokeskeisyydestä on siirrytty avohuoltokeskeisyyteen, mutta resursseja ei ole vastaavasti suunnattu palveluiden tuottamiseen. Tutkimus- ja selvitystyön tulee painottua kansanterveyden tarpeisiin. Elinkeinorakenteen muutoksen myötä poistuneet työpaikat eivät tuota vastaavasti työpaikkoja hyvinvointipalveluihin, toisin kuin on ajateltu. Merkittävää olisi huomioida palvelustrategiat, tarvittavan henkilöstön osaaminen ja näistä seuraava vakanssien tarve. Toteutettavan koulutuksen painotuksia II-asteen perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen aloituspaikkojen osalta tulee tarkastella tässä viitekehyksessä. 1.2 Johtaminen Johtamisjärjestelmissä on tapahtunut ajattelumallin muutos. Johtamis- ja kehittämistyössä on painotettu organisaatioiden strategisia kyvykkyyksiä sekä siirrytty osin funktionaalisesta johtamisjärjestelmästä prosessipohjaisiin organisaatioihin ja toimintaprosessien ohjaukseen. Edelleen käydään keskustelua professioiden kyvykkyydestä johtaa, ilman, että tarvitaan johtamiskoulutus- Tehyn koulutuspoliittiset teesit

8 ta ja sen myötä syntyvää johtamisosaamista. Dynaaminen, osaamista ja taitoja vaativa strategiatyö edellyttää panoksia johtamistyöhön, vastuiden ja vallanjaon tarkastelua uudella tavalla sekä talousosaamista. Kaikkien näiden muutosten vaikutus on suuri lähiesimiehen työtehtävissä kuten myös jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen toimijan arjen työssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden johtaminen ja johtamisosaaminen. Hyvä johtaminen kehittää alaistaitoja, lisää henkilöstön työviihtyvyyttä ja työpaikkojen vetovoimaisuutta. 1.3 Arjen työ on vaativaa Terveysteknologia ja sähköisten tietojärjestelmien laaja sekä monipuolinen käyttöönotto on jo muuttanut työn sisällöllistä kuvaa ja osaamisvaatimuksia. Työmenetelmät kehittyvät, hoitolaitteet muuttuvat ja teknologiset välineet lisääntyvät. Valitettavan usein vaativa teknologia on tuotu työyhteisöihin ulkoisena prosessina, ilman, että sitä on integroitu arjen toiminnanohjaukseen ja työprosesseihin. Työssä pitää olla laajan perusosaamisen päälle rakentuvaa erityisosaamista, joka vastaa palvelu- ja henkilöstöstrategioiden tarpeisiin. Osaamisvaatimuksiin liittyy oman alan kehittymisen seuranta, näyttöön perustuvan toiminnan ja suositusten implementointi ja uusien menetelmien käyttöönotto. Osaamisen vahvistaminen on myös yksilötasolla tärkeä selviytymisen väline yhteiskunnan muutoksissa ja murroksessa. Työympäristöt ja työterveyteen liittyvät asiat ovat saaneet negatiivisia vivahteita; homesairaalat, väkivalta, biologiset riskitekijät, stressi ja mahdollisesti riittämätön miehitys. Potilaiden hoitojaksojen nopeat syklit vaikuttavat työn toteuttamiseen ja saattavat tehdä työstä pakkotahtista. Vuorotyö, ylipitkät työvuorot, monikielisyyden vaateet, jatkuva perehdyttämistoiminta, epätarkoituksenmukainen välillinen työ ja vaihtuva vuokratyöfirmoista tuleva henkilöstö, ovat vain esimerkkejä työyhteisöjä kuormittavista asioista. Työn mielekkyyteen merkittävästi vaikuttavat mm. työaika-autonomia, työergonomia, urakehitysmallit ja täydennyskoulutuksiin pääsy. 1.4 Työvoiman saatavuus Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanne on tilastollisen tarkastelun valossa erittäin hyvä, alalle koulutetaan riittävästi, mutta työpaikat eivät ole vetovoimaisia. Työvoiman ulkopuolella on sairaanhoitajia 6 % ja työllisinä muilla aloilla 8 %. Vastaavat luvut ovat lähihoitajien osalta 8 % ja 14 %. Tämä tarkoittaa, että yhteensä kymmeniä tuhansia alan koulutettuja ammattihenkilöitä on poissa sosiaali- ja terveysalan tehtävistä. Työyhteisöjen tulee kehittää vetovoimaisuuttaan ja rekrytointiosaamistaan. Hyvällä perehdytyksellä, työhönopastuksella, urakehitysmalleilla ja ammattihenkilön osaamista arvostavalla toiminnalla on suuri merkitys henkilöstön sitouttamisessa. Opetushallituksen tuottama ennakointitieto työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista, on pääsääntöisesti riittävää, mutta ei yksilöi riittävästi pienten erikoisalojen tarpeita. Työvoima jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja saat- 6 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

9 taa antaa signaalin jonkin yksittäisen ammattiryhmän riittämättömyydestä. Siitä huolimatta, hallitsematon oppisopimus- ja työvoimapoliittinen koulutus eivät ole aina lainkaan perusteltuja siinä laajuudessa kuin sitä toteutetaan. Rahoituksen monikanavaisuus johtaa opportunismiin ja osaoptimointiin. Siitä seuraavat negatiiviset vaikutukset näkyvät sitten työyhteisöissä ongelmina ja luottamuksen puutteena ammattihenkilöiden ammatilliseen osaamiseen. Osittain tutkintopainotteinen rahoitus vääristää ammattikorkeakouluopiskelijoiden läpipäästämistä. Se tuottaa paineita hyväksyä myös kyseenalaisia opintosuorituksia. Ongelma sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoissa on taas koulutuspainotteinen, laskentapäiviin perustuva rahoitus. Suomen työvoimatilannetta sosiaali- terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ei voida ratkaista pienten ulkomailta tuotettujen henkilöryhmien uudelleen kouluttamisella, jos valtakunnallinen näkemys tarvittavan työvoiman määrästä ja laadusta puuttuu. Rekrytointiprosessien tulee olla hallittuja, suunniteltuja, systemaattisia, lähtömaan koulutusjärjestelmän hyvin tuntevia ja eettisen rekrytoinnin sääntöjä kunnioittavaa. Myös maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen tulee olla hyvin ohjattua. Ennen opintojen alkamista tulee varmistua opiskelijan valmiuksista itseohjautuvuuteen ja koulutuksellisten valintojen tekemiseen. Eri kulttuureista johtuen kypsyys valintojen tekemiseen vaihtelee. Tämä edellyttää merkittävästi ohjauksen kehittämistä oppilaitoksissa. Henkilöstö tarvitsee kulttuureihin liittyvää koulutusta ja perehdyttämistä. Potilasturvallisuuden ja ammattiosaamisen varmistamiseksi maahanmuuttajilla tulee olla samat tasolliset vaatimukset koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen kuin muillakin sosiaali- ja terveysalan tutkintojen suorittajilla. Kielitaidon tulee olla tasolla P2 (EU). Työnantajien varmistama kielitaidon osaaminen ei ole riittävää ilman yhtenäistä valvontamenettelyä. 1.5 Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka ja siihen liittyvät strategiset suuntaviivat ovat ydin ammatillisen edunvalvonnan toteuttamiselle. Taloudellista edunvalvontaa on vaikea toteuttaa, jos ammatissa toimimisen lähtökohdat eivät ole asianmukaisia ja riittävän läpinäkyviä. Tehyssä on nähty hyvin keskeisenä yhteistyö yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa; yhteisen näkemyksen muodostamien koulutuspoliittisista suuntaviivoista, yhteinen vaikuttaminen ja työ asioiden eteenpäin saattamiseksi. Viranomaisyhteistyö - opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen sekä VALVIRA:n kanssa - toteutuu erilaisten tapaamisten, neuvottelujen, kuulemistilaisuuksien sekä työryhmätyöskentelyn muodossa. Opetushallinnon toimeenpanevan keskusviraston, Opetushallituksen kanssa tehtävässä yhteistyössä on huomattava, että alan asiantuntijavirkamiesten lisäksi pääjohtajan ja muiden päättävien virkamiesten kanssa käytävä tiivis vuoropuhelu on välttämätöntä alan koulutuksen kehittämiseksi entistä työelämälähtöisemmäksi. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

10 2 TEHYN TEESIT 2.1 Koulutus- ja tutkintorakenne 1. Korkeakoulujen duaalimallin toimivuutta ja peräkkäiseen korkeakoulujärjestelmään siirtymistä tulee selvittää. Tehy tulee nostamaan asian keskusteluun osana yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. 2. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle ei tule lisätä tutkintoa ns. avustaviin tehtäviin. Keskusteluissa on esitetty kotiavustajan, hoiva-assistentin, sosiaaliavustajan tms. tutkinnon tarve. Uutta tutkintoa ei tämän kaltaisiin tehtäviin kuitenkaan tarvita, vaan tulee muistaa, että tutkintorakenteessa jo on matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusalalle sijoitettu kotityöpalvelujen ammattitutkinto, jonka ammattitaitovaatimuksissa on paljon erityisesti kotona asuvien henkilöiden avustamiseen liittyvää osaamista. 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarve sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla on olemassa ja osa näistä tutkinnoista on jo paikkansa vakiinnuttamassakin. Tutkintorakennetta kehitettäessä tulee varmistua siitä, että rakennepäätökseen sisällytetyt tutkinnot ovat todella työelämän osaamistarpeiden sekä kansanterveydellisten tarpeiden mukaisia. Samoin tulee pitää huolta siitä, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ei muodosteta väyliä terveydenhuollon ammatissa toimimiseen ohi terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön. 4. Tutkintorakenteen kehittämisen ja ajan tasalla pysymisen vuoksi on välttämätöntä seurata aktiivisesti eri tutkintoja suorittaneiden työllistymistä ja toimenkuvien kehittymistä. Näin voidaan reagoida työelämän muutoksiin, tarvittaessa lisätä, poistaa tai yhdistää tutkintoja. Vielä joustavammin voidaan tutkintorakenteeseen vaikuttaa tutkintoja sisällöllisesti uudistamalla, tarvittaessa esimerkiksi lisäämällä uusia tutkinnon osia rakenteessa jo oleviin tutkintoihin työelämän muuttuvien osaamistarpeiden perusteella. 5. Koulutus- ja tutkintorakenteen kehittäminen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalalla edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Sosiaalija terveysministeriön, opetusministeriön ja sen toimeenpanevan keskusviraston Opetushallituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön tehokas ja informatiivinen yhteistyö, jolla pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vastaamaan muuttuviin työelämän ja kansanterveyden tarpeisiin. Suunnitelmien ja tehtyjen päätösten tulee perustua luotettaviin, tilastollisiin tunnuslukuihin, määrälliseen sekä laadulliseen ennakointiin. 8 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

11 6. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen hajanaisuuden vuoksi on perusteltua selvittää mahdollisuudet uuden rahoitusmallin luomiseen. Ammatillisen koulutuksen, erityisesti aikuiskoulutuksen laadulliseen kehittämiseen voidaan vaikuttaa rahoitusmallilla, jossa opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoitukset yhdistyisivät. 2.2 Opiskelijat ja opiskelijavalinnat 1. Opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvät asiat tulee nostaa keskeisesti esille ja oikeusturvan toteutumista tulee seurata mm. soveltumattomuuden ratkaisemiseksi esitettyjen lainmuutosten ja niiden toimeenpanon yhteydessä. 2. Tasalaatuisen, laadukkaan opetuksen turvaaminen on opiskelijoiden perusoikeus. 3. Koulutuksen ja tutkintojen epätasalaatuisuuden valitusmenettelyille tulee luoda selkeä ohjeistus ja valitusväylä. Tehdystä valituksesta tulee antaa kirjallinen palaute valittajalle sekä tieto valituksen kohteena olevalle organisaatiolle. 4. Opiskelijavalinnoista tulee säätää valtakunnallisesti ottaen huomioon sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet. 5. Opiskelijavalintoihin liittyen tulee ottaa käyttöön valtakunnalliset seuranta- ja menettelytavat, joita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Pääsykokeiden yhteismitallisuus tulee taata. 6. Työelämän ja työvoimatilanteen muutoksia tulee seurata aktiivisesti ja ne tulee ottaa huomioon opiskelijavalinnoissa yleensä sekä koulutusohjelmien / osaamisalojen valinnoissa. 7. Olemassa olevien koulutusohjelmien / osaamisalojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja erikoistumisopintojen koulutustarvetta tulee selvittää yhdessä työelämän edustajien kanssa. 8. Opiskelijavalinnoissa tulee ottaa huomioon erityisvaatimukset, jotka potilaiden mahdollinen vajaavaltaisuus sekä oikeuspsykiatrinen ja tahdosta riippumaton hoitotyö asettavat. 9. Opiskelijoiden iän vaikutukset tulee ottaa huomioon tietyissä koulutusohjelmavalinnoissa; ensihoidon koulutusohjelmassa tulee ratkaista ajokorttiin liittyvät kysymykset ja mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman osalta tulee selvittää alaikäisten opiskelijoiden osallistumisen tarkoituksenmukaisuus. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

12 2.3 Opetushenkilöstö Opettajien työelämäosaamisen tasoa tulee nostaa. Opettajien tulisi toimia, työ- tai virkasuhteen edut säilyttäen, säännöllisesti perusammatissa 5 vuoden välein 6 kuukautta kerrallaan. Tämä mahdollistuisi perustamalla yhteisiä toimia koulutus- ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kesken. 1. Kliinisten opetusvirkojen kokemuksia tulee analysoida ja tehdä esityksiä niiden perustamisesta, jos tulokset ovat olleet kannustavia. 2. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja pedagogiset opinnot eivät tuota riittävää tieteellistä ja laajaa osaamista opetustyöhön. Sosiaali- ja terveysalalla opettajien pätevyytenä tulee jatkossakin olla tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaali- terveysalan opettajakoulutuksen turvaaminen yliopistoissa on yhteinen vaikuttamistehtävä. 3. Perusopetuksen arvostamisen lisäämiseksi korkeakouluissa tulee vaikuttaa. Perusopetuksen panokset ovat niitä tekoja, joiden vaikutus näkyy välittömästi terveydenhuollon ammattilaisen toiminnassa ja työpaikoilla. Tehtävä on erittäin arvokas ja on valitettavaa, että väitelleitä opettajia on hyvin vähän perusopetuksessa. 4. Oppilaitosten henkilöstön tulee kantaa eettinen vastuu hoitotyön laadusta, potilasturvallisuudesta sekä opiskelijasta ja tarvittaessa tämän ohjaamisesta soveltuvuutta vastaaviin opintoihin. 5. Opettajien kulttuuri- ja maahanmuuttajatietoutta tulee lisätä siten, että kaikilla opettajilla on varmistettu osaamisen taso. 2.4 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1. Toimitaan edelleen aktiivisesti ja aloitteellisesti tutkintorakenteen kehittämiseksi siten, että sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalalle lisätään työelämän vaatimusten sekä kansanterveyden tarpeiden mukaisesti uusia perustutkintoja. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, rinnalle tulee lisätä ammatillisen perustutkinnon tasoiset tutkinnot ensihoidon, suun terveydenhoidon, lastenhoitoalan sekä mielenterveystyön tehtäviin. Keskeistä näissä tutkinnoissa on työelämän työtehtävien edellyttämän riittävän alakohtaisen osaamisen saavuttaminen. 2. Tutkinnon yleissivistävä osa voi olla omana moduulina, jonka opiskelija voi suorittaa ennen opintojen aloittamista, opintojen aikana tai tutkinnon jälkeisenä lisä- ja täydennyskoulutuksena. Näin voidaan varmistaa kaikille halukkaille elämäntilanteeseen sopiva valinnaisuus ja samalla varmistaa jatko-opintokelpoisuus. 10 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

13 3. Opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet tulee tarkistaa neljän (4) vuoden välein ottaen huomioon työelämän muuttuvat ammattitaitovaatimukset ja kansanterveyden tarpeet. Opetussuunnitelmien ja näyttötutkinnon perusteita tarkistavissa ja uudistavissa työryhmissä tulee käyttää Tehyn ja sen jäsenjärjestöjen asiantuntemusta. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien määrittely ja kirjoittaminen tulee tehdä sosiaali- ja terveysalan ammatillisella, mutta selkeällä kielellä opiskelijoille sekä arvioijille ymmärrettävällä tavalla. 4. Tutkinnon tieto-, taito- ja arvopohja tulee selkeästi määritellä tieteelliseen tutkimukseen, luotettavaan terveydenhuollon kokemukseen ja terveydenhuollon eettisiin arvoihin perustuvaksi. 5. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolle tulee laatia valtakunnalliset, yhtenevät laadulliset mittarit. Valtakunnallisen arviointineuvoston seuranta- ja ohjauskäyntejä tulee suorittaa koulutusta järjestävissä organisaatioissa säännöllisesti ja arviointiryhmän kokoonpanossa tulee huolehtia siitä, että työelämän ja opiskelijoiden edustajuus on mukana koko prosessin ajan. Oppisopimus-, työvoimapoliittisen ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen arviointiin ja valvontaa tulee suunnata riittävästi resursseja. 6. Sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon tulee sisällyttää ammattitaidon arvioinnin valtakunnallisesti aukoton laadunvarmistusjärjestelmä, sillä opetussuunnitelman perusteet ja ammattiosaamisen näytöt eivät sinällään takaa osaamista ammatillisessa peruskoulutuksessa eivätkä näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat aina toteudu käytännössä. Arvioinnista vastaaville kolmikannan edustajille tulee painottaa ja vastuuttaa osaamisen tason hyväksymisen merkitys. Potilasturvallisuuden kannalta keskeisiin ammattitaidon osa-alueisiin tulee laatia valtakunnallisesti yhtenevät, osaamisen tason varmistavat arviointimenettelyt. 7. Tutkintoihin johtavaa ja valmistavaa koulutusta tulee järjestää vain alueilla, joilla on infrastruktuuri niiden laadukkaalle toteuttamiselle ja vain koulutusorganisaatioissa, joissa on riittävät ja oikeanlaiset laadulliset sekä määrälliset resurssit koulutuksen toteuttamiselle. 8. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisiin näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen laadulliseen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tutkintoihin valmistavan koulutuksen tulee tapahtua organisaatioissa, jotka toimivat opetushallinnon valvonnan alaisina. 9. Ammattitaitoa arvioiville henkilöille tulee järjestää systemaattinen, pakollinen koulutus ja perehdytys ammattiosaamisen näyttöihin sekä näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksiin. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

14 2.5 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 1. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon tulee arvioida ja tehdä aloitteita tutkintojen aseman täsmentämiseksi. 2. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen asemoinnista suhteessa ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammattikorkeakoulututkintoihin tulee tiedottaa nykyistä tehokkaammin. 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tuottamaa jatko-opintokelpoisuutta tulee täsmentää suhteessa muiden tutkintojen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen. 4. Tutkintorakenteeseen lisättävien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tulee ehdottomasti vastata työelämän todellisiin osaamistarpeisiin. 5. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tulee aidosti rakentua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon päälle (niillä opintoaloilla, joilla perustutkinnon voidaan katsoa tuottavan alan perusosaamisen), ei vain vastaaviin tietoihin ja työkokemukseen. Hakukelpoisuutta täyttämättömien ottaminen opiskelemaan on ristiriidassa nimikesuojan, ammattihenkilöiden laillisen aseman ja potilaan oikeuksien kanssa. 6. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ei saa muodostua rinnakkaista väylää terveydenhuollon ammatissa toimimiseen ohi ammattihenkilö- ja potilasoikeuslainsäädännön ja ammattivalvonnan. 7. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee selvästi erottua muusta lisä- ja täydennyskoulutuksesta. 8. Tutkintojen perusteita laativissa, tarkistavissa ja uudistavissa työryhmissä tulee käyttää Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen asiantuntemusta. 9. Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen jäsenyys keskeisissä tutkintotoimikunnissa tulee varmistaa. 10. Yhteisten vuosittaisten kokouksien järjestämistä tutkintotoimikuntien tehyläisille jäsenille tulee kehittää ja käyttää tätä foorumia myös tutkintojen keskinäisistä suhteista tiedottamiseen. 11. Tutkintojen järjestämissopimuksia näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjien kanssa tulee valvoa nykyistä tehokkaammin. 12 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

15 2.6 Ammattikorkeakoulututkinnot 1. Tehyläiset ammattikorkeakoulututkinnot kuuluvat pääosin ammattihenkilölain mukaisesti laillistettujen ammattien joukkoon. Tämä asettaa merkittäviä vaatimuksia tutkinnon sisällölliselle vertailtavuudelle valtakunnallisesti. Tämä edellyttää, että laillistamisen perusteena olevat vähimmäisoppimäärien sisällöt ja laajuudet ovat yhteneviä. VAL- VIRA laillistavana viranomaistahona ei arvioi ammattikorkeakoulujen tutkintotodistusten perustana olevaa opetussuunnitelmaa ja siitä syntynyttä osaamista valtakunnallisesti. OPM-julkaisu 24/2006 Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon olisi pitänyt olla velvoittava ja ohjaava asiakirja sekä peruste opetussuunnitelmien vähimmäistuntimääriksi sekä sen pohjalta tehdyt tutkinnot laillistamiseen oikeuttavia. Valtakunnallisesti tulee olla menetelmä opetussuunnitelmien yhtenäistämiseen ja siihen liittyvään osaamisen varmistamiseen. Ammattikorkeakoulujen tulee luoda menetelmiä, joilla selvitetään toimintaympäristöjen muutoksia sekä kartoitetaan työelämän vaatimukset. Ammattiryhmä ja koulutusohjelmakohtaisesti tulee olla selkeät kriteerit ammattitaitoa edistävän harjoittelun sisällölle ja osoitetulle osaamiselle valtakunnallisesti. Opetussuunnitelmien muutosprosessi ja arviointi tulee tapahtua neljän (4) vuoden välein. 2. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE, käynnisti ECTS pohjaiset ydinosaamiskuvaukset vuonna Tarkoitus oli ohjata opetussuunnitelmien tekoa valtakunnallisesti yhteneviksi. ECTS-kuvaukset tuotettiin ammattikorkeakoulujen toimesta, keräämättä systemaattisesti tietoa muuttuvan työelämän tarpeista. ECTS-kuvausten päivittäminen, työelämän tarpeiden selvittäminen ja kuvausten päivitystä ei ole määritelty. Tehyn näkemysten mukaan opetussuunnitelmien uudistus lähtee yksittäisten ammattikorkeakoulujen ja siellä olevien opettajien tarpeista ilman työelämän reflektiota. ECTSkuvausten arvioinnille tulee olla selkeä ajallinen tarkastelusykli, jossa merkittävinä osallistujina ovat työelämän edustajat. ECTS- kuvausten ohjaavuuden velvoittavuutta ei ole määritelty. Kuvausten merkitys tulee määritellä. 3. Koulutusammattien ja tuotettavien tutkintojen aloituspaikkamäärien seuranta on keskeinen haaste. Olemassa olevat ennakointitietojen keräysmenetelmät eivät anna riittävän yksityiskohtaista tietoa määrällisesti pienten ja erikoistuneiden alojen tarpeista, kuten röntgenhoitajat, suuhygienistit, bioanalyytikot ja kätilöt. Ennakkotietojen yksilöinti mahdollistuu sairaanhoitopiirien keräämällä alueensa henkilöstötarpeen kartoituksilla. Ammattiryhmäkohtaisten professionaalisten organisaatioiden tulee olla mukana ennakoivasti arvioimassa henkilöstötarpeen ennakointikartoituksen tuloksia. 4. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointien ammattikorkeakouluissa tulee olla säännöllisiä ja painoalueina tulee olla valtakunnalliset alakohtaiset tai tutkintokohtaiset arvioinnit. Arviointiryhmässä tulee olla mukana työelämän edustajat koko prosessin ajan. Auditointien raportit on saatavilla korkeakoulujen arviointineuvoston verkkosivuilla ja niitä tulee käsitellä myös Tehy-lehdessä ja verkkosivuilla. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

16 5. Onko koulutuksen rakenteessa duaalimalli aikansa elänyt? Pitäisikö siirtyä peräkkäiseen korkeakoulumalliin, jolloin kandidaatin tutkinto olisi ammatin perustutkinto ja opintojen korvaavuuden ja hyväksiluvut eivät olisi ongelma. Tämä muutos nopeuttaisi ylipitkiä koulutusputkia ja mahdollistaisi elinikäisen oppimisen paremmin sekä tukisi urasuunnittelua. Selvitetään liittokokouskauden aikana mahdollisuuksia vaikuttaa ja muuttaa korkean asteen koulutus peräkkäiseksi korkeakoulujärjestelmäksi. 6. Korkeakoulujen autonomisuus on kaventanut työelämän edustajien mahdollisuuksia saada muutostarpeita riittävällä tasolla esiin koulutuksen järjestäjille. Muutosesityksiä tehdään runsaasti, mutta niiden huomioonottaminen on heikkoa. Tulee kehittää valtakunnallisesti läpinäkyviä menetelmiä ja keinoja työelämän tarpeiden selvittämiseksi esimerkiksi neljän vuoden välein. 7. Opettajien työelämän tuntemus heikkenee, kun ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjaukseen varattua tuntimäärää vähennetään. Opettajilla tulee olla pakolliset työelämän jaksot, jotka ovat sidottuna ammatissa toimimisen kelpoisuuteen ja ammattitaidon osaamisen osoittamiseen. Työelämän edustajille tulee taata aktiivinen vaikuttaminen koulutusohjelmien sisältöjen suuntaamiseen ja seurantaan. 8. Ammattikorkeakoulujen opetuksen ydintehtävä kärsii tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksella. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kirjattu lainsäädäntöön ja se on opetusministeriön yksi tuloksellisuuden seurantakriteeri ja siksi se johtaa resurssien vähenemiseen opetuksessa. Opetustyölle tulee antaa arvostusta ja myös opetukseen tarvitaan paras asiantuntemus sekä kliinisen työn osaaminen. 9. Tehtyjen opinnäytetöiden tuottamaa tietoa ei hyödynnetä riittävästi, eikä valtakunnallista koordinointia eikä yhteistä tietokantaa ole, joka mahdollistaisi hyödynnettävyyden. Opinnäytetöiden hyödyntämistä tulee ehdottomasti kehittää valtakunnallisesti. 10. Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen tulee tehdä läpinäkyväksi. Huolimatta opetusministeriön ohjaavista asiakirjoista ja velvoittavista määräyksistä, käytännön tasolla ei ole toimintaa vielä implementoitu. Tehy tulee tekemään seurantaselvityksen hyväksiluvuista ja korvaavuuksista. 11. Työvoimapoliittisen- ja filiaalikoulutusten laadun varmistaminen, opettajien kelpoisuus ja valmistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen taso tulee varmistaa. Koulutus tulee järjestää vain sellaisilla paikkakunnilla, jossa on infrastruktuuri toteutukselle ja osaavat opettajat. Työelämän muutosten ja työvoimatilanteen huomioimisen koulutusohjelmissa ja sisäänotoissa tulee olla osa normaalia ennakointia. 14 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

17 2.7 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen 1. Harjoittelun suorittaminen tai tutkintotilaisuuksien antaminen omalla työpaikalla tulee mahdollistaa vain osittain. 2. Harjoittelun ohjaajilla tulee olla koulutus. Jos ohjaajalla ei ole koulutusta, niin hänellä ei tule olla ohjausvastuuta. Harjoittelupaikkoja tulee informoida ohjaajakoulutuksen tarpeellisuudesta aina ennen harjoittelujaksojen alkua. 3. Ammattitaitoa edistävään harjoitteluun tulee luoda ammattikorkeakouluissa vähimmäissisällöt ja painotukset. 4. Koulutusorganisaatioiden tulee varmistaa riittävästi näyttötutkintojen arvioijia ja heille riittävästi koulutusta, sekä työaikaa ammattitaidon arviointiin ja siihen liittyviin valmistelu- ja kirjaamistehtäviin. Tutkinnon suorittajan valmistuminen ei saa siirtyä siitä syystä, ettei koulutettua ja tehtävään perehdytettyä arvioijaa ole. Yhtä lailla vastuullisesti tulee järjestää ammattiosaamisen näyttöjen arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. 5. Näyttötutkintojen arvioinnissa, hyväksyttävissä suorituksissa on ollut ristiriitoja työelämän ja oppilaitosten kesken. Epäselvät tapaukset tulee saattaa systemaattisesti ao. tutkintotoimikunnan tietoon, jolla on ohjaava sekä tutkintojen järjestämistä valvova tehtävä. 6. Tehyläisten tulee edistää alueellisesti ja paikallisesti opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa työssäoppiminen tai ammattitaitoa edistävä harjoittelu työsuhteessa. 2.8 Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1. Liittokokouskauden aikana tulee selvittää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta maisteri-nimikkeen käyttöönottamista. 2. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yhteismitallisuus, laajuus sekä opiskelijoiden työn kuormittavuus tulee saattaa valtakunnallisesti yhteismitalliseksi. Selvitetään onko asiaa tarkasteltu valtakunnallisesti joko kokonaistutkimuksella tai otoksella sosiaali- ja terveysalalla. Tehy tulee toimimaan aloitteellisesti tarvittavien selvitysten ja tutkimusten käynnistämiseksi. 3. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämävastaavuus tulee varmistaa. Aina ei laaja-alaisuus voi olla pätevä peruste, vaan myös uusille työelämän muutoksista nouseville, uudenlaisille tarpeille tulisi saada tilaa. Sisällöllisesti tulee huomioida kliinisen osaami- Tehyn koulutuspoliittiset teesit

18 sen suuntautuminen ja työelämän edellyttämä erikoistuminen. Valintoja tulee tehdä laaja-alaisen tai moniammatillisten opintojen välillä ja toistaiseksi osaamisen syventäminen kärsii laaja-alaisuuden kustannuksella. 4. Työelämän edustajilla tulee olla vaikuttamisväylät koulutustarjontaan, jota voidaan monipuolisemmin toteuttaa ammattikorkeakoulujen verkostoitumisella ja silloin lisäarvona tulee myös opetushenkilöstön osaaminen ja oppijan osaamisen syventyminen Ylemmät tiedekorkeakoulututkinnot 1. Yliopistojen opiskelijavalinta on hakijaa epätasa-arvoisesti kohtelevaa. Hoitotiedettä opiskelemaan otetaan opistoasteen (ei kaikissa yliopistoissa), vanhamuotoisen erikoistumiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Eri koulutusten kohdalla aikaisemmista opinnoista korvaavuudet lasketaan eri tavalla. Tällä on suuri merkitys opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen valtakunnallisesti. 2. Tehy vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että Helsingin yliopistoon saadaan takaisin terveystieteiden opetus. 3. Tehdään esitys Korkeakoulujen arviointineuvostolle hoitotieteiden laitosten arvioinnista. Koulutuksen laadunhallintaan tarvitaan kehittyneitä laatumittareita ja laadunarviointia sekä arvioinnin läpinäkyvyyttä. 4. Onko duaalimalli tullut tiensä päähän? Tuleeko olla vain yksi korkeakouluväylä tiedekorkeakoulu. Kansantaloudellisesti tällä valinnalla olisi merkittävä vaikutus opiskeluaikojen lyhenemiseen ja opiskelijoiden uravalintoihin. 5. Yliopistoissa opinnäytteinä tehtyjen tutkimusten hyödyntäminen on heikkoa ilman yhteistä tietokantaa. Akateemisen koulutuksen yhtenä keskeisenä asiana tulisi olla immateriaalin pääoman johtaminen ja sen tulosten hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työtoiminnassa. 6. Kliinisten tutkintojen tuottaminen on haaste yliopistoille. Tätä eivät kansainväliset mallitkaan ole riittävästi aktivoineet. 7. Työelämän edustajien konsultoiva rooli yliopistoissa olisi merkittävää uudistettaessa opetussuunnitelmia rohkeasti tulevaisuutta ennakoiden ja vanhaa karsien. 16 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

19 2.9 Aikuiskoulutus 1. Näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee toimia Opetushallituksen valvonnassa ja ohjauksessa. 2. Tutkintoihin valmistavaa koulutusta tulee järjestää vain alueilla, joilla on infrastruktuuri niiden laadukkaalle toteuttamiselle ja vain koulutusorganisaatioissa, joissa on riittävät ja oikeanlaiset laadulliset sekä määrälliset resurssit koulutuksen toteuttamiselle. 3. Työelämän ja työvoimatilanteen sekä kansanterveydellisiä muutoksia tulee seurata aktiivisesti ja ne tulee ottaa huomioon tutkintojen suorittamismäärissä sekä tutkintojen sisällä tehtävissä valinnoissa. 4. Aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan seurantaa AHOT periaatteiden mukaisesti. 5. Tutkintosuoritusten arviointia ja tutkinnon suorittajien henkilökohtaista ohjausta tulee tehostaa, jotta mahdollinen alalle soveltumattomuus voidaan varhaisessa vaiheessa tunnistaa ja tutkinnon suorittaminen keskeyttää. 6. Tutkintotoimikuntatyöhön tulee varata riittävät resurssit, työ tulee mitoittaa henkilötyövuosina ja toimintaan tulee varata huomattavasti nykyistä enemmän varoja. 7. Oppisopimustyyppisen rahoitusjärjestelmän tulo korkeakoulutetuille mahdollistaa lisäja täydennyskoulutuksen kohtuullisella taloudellisella panoksella. Tämän koulutusmuodon rahoitus edellyttää työelämälähtöistä sisällön suunnittelua. Ensimmäiset pilottikoulutukset ovat käynnistyneet syksyllä 2009 ja jatkossa tähän tulee liittää tutkimuksellista seurantaa. 8. Työelämän edustajien, ammattikuntien aktiivinen vaikuttaminen ja koulutusten sisältöjen seuranta tulee mahdollistaa Lisä- ja täydennyskoulutus 1. Oppisopimustyyppinen rahoitus on erityisen positiivinen asia, koska opiskelun voi tehdä työn ohessa ja koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työelämäkumppanin saadakseen rahoituksen. Tämä on keino varmistaa, että toteutettava koulutus on monipuolista kliinistä osaamista syventävää ja osaamista laajentavaa. Esimerkiksi; työnjakomallit - tehtäväkuvien laajentaminen tehtäväsiirrot muutoksiin tämä olisi hyvä tapa tuottaa työnantajakohtaista räätälöityä ja tarvittavaa koulutusta. Koulutukset tukevat myös Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen tuottaman erityispätevyysjärjestelmän saavuttamista koulutusosion osalta ja valvoa niiden kestona vähintään yksi työpäivä. Näin toteutettuna koulutus oli- Tehyn koulutuspoliittiset teesit

20 si työorganisaatioiden strategisia painoalueita tukevaa ja mahdollistaa erityisesti pienten ammattiryhmien kliinisen opiskelun syventämistä. 2. Lakisääteisen täydennyskoulutuksen valvonta puuttuu, sitä ei seurata viranomais-tahojen toimesta. Tähän tulee saada riittävät seurantajärjestelmät. Numeerinen koulutuspäivien seuranta ei ole riittävää vaan kansallisia laatu- ja vaikuttavuusmittareita tulee kehittää lisä- ja täydennyskoulutukselle. 3. Osaamisen tunnistamiseen sekä ammattitaidon ylläpitämisen varmistamiseen tulee kehittää menetelmiä, joiden pohjalta suunnataan ammatissa toimiville oikeanlaista lisäja täydennyskoulutusta. Kehitettyjen menetelmien avulla todennettu osaaminen antaa oikeuden toimia jatkossakin terveydenhuollon ammattihenkilön työtehtävissä. 18 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään

Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään TEHYN JULKAISUSARJA 3 13 F MUUT Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään Tehyläistä koulutuspolitiikkaa 2013 2017 Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström TEHYN JULKAISUSARJA F: 3/13

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi

Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ESITYS 8312 29.11.2012 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE 1.8.2016 ALKAEN Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula Sisältö 1) Näyttötutkintosihteeristö 2) Arvioijat 3) Tutkintotilaisuudet 4) Suoritusrekisteri

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.2011 Ammatin perusteet- lähtökohta Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ammatillista

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot