Tiepiirin kuntotodistus
|
|
- Asta Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖMUISTIO 1(11) Tiepiirin kuntotodistus 1. Yleistä Vuoden 2006 lopulla pohdittiin tarvetta tiepiirien kuntotodistuksen tekemiseen (vaihtoehtoiseksi nimeksi on esitetty tiestötodistusta). Kuntotodistus antaisi tasapuolisen arvosanan kunkin tiepiirin onnistumisesta tiettynä vuonna. Lähtökohtana oli ajatus USA:ssa ja Englannissa paikallisten rakennusinsinööriyhdistysten (ASCE, ICE) julkaisemista, infrastruktuurin tilaa kuvaavista raporteista. Suomessa RIL on myös kehittänyt viime vuosina koko Suomen tasolla ROTI-todistusta (rakennetun omaisuutemme tila). 2. Esimerkkiaineistot Tarkemmin tutkittiin lähtötietoina ASCE:n California Infrastructure Cardin ja ROTItodistuksen perusteita ja työskentelymetodiikkaa. USA:ssa tekee ASCE Infrastructure Report Cardin koko maan tasolla ja myös osavaltiotasolla. Lisäksi esimerkiksi Kalifornian alueelta julkaistaan California Infrastructure Coalitionin vuosiraportti, jossa kyseinen osavaltio on jaettu pienempiin osiin (Los Angeles, San Diego jne.). Raportin tuottamisesta vastaavat ASCE:n aluejärjestöt. Koko maan tasolla julkaistavan Infrastructure Report Cardin tieverkkoa koskevassa taustaraportissa (n. 2-3 sivua) kerrotaan faktoja tieverkon tilasta ja kunnosta sekä päätöksenteon vaihtoehdot ja suositukset. 2.1 ASCE California Infrastructure Report Card Infrastructure Report Card perustuu kunkin infrastruurin osa-alueen arvottamiseen kouluarvosanoin (USA:ssa A F). Raportti julkaistaan helposti omaksuttavassa muodossa internetissä ja se toimii näin viestinnän tehokkaana välineenä. Kuvassa 1 on esitetty internetlähteissä esitettyjä arvosanojen esittämistapoja koko maan tasolla ja Kalifornian osavaltion tasolla. Vasemmalla ovat koko maan arvosanat. Linkeistä pääsee edelleen taustaraportteihin. Oikealla olevat Kalifornian arvosanat ovat pdf-raportista, joka sisältyy osana ASCE Californian Infrastructure Report Card-sivustoon. Kaikkien infra-alueiden taustaraportit löytyvät omista linkeistään. Infrastructure Report Cardin tavoitteena on julkinen tiedottaminen kansalaisille ja päätöksentekijöille infrastruktuurin eri osa-alueiden tilanteesta sekä kehittää päätöksentekijöitä varten päivittyvä opas rahoitustarpeiden tutkimista varten.
2 TYÖMUISTIO 2(11) Kuva 1. ASCE:n Infrastructure Report Cardin arvosanojen esittämistapoja internetissä. Lähteet internetissä: ASCE Report Card for America s Infrastructure ja ASCE California Infrastructure Report Card. Report Card sisältää: Kortin arvosanoineen ja lyhyen kuvauksen kategorioista. Annettavat arvosanat ovat: A = % B = % C = % D = % F = 40 % tai vähemmän Johdon yhteenvedon, joka sisältää 2-3 sivun yleiskatsauksen jokaisesta kategoriasta. Taustalla ovat ASCE:n detaljitiedot infran osa-alueista. Kortissa huomioidaan erityisesti infran: Kunto (nyt, lähitulevaisuus, keinot parantamiseksi) Kapasiteetti (nyt, lähitulevaisuus, kehityssuunnitelmat) Toimenpiteet ja ylläpito (tunnuslukujen kehittäminen tälle alueelle, sellaisten kohteiden paikallistaminen, jotka eivät vastaa asetettuja vaatimuksia) Turvallisuus Kalifornian Report Card laaditaan 12 eri infran osa-alueelta: Ilmailu Tulvavesi / rantavallit
3 TYÖMUISTIO 3(11) Puistot / Avoimet tilat Satamat Jätehuolto Liikenne Paikalliset tiet ja kadut Valtatiet Sillat Läpikulkuliikenne Rautatiet Tavaraliikenne Kaupunkien valumavedet Vesi Jätevesi Report Cardin tekemisestä vastaa 4 ryhmää: 1. Infrastructure Working committees (Infrastruktuurin työryhmät) 2. Communication committee (viestintäryhmä) 3. Executive committee (johtoryhmä)/ Review committee (tarkistusryhmä) Infrastruktuurin työkomiteat: Koostuvat omien alojen eksperteistä, sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöistä (4-6 henkilöä) Tutkivat olemassa olevan tiedon perusteella seuraavia asioita: Arvioivat infran tilan käyttäen tiettyä luokitusta (painotetaan väestömäärällä) Määrittävät tarvittavien projektien kustannukset, jotka tarvitaan tavoitetason saavuttamiseen Määrittävät kokonaisrahantarpeen Määrittävät rahantarpeen suunnittelemattomille tarpeille Määrittävät kunkin kehityskohdan painoarvon Arvioivat Infran määrän Arvioivat tekemättä jättämisen seuraukset Tunnistavat kehitysstrategiat (kansallinen, osavaltiotaso, alueellinen, paikallinen) Antavat alustavan arvosanan Kokoavat ja analysoivat tiedot ja laativat yhteenvedon Review committeelle. Erityisesti työryhmät huomioivat kuntotilan, kapasiteetin, lykätyt ylläpitotoimet ja turvallisuuden. Tarkastusryhmä arvioi ja tarkentaa infrastruktuurin työkomiteoiden työtä: Tarkastaa ja arvioi metodiikan. Arvioi työkomiteoiden löytämät asiat ja raportin. Tekee lausunnon arvosanojen perusteista. Voi laskea tai nostaa arvosanoja. Viestintäryhmä: Suunnittelee ja organisoi työskentelyyn liittyvän viestinnän Hoitaa tiedottamisen päätöksentekijöille Suunnittelee lehdistötilaisuudet yms.
4 TYÖMUISTIO 4(11) Johtoryhmä: Ohjaa Report Cardin työskentelyprosessia Kerää lopulliset arvosanat Vahvistaa ja julkaisee lopullisen Report Cardin Toimii isäntänä julkisissa tilaisuuksissa Kaikilla em. osa-alueilla on painotuksena 23 %. Jäljellä jäävä 8 % on Infrastruktuurin työkomiteoiden käytettävissä. Eri osa-alueet pisteytetään ja yhteispisteiden perusteella määräytyy tutkittavan osa-alueen arvosana. California Infrastructure Report Cardin (2005) tausta-aineistoissa kuvataan tieverkon osalta muun muassa (kuvassa 2 Bay Arean painoarvot kunnon, kapasiteetin, ylläpidon ja turvallisuuden osalta): Yleisarvio (Tieverkon arvo) Kuntotilanne (esim. Bay Arean päällysteiden kunto on eräs huonoimmista koko maassa, kunnon vaikutus ajoneuvokustannuksiin) Kapasiteetti (Tieverkon pituus, tieluokat) Ylläpitotoimenpiteet (viivästyneen ylläpidon määrä ja vaikutus) Turvallisuus Suositeltavat päätöksentekovaihtoehdot Investointitarve ja vaje Kuva 2. California Infrastructure Report Cardin tausta-aineistoa tieverkkoa koskien. Lähde: Report Card 2005 for Bay Area Infrastructure Citizen s Advisory.
5 TYÖMUISTIO 5(11) 2.2 ROTI-todistus RIL on kehittänyt Rakennetun omaisuutemme tila -hankkeessaan (ROTI) vastaavaa infrastruktuurin arvottamistapaa kuin ASCE. Loppuvuodesta 2005 julkaistiin ensimmäinen RO- TI-raportti ja v.2007 keväällä on tulossa uudistettu malli ROTI-todistuksesta. Se määritellään vuosittain annettavaksi puolueettomaksi asiantuntija-arvioksi rakennetun ympäristön nykytilasta, muutoksista ja tulevaisuudesta. Tavoitteena on tuottaa rakennetun ympäristön asiantuntijatietoa, nostaa esiin tärkeitä asioita ja olla apuvälineenä päätöksenteolle. Kohderyhminä ovat mm. poliittiset päättäjät, viranomaiset, elinkeinoelämä, media ja sitä kautta kansalaiset. Arvioinnin osa-alueita ovat infrastruktuurin eri osa-alueet: Rakennukset Asuinrakennukset Julkiset rakennukset Toimitilat Tuotantorakennukset Liikenneverkostot Ilmailun rakenteet Raideverkko Tie- ja katuverkko Televerkot Vesiväylät Vesi ja ympäristö Vesihuoltojärjestelmät Ympäristörakenteet Energia Energiahuollon rakenteet Tulevaisuus Tutkimus ja kehitys Koulutus, alan vetovoima Kansainvälisyys Näistä Tiehallintoa kiinnostaa luonnollisesti tieverkkoa koskeva osuus. Vuoden 2005 todistuksessa käytettiin kolmiportaista arvostelua (kuva 3): Vihreä Asiat kunnossa, ei syytä huoleen Keltainen Asiat voisivat olla paremminkin, asia tarvitsee huomiota Punainen Asiat huonosti, jotain kannattaa tehdä Tulevassa ROTI-todistuksessa arvosteluasteikko tulee tosin muuttumaan vanhan kouluarvosanan mukaiseksi. Arvosanojen uudesta esittämistavasta ei ole vielä aineistoa tarjolla. Arvosanat annetaan tiettyjen ominaisuuksien näkökulmasta: Turvallisuus Terveellisyys Toiminnallisuus Kestävyys Ympäristömyönteisyys Kilpailukyky
6 TYÖMUISTIO 6(11) Kuva 3. Vuoden 2005 lopussa julkaistun ROTI-raportin arvosanojen esittämistapa. Kuvassa 4 on havainnollistettu ROTI-todistuksen toimintatapaa. RIL kerää tausta-aineiston, infran eri osa-alueiden asiantuntijapaneelit analysoivat tiedot ja puheenjohtajisto tekee johtopäätökset ja kirjaa ne puheenjohtajiston yhteenvetoon. RIL raportoi ROTI-todistuksen, minkä jälkeen todistus julkaistaan.
7 TYÖMUISTIO 7(11) Johtopäätökset Valinnat Ylösnostot Painopisteet Analysointi Tietojen yhdistäminen Tiedon merkitys Kokemuksen käyttö Näkemyksen käyttö Tausta-aineisto Lähtötietopaketti Omat tiedot Varmistettavat tiedot Kuva 4. ROTI-todistuksen toimintamalli. Lähde: ROTI-todistuksen perehdyttämiskalvot , RIL. 3. Kuntotodistuksen käyttökohteet Tiepiirin kuntotodistuksen käyttäjiä ovat: Kansalaiset Elinkeinoelämä Kuntien ja kaupunkien viranhaltijat Tiehallinnon keskushallinto ja johto Liikenne- ja viestintäministeriö Muut päätöksentekotahot RIL (yhteys ROTI-todistukseen) Kuntotodistuksen käyttökohteita ovat: Julkinen tiedottaminen kansalaisille ja kaikille kiinnostuneille tiepiirin ylläpitämän tieverkon kunnosta helppotajuisessa muodossa sekä kuntotilan trendin osoittaminen Kansalaisten ja päätöksentekijöiden tietämyksen lisääminen kuntotilaan vaikuttavista asioista Tiedottaminen päätöksentekijöille tiepiirien tilanteesta sekä ilmauksen antaminen päätöksentekijöille tehtyjen toimien yhteydestä kuntotilaan Kuntien ja kaupunkien viran haltijoiden sekä elinkeinoelämän tietämyksen lisääminen tieverkon kuntotilasta tiepiirien kanssa käytäviä keskusteluja varten Toiminnan kehittäminen (ainakin osittain) kuntotilan perusteella Kuntotodistusten tietojen käyttö ROTI-todistuksen tausta-aineistona Yleisesti Tiehallinnon läpinäkyvyyden lisääminen; Tiehallinnolla ei ole mitään salattavaa!
8 TYÖMUISTIO 8(11) Kuntotodistusten tietojen esittäminen: Kuntotodistukset tulisi esittää mahdollisimman helposti saatavalla medialla, mikä tarkoittaa nykyisin internettiä (Tiehallinnon sivut) Edellisen vuoden tilanteen julkaisu tulisi tapahtumaan vuosittain alkuvuodesta 4. Alustava malli tiepiirin kuntotodistuksesta Tavoitteena on muodostaa helppotajuinen ja helposti viestitettävä, tiepiirejä koskeva raportointiväline väyläomaisuuden hallintaan. Kuntotodistus antaa tiepiirikohtaisen arvosanan toiminnasta skaalalla 1 5. Vertailua ROTI-todistukseen helpottaa, jos käytetään kokonaislukujen välillä olevia tasoja (esimerkiksi 4+, 3 ½). Eräs tärkeä elementti onkin yhteys ROTItodistukseen. Tiepiirin kuntotodistuksen haastavin asia on sopivien aihealueiden ja tunnuslukujen löytäminen. Näiden aihealueiden ja niiltä poimittavien tunnuslukujen pitää kuvata tiepiirien omassa hallinnassa olevaa toimintaa. Tässä mielessä puhtaasti keskushallinnon tekemien päätösten varassa toteutettavat asiat eivät sovi todistuksen aihealueiksi. Kuntotodistuksen arvosanat muodostetaan asiantuntijoiden analyysien perusteella. Taustalla ovat aihealueiden tunnusluvut, joiden keskiarvona määräytyy kunkin tiepiirin arvosana. Analyysit tekee asiantuntijapaneeli, jonka koostumukseen voidaan harkita henkilöitä seuraavista organisaatioista: ROTI-hankkeen tieverkkoa koskevan paneelin asiantuntijat Tiehallinnon keskushallinnon asiantuntijat Konsulttien asiantuntijat Sopiva asiantuntijapaneelin henkilömäärä on 6 10 henkilöä. Kuntotodistuksen tiepiirejä kuvaaviksi aihealueiksi ja tunnusluvuiksi sopivat ainakin seuraavat: Tekninen kunto Päällystetyt tiet (kuntotilan keskiarvo) Soratiet (palvelutason keskiarvo) Sillat (lasketun yleiskunnon keskiarvo, muunnetaan skaalaan 1-5) Kevyen liikenteen väylät (keskiarvo kuntoluokkajakaumasta) Talvihoidon laatu (liukkaudentorjunta, auraus ja tasaisuus tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksesta; keskiarvo toiminnallisten luokkien mukaan) Asiakaspalaute Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus, kesäkysely (yleisten teiden tila ja kunto kesällä, keskiarvo) Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus, talvikysely (yleisten teiden tila ja kunto talvella, keskiarvo) Turvallisuus Onnettomuudet/liikennesuorite (luokitus arviona) Kuolleiden määrä/liikennesuorite (luokitus arviona) Ympäristö Suolan käyttö (tavoite/toteutuma, luokitus arviona)
9 TYÖMUISTIO 9(11) Melulle altistuvien määrä (luokitus arviona) Edellä mainituista tunnusluvuista vain melulle altistuvien määrä on tällä hetkellä vaikeasti saatavilla, kaikkien muiden tunnuslukujen arvot saadaan Tiehallinnon vuosittaisista tilastoista ja raporteista. Osaa tunnusluvuista ei julkaista (mm. suolan käyttö), vaan tiedot kerätään Tiehallinnon sisäisenä tietona. Tuloksia melulle altistuvien määrästä saadaan luultavasti paremmin tulevina vuosina. Melulle altistuvien määrän rajoittaminen on eräs tulevien vuosien kehitysasioista. Valtioneuvosten periaatepäätöksen mukaan vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason (LAeq 722) yli 55 db:n melualueilla asuvien määrän tulisi olla vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003 (lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, muistio ). Eräitä jatkossa ratkaistavia asioita ovat tunnuslukujen vertailu tiepiirien tavoiteasetelmaan, mikä vaikuttaa luonnollisesti suurestikin arvosanoihin sekä mahdollisten painokertoimen tarkentaminen eri aihealueille. Vaikeasti arvioitavia ja siksi alustavassa vaiheessa syrjään siirrettyjä tunnuslukuja ovat mm. rahoitus/investoinnit ja pohjavesien suojaus. Nämä asiat eivät myöskään ole tiepiirien päätettäviä asioita, joten niiden sopivuus kuntotodistukseen on kyseenalainen. 5. Kuntotodistuksen harjoitelma Kuntotodistuksen antamista kokeiltiin kahden tiepiirin osalta (Uusimaa ja Häme) vuoden 2005 tiedoilla. Kuvassa 5 on esitetty kaikkien tunnuslukujen ja niiden osatekijöiden nimet ja arvot sekä muodostettu arvosana tunnuslukujen perusteella. Harjoitelman perusteella kuntotodistuksen arvosanan antaminen voi olla varsin helppoa, mutta se edellyttää tunnuslukujen tietojen olevan numeerisessa muodossa, tai että tunnuslukukohtaisen arvioinnin (subjektiivinen) tekeminen on melko vaivatonta. Kaikkien tunnuslukujen osalta tarvitaan joka tapauksessa lähtötiedot. Jos arvosanan antamisesta vastaa asiantuntijapaneeli, on mahdollista jakaa lähtötietojen hankintavastuita ja saadaan toisaalta useamman henkilön mielipide jokaisesta aihealueesta.
10 TYÖMUISTIO 10(11) Uusimaa Häme Tekninen kunto Tekninen kunto * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Päällystetyt tiet (ura, IRI, vauriot) = 3,9 Päällystetyt tiet (ura, IRI, vauriot) = 3,7 KLV:t (vauriot) = 3,8 KLV:t (vauriot) = 4,0 Soratiet (palvelutaso) = 3,7 Soratiet (palvelutaso) = 3,5 Sillat (LYK) = 4,0 Sillat (LYK) = 3,0 Talvihoito (liukkaus, lumen auraus, tasaisuus) = 3,2 Talvihoito (liukkaus, lumen auraus, tasaisuus) = 3,3 Keskiarvo = 3,9 Keskiarvo = 3,6 Asiakaspalaute Asiakaspalaute * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Yleisten teiden tila ja kunto kesällä = 3,5 Yleisten teiden tila ja kunto kesällä = 3,5 Yleisten teiden tila ja kunto talvella = 3,7 Yleisten teiden tila ja kunto talvella = 3,5 Keskiarvo = 3,6 Keskiarvo = 3,5 Turvallisuus Turvallisuus * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Heva-onnettomuudet /liikennesuorite = 524/7110 = 7,4 % Heva-onnettomuudet /liikennesuorite = 512/6091= 8,4 % Kuolleiden määrä/liikennesuorite 49/7110 = 0,7 % Kuolleiden määrä/liikennesuorite 57/6091 = 0,9 % Arvio = 3,0 Arvio = 2,7 Ympäristö Ympäristö * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Suolan käytön tavoite/toteutuma = 22650/18823 = 83 % Suolan käytön tavoite/toteutuma = 15750/14837 = 94 % Arvio = 4,0 Arvio = 3,5 Keskiarvo = 3,6 Keskiarvo = 3,3 3 1/2 3 + Kuva 5. Harjoitelma kuntotodistuksen arvosanan muodostamisesta.
11 TYÖMUISTIO 11(11) 6. Suositukset kuntotodistuksen kehittämisestä Kuntotodistuksen kehittämisen osalta annetaan seuraavat suositukset: Kuntotodistuksen tekeminen vaikuttaa hyvältä idealta ja siitä on mahdollista saada iskevä dokumentti internettiin Kuntotodistuksen periaatteita tulisi hioa Tiepiirien toimintaa kuvaavan tunnuslukupatteriston mahdollinen täydentäminen Tunnuslukujen mahdollinen vertailu tiepiirien tavoitteisiin Painokertoimien tarkentaminen eri aihealueille Asiantuntijapaneelin koostumuksen ratkaiseminen ROTI-asiantuntijapaneelin (tieverkko) hyödyntäminen Muut asiantuntijat Jos asiantuntijapaneelissa käytetään esimerkiksi kahta ROTI-todistuksen teossa mukana olevaa tieverkon asiantuntijaa, saadaan tästä suora yhteys ROTI-todistukseen. Muut asiantuntijat voivat olla Tiehallinnon keskushallinnon ja tarpeen mukaan konsulttien henkilöitä.
KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013
KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN ELI MITEN NÄHDÄÄN METSÄ PUILTA TAVOITE 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toleranssi
LisätiedotVäyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman
Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita
LisätiedotSKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,
SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, 11.2013 OMAISUUDEN HALLINTA KAUPUNKIOMAISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURI INFRAN HALLINTA TOIMINNANOHJAUS RAHOITUS KUNTAPALVELUT KUNNOSSAPITO
LisätiedotAlustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotTienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Talvi 2018 Koko maa
Koko maa Johdanto Talven - tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi koko maassa 9786 yksityishenkilöä ja 133 ammattikuljettajaa. Yksityishenkilöiden vastausprosentiksi muodostui 35 % (v. : 36 %; v.
LisätiedotVOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö
VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon
LisätiedotSISÄLTÖ. Menetelmä. Faktat. Todistus. Tulokset. Teemu Vehmaskoski Projektipäällikkö, ROTI Kehitysjohtaja, RIL
KIRA-talkoot 28.1.2010 Vanajanlinna, Hämeenlinna Teemu Vehmaskoski Projektipäällikkö, ROTI Kehitysjohtaja, RIL SISÄLTÖ Menetelmä Faktat Todistus Tulokset MENETELMÄ 5 lähtötietopakettia 75 panelistia 5
LisätiedotSörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö
9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin
LisätiedotLiikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö VIEME-ohjausryhmä, 1.11.2007 Ohjelmallinen viitekehys liikennemelun torjuntaan
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotVäyläomaisuuden ylläpidon hallinta
Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät
LisätiedotParempi sijoittajaviestintä
Parempi sijoittajaviestintä Virpi Haaramo, johtava tilinpäätösasiantuntija 29.11.2018 Markkina- ja menettelytapavalvonta Esityksen sisältö 1 Parempaan tilinpäätösraportointiin IASB:n sääntelyhankkeen keskeiset
LisätiedotMelua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotDIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä
1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa
LisätiedotMallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1
Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi
LisätiedotNäkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset
Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset Pääsihteeri, Rikoksentorjuntaneuvosto 1 Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Valtioneuvoston toimeksianto laatia rikoksentorjuntaohjelma
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI
TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin katu- ja puistoalueiden kunossapidon palautejärjestelmä: Helppokäyttöisenä käyttöliittymänä
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.
LIITE 1, SIVU 23/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Vt5, Niirala, Kehäkatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 346 Melulähde alueella: Valtatie 5:n liikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotKirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.
1 (7) Asia (valmistelun kohteena oleva asian aihe) LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s. 2-5 Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä Valmistelijat valmistelun vastuuhenkilön/ -henkilöiden nimi, nimike
Lisätiedot44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset
44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20600916 KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS 6.4.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 6.4.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 18.11.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
LisätiedotVuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen
Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,
LisätiedotVt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi
Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Meluselvitys Lokakuu 006 Vt 4 välillä Alakorkalo- Rovaniemi Lokakuu 006 Viite Versio Pvm 7.11.006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotSanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017,
Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017, 11.5.2017 Kuva: Toivo Lapinlampi Tarve 107 000 km vesijohtoa, 50 000 km jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa, arvo 6,5 mrd Rakennettu pääosin 1960-80
LisätiedotRuotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän
LisätiedotKaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011
Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3
LisätiedotOMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä
OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä
LisätiedotTienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY
Lapin ELY.. Sisällys Johdanto Tyytyväisyys tienhoitoon Liikennetiedotus Tietyömaat Yksityishenkilöiden taustatiedot Raskaan liikenteen taustatiedot Trendikuviot 8- Johdanto Johdanto Tässä raportissa esitellään
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotHatanpään Puistokuja 23, Tampere
Rambøll Finland Oy YH-Länsi Oy Hatanpään Puistokuja 23, Tampere Meluselvitys 8.2.2012 Hatanpään Puistokuja 23, Tampere YH-Länsi Oy Meluselvitys 8.2.2012 Viite 82128678 Versio Pvm 8.2.2012 Hyväksynyt Tarkistanut
LisätiedotKeskiäänitaso LAeq22-7, ei meluntorjuntaa LAeq22-7, meluesteet toteutettu Muutos asukasmäärässä
LIITE 1, SIVU 34/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Linnanpelto Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 405 Melulähde alueella: raideliikenne - Tavarajunia päivällä 6 kpl (yht. 2 640 m)
LisätiedotSelvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta
Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma
LisätiedotPakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri
Pakilan alueurakka IPT-työpaja 15.11.2016 Pakilan alueurakan perustietoja (2014-19) Toteutetaan 5-vuotisena palveluallianssisopimuksena Kehitysvaihe ennen toteutusta noin 4 kk Toteutusvaihe 5 vuotta Kumppanit:
LisätiedotKISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys
Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.4.2012 HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS
LisätiedotTietomalliselostus, lähtötiedot liite 2
Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...
LisätiedotHelsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla
Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TULOKSET... 2 2.1 Melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät...
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014
Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotMillä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?
Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Lähimpänä tietä sijaitsevat asuinrakennukset ovat päivällä db meluvyöhykkeellä (L Aeq7-22).
LIITE 1, SIVU 11/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Niiralankatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 1 431 Melulähde alueella: Niiralankadun tieliikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotJulkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access
LisätiedotMiten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?
Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotHarkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen
Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotKaupunkiomaisuuden ylläpito Mitä kaupunkilainen saa ylläpitoon käytetyllä rahalla. Osastopäällikkö Raimo K Saarinen
Kaupunkiomaisuuden ylläpito 2008 3.9.2008 Mitä kaupunkilainen saa ylläpitoon käytetyllä rahalla Osastopäällikkö Raimo K Saarinen KATUJEN JA VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU yhteistyötä ja vuorovaikutusta selvitämme
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotKompassi Suoritusten tarkistaminen ja tulosten julkaisu
Kompassi Suoritusten tarkistaminen ja tulosten julkaisu Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka tarkistat kokeen ja julkaiset tulokset oppilaille. Suoritusten tarkistamisen voi aloittaa heti, kun ensimmäinen
LisätiedotJoensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö
Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)
LisätiedotELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY-keskuksen talvihoitoinfo 6.11.2018 Varsinais-Suomi Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Sääolosuhteet muuttuneet etenkin rannikolla Varsinaiset talvikelit tulevat myöhemmin ja kestävät lyhyemmän aikaa
LisätiedotLEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...
LisätiedotTilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA
TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...
LisätiedotVaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?
1 Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan? Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari II (26.1.2005) Anton Goebel Tiehallinto 2 Esityksen sisältö Operationalisoinnin
LisätiedotRambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys
Rambøll Finland Oy Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava Ympäristömeluselvitys 13.9.2005 Rambøll PL 718 33101 Tampere Finland Puhelin+45 020 755 6800 www.ramboll.fi Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava
LisätiedotDigitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja
Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015
LisätiedotMillaisia tilastoja kunnat haluavat?
Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset
LisätiedotNopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet
Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS
LisätiedotEtelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava
LisätiedotMuuttuva kunnossapito
Muuttuva kunnossapito Jukka Karjalainen 3.10.2018 Toimintaympäristön muutokset tulevaisuuden mahdollisuudet Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotKUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen
KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta
LisätiedotEsteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy
Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotPalvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa
Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500
LisätiedotKAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014
KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km
LisätiedotMeluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä
Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki eluselvitys vt 4 lakorkalo- Niskanperä eluselvitys Helmikuu 2007 eluselvitys vt 4 lakorkalo-niskanperä Helmikuu 2007 iite ersio 1 Pvm 20.2.2007 Hyväksynyt Tarkistanut
LisätiedotELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY keskuksen talvihoitoinfo 9.11.2018 Satakunta Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Talvikelit haastavat Viime talvikausien sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat tienpidolle ja liikenteelle.
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotMALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN SAARENKOLMION MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20601879 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN SAARENKOLMION MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 7.5.2018 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS 4.5.2018 FIMIKM FIMIKM
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400
LisätiedotSuomen tieverkosto ja sillat
Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601411 ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS 13.10.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 13.10.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 9.10.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600929 ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 30.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS 19.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS
LisätiedotYhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa
LisätiedotKISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,
LisätiedotVesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,
LisätiedotERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN
ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA 9.4.2014 KAISU LAITINEN KAISU LAITINEN Valtakunnallisen Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämisprojekti SEKV:n ja keskikaidehankkeiden
LisätiedotE18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela - Kirismäki 1.0T TIESUUNNITELMA. Piir.nro Piirustus / Asiakirja Mittakaava Pvm 6.4.
N SISÄLLYSLUETTELO 1(8) Kansio 1 Osa A Kansilehti 1.0T Sisällysluettelo (osat A, B ja C) 12.4.2018 Tiesuunnitelman yleisesite 1.1T Hankekortti 12.4.2018 1.2T Tiesuunnitelmaselostus 12.4.2018 1.3T Ehdotus
Lisätiedot