1 10 F MUUT JULKAISUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 10 F MUUT JULKAISUT"

Transkriptio

1 TEHYN JULKAISUSARJA 1 10 F MUUT JULKAISUT Tehyn koulutuspoliittiset teesit Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström

2 Sisällysluettelo 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö Ohjausjärjestelmät ja palveluiden tuottaminen Johtaminen Arjen työ on vaativaa Työvoiman saatavuus Koulutuspolitiikka 7 2 Tehyn teesit Koulutus- ja tutkintorakenne Opiskelijat ja opiskelijavalinnat Opetushenkilöstö Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät tiedekorkeakoulututkinnot Aikuiskoulutus Lisä- ja täydennyskoulutus 17 3 Strategian ydinkohdat 19

3 TEHYN JULKAISUSARJA F: 1/10 Tehyn koulutuspoliittiset teesit Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström Tehy ry

4 Marja-Kaarina Koskinen Soila Nordström Tehyn koulutuspoliittiset teesit Tehyn julkaisusarja F: 1/2010 Tehy ry ISBN Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki 2010

5 LUKIJALLE Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden edunvalvontajärjestö. Kaiken edunvalvontatyön lähtökohtana on jäsen, jolla on viranomaisten ja työelämän vaatimukset täyttävä ammatillinen koulutus joko perustutkintotasolla tai korkeakoulussa. Koulutus nousee näin ollen lähtökohdaksi edunvalvontatoiminnassa. Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden työntekijöiden ammattitaitoon sekä osaamiseen, ja toisaalta työssä olevan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja tietoperustasta huolehtimiseen vaikuttamalla rakenteisiin ja sisältöihin koulutuspolitiikassa. Tehy edustaa työelämän ääntä jäsenistönsä valtuuttamana, koulutetun ammattihenkilön osaamisen ja kokemuksen kautta. Oleellinen osa Tehyssä olevaa asiantuntijuutta ovat yhteistyöjäsenjärjestöt. Laajan koulutuspoliittisen asiakirjan tuottaminen ei olisi ollut mahdollista ilman näitä tärkeitä ja keskeisiä kumppaneita ja heidän erityistä osaamistaan. Kiitokset tästä yhteistyöstä ja asiantuntijapanoksesta Suomen Bioanalyytikkoliitolle, Suomen Ensihoitoalan Liitolle, Suomen Fysioterapeuteille, Suomen Kätilöliitolle, Suomen Lastenhoitoalan Liitolle, Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitolle, Suomen Röntgenhoitajaliitolle, Suomen sairaanhoitajaliitolle ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitolle. Työssä on ollut mukana myös Suomen Lähihoitajat ry. Tehyn sanonta - Yhdessä olemme enemmän on jälleen osoittautunut todeksi. Tämän asiakirjan tarkoitus on kertoa laajasti omalle jäsenistölle, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille niistä koulutuspolitiikkaan liittyvistä tavoitteista joita tulemme edistämään seuraavan neljän vuoden aikana. Jotkut asiathan eivät tässä aikaperiodissa, joka on Tehyn liittokokouskausi, tule valmiiksi, mutta ainakin joka sektorilta työ on aloitettu ja toteutuksen askelmerkit suunniteltu. Marja-Kaarina Koskinen Tutkimuspäällikkö Soila Nordström Koulutuspoliittinen asiamies 3

6 4 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

7 1 SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muutos ei tule, jos odotamme jotain muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa. Me olemme niitä, joita olemme odottaneet. Me olemme muutos, jota etsimme. (Barack Obama) 1.1 Ohjausjärjestelmät ja palveluiden tuottaminen Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana merkittäviä. Ohjausjärjestelmien ja palveluiden tuottaminen on edelleen muutoksessa ja jatkuvat PARAS-hankkeen myötä. Väestö vanhenee ja palveluiden tarve lisääntyy. Palveluiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, joka voivat johtaa yhteiskunnassa epätasa-arvoiseen palvelutuotantoon asiakkaan näkökulmasta. Palveluiden käyttäjät edellyttävät myös palveluiden laadukkuudelta paljon; oikea-aikaista, nopeata, kustannustehokasta, turvallista ja ihmistä arvostavaa toimintaa. Asiakkaan asemaa tulee vahvistaa ja mahdollistaa hallittu valinnanvapaus palveluihin hakeuduttaessa. Ennakoivan ja terveyttä edistävän sosiaali- ja terveyspolitiikan tulee olla näkyvää ja myös yksilöitä velvoittavaa. Ohjausjärjestelmät painottavat palveluiden tuottamisessa perusterveydenhuollon vahvistamista, erikoissairaanhoidolta erikoistumista ja koko alalta kustannustehokasta, taloudellista ja tehokasta toimintaa, jonka pitäisi olla myös vaikuttavaa. Laitos- ja erikoissairaanhoitokeskeisyydestä on siirrytty avohuoltokeskeisyyteen, mutta resursseja ei ole vastaavasti suunnattu palveluiden tuottamiseen. Tutkimus- ja selvitystyön tulee painottua kansanterveyden tarpeisiin. Elinkeinorakenteen muutoksen myötä poistuneet työpaikat eivät tuota vastaavasti työpaikkoja hyvinvointipalveluihin, toisin kuin on ajateltu. Merkittävää olisi huomioida palvelustrategiat, tarvittavan henkilöstön osaaminen ja näistä seuraava vakanssien tarve. Toteutettavan koulutuksen painotuksia II-asteen perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen aloituspaikkojen osalta tulee tarkastella tässä viitekehyksessä. 1.2 Johtaminen Johtamisjärjestelmissä on tapahtunut ajattelumallin muutos. Johtamis- ja kehittämistyössä on painotettu organisaatioiden strategisia kyvykkyyksiä sekä siirrytty osin funktionaalisesta johtamisjärjestelmästä prosessipohjaisiin organisaatioihin ja toimintaprosessien ohjaukseen. Edelleen käydään keskustelua professioiden kyvykkyydestä johtaa, ilman, että tarvitaan johtamiskoulutus- Tehyn koulutuspoliittiset teesit

8 ta ja sen myötä syntyvää johtamisosaamista. Dynaaminen, osaamista ja taitoja vaativa strategiatyö edellyttää panoksia johtamistyöhön, vastuiden ja vallanjaon tarkastelua uudella tavalla sekä talousosaamista. Kaikkien näiden muutosten vaikutus on suuri lähiesimiehen työtehtävissä kuten myös jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen toimijan arjen työssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden johtaminen ja johtamisosaaminen. Hyvä johtaminen kehittää alaistaitoja, lisää henkilöstön työviihtyvyyttä ja työpaikkojen vetovoimaisuutta. 1.3 Arjen työ on vaativaa Terveysteknologia ja sähköisten tietojärjestelmien laaja sekä monipuolinen käyttöönotto on jo muuttanut työn sisällöllistä kuvaa ja osaamisvaatimuksia. Työmenetelmät kehittyvät, hoitolaitteet muuttuvat ja teknologiset välineet lisääntyvät. Valitettavan usein vaativa teknologia on tuotu työyhteisöihin ulkoisena prosessina, ilman, että sitä on integroitu arjen toiminnanohjaukseen ja työprosesseihin. Työssä pitää olla laajan perusosaamisen päälle rakentuvaa erityisosaamista, joka vastaa palvelu- ja henkilöstöstrategioiden tarpeisiin. Osaamisvaatimuksiin liittyy oman alan kehittymisen seuranta, näyttöön perustuvan toiminnan ja suositusten implementointi ja uusien menetelmien käyttöönotto. Osaamisen vahvistaminen on myös yksilötasolla tärkeä selviytymisen väline yhteiskunnan muutoksissa ja murroksessa. Työympäristöt ja työterveyteen liittyvät asiat ovat saaneet negatiivisia vivahteita; homesairaalat, väkivalta, biologiset riskitekijät, stressi ja mahdollisesti riittämätön miehitys. Potilaiden hoitojaksojen nopeat syklit vaikuttavat työn toteuttamiseen ja saattavat tehdä työstä pakkotahtista. Vuorotyö, ylipitkät työvuorot, monikielisyyden vaateet, jatkuva perehdyttämistoiminta, epätarkoituksenmukainen välillinen työ ja vaihtuva vuokratyöfirmoista tuleva henkilöstö, ovat vain esimerkkejä työyhteisöjä kuormittavista asioista. Työn mielekkyyteen merkittävästi vaikuttavat mm. työaika-autonomia, työergonomia, urakehitysmallit ja täydennyskoulutuksiin pääsy. 1.4 Työvoiman saatavuus Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanne on tilastollisen tarkastelun valossa erittäin hyvä, alalle koulutetaan riittävästi, mutta työpaikat eivät ole vetovoimaisia. Työvoiman ulkopuolella on sairaanhoitajia 6 % ja työllisinä muilla aloilla 8 %. Vastaavat luvut ovat lähihoitajien osalta 8 % ja 14 %. Tämä tarkoittaa, että yhteensä kymmeniä tuhansia alan koulutettuja ammattihenkilöitä on poissa sosiaali- ja terveysalan tehtävistä. Työyhteisöjen tulee kehittää vetovoimaisuuttaan ja rekrytointiosaamistaan. Hyvällä perehdytyksellä, työhönopastuksella, urakehitysmalleilla ja ammattihenkilön osaamista arvostavalla toiminnalla on suuri merkitys henkilöstön sitouttamisessa. Opetushallituksen tuottama ennakointitieto työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista, on pääsääntöisesti riittävää, mutta ei yksilöi riittävästi pienten erikoisalojen tarpeita. Työvoima jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja saat- 6 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

9 taa antaa signaalin jonkin yksittäisen ammattiryhmän riittämättömyydestä. Siitä huolimatta, hallitsematon oppisopimus- ja työvoimapoliittinen koulutus eivät ole aina lainkaan perusteltuja siinä laajuudessa kuin sitä toteutetaan. Rahoituksen monikanavaisuus johtaa opportunismiin ja osaoptimointiin. Siitä seuraavat negatiiviset vaikutukset näkyvät sitten työyhteisöissä ongelmina ja luottamuksen puutteena ammattihenkilöiden ammatilliseen osaamiseen. Osittain tutkintopainotteinen rahoitus vääristää ammattikorkeakouluopiskelijoiden läpipäästämistä. Se tuottaa paineita hyväksyä myös kyseenalaisia opintosuorituksia. Ongelma sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoissa on taas koulutuspainotteinen, laskentapäiviin perustuva rahoitus. Suomen työvoimatilannetta sosiaali- terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ei voida ratkaista pienten ulkomailta tuotettujen henkilöryhmien uudelleen kouluttamisella, jos valtakunnallinen näkemys tarvittavan työvoiman määrästä ja laadusta puuttuu. Rekrytointiprosessien tulee olla hallittuja, suunniteltuja, systemaattisia, lähtömaan koulutusjärjestelmän hyvin tuntevia ja eettisen rekrytoinnin sääntöjä kunnioittavaa. Myös maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen tulee olla hyvin ohjattua. Ennen opintojen alkamista tulee varmistua opiskelijan valmiuksista itseohjautuvuuteen ja koulutuksellisten valintojen tekemiseen. Eri kulttuureista johtuen kypsyys valintojen tekemiseen vaihtelee. Tämä edellyttää merkittävästi ohjauksen kehittämistä oppilaitoksissa. Henkilöstö tarvitsee kulttuureihin liittyvää koulutusta ja perehdyttämistä. Potilasturvallisuuden ja ammattiosaamisen varmistamiseksi maahanmuuttajilla tulee olla samat tasolliset vaatimukset koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen kuin muillakin sosiaali- ja terveysalan tutkintojen suorittajilla. Kielitaidon tulee olla tasolla P2 (EU). Työnantajien varmistama kielitaidon osaaminen ei ole riittävää ilman yhtenäistä valvontamenettelyä. 1.5 Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka ja siihen liittyvät strategiset suuntaviivat ovat ydin ammatillisen edunvalvonnan toteuttamiselle. Taloudellista edunvalvontaa on vaikea toteuttaa, jos ammatissa toimimisen lähtökohdat eivät ole asianmukaisia ja riittävän läpinäkyviä. Tehyssä on nähty hyvin keskeisenä yhteistyö yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa; yhteisen näkemyksen muodostamien koulutuspoliittisista suuntaviivoista, yhteinen vaikuttaminen ja työ asioiden eteenpäin saattamiseksi. Viranomaisyhteistyö - opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen sekä VALVIRA:n kanssa - toteutuu erilaisten tapaamisten, neuvottelujen, kuulemistilaisuuksien sekä työryhmätyöskentelyn muodossa. Opetushallinnon toimeenpanevan keskusviraston, Opetushallituksen kanssa tehtävässä yhteistyössä on huomattava, että alan asiantuntijavirkamiesten lisäksi pääjohtajan ja muiden päättävien virkamiesten kanssa käytävä tiivis vuoropuhelu on välttämätöntä alan koulutuksen kehittämiseksi entistä työelämälähtöisemmäksi. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

10 2 TEHYN TEESIT 2.1 Koulutus- ja tutkintorakenne 1. Korkeakoulujen duaalimallin toimivuutta ja peräkkäiseen korkeakoulujärjestelmään siirtymistä tulee selvittää. Tehy tulee nostamaan asian keskusteluun osana yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. 2. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle ei tule lisätä tutkintoa ns. avustaviin tehtäviin. Keskusteluissa on esitetty kotiavustajan, hoiva-assistentin, sosiaaliavustajan tms. tutkinnon tarve. Uutta tutkintoa ei tämän kaltaisiin tehtäviin kuitenkaan tarvita, vaan tulee muistaa, että tutkintorakenteessa jo on matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusalalle sijoitettu kotityöpalvelujen ammattitutkinto, jonka ammattitaitovaatimuksissa on paljon erityisesti kotona asuvien henkilöiden avustamiseen liittyvää osaamista. 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarve sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla on olemassa ja osa näistä tutkinnoista on jo paikkansa vakiinnuttamassakin. Tutkintorakennetta kehitettäessä tulee varmistua siitä, että rakennepäätökseen sisällytetyt tutkinnot ovat todella työelämän osaamistarpeiden sekä kansanterveydellisten tarpeiden mukaisia. Samoin tulee pitää huolta siitä, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ei muodosteta väyliä terveydenhuollon ammatissa toimimiseen ohi terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön. 4. Tutkintorakenteen kehittämisen ja ajan tasalla pysymisen vuoksi on välttämätöntä seurata aktiivisesti eri tutkintoja suorittaneiden työllistymistä ja toimenkuvien kehittymistä. Näin voidaan reagoida työelämän muutoksiin, tarvittaessa lisätä, poistaa tai yhdistää tutkintoja. Vielä joustavammin voidaan tutkintorakenteeseen vaikuttaa tutkintoja sisällöllisesti uudistamalla, tarvittaessa esimerkiksi lisäämällä uusia tutkinnon osia rakenteessa jo oleviin tutkintoihin työelämän muuttuvien osaamistarpeiden perusteella. 5. Koulutus- ja tutkintorakenteen kehittäminen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalalla edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Sosiaalija terveysministeriön, opetusministeriön ja sen toimeenpanevan keskusviraston Opetushallituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön tehokas ja informatiivinen yhteistyö, jolla pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vastaamaan muuttuviin työelämän ja kansanterveyden tarpeisiin. Suunnitelmien ja tehtyjen päätösten tulee perustua luotettaviin, tilastollisiin tunnuslukuihin, määrälliseen sekä laadulliseen ennakointiin. 8 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

11 6. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen hajanaisuuden vuoksi on perusteltua selvittää mahdollisuudet uuden rahoitusmallin luomiseen. Ammatillisen koulutuksen, erityisesti aikuiskoulutuksen laadulliseen kehittämiseen voidaan vaikuttaa rahoitusmallilla, jossa opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoitukset yhdistyisivät. 2.2 Opiskelijat ja opiskelijavalinnat 1. Opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvät asiat tulee nostaa keskeisesti esille ja oikeusturvan toteutumista tulee seurata mm. soveltumattomuuden ratkaisemiseksi esitettyjen lainmuutosten ja niiden toimeenpanon yhteydessä. 2. Tasalaatuisen, laadukkaan opetuksen turvaaminen on opiskelijoiden perusoikeus. 3. Koulutuksen ja tutkintojen epätasalaatuisuuden valitusmenettelyille tulee luoda selkeä ohjeistus ja valitusväylä. Tehdystä valituksesta tulee antaa kirjallinen palaute valittajalle sekä tieto valituksen kohteena olevalle organisaatiolle. 4. Opiskelijavalinnoista tulee säätää valtakunnallisesti ottaen huomioon sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet. 5. Opiskelijavalintoihin liittyen tulee ottaa käyttöön valtakunnalliset seuranta- ja menettelytavat, joita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Pääsykokeiden yhteismitallisuus tulee taata. 6. Työelämän ja työvoimatilanteen muutoksia tulee seurata aktiivisesti ja ne tulee ottaa huomioon opiskelijavalinnoissa yleensä sekä koulutusohjelmien / osaamisalojen valinnoissa. 7. Olemassa olevien koulutusohjelmien / osaamisalojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja erikoistumisopintojen koulutustarvetta tulee selvittää yhdessä työelämän edustajien kanssa. 8. Opiskelijavalinnoissa tulee ottaa huomioon erityisvaatimukset, jotka potilaiden mahdollinen vajaavaltaisuus sekä oikeuspsykiatrinen ja tahdosta riippumaton hoitotyö asettavat. 9. Opiskelijoiden iän vaikutukset tulee ottaa huomioon tietyissä koulutusohjelmavalinnoissa; ensihoidon koulutusohjelmassa tulee ratkaista ajokorttiin liittyvät kysymykset ja mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman osalta tulee selvittää alaikäisten opiskelijoiden osallistumisen tarkoituksenmukaisuus. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

12 2.3 Opetushenkilöstö Opettajien työelämäosaamisen tasoa tulee nostaa. Opettajien tulisi toimia, työ- tai virkasuhteen edut säilyttäen, säännöllisesti perusammatissa 5 vuoden välein 6 kuukautta kerrallaan. Tämä mahdollistuisi perustamalla yhteisiä toimia koulutus- ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kesken. 1. Kliinisten opetusvirkojen kokemuksia tulee analysoida ja tehdä esityksiä niiden perustamisesta, jos tulokset ovat olleet kannustavia. 2. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja pedagogiset opinnot eivät tuota riittävää tieteellistä ja laajaa osaamista opetustyöhön. Sosiaali- ja terveysalalla opettajien pätevyytenä tulee jatkossakin olla tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaali- terveysalan opettajakoulutuksen turvaaminen yliopistoissa on yhteinen vaikuttamistehtävä. 3. Perusopetuksen arvostamisen lisäämiseksi korkeakouluissa tulee vaikuttaa. Perusopetuksen panokset ovat niitä tekoja, joiden vaikutus näkyy välittömästi terveydenhuollon ammattilaisen toiminnassa ja työpaikoilla. Tehtävä on erittäin arvokas ja on valitettavaa, että väitelleitä opettajia on hyvin vähän perusopetuksessa. 4. Oppilaitosten henkilöstön tulee kantaa eettinen vastuu hoitotyön laadusta, potilasturvallisuudesta sekä opiskelijasta ja tarvittaessa tämän ohjaamisesta soveltuvuutta vastaaviin opintoihin. 5. Opettajien kulttuuri- ja maahanmuuttajatietoutta tulee lisätä siten, että kaikilla opettajilla on varmistettu osaamisen taso. 2.4 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1. Toimitaan edelleen aktiivisesti ja aloitteellisesti tutkintorakenteen kehittämiseksi siten, että sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalalle lisätään työelämän vaatimusten sekä kansanterveyden tarpeiden mukaisesti uusia perustutkintoja. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, rinnalle tulee lisätä ammatillisen perustutkinnon tasoiset tutkinnot ensihoidon, suun terveydenhoidon, lastenhoitoalan sekä mielenterveystyön tehtäviin. Keskeistä näissä tutkinnoissa on työelämän työtehtävien edellyttämän riittävän alakohtaisen osaamisen saavuttaminen. 2. Tutkinnon yleissivistävä osa voi olla omana moduulina, jonka opiskelija voi suorittaa ennen opintojen aloittamista, opintojen aikana tai tutkinnon jälkeisenä lisä- ja täydennyskoulutuksena. Näin voidaan varmistaa kaikille halukkaille elämäntilanteeseen sopiva valinnaisuus ja samalla varmistaa jatko-opintokelpoisuus. 10 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

13 3. Opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet tulee tarkistaa neljän (4) vuoden välein ottaen huomioon työelämän muuttuvat ammattitaitovaatimukset ja kansanterveyden tarpeet. Opetussuunnitelmien ja näyttötutkinnon perusteita tarkistavissa ja uudistavissa työryhmissä tulee käyttää Tehyn ja sen jäsenjärjestöjen asiantuntemusta. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien määrittely ja kirjoittaminen tulee tehdä sosiaali- ja terveysalan ammatillisella, mutta selkeällä kielellä opiskelijoille sekä arvioijille ymmärrettävällä tavalla. 4. Tutkinnon tieto-, taito- ja arvopohja tulee selkeästi määritellä tieteelliseen tutkimukseen, luotettavaan terveydenhuollon kokemukseen ja terveydenhuollon eettisiin arvoihin perustuvaksi. 5. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolle tulee laatia valtakunnalliset, yhtenevät laadulliset mittarit. Valtakunnallisen arviointineuvoston seuranta- ja ohjauskäyntejä tulee suorittaa koulutusta järjestävissä organisaatioissa säännöllisesti ja arviointiryhmän kokoonpanossa tulee huolehtia siitä, että työelämän ja opiskelijoiden edustajuus on mukana koko prosessin ajan. Oppisopimus-, työvoimapoliittisen ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen arviointiin ja valvontaa tulee suunnata riittävästi resursseja. 6. Sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon tulee sisällyttää ammattitaidon arvioinnin valtakunnallisesti aukoton laadunvarmistusjärjestelmä, sillä opetussuunnitelman perusteet ja ammattiosaamisen näytöt eivät sinällään takaa osaamista ammatillisessa peruskoulutuksessa eivätkä näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat aina toteudu käytännössä. Arvioinnista vastaaville kolmikannan edustajille tulee painottaa ja vastuuttaa osaamisen tason hyväksymisen merkitys. Potilasturvallisuuden kannalta keskeisiin ammattitaidon osa-alueisiin tulee laatia valtakunnallisesti yhtenevät, osaamisen tason varmistavat arviointimenettelyt. 7. Tutkintoihin johtavaa ja valmistavaa koulutusta tulee järjestää vain alueilla, joilla on infrastruktuuri niiden laadukkaalle toteuttamiselle ja vain koulutusorganisaatioissa, joissa on riittävät ja oikeanlaiset laadulliset sekä määrälliset resurssit koulutuksen toteuttamiselle. 8. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisiin näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen laadulliseen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tutkintoihin valmistavan koulutuksen tulee tapahtua organisaatioissa, jotka toimivat opetushallinnon valvonnan alaisina. 9. Ammattitaitoa arvioiville henkilöille tulee järjestää systemaattinen, pakollinen koulutus ja perehdytys ammattiosaamisen näyttöihin sekä näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksiin. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

14 2.5 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 1. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon tulee arvioida ja tehdä aloitteita tutkintojen aseman täsmentämiseksi. 2. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen asemoinnista suhteessa ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammattikorkeakoulututkintoihin tulee tiedottaa nykyistä tehokkaammin. 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tuottamaa jatko-opintokelpoisuutta tulee täsmentää suhteessa muiden tutkintojen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen. 4. Tutkintorakenteeseen lisättävien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tulee ehdottomasti vastata työelämän todellisiin osaamistarpeisiin. 5. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tulee aidosti rakentua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon päälle (niillä opintoaloilla, joilla perustutkinnon voidaan katsoa tuottavan alan perusosaamisen), ei vain vastaaviin tietoihin ja työkokemukseen. Hakukelpoisuutta täyttämättömien ottaminen opiskelemaan on ristiriidassa nimikesuojan, ammattihenkilöiden laillisen aseman ja potilaan oikeuksien kanssa. 6. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ei saa muodostua rinnakkaista väylää terveydenhuollon ammatissa toimimiseen ohi ammattihenkilö- ja potilasoikeuslainsäädännön ja ammattivalvonnan. 7. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee selvästi erottua muusta lisä- ja täydennyskoulutuksesta. 8. Tutkintojen perusteita laativissa, tarkistavissa ja uudistavissa työryhmissä tulee käyttää Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen asiantuntemusta. 9. Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen jäsenyys keskeisissä tutkintotoimikunnissa tulee varmistaa. 10. Yhteisten vuosittaisten kokouksien järjestämistä tutkintotoimikuntien tehyläisille jäsenille tulee kehittää ja käyttää tätä foorumia myös tutkintojen keskinäisistä suhteista tiedottamiseen. 11. Tutkintojen järjestämissopimuksia näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjien kanssa tulee valvoa nykyistä tehokkaammin. 12 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

15 2.6 Ammattikorkeakoulututkinnot 1. Tehyläiset ammattikorkeakoulututkinnot kuuluvat pääosin ammattihenkilölain mukaisesti laillistettujen ammattien joukkoon. Tämä asettaa merkittäviä vaatimuksia tutkinnon sisällölliselle vertailtavuudelle valtakunnallisesti. Tämä edellyttää, että laillistamisen perusteena olevat vähimmäisoppimäärien sisällöt ja laajuudet ovat yhteneviä. VAL- VIRA laillistavana viranomaistahona ei arvioi ammattikorkeakoulujen tutkintotodistusten perustana olevaa opetussuunnitelmaa ja siitä syntynyttä osaamista valtakunnallisesti. OPM-julkaisu 24/2006 Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon olisi pitänyt olla velvoittava ja ohjaava asiakirja sekä peruste opetussuunnitelmien vähimmäistuntimääriksi sekä sen pohjalta tehdyt tutkinnot laillistamiseen oikeuttavia. Valtakunnallisesti tulee olla menetelmä opetussuunnitelmien yhtenäistämiseen ja siihen liittyvään osaamisen varmistamiseen. Ammattikorkeakoulujen tulee luoda menetelmiä, joilla selvitetään toimintaympäristöjen muutoksia sekä kartoitetaan työelämän vaatimukset. Ammattiryhmä ja koulutusohjelmakohtaisesti tulee olla selkeät kriteerit ammattitaitoa edistävän harjoittelun sisällölle ja osoitetulle osaamiselle valtakunnallisesti. Opetussuunnitelmien muutosprosessi ja arviointi tulee tapahtua neljän (4) vuoden välein. 2. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE, käynnisti ECTS pohjaiset ydinosaamiskuvaukset vuonna Tarkoitus oli ohjata opetussuunnitelmien tekoa valtakunnallisesti yhteneviksi. ECTS-kuvaukset tuotettiin ammattikorkeakoulujen toimesta, keräämättä systemaattisesti tietoa muuttuvan työelämän tarpeista. ECTS-kuvausten päivittäminen, työelämän tarpeiden selvittäminen ja kuvausten päivitystä ei ole määritelty. Tehyn näkemysten mukaan opetussuunnitelmien uudistus lähtee yksittäisten ammattikorkeakoulujen ja siellä olevien opettajien tarpeista ilman työelämän reflektiota. ECTSkuvausten arvioinnille tulee olla selkeä ajallinen tarkastelusykli, jossa merkittävinä osallistujina ovat työelämän edustajat. ECTS- kuvausten ohjaavuuden velvoittavuutta ei ole määritelty. Kuvausten merkitys tulee määritellä. 3. Koulutusammattien ja tuotettavien tutkintojen aloituspaikkamäärien seuranta on keskeinen haaste. Olemassa olevat ennakointitietojen keräysmenetelmät eivät anna riittävän yksityiskohtaista tietoa määrällisesti pienten ja erikoistuneiden alojen tarpeista, kuten röntgenhoitajat, suuhygienistit, bioanalyytikot ja kätilöt. Ennakkotietojen yksilöinti mahdollistuu sairaanhoitopiirien keräämällä alueensa henkilöstötarpeen kartoituksilla. Ammattiryhmäkohtaisten professionaalisten organisaatioiden tulee olla mukana ennakoivasti arvioimassa henkilöstötarpeen ennakointikartoituksen tuloksia. 4. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointien ammattikorkeakouluissa tulee olla säännöllisiä ja painoalueina tulee olla valtakunnalliset alakohtaiset tai tutkintokohtaiset arvioinnit. Arviointiryhmässä tulee olla mukana työelämän edustajat koko prosessin ajan. Auditointien raportit on saatavilla korkeakoulujen arviointineuvoston verkkosivuilla ja niitä tulee käsitellä myös Tehy-lehdessä ja verkkosivuilla. Tehyn koulutuspoliittiset teesit

16 5. Onko koulutuksen rakenteessa duaalimalli aikansa elänyt? Pitäisikö siirtyä peräkkäiseen korkeakoulumalliin, jolloin kandidaatin tutkinto olisi ammatin perustutkinto ja opintojen korvaavuuden ja hyväksiluvut eivät olisi ongelma. Tämä muutos nopeuttaisi ylipitkiä koulutusputkia ja mahdollistaisi elinikäisen oppimisen paremmin sekä tukisi urasuunnittelua. Selvitetään liittokokouskauden aikana mahdollisuuksia vaikuttaa ja muuttaa korkean asteen koulutus peräkkäiseksi korkeakoulujärjestelmäksi. 6. Korkeakoulujen autonomisuus on kaventanut työelämän edustajien mahdollisuuksia saada muutostarpeita riittävällä tasolla esiin koulutuksen järjestäjille. Muutosesityksiä tehdään runsaasti, mutta niiden huomioonottaminen on heikkoa. Tulee kehittää valtakunnallisesti läpinäkyviä menetelmiä ja keinoja työelämän tarpeiden selvittämiseksi esimerkiksi neljän vuoden välein. 7. Opettajien työelämän tuntemus heikkenee, kun ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjaukseen varattua tuntimäärää vähennetään. Opettajilla tulee olla pakolliset työelämän jaksot, jotka ovat sidottuna ammatissa toimimisen kelpoisuuteen ja ammattitaidon osaamisen osoittamiseen. Työelämän edustajille tulee taata aktiivinen vaikuttaminen koulutusohjelmien sisältöjen suuntaamiseen ja seurantaan. 8. Ammattikorkeakoulujen opetuksen ydintehtävä kärsii tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksella. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kirjattu lainsäädäntöön ja se on opetusministeriön yksi tuloksellisuuden seurantakriteeri ja siksi se johtaa resurssien vähenemiseen opetuksessa. Opetustyölle tulee antaa arvostusta ja myös opetukseen tarvitaan paras asiantuntemus sekä kliinisen työn osaaminen. 9. Tehtyjen opinnäytetöiden tuottamaa tietoa ei hyödynnetä riittävästi, eikä valtakunnallista koordinointia eikä yhteistä tietokantaa ole, joka mahdollistaisi hyödynnettävyyden. Opinnäytetöiden hyödyntämistä tulee ehdottomasti kehittää valtakunnallisesti. 10. Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen tulee tehdä läpinäkyväksi. Huolimatta opetusministeriön ohjaavista asiakirjoista ja velvoittavista määräyksistä, käytännön tasolla ei ole toimintaa vielä implementoitu. Tehy tulee tekemään seurantaselvityksen hyväksiluvuista ja korvaavuuksista. 11. Työvoimapoliittisen- ja filiaalikoulutusten laadun varmistaminen, opettajien kelpoisuus ja valmistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen taso tulee varmistaa. Koulutus tulee järjestää vain sellaisilla paikkakunnilla, jossa on infrastruktuuri toteutukselle ja osaavat opettajat. Työelämän muutosten ja työvoimatilanteen huomioimisen koulutusohjelmissa ja sisäänotoissa tulee olla osa normaalia ennakointia. 14 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

17 2.7 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen 1. Harjoittelun suorittaminen tai tutkintotilaisuuksien antaminen omalla työpaikalla tulee mahdollistaa vain osittain. 2. Harjoittelun ohjaajilla tulee olla koulutus. Jos ohjaajalla ei ole koulutusta, niin hänellä ei tule olla ohjausvastuuta. Harjoittelupaikkoja tulee informoida ohjaajakoulutuksen tarpeellisuudesta aina ennen harjoittelujaksojen alkua. 3. Ammattitaitoa edistävään harjoitteluun tulee luoda ammattikorkeakouluissa vähimmäissisällöt ja painotukset. 4. Koulutusorganisaatioiden tulee varmistaa riittävästi näyttötutkintojen arvioijia ja heille riittävästi koulutusta, sekä työaikaa ammattitaidon arviointiin ja siihen liittyviin valmistelu- ja kirjaamistehtäviin. Tutkinnon suorittajan valmistuminen ei saa siirtyä siitä syystä, ettei koulutettua ja tehtävään perehdytettyä arvioijaa ole. Yhtä lailla vastuullisesti tulee järjestää ammattiosaamisen näyttöjen arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. 5. Näyttötutkintojen arvioinnissa, hyväksyttävissä suorituksissa on ollut ristiriitoja työelämän ja oppilaitosten kesken. Epäselvät tapaukset tulee saattaa systemaattisesti ao. tutkintotoimikunnan tietoon, jolla on ohjaava sekä tutkintojen järjestämistä valvova tehtävä. 6. Tehyläisten tulee edistää alueellisesti ja paikallisesti opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa työssäoppiminen tai ammattitaitoa edistävä harjoittelu työsuhteessa. 2.8 Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1. Liittokokouskauden aikana tulee selvittää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta maisteri-nimikkeen käyttöönottamista. 2. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yhteismitallisuus, laajuus sekä opiskelijoiden työn kuormittavuus tulee saattaa valtakunnallisesti yhteismitalliseksi. Selvitetään onko asiaa tarkasteltu valtakunnallisesti joko kokonaistutkimuksella tai otoksella sosiaali- ja terveysalalla. Tehy tulee toimimaan aloitteellisesti tarvittavien selvitysten ja tutkimusten käynnistämiseksi. 3. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämävastaavuus tulee varmistaa. Aina ei laaja-alaisuus voi olla pätevä peruste, vaan myös uusille työelämän muutoksista nouseville, uudenlaisille tarpeille tulisi saada tilaa. Sisällöllisesti tulee huomioida kliinisen osaami- Tehyn koulutuspoliittiset teesit

18 sen suuntautuminen ja työelämän edellyttämä erikoistuminen. Valintoja tulee tehdä laaja-alaisen tai moniammatillisten opintojen välillä ja toistaiseksi osaamisen syventäminen kärsii laaja-alaisuuden kustannuksella. 4. Työelämän edustajilla tulee olla vaikuttamisväylät koulutustarjontaan, jota voidaan monipuolisemmin toteuttaa ammattikorkeakoulujen verkostoitumisella ja silloin lisäarvona tulee myös opetushenkilöstön osaaminen ja oppijan osaamisen syventyminen Ylemmät tiedekorkeakoulututkinnot 1. Yliopistojen opiskelijavalinta on hakijaa epätasa-arvoisesti kohtelevaa. Hoitotiedettä opiskelemaan otetaan opistoasteen (ei kaikissa yliopistoissa), vanhamuotoisen erikoistumiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Eri koulutusten kohdalla aikaisemmista opinnoista korvaavuudet lasketaan eri tavalla. Tällä on suuri merkitys opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen valtakunnallisesti. 2. Tehy vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että Helsingin yliopistoon saadaan takaisin terveystieteiden opetus. 3. Tehdään esitys Korkeakoulujen arviointineuvostolle hoitotieteiden laitosten arvioinnista. Koulutuksen laadunhallintaan tarvitaan kehittyneitä laatumittareita ja laadunarviointia sekä arvioinnin läpinäkyvyyttä. 4. Onko duaalimalli tullut tiensä päähän? Tuleeko olla vain yksi korkeakouluväylä tiedekorkeakoulu. Kansantaloudellisesti tällä valinnalla olisi merkittävä vaikutus opiskeluaikojen lyhenemiseen ja opiskelijoiden uravalintoihin. 5. Yliopistoissa opinnäytteinä tehtyjen tutkimusten hyödyntäminen on heikkoa ilman yhteistä tietokantaa. Akateemisen koulutuksen yhtenä keskeisenä asiana tulisi olla immateriaalin pääoman johtaminen ja sen tulosten hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työtoiminnassa. 6. Kliinisten tutkintojen tuottaminen on haaste yliopistoille. Tätä eivät kansainväliset mallitkaan ole riittävästi aktivoineet. 7. Työelämän edustajien konsultoiva rooli yliopistoissa olisi merkittävää uudistettaessa opetussuunnitelmia rohkeasti tulevaisuutta ennakoiden ja vanhaa karsien. 16 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

19 2.9 Aikuiskoulutus 1. Näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee toimia Opetushallituksen valvonnassa ja ohjauksessa. 2. Tutkintoihin valmistavaa koulutusta tulee järjestää vain alueilla, joilla on infrastruktuuri niiden laadukkaalle toteuttamiselle ja vain koulutusorganisaatioissa, joissa on riittävät ja oikeanlaiset laadulliset sekä määrälliset resurssit koulutuksen toteuttamiselle. 3. Työelämän ja työvoimatilanteen sekä kansanterveydellisiä muutoksia tulee seurata aktiivisesti ja ne tulee ottaa huomioon tutkintojen suorittamismäärissä sekä tutkintojen sisällä tehtävissä valinnoissa. 4. Aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan seurantaa AHOT periaatteiden mukaisesti. 5. Tutkintosuoritusten arviointia ja tutkinnon suorittajien henkilökohtaista ohjausta tulee tehostaa, jotta mahdollinen alalle soveltumattomuus voidaan varhaisessa vaiheessa tunnistaa ja tutkinnon suorittaminen keskeyttää. 6. Tutkintotoimikuntatyöhön tulee varata riittävät resurssit, työ tulee mitoittaa henkilötyövuosina ja toimintaan tulee varata huomattavasti nykyistä enemmän varoja. 7. Oppisopimustyyppisen rahoitusjärjestelmän tulo korkeakoulutetuille mahdollistaa lisäja täydennyskoulutuksen kohtuullisella taloudellisella panoksella. Tämän koulutusmuodon rahoitus edellyttää työelämälähtöistä sisällön suunnittelua. Ensimmäiset pilottikoulutukset ovat käynnistyneet syksyllä 2009 ja jatkossa tähän tulee liittää tutkimuksellista seurantaa. 8. Työelämän edustajien, ammattikuntien aktiivinen vaikuttaminen ja koulutusten sisältöjen seuranta tulee mahdollistaa Lisä- ja täydennyskoulutus 1. Oppisopimustyyppinen rahoitus on erityisen positiivinen asia, koska opiskelun voi tehdä työn ohessa ja koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työelämäkumppanin saadakseen rahoituksen. Tämä on keino varmistaa, että toteutettava koulutus on monipuolista kliinistä osaamista syventävää ja osaamista laajentavaa. Esimerkiksi; työnjakomallit - tehtäväkuvien laajentaminen tehtäväsiirrot muutoksiin tämä olisi hyvä tapa tuottaa työnantajakohtaista räätälöityä ja tarvittavaa koulutusta. Koulutukset tukevat myös Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen tuottaman erityispätevyysjärjestelmän saavuttamista koulutusosion osalta ja valvoa niiden kestona vähintään yksi työpäivä. Näin toteutettuna koulutus oli- Tehyn koulutuspoliittiset teesit

20 si työorganisaatioiden strategisia painoalueita tukevaa ja mahdollistaa erityisesti pienten ammattiryhmien kliinisen opiskelun syventämistä. 2. Lakisääteisen täydennyskoulutuksen valvonta puuttuu, sitä ei seurata viranomais-tahojen toimesta. Tähän tulee saada riittävät seurantajärjestelmät. Numeerinen koulutuspäivien seuranta ei ole riittävää vaan kansallisia laatu- ja vaikuttavuusmittareita tulee kehittää lisä- ja täydennyskoulutukselle. 3. Osaamisen tunnistamiseen sekä ammattitaidon ylläpitämisen varmistamiseen tulee kehittää menetelmiä, joiden pohjalta suunnataan ammatissa toimiville oikeanlaista lisäja täydennyskoulutusta. Kehitettyjen menetelmien avulla todennettu osaaminen antaa oikeuden toimia jatkossakin terveydenhuollon ammattihenkilön työtehtävissä. 18 Tehyn koulutuspoliittiset teesit

TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Marja-Kaarina Koskinen Tutkimuspäällikkö 2013 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME ON JATKUVASSA MUUTOKSESSA Terveys- ja sosiaalipolitiikka Työvoimapolitiikka

Lisätiedot

Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään

Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään TEHYN JULKAISUSARJA 3 13 F MUUT Tiedolla ja taidolla sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään Tehyläistä koulutuspolitiikkaa 2013 2017 Marja-Kaarina Koskinen n Soila Nordström TEHYN JULKAISUSARJA F: 3/13

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi

Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ESITYS 8312 29.11.2012 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN OSAAMISEN VARMISTAMISEKSI. Meriti Veki

YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN OSAAMISEN VARMISTAMISEKSI. Meriti Veki YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN OSAAMISEN VARMISTAMISEKSI Meriti Veki 20.3.2014 Tutkintotoimikunnan rooli O Toimii virkavastuulla O Työelämän ja opetusalan asiantuntemus O Tutkinnon järjestäjän yhteistyökumppani O

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Aira Rajamäki Esityksen sisältöä Nykyinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus

Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus 1 Osaaminen ja koulutus Kymmenen vuoden tavoite: Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä

Lisätiedot