1 10 F MUUT JULKAISUT
|
|
- Jussi Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEHYN JULKAISUSARJA 1 10 F MUUT JULKAISUT Tehyn koulutuspoliittiset teesit Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström
2 Sisällysluettelo 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö Ohjausjärjestelmät ja palveluiden tuottaminen Johtaminen Arjen työ on vaativaa Työvoiman saatavuus Koulutuspolitiikka 7 2 Tehyn teesit Koulutus- ja tutkintorakenne Opiskelijat ja opiskelijavalinnat Opetushenkilöstö Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät tiedekorkeakoulututkinnot Aikuiskoulutus Lisä- ja täydennyskoulutus 17 3 Strategian ydinkohdat 19
3 TEHYN JULKAISUSARJA F: 1/10 Tehyn koulutuspoliittiset teesit Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström Tehy ry
4 Marja-Kaarina Koskinen Soila Nordström Tehyn koulutuspoliittiset teesit Tehyn julkaisusarja F: 1/2010 Tehy ry ISBN Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki 2010
5 LUKIJALLE Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden edunvalvontajärjestö. Kaiken edunvalvontatyön lähtökohtana on jäsen, jolla on viranomaisten ja työelämän vaatimukset täyttävä ammatillinen koulutus joko perustutkintotasolla tai korkeakoulussa. Koulutus nousee näin ollen lähtökohdaksi edunvalvontatoiminnassa. Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden työntekijöiden ammattitaitoon sekä osaamiseen, ja toisaalta työssä olevan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja tietoperustasta huolehtimiseen vaikuttamalla rakenteisiin ja sisältöihin koulutuspolitiikassa. Tehy edustaa työelämän ääntä jäsenistönsä valtuuttamana, koulutetun ammattihenkilön osaamisen ja kokemuksen kautta. Oleellinen osa Tehyssä olevaa asiantuntijuutta ovat yhteistyöjäsenjärjestöt. Laajan koulutuspoliittisen asiakirjan tuottaminen ei olisi ollut mahdollista ilman näitä tärkeitä ja keskeisiä kumppaneita ja heidän erityistä osaamistaan. Kiitokset tästä yhteistyöstä ja asiantuntijapanoksesta Suomen Bioanalyytikkoliitolle, Suomen Ensihoitoalan Liitolle, Suomen Fysioterapeuteille, Suomen Kätilöliitolle, Suomen Lastenhoitoalan Liitolle, Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitolle, Suomen Röntgenhoitajaliitolle, Suomen sairaanhoitajaliitolle ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitolle. Työssä on ollut mukana myös Suomen Lähihoitajat ry. Tehyn sanonta - Yhdessä olemme enemmän on jälleen osoittautunut todeksi. Tämän asiakirjan tarkoitus on kertoa laajasti omalle jäsenistölle, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille niistä koulutuspolitiikkaan liittyvistä tavoitteista joita tulemme edistämään seuraavan neljän vuoden aikana. Jotkut asiathan eivät tässä aikaperiodissa, joka on Tehyn liittokokouskausi, tule valmiiksi, mutta ainakin joka sektorilta työ on aloitettu ja toteutuksen askelmerkit suunniteltu. Marja-Kaarina Koskinen Tutkimuspäällikkö Soila Nordström Koulutuspoliittinen asiamies 3
6 4 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
7 1 SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muutos ei tule, jos odotamme jotain muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa. Me olemme niitä, joita olemme odottaneet. Me olemme muutos, jota etsimme. (Barack Obama) 1.1 Ohjausjärjestelmät ja palveluiden tuottaminen Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana merkittäviä. Ohjausjärjestelmien ja palveluiden tuottaminen on edelleen muutoksessa ja jatkuvat PARAS-hankkeen myötä. Väestö vanhenee ja palveluiden tarve lisääntyy. Palveluiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, joka voivat johtaa yhteiskunnassa epätasa-arvoiseen palvelutuotantoon asiakkaan näkökulmasta. Palveluiden käyttäjät edellyttävät myös palveluiden laadukkuudelta paljon; oikea-aikaista, nopeata, kustannustehokasta, turvallista ja ihmistä arvostavaa toimintaa. Asiakkaan asemaa tulee vahvistaa ja mahdollistaa hallittu valinnanvapaus palveluihin hakeuduttaessa. Ennakoivan ja terveyttä edistävän sosiaali- ja terveyspolitiikan tulee olla näkyvää ja myös yksilöitä velvoittavaa. Ohjausjärjestelmät painottavat palveluiden tuottamisessa perusterveydenhuollon vahvistamista, erikoissairaanhoidolta erikoistumista ja koko alalta kustannustehokasta, taloudellista ja tehokasta toimintaa, jonka pitäisi olla myös vaikuttavaa. Laitos- ja erikoissairaanhoitokeskeisyydestä on siirrytty avohuoltokeskeisyyteen, mutta resursseja ei ole vastaavasti suunnattu palveluiden tuottamiseen. Tutkimus- ja selvitystyön tulee painottua kansanterveyden tarpeisiin. Elinkeinorakenteen muutoksen myötä poistuneet työpaikat eivät tuota vastaavasti työpaikkoja hyvinvointipalveluihin, toisin kuin on ajateltu. Merkittävää olisi huomioida palvelustrategiat, tarvittavan henkilöstön osaaminen ja näistä seuraava vakanssien tarve. Toteutettavan koulutuksen painotuksia II-asteen perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen aloituspaikkojen osalta tulee tarkastella tässä viitekehyksessä. 1.2 Johtaminen Johtamisjärjestelmissä on tapahtunut ajattelumallin muutos. Johtamis- ja kehittämistyössä on painotettu organisaatioiden strategisia kyvykkyyksiä sekä siirrytty osin funktionaalisesta johtamisjärjestelmästä prosessipohjaisiin organisaatioihin ja toimintaprosessien ohjaukseen. Edelleen käydään keskustelua professioiden kyvykkyydestä johtaa, ilman, että tarvitaan johtamiskoulutus- Tehyn koulutuspoliittiset teesit
8 ta ja sen myötä syntyvää johtamisosaamista. Dynaaminen, osaamista ja taitoja vaativa strategiatyö edellyttää panoksia johtamistyöhön, vastuiden ja vallanjaon tarkastelua uudella tavalla sekä talousosaamista. Kaikkien näiden muutosten vaikutus on suuri lähiesimiehen työtehtävissä kuten myös jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen toimijan arjen työssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden johtaminen ja johtamisosaaminen. Hyvä johtaminen kehittää alaistaitoja, lisää henkilöstön työviihtyvyyttä ja työpaikkojen vetovoimaisuutta. 1.3 Arjen työ on vaativaa Terveysteknologia ja sähköisten tietojärjestelmien laaja sekä monipuolinen käyttöönotto on jo muuttanut työn sisällöllistä kuvaa ja osaamisvaatimuksia. Työmenetelmät kehittyvät, hoitolaitteet muuttuvat ja teknologiset välineet lisääntyvät. Valitettavan usein vaativa teknologia on tuotu työyhteisöihin ulkoisena prosessina, ilman, että sitä on integroitu arjen toiminnanohjaukseen ja työprosesseihin. Työssä pitää olla laajan perusosaamisen päälle rakentuvaa erityisosaamista, joka vastaa palvelu- ja henkilöstöstrategioiden tarpeisiin. Osaamisvaatimuksiin liittyy oman alan kehittymisen seuranta, näyttöön perustuvan toiminnan ja suositusten implementointi ja uusien menetelmien käyttöönotto. Osaamisen vahvistaminen on myös yksilötasolla tärkeä selviytymisen väline yhteiskunnan muutoksissa ja murroksessa. Työympäristöt ja työterveyteen liittyvät asiat ovat saaneet negatiivisia vivahteita; homesairaalat, väkivalta, biologiset riskitekijät, stressi ja mahdollisesti riittämätön miehitys. Potilaiden hoitojaksojen nopeat syklit vaikuttavat työn toteuttamiseen ja saattavat tehdä työstä pakkotahtista. Vuorotyö, ylipitkät työvuorot, monikielisyyden vaateet, jatkuva perehdyttämistoiminta, epätarkoituksenmukainen välillinen työ ja vaihtuva vuokratyöfirmoista tuleva henkilöstö, ovat vain esimerkkejä työyhteisöjä kuormittavista asioista. Työn mielekkyyteen merkittävästi vaikuttavat mm. työaika-autonomia, työergonomia, urakehitysmallit ja täydennyskoulutuksiin pääsy. 1.4 Työvoiman saatavuus Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanne on tilastollisen tarkastelun valossa erittäin hyvä, alalle koulutetaan riittävästi, mutta työpaikat eivät ole vetovoimaisia. Työvoiman ulkopuolella on sairaanhoitajia 6 % ja työllisinä muilla aloilla 8 %. Vastaavat luvut ovat lähihoitajien osalta 8 % ja 14 %. Tämä tarkoittaa, että yhteensä kymmeniä tuhansia alan koulutettuja ammattihenkilöitä on poissa sosiaali- ja terveysalan tehtävistä. Työyhteisöjen tulee kehittää vetovoimaisuuttaan ja rekrytointiosaamistaan. Hyvällä perehdytyksellä, työhönopastuksella, urakehitysmalleilla ja ammattihenkilön osaamista arvostavalla toiminnalla on suuri merkitys henkilöstön sitouttamisessa. Opetushallituksen tuottama ennakointitieto työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista, on pääsääntöisesti riittävää, mutta ei yksilöi riittävästi pienten erikoisalojen tarpeita. Työvoima jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja saat- 6 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
9 taa antaa signaalin jonkin yksittäisen ammattiryhmän riittämättömyydestä. Siitä huolimatta, hallitsematon oppisopimus- ja työvoimapoliittinen koulutus eivät ole aina lainkaan perusteltuja siinä laajuudessa kuin sitä toteutetaan. Rahoituksen monikanavaisuus johtaa opportunismiin ja osaoptimointiin. Siitä seuraavat negatiiviset vaikutukset näkyvät sitten työyhteisöissä ongelmina ja luottamuksen puutteena ammattihenkilöiden ammatilliseen osaamiseen. Osittain tutkintopainotteinen rahoitus vääristää ammattikorkeakouluopiskelijoiden läpipäästämistä. Se tuottaa paineita hyväksyä myös kyseenalaisia opintosuorituksia. Ongelma sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoissa on taas koulutuspainotteinen, laskentapäiviin perustuva rahoitus. Suomen työvoimatilannetta sosiaali- terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ei voida ratkaista pienten ulkomailta tuotettujen henkilöryhmien uudelleen kouluttamisella, jos valtakunnallinen näkemys tarvittavan työvoiman määrästä ja laadusta puuttuu. Rekrytointiprosessien tulee olla hallittuja, suunniteltuja, systemaattisia, lähtömaan koulutusjärjestelmän hyvin tuntevia ja eettisen rekrytoinnin sääntöjä kunnioittavaa. Myös maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen tulee olla hyvin ohjattua. Ennen opintojen alkamista tulee varmistua opiskelijan valmiuksista itseohjautuvuuteen ja koulutuksellisten valintojen tekemiseen. Eri kulttuureista johtuen kypsyys valintojen tekemiseen vaihtelee. Tämä edellyttää merkittävästi ohjauksen kehittämistä oppilaitoksissa. Henkilöstö tarvitsee kulttuureihin liittyvää koulutusta ja perehdyttämistä. Potilasturvallisuuden ja ammattiosaamisen varmistamiseksi maahanmuuttajilla tulee olla samat tasolliset vaatimukset koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen kuin muillakin sosiaali- ja terveysalan tutkintojen suorittajilla. Kielitaidon tulee olla tasolla P2 (EU). Työnantajien varmistama kielitaidon osaaminen ei ole riittävää ilman yhtenäistä valvontamenettelyä. 1.5 Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka ja siihen liittyvät strategiset suuntaviivat ovat ydin ammatillisen edunvalvonnan toteuttamiselle. Taloudellista edunvalvontaa on vaikea toteuttaa, jos ammatissa toimimisen lähtökohdat eivät ole asianmukaisia ja riittävän läpinäkyviä. Tehyssä on nähty hyvin keskeisenä yhteistyö yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa; yhteisen näkemyksen muodostamien koulutuspoliittisista suuntaviivoista, yhteinen vaikuttaminen ja työ asioiden eteenpäin saattamiseksi. Viranomaisyhteistyö - opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen sekä VALVIRA:n kanssa - toteutuu erilaisten tapaamisten, neuvottelujen, kuulemistilaisuuksien sekä työryhmätyöskentelyn muodossa. Opetushallinnon toimeenpanevan keskusviraston, Opetushallituksen kanssa tehtävässä yhteistyössä on huomattava, että alan asiantuntijavirkamiesten lisäksi pääjohtajan ja muiden päättävien virkamiesten kanssa käytävä tiivis vuoropuhelu on välttämätöntä alan koulutuksen kehittämiseksi entistä työelämälähtöisemmäksi. Tehyn koulutuspoliittiset teesit
10 2 TEHYN TEESIT 2.1 Koulutus- ja tutkintorakenne 1. Korkeakoulujen duaalimallin toimivuutta ja peräkkäiseen korkeakoulujärjestelmään siirtymistä tulee selvittää. Tehy tulee nostamaan asian keskusteluun osana yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. 2. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle ei tule lisätä tutkintoa ns. avustaviin tehtäviin. Keskusteluissa on esitetty kotiavustajan, hoiva-assistentin, sosiaaliavustajan tms. tutkinnon tarve. Uutta tutkintoa ei tämän kaltaisiin tehtäviin kuitenkaan tarvita, vaan tulee muistaa, että tutkintorakenteessa jo on matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusalalle sijoitettu kotityöpalvelujen ammattitutkinto, jonka ammattitaitovaatimuksissa on paljon erityisesti kotona asuvien henkilöiden avustamiseen liittyvää osaamista. 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarve sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla on olemassa ja osa näistä tutkinnoista on jo paikkansa vakiinnuttamassakin. Tutkintorakennetta kehitettäessä tulee varmistua siitä, että rakennepäätökseen sisällytetyt tutkinnot ovat todella työelämän osaamistarpeiden sekä kansanterveydellisten tarpeiden mukaisia. Samoin tulee pitää huolta siitä, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ei muodosteta väyliä terveydenhuollon ammatissa toimimiseen ohi terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön. 4. Tutkintorakenteen kehittämisen ja ajan tasalla pysymisen vuoksi on välttämätöntä seurata aktiivisesti eri tutkintoja suorittaneiden työllistymistä ja toimenkuvien kehittymistä. Näin voidaan reagoida työelämän muutoksiin, tarvittaessa lisätä, poistaa tai yhdistää tutkintoja. Vielä joustavammin voidaan tutkintorakenteeseen vaikuttaa tutkintoja sisällöllisesti uudistamalla, tarvittaessa esimerkiksi lisäämällä uusia tutkinnon osia rakenteessa jo oleviin tutkintoihin työelämän muuttuvien osaamistarpeiden perusteella. 5. Koulutus- ja tutkintorakenteen kehittäminen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalalla edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Sosiaalija terveysministeriön, opetusministeriön ja sen toimeenpanevan keskusviraston Opetushallituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön tehokas ja informatiivinen yhteistyö, jolla pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vastaamaan muuttuviin työelämän ja kansanterveyden tarpeisiin. Suunnitelmien ja tehtyjen päätösten tulee perustua luotettaviin, tilastollisiin tunnuslukuihin, määrälliseen sekä laadulliseen ennakointiin. 8 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
11 6. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen hajanaisuuden vuoksi on perusteltua selvittää mahdollisuudet uuden rahoitusmallin luomiseen. Ammatillisen koulutuksen, erityisesti aikuiskoulutuksen laadulliseen kehittämiseen voidaan vaikuttaa rahoitusmallilla, jossa opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoitukset yhdistyisivät. 2.2 Opiskelijat ja opiskelijavalinnat 1. Opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvät asiat tulee nostaa keskeisesti esille ja oikeusturvan toteutumista tulee seurata mm. soveltumattomuuden ratkaisemiseksi esitettyjen lainmuutosten ja niiden toimeenpanon yhteydessä. 2. Tasalaatuisen, laadukkaan opetuksen turvaaminen on opiskelijoiden perusoikeus. 3. Koulutuksen ja tutkintojen epätasalaatuisuuden valitusmenettelyille tulee luoda selkeä ohjeistus ja valitusväylä. Tehdystä valituksesta tulee antaa kirjallinen palaute valittajalle sekä tieto valituksen kohteena olevalle organisaatiolle. 4. Opiskelijavalinnoista tulee säätää valtakunnallisesti ottaen huomioon sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet. 5. Opiskelijavalintoihin liittyen tulee ottaa käyttöön valtakunnalliset seuranta- ja menettelytavat, joita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Pääsykokeiden yhteismitallisuus tulee taata. 6. Työelämän ja työvoimatilanteen muutoksia tulee seurata aktiivisesti ja ne tulee ottaa huomioon opiskelijavalinnoissa yleensä sekä koulutusohjelmien / osaamisalojen valinnoissa. 7. Olemassa olevien koulutusohjelmien / osaamisalojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja erikoistumisopintojen koulutustarvetta tulee selvittää yhdessä työelämän edustajien kanssa. 8. Opiskelijavalinnoissa tulee ottaa huomioon erityisvaatimukset, jotka potilaiden mahdollinen vajaavaltaisuus sekä oikeuspsykiatrinen ja tahdosta riippumaton hoitotyö asettavat. 9. Opiskelijoiden iän vaikutukset tulee ottaa huomioon tietyissä koulutusohjelmavalinnoissa; ensihoidon koulutusohjelmassa tulee ratkaista ajokorttiin liittyvät kysymykset ja mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman osalta tulee selvittää alaikäisten opiskelijoiden osallistumisen tarkoituksenmukaisuus. Tehyn koulutuspoliittiset teesit
12 2.3 Opetushenkilöstö Opettajien työelämäosaamisen tasoa tulee nostaa. Opettajien tulisi toimia, työ- tai virkasuhteen edut säilyttäen, säännöllisesti perusammatissa 5 vuoden välein 6 kuukautta kerrallaan. Tämä mahdollistuisi perustamalla yhteisiä toimia koulutus- ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kesken. 1. Kliinisten opetusvirkojen kokemuksia tulee analysoida ja tehdä esityksiä niiden perustamisesta, jos tulokset ovat olleet kannustavia. 2. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja pedagogiset opinnot eivät tuota riittävää tieteellistä ja laajaa osaamista opetustyöhön. Sosiaali- ja terveysalalla opettajien pätevyytenä tulee jatkossakin olla tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaali- terveysalan opettajakoulutuksen turvaaminen yliopistoissa on yhteinen vaikuttamistehtävä. 3. Perusopetuksen arvostamisen lisäämiseksi korkeakouluissa tulee vaikuttaa. Perusopetuksen panokset ovat niitä tekoja, joiden vaikutus näkyy välittömästi terveydenhuollon ammattilaisen toiminnassa ja työpaikoilla. Tehtävä on erittäin arvokas ja on valitettavaa, että väitelleitä opettajia on hyvin vähän perusopetuksessa. 4. Oppilaitosten henkilöstön tulee kantaa eettinen vastuu hoitotyön laadusta, potilasturvallisuudesta sekä opiskelijasta ja tarvittaessa tämän ohjaamisesta soveltuvuutta vastaaviin opintoihin. 5. Opettajien kulttuuri- ja maahanmuuttajatietoutta tulee lisätä siten, että kaikilla opettajilla on varmistettu osaamisen taso. 2.4 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1. Toimitaan edelleen aktiivisesti ja aloitteellisesti tutkintorakenteen kehittämiseksi siten, että sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalalle lisätään työelämän vaatimusten sekä kansanterveyden tarpeiden mukaisesti uusia perustutkintoja. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, rinnalle tulee lisätä ammatillisen perustutkinnon tasoiset tutkinnot ensihoidon, suun terveydenhoidon, lastenhoitoalan sekä mielenterveystyön tehtäviin. Keskeistä näissä tutkinnoissa on työelämän työtehtävien edellyttämän riittävän alakohtaisen osaamisen saavuttaminen. 2. Tutkinnon yleissivistävä osa voi olla omana moduulina, jonka opiskelija voi suorittaa ennen opintojen aloittamista, opintojen aikana tai tutkinnon jälkeisenä lisä- ja täydennyskoulutuksena. Näin voidaan varmistaa kaikille halukkaille elämäntilanteeseen sopiva valinnaisuus ja samalla varmistaa jatko-opintokelpoisuus. 10 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
13 3. Opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet tulee tarkistaa neljän (4) vuoden välein ottaen huomioon työelämän muuttuvat ammattitaitovaatimukset ja kansanterveyden tarpeet. Opetussuunnitelmien ja näyttötutkinnon perusteita tarkistavissa ja uudistavissa työryhmissä tulee käyttää Tehyn ja sen jäsenjärjestöjen asiantuntemusta. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien määrittely ja kirjoittaminen tulee tehdä sosiaali- ja terveysalan ammatillisella, mutta selkeällä kielellä opiskelijoille sekä arvioijille ymmärrettävällä tavalla. 4. Tutkinnon tieto-, taito- ja arvopohja tulee selkeästi määritellä tieteelliseen tutkimukseen, luotettavaan terveydenhuollon kokemukseen ja terveydenhuollon eettisiin arvoihin perustuvaksi. 5. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolle tulee laatia valtakunnalliset, yhtenevät laadulliset mittarit. Valtakunnallisen arviointineuvoston seuranta- ja ohjauskäyntejä tulee suorittaa koulutusta järjestävissä organisaatioissa säännöllisesti ja arviointiryhmän kokoonpanossa tulee huolehtia siitä, että työelämän ja opiskelijoiden edustajuus on mukana koko prosessin ajan. Oppisopimus-, työvoimapoliittisen ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen arviointiin ja valvontaa tulee suunnata riittävästi resursseja. 6. Sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon tulee sisällyttää ammattitaidon arvioinnin valtakunnallisesti aukoton laadunvarmistusjärjestelmä, sillä opetussuunnitelman perusteet ja ammattiosaamisen näytöt eivät sinällään takaa osaamista ammatillisessa peruskoulutuksessa eivätkä näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat aina toteudu käytännössä. Arvioinnista vastaaville kolmikannan edustajille tulee painottaa ja vastuuttaa osaamisen tason hyväksymisen merkitys. Potilasturvallisuuden kannalta keskeisiin ammattitaidon osa-alueisiin tulee laatia valtakunnallisesti yhtenevät, osaamisen tason varmistavat arviointimenettelyt. 7. Tutkintoihin johtavaa ja valmistavaa koulutusta tulee järjestää vain alueilla, joilla on infrastruktuuri niiden laadukkaalle toteuttamiselle ja vain koulutusorganisaatioissa, joissa on riittävät ja oikeanlaiset laadulliset sekä määrälliset resurssit koulutuksen toteuttamiselle. 8. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisiin näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen laadulliseen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tutkintoihin valmistavan koulutuksen tulee tapahtua organisaatioissa, jotka toimivat opetushallinnon valvonnan alaisina. 9. Ammattitaitoa arvioiville henkilöille tulee järjestää systemaattinen, pakollinen koulutus ja perehdytys ammattiosaamisen näyttöihin sekä näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksiin. Tehyn koulutuspoliittiset teesit
14 2.5 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 1. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon tulee arvioida ja tehdä aloitteita tutkintojen aseman täsmentämiseksi. 2. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen asemoinnista suhteessa ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammattikorkeakoulututkintoihin tulee tiedottaa nykyistä tehokkaammin. 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tuottamaa jatko-opintokelpoisuutta tulee täsmentää suhteessa muiden tutkintojen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen. 4. Tutkintorakenteeseen lisättävien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tulee ehdottomasti vastata työelämän todellisiin osaamistarpeisiin. 5. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tulee aidosti rakentua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon päälle (niillä opintoaloilla, joilla perustutkinnon voidaan katsoa tuottavan alan perusosaamisen), ei vain vastaaviin tietoihin ja työkokemukseen. Hakukelpoisuutta täyttämättömien ottaminen opiskelemaan on ristiriidassa nimikesuojan, ammattihenkilöiden laillisen aseman ja potilaan oikeuksien kanssa. 6. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ei saa muodostua rinnakkaista väylää terveydenhuollon ammatissa toimimiseen ohi ammattihenkilö- ja potilasoikeuslainsäädännön ja ammattivalvonnan. 7. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee selvästi erottua muusta lisä- ja täydennyskoulutuksesta. 8. Tutkintojen perusteita laativissa, tarkistavissa ja uudistavissa työryhmissä tulee käyttää Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen asiantuntemusta. 9. Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen jäsenyys keskeisissä tutkintotoimikunnissa tulee varmistaa. 10. Yhteisten vuosittaisten kokouksien järjestämistä tutkintotoimikuntien tehyläisille jäsenille tulee kehittää ja käyttää tätä foorumia myös tutkintojen keskinäisistä suhteista tiedottamiseen. 11. Tutkintojen järjestämissopimuksia näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjien kanssa tulee valvoa nykyistä tehokkaammin. 12 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
15 2.6 Ammattikorkeakoulututkinnot 1. Tehyläiset ammattikorkeakoulututkinnot kuuluvat pääosin ammattihenkilölain mukaisesti laillistettujen ammattien joukkoon. Tämä asettaa merkittäviä vaatimuksia tutkinnon sisällölliselle vertailtavuudelle valtakunnallisesti. Tämä edellyttää, että laillistamisen perusteena olevat vähimmäisoppimäärien sisällöt ja laajuudet ovat yhteneviä. VAL- VIRA laillistavana viranomaistahona ei arvioi ammattikorkeakoulujen tutkintotodistusten perustana olevaa opetussuunnitelmaa ja siitä syntynyttä osaamista valtakunnallisesti. OPM-julkaisu 24/2006 Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon olisi pitänyt olla velvoittava ja ohjaava asiakirja sekä peruste opetussuunnitelmien vähimmäistuntimääriksi sekä sen pohjalta tehdyt tutkinnot laillistamiseen oikeuttavia. Valtakunnallisesti tulee olla menetelmä opetussuunnitelmien yhtenäistämiseen ja siihen liittyvään osaamisen varmistamiseen. Ammattikorkeakoulujen tulee luoda menetelmiä, joilla selvitetään toimintaympäristöjen muutoksia sekä kartoitetaan työelämän vaatimukset. Ammattiryhmä ja koulutusohjelmakohtaisesti tulee olla selkeät kriteerit ammattitaitoa edistävän harjoittelun sisällölle ja osoitetulle osaamiselle valtakunnallisesti. Opetussuunnitelmien muutosprosessi ja arviointi tulee tapahtua neljän (4) vuoden välein. 2. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE, käynnisti ECTS pohjaiset ydinosaamiskuvaukset vuonna Tarkoitus oli ohjata opetussuunnitelmien tekoa valtakunnallisesti yhteneviksi. ECTS-kuvaukset tuotettiin ammattikorkeakoulujen toimesta, keräämättä systemaattisesti tietoa muuttuvan työelämän tarpeista. ECTS-kuvausten päivittäminen, työelämän tarpeiden selvittäminen ja kuvausten päivitystä ei ole määritelty. Tehyn näkemysten mukaan opetussuunnitelmien uudistus lähtee yksittäisten ammattikorkeakoulujen ja siellä olevien opettajien tarpeista ilman työelämän reflektiota. ECTSkuvausten arvioinnille tulee olla selkeä ajallinen tarkastelusykli, jossa merkittävinä osallistujina ovat työelämän edustajat. ECTS- kuvausten ohjaavuuden velvoittavuutta ei ole määritelty. Kuvausten merkitys tulee määritellä. 3. Koulutusammattien ja tuotettavien tutkintojen aloituspaikkamäärien seuranta on keskeinen haaste. Olemassa olevat ennakointitietojen keräysmenetelmät eivät anna riittävän yksityiskohtaista tietoa määrällisesti pienten ja erikoistuneiden alojen tarpeista, kuten röntgenhoitajat, suuhygienistit, bioanalyytikot ja kätilöt. Ennakkotietojen yksilöinti mahdollistuu sairaanhoitopiirien keräämällä alueensa henkilöstötarpeen kartoituksilla. Ammattiryhmäkohtaisten professionaalisten organisaatioiden tulee olla mukana ennakoivasti arvioimassa henkilöstötarpeen ennakointikartoituksen tuloksia. 4. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointien ammattikorkeakouluissa tulee olla säännöllisiä ja painoalueina tulee olla valtakunnalliset alakohtaiset tai tutkintokohtaiset arvioinnit. Arviointiryhmässä tulee olla mukana työelämän edustajat koko prosessin ajan. Auditointien raportit on saatavilla korkeakoulujen arviointineuvoston verkkosivuilla ja niitä tulee käsitellä myös Tehy-lehdessä ja verkkosivuilla. Tehyn koulutuspoliittiset teesit
16 5. Onko koulutuksen rakenteessa duaalimalli aikansa elänyt? Pitäisikö siirtyä peräkkäiseen korkeakoulumalliin, jolloin kandidaatin tutkinto olisi ammatin perustutkinto ja opintojen korvaavuuden ja hyväksiluvut eivät olisi ongelma. Tämä muutos nopeuttaisi ylipitkiä koulutusputkia ja mahdollistaisi elinikäisen oppimisen paremmin sekä tukisi urasuunnittelua. Selvitetään liittokokouskauden aikana mahdollisuuksia vaikuttaa ja muuttaa korkean asteen koulutus peräkkäiseksi korkeakoulujärjestelmäksi. 6. Korkeakoulujen autonomisuus on kaventanut työelämän edustajien mahdollisuuksia saada muutostarpeita riittävällä tasolla esiin koulutuksen järjestäjille. Muutosesityksiä tehdään runsaasti, mutta niiden huomioonottaminen on heikkoa. Tulee kehittää valtakunnallisesti läpinäkyviä menetelmiä ja keinoja työelämän tarpeiden selvittämiseksi esimerkiksi neljän vuoden välein. 7. Opettajien työelämän tuntemus heikkenee, kun ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjaukseen varattua tuntimäärää vähennetään. Opettajilla tulee olla pakolliset työelämän jaksot, jotka ovat sidottuna ammatissa toimimisen kelpoisuuteen ja ammattitaidon osaamisen osoittamiseen. Työelämän edustajille tulee taata aktiivinen vaikuttaminen koulutusohjelmien sisältöjen suuntaamiseen ja seurantaan. 8. Ammattikorkeakoulujen opetuksen ydintehtävä kärsii tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksella. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kirjattu lainsäädäntöön ja se on opetusministeriön yksi tuloksellisuuden seurantakriteeri ja siksi se johtaa resurssien vähenemiseen opetuksessa. Opetustyölle tulee antaa arvostusta ja myös opetukseen tarvitaan paras asiantuntemus sekä kliinisen työn osaaminen. 9. Tehtyjen opinnäytetöiden tuottamaa tietoa ei hyödynnetä riittävästi, eikä valtakunnallista koordinointia eikä yhteistä tietokantaa ole, joka mahdollistaisi hyödynnettävyyden. Opinnäytetöiden hyödyntämistä tulee ehdottomasti kehittää valtakunnallisesti. 10. Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen tulee tehdä läpinäkyväksi. Huolimatta opetusministeriön ohjaavista asiakirjoista ja velvoittavista määräyksistä, käytännön tasolla ei ole toimintaa vielä implementoitu. Tehy tulee tekemään seurantaselvityksen hyväksiluvuista ja korvaavuuksista. 11. Työvoimapoliittisen- ja filiaalikoulutusten laadun varmistaminen, opettajien kelpoisuus ja valmistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen taso tulee varmistaa. Koulutus tulee järjestää vain sellaisilla paikkakunnilla, jossa on infrastruktuuri toteutukselle ja osaavat opettajat. Työelämän muutosten ja työvoimatilanteen huomioimisen koulutusohjelmissa ja sisäänotoissa tulee olla osa normaalia ennakointia. 14 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
17 2.7 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen 1. Harjoittelun suorittaminen tai tutkintotilaisuuksien antaminen omalla työpaikalla tulee mahdollistaa vain osittain. 2. Harjoittelun ohjaajilla tulee olla koulutus. Jos ohjaajalla ei ole koulutusta, niin hänellä ei tule olla ohjausvastuuta. Harjoittelupaikkoja tulee informoida ohjaajakoulutuksen tarpeellisuudesta aina ennen harjoittelujaksojen alkua. 3. Ammattitaitoa edistävään harjoitteluun tulee luoda ammattikorkeakouluissa vähimmäissisällöt ja painotukset. 4. Koulutusorganisaatioiden tulee varmistaa riittävästi näyttötutkintojen arvioijia ja heille riittävästi koulutusta, sekä työaikaa ammattitaidon arviointiin ja siihen liittyviin valmistelu- ja kirjaamistehtäviin. Tutkinnon suorittajan valmistuminen ei saa siirtyä siitä syystä, ettei koulutettua ja tehtävään perehdytettyä arvioijaa ole. Yhtä lailla vastuullisesti tulee järjestää ammattiosaamisen näyttöjen arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. 5. Näyttötutkintojen arvioinnissa, hyväksyttävissä suorituksissa on ollut ristiriitoja työelämän ja oppilaitosten kesken. Epäselvät tapaukset tulee saattaa systemaattisesti ao. tutkintotoimikunnan tietoon, jolla on ohjaava sekä tutkintojen järjestämistä valvova tehtävä. 6. Tehyläisten tulee edistää alueellisesti ja paikallisesti opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa työssäoppiminen tai ammattitaitoa edistävä harjoittelu työsuhteessa. 2.8 Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1. Liittokokouskauden aikana tulee selvittää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta maisteri-nimikkeen käyttöönottamista. 2. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yhteismitallisuus, laajuus sekä opiskelijoiden työn kuormittavuus tulee saattaa valtakunnallisesti yhteismitalliseksi. Selvitetään onko asiaa tarkasteltu valtakunnallisesti joko kokonaistutkimuksella tai otoksella sosiaali- ja terveysalalla. Tehy tulee toimimaan aloitteellisesti tarvittavien selvitysten ja tutkimusten käynnistämiseksi. 3. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämävastaavuus tulee varmistaa. Aina ei laaja-alaisuus voi olla pätevä peruste, vaan myös uusille työelämän muutoksista nouseville, uudenlaisille tarpeille tulisi saada tilaa. Sisällöllisesti tulee huomioida kliinisen osaami- Tehyn koulutuspoliittiset teesit
18 sen suuntautuminen ja työelämän edellyttämä erikoistuminen. Valintoja tulee tehdä laaja-alaisen tai moniammatillisten opintojen välillä ja toistaiseksi osaamisen syventäminen kärsii laaja-alaisuuden kustannuksella. 4. Työelämän edustajilla tulee olla vaikuttamisväylät koulutustarjontaan, jota voidaan monipuolisemmin toteuttaa ammattikorkeakoulujen verkostoitumisella ja silloin lisäarvona tulee myös opetushenkilöstön osaaminen ja oppijan osaamisen syventyminen Ylemmät tiedekorkeakoulututkinnot 1. Yliopistojen opiskelijavalinta on hakijaa epätasa-arvoisesti kohtelevaa. Hoitotiedettä opiskelemaan otetaan opistoasteen (ei kaikissa yliopistoissa), vanhamuotoisen erikoistumiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Eri koulutusten kohdalla aikaisemmista opinnoista korvaavuudet lasketaan eri tavalla. Tällä on suuri merkitys opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen valtakunnallisesti. 2. Tehy vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että Helsingin yliopistoon saadaan takaisin terveystieteiden opetus. 3. Tehdään esitys Korkeakoulujen arviointineuvostolle hoitotieteiden laitosten arvioinnista. Koulutuksen laadunhallintaan tarvitaan kehittyneitä laatumittareita ja laadunarviointia sekä arvioinnin läpinäkyvyyttä. 4. Onko duaalimalli tullut tiensä päähän? Tuleeko olla vain yksi korkeakouluväylä tiedekorkeakoulu. Kansantaloudellisesti tällä valinnalla olisi merkittävä vaikutus opiskeluaikojen lyhenemiseen ja opiskelijoiden uravalintoihin. 5. Yliopistoissa opinnäytteinä tehtyjen tutkimusten hyödyntäminen on heikkoa ilman yhteistä tietokantaa. Akateemisen koulutuksen yhtenä keskeisenä asiana tulisi olla immateriaalin pääoman johtaminen ja sen tulosten hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työtoiminnassa. 6. Kliinisten tutkintojen tuottaminen on haaste yliopistoille. Tätä eivät kansainväliset mallitkaan ole riittävästi aktivoineet. 7. Työelämän edustajien konsultoiva rooli yliopistoissa olisi merkittävää uudistettaessa opetussuunnitelmia rohkeasti tulevaisuutta ennakoiden ja vanhaa karsien. 16 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
19 2.9 Aikuiskoulutus 1. Näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee toimia Opetushallituksen valvonnassa ja ohjauksessa. 2. Tutkintoihin valmistavaa koulutusta tulee järjestää vain alueilla, joilla on infrastruktuuri niiden laadukkaalle toteuttamiselle ja vain koulutusorganisaatioissa, joissa on riittävät ja oikeanlaiset laadulliset sekä määrälliset resurssit koulutuksen toteuttamiselle. 3. Työelämän ja työvoimatilanteen sekä kansanterveydellisiä muutoksia tulee seurata aktiivisesti ja ne tulee ottaa huomioon tutkintojen suorittamismäärissä sekä tutkintojen sisällä tehtävissä valinnoissa. 4. Aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan seurantaa AHOT periaatteiden mukaisesti. 5. Tutkintosuoritusten arviointia ja tutkinnon suorittajien henkilökohtaista ohjausta tulee tehostaa, jotta mahdollinen alalle soveltumattomuus voidaan varhaisessa vaiheessa tunnistaa ja tutkinnon suorittaminen keskeyttää. 6. Tutkintotoimikuntatyöhön tulee varata riittävät resurssit, työ tulee mitoittaa henkilötyövuosina ja toimintaan tulee varata huomattavasti nykyistä enemmän varoja. 7. Oppisopimustyyppisen rahoitusjärjestelmän tulo korkeakoulutetuille mahdollistaa lisäja täydennyskoulutuksen kohtuullisella taloudellisella panoksella. Tämän koulutusmuodon rahoitus edellyttää työelämälähtöistä sisällön suunnittelua. Ensimmäiset pilottikoulutukset ovat käynnistyneet syksyllä 2009 ja jatkossa tähän tulee liittää tutkimuksellista seurantaa. 8. Työelämän edustajien, ammattikuntien aktiivinen vaikuttaminen ja koulutusten sisältöjen seuranta tulee mahdollistaa Lisä- ja täydennyskoulutus 1. Oppisopimustyyppinen rahoitus on erityisen positiivinen asia, koska opiskelun voi tehdä työn ohessa ja koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työelämäkumppanin saadakseen rahoituksen. Tämä on keino varmistaa, että toteutettava koulutus on monipuolista kliinistä osaamista syventävää ja osaamista laajentavaa. Esimerkiksi; työnjakomallit - tehtäväkuvien laajentaminen tehtäväsiirrot muutoksiin tämä olisi hyvä tapa tuottaa työnantajakohtaista räätälöityä ja tarvittavaa koulutusta. Koulutukset tukevat myös Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen tuottaman erityispätevyysjärjestelmän saavuttamista koulutusosion osalta ja valvoa niiden kestona vähintään yksi työpäivä. Näin toteutettuna koulutus oli- Tehyn koulutuspoliittiset teesit
20 si työorganisaatioiden strategisia painoalueita tukevaa ja mahdollistaa erityisesti pienten ammattiryhmien kliinisen opiskelun syventämistä. 2. Lakisääteisen täydennyskoulutuksen valvonta puuttuu, sitä ei seurata viranomais-tahojen toimesta. Tähän tulee saada riittävät seurantajärjestelmät. Numeerinen koulutuspäivien seuranta ei ole riittävää vaan kansallisia laatu- ja vaikuttavuusmittareita tulee kehittää lisä- ja täydennyskoulutukselle. 3. Osaamisen tunnistamiseen sekä ammattitaidon ylläpitämisen varmistamiseen tulee kehittää menetelmiä, joiden pohjalta suunnataan ammatissa toimiville oikeanlaista lisäja täydennyskoulutusta. Kehitettyjen menetelmien avulla todennettu osaaminen antaa oikeuden toimia jatkossakin terveydenhuollon ammattihenkilön työtehtävissä. 18 Tehyn koulutuspoliittiset teesit
TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ
TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Marja-Kaarina Koskinen Tutkimuspäällikkö 2013 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME ON JATKUVASSA MUUTOKSESSA Terveys- ja sosiaalipolitiikka Työvoimapolitiikka
LisätiedotTiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään
TEHYN JULKAISUSARJA 3 13 F MUUT Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään Tehyläistä koulutuspolitiikkaa 2013 2017 Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström TEHYN JULKAISUSARJA F: 3/13
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotTehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä
Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä 26.3.2018 26.3.2018 Juha Kurtti / Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen 1 Miksi koulutuspolitiikka on Tehylle tärkeää?
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON
LisätiedotAmmatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotAOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90
AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotOsaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014
Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan
LisätiedotAsia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi
Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ESITYS 8312 29.11.2012 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia
LisätiedotOKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus
Tutkintojen perusteiden valmistelu ja kokeiluohjelma koulutuskokeiluja varten SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN SEKÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAN KOHDISTUVIEN PERUSTUTKINTOJEN KOULUTUSKOKEILUT VUOSINA 2014 2018
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotElinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot
Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotTerveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta
Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto
LisätiedotTUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA
TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotKehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus
Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa
ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset
Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos
LisätiedotNäyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita
Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen
LisätiedotMikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotAmmatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014
Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X
LisätiedotAjankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen
Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotPaula Kukkonen 19.4.2012
Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen
Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä
LisätiedotTutkinnon muodostuminen
Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta
LisätiedotNäkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014
Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?
LisätiedotOsaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala
Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ASIAKASLÄHTÖINEN NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA
LisätiedotLaadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.
Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon
LisätiedotTyöpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa
Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotMaahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa
Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotNäyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti
TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotTEHYN NÄKEMYKSIÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISLINJAUKSISTA (TUTKE2)
LAUSUNTO 10.4.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/122/040/2011, kutsu kuulemistilaisuuteen TEHYN NÄKEMYKSIÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISLINJAUKSISTA (TUTKE2) Opetus-
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011
KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotTekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli
Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
Lisätiedot