Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma syyskuu 2005

2 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A Tampere Finland Puhelin:

3 Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma (JÄNES) syyskuu 2005

4

5 Tiivistelmä Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-hankeohjelmaan ja työn tilaajia ovat Järvenpään kaupunki ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Työ jakaantuu esteettömyyskartoituksen pohjalta tehtyyn esteettömyyden toimenpideohjelmaan yleisille alueille ja tärkeimmille julkisille rakennuksille sekä raide- ja linjaautoliikenteen kehittämissuunnitelmaan tärkeimmille asemille ja pysäkeille esteettömyysnäkökulmasta. Työn lähtökohtana on Ramboll Finland Oy:n 2004 syksyllä toteuttama yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus. Erityispiirteenä oli kesäkuussa 2005 toteutettu käyttäjätiimi, joka tarkisti ydinkeskustan tärkeimpien kohteiden esteettömyyden. Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka muodostui vammais- ja eläkeläisjärjestöjen edustajista, Järvenpään kaupungin viranhaltijoista, ELSA-koordinaattorista ja konsultin edustajista. Työn tuloksena saatiin kattavat toimenpideluettelot yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyystoimenpiteistä sekä ehdotukset raide- ja linja-autoliikenteen kehittämisestä esteettömyyden kannalta. Toimenpiteet on sijoitettu lisäksi teemakartoille paikantamisen helpottamiseksi töiden toteutusvaiheessa. Toimenpiteiden priorisointi perustui väylän / rakennuksen tärkeyteen ja toimenpiteiden kustannuksiin. Tästä lähtökohdasta esteettömyystoimenpiteet kytkettiin Järvenpään kaupungin tiedossa oleviin kadunrakennuskohteisiin. Lisäksi helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitettiin listan kärkipäähän. Toimenpiteet ohjelmoitiin suurin piirtein tasasuuruisiin vuosieriin aikavälillä Esteettömyyskriteeristönä käytettiin SuRaKu-kriteeristöä. Yleisten alueiden toimenpiteiden jakaumassa korostui suojateiden (reunakivet, johdattavuus), päällysteiden/pintojen, kaltevuuksien, kasvillisuuden raivauksen ja väylien johdattavuuden toimenpiteiden määrä. Kustannusten kannalta suurimmat erät näistä muodostavat päällysteiden ja pintojen, kaltevuuksien ja suojateiden reunakivien korjaukset. Toteutusten osalta suositeltiin uusien SuRaKu-ohjeiden käyttöönottoa. Suurin osa julkisten rakennusten toimenpiteistä koski esteettömän sisäänkäynnin järjestämistä. Tähän liittyi ongelmina mm. tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen osalta ehdotettiin mm. ulkoympäristön tason nostamista sisäänkäynnin tasolle, portaiden ja/tai luiskan rakentamista tai erillisen inva-sisäänkäynnin rakentamista. Raskaiden ovien osalta ehdotettiin ovien keventämistä tai aukaisunapilla / automaattisesti toimivia ovia. Lähijunaliikenne on merkittävässä asemassa Järvenpään kaupungin joukkoliikennejärjestelmässä. Järvenpäässä on nykyisin neljä rautatieseisaketta. Lisäksi syksyllä 2006 avattava Kerava-Lahti -oikorata tuo mukanaan Järvenpäähän uuden Haarajoen seisakkeen. Järvenpään kaupungin alueella olevat rautatieseisakkeet on varustettu korkeilla laitureilla. Junatarjonnasta puolet liikennöidään matalalattiaisilla junilla. Järvenpään uusi linja-autoasema on otettu käyttöön v Järvenpään joukkoliikenneterminaalien ongelmia ovat lähinnä puutteet invapaikkojen tarjonnassa sekä esteettömien, portaattomien kulkuyhteyksien pituus ja puutteellinen opastus. Näkövammaisten ongelmakenttä joukkoliikenneterminaaleissa on jo selvästi

6 laajempi. Tässä työssä näkövammaisten näkökulmasta tarkasteltiin lähinnä Järvenpään rautatieasemaa. Linja-autopysäkkien varustelu on pääosalla pysäkeistä vaatimatonta. Pysäkkien kehittäminen esteettömiksi on yleensä luontevinta muiden katu- ja kunnallisteknisten rakentamistoimenpiteiden. Toimenpiteiden toteutuksesta vastaa yleisten alueiden ja kaupungin hallinnassa olevien julkisten rakennusten osalta Järvenpään kaupunki. Rautatieseisakkeista vastaa lähinnä Ratahallintokeskus. Muilta osin toimenpide-ehdotukset lähetetään tiedoksi kiinteistön omistajalle tai muulle kohdetta hallinnoivalle toimijalle. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan lisäksi projektin myötä syntyneen esteettömyystyöryhmän (ohjausryhmän) kokoontumista vähintään kerran vuodessa, tarkoituksena arvioida toteutettuja esteettömyystoimenpiteitä sekä Kuuma-kuntien (Keski- Uudenmaan kunnat) teknisten toimien yhteistyötä esteettömyysasioissa (järkevät ratkaisumallit yms.).

7 Alkusanat Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma on jatkoa vuotta aikaisemmin tehdylle esteettömyyskartoitukselle. Toimenpideohjelman kohteena olivat yleiset alueet eli jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut sekä lisäksi 40 julkista rakennusta. Työn tilaajia olivat Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Hanke on osa ELSA-esteettömyysohjelmaa. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuuluivat: Aki Keskinen Vammaisneuvosto Marjut Vilja Vammaisneuvosto Leonid Hramoff Eläkeläisten neuvottelukunta Pekka Luuk Sosiaali- ja terveyslautakunta Jouko Ranta Sosiaali- ja terveystoimi Jukka Salminen Sosiaali- ja terveystoimi Pentti Karhu Tekninen toimi Armas Vihanto Tekninen toimi Eino Ikonen Tekninen toimi Jere Keskinen Tekninen toimi Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy Ville Tuominen Ramboll Finland Oy Lauri Vesanen Ramboll Finland Oy Maija Stenvall ELSA-koordinaattori (ajalla ) Riikka Kallio ELSA-koordinaattori (ajalla ) Konsulttina työssä toimi Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuivat projektin vetäjänä dipl.ins. Kalervo Mattila, sekä toimenpideohjelman suunnittelijana/asiantuntijana dipl.ins. Lauri Vesanen ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman asiantuntijana dipl.ins. Ville-Mikael Tuominen. Tampereella

8

9 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa Toimenpiteiden priorisointi Esteettömyyskriteerit Yleisimmät toimenpiteet 5 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä Rautatieliikenne Linja-autoliikenne Toimenpideohjelma Yleiset alueet Rakennukset Rautatieseisakkeet Linja-autoasema ja -pysäkit Seuranta ja jatkotoimenpiteet 33 Lähteitä ja kirjallisuutta 34 Liitteet 35 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yleisten alueiden toimenpideohjelma (taulukko) Toimenpidekartta Rakennusten toimenpideohjelma (taulukko)

10 1. Johdanto Yleisiä alueita ja rakennuksia koskevan toimenpidesuunnitelman kohteena on Järvenpään ydinkeskustan alue. Suunnitelma pohjautuu syksyllä 2004 tehtyyn esteettömyyskartoitukseen sekä kesäkuussa 2005 tehtyyn käyttäjätiimin kävelykierroksen tuloksiin. Raportissa esitellään aluksi yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, joita tulisi ottaa huomioon yleisten alueiden tai rakennusten toimenpiteitä toteuttaessa. Esille on pyritty tuomaan nimenomaan sellaisia toimenpideehdotuksia, jotka ovat yleisiä Järvenpään kohdalla. Yleisten alueiden osalta toimenpide-ehdotukset perustuvat suurelta osin Su- RaKu -hankkeen tuottamiin esteettömyyskortteihin. Suraku-projekti oli sosiaali- ja terveysministeriön ja 6 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Joensuu) rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tuloksena syntyi yleisohjeita esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kortit sekä syksyllä 2004 tehty Järvenpään esteettömyyskartoitus löytyvät tarkempaa tarkastelua varten ELSA -hankkeen internetsivuilta: (kohdasta tietopankki ). Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämissuunnitelma painottuu rautatieliikenteeseen ja sen seisakkeisiin Järvenpään kaupungin alueella. Joukkoliikenteen kehittämisselvitys perustuu käyttäjätiimin kanssa Järvenpään rautatieasemalla ja Matkahuollossa tehtyihin arviointeihin, konsultin muilla Järvenpään rautatieseisakkeilla tekemiin inventointeihin ja vuonna 2004 laadittuun esteettömyyskartoitukseen. 1

11 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa 2.1 Toimenpiteiden priorisointi Priorisoinnin periaatteita Toimenpiteiden priorisointiin on valittavana erilaisia mahdollisuuksia. Ramboll Finlandin eri kaupungeille tekemissä esteettömyyden toimenpideohjelmissa on käytetty tilanteen mukaan joko vain yhtä periaatetta tai kahta periaatetta, jotka voidaan yhdistää. Priorisoinnin vaihtoehtoisia periaatteita ovat: Kunnossapitoluokka (väylät) o Keskeisin alue: suurempi tavoitetaso / laitakaupunki: tyydyttävä taso o Tarvitaan kartta kunnossapitoluokituksesta Väylän tai rakennuksen tärkeys o Keskeinen alueita yhdistävä väylä / rakennus, jossa paljon kävijöitä o Muut väylät / rakennukset, joissa vähemmän kävijöitä o Tarvitaan väylän tai rakennuksen tärkeyden määrittely Kustannuksiin perustuva jako o Vuositason jako (esimerkiksi ) tai priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Kustannusperusteisiin toimenpiteisiin voidaan lukea myös helposti toteutettavat toimenpiteet, jotka kannattaa sijoittaa toimenpideluettelon kärkipäähän o Tarvitaan teknisen toimen tiedot toteutusmahdollisuuksista sekä tarpeen mukaan kytkentä muihin suunnitelmiin Kiireellisyys / puutteiden vakavuus o Priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Puutteet ovat selvillä kartoituksen perusteella o Kiireellisyydestä tarvitaan teknisen toimen mielipiteet Edellä mainituista neljästä vaihtoehdosta voidaan löytää kilpailevia vaihtoehtoja seuraavasti: Kunnossapitoluokka vs. tärkeys Kustannukset vs. kiireellisyys (puutteen vakavuus) Järvenpäässä käytettävä priorisointitapa Mahdollisiksi priorisointivaihtoehdoiksi asetettiin seuraavat kombinaatiot: Kunnossapitoluokka ja kustannukset Kunnossapitoluokka ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Tärkeys ja kustannukset Tärkeys ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Näiden kombinaatioiden perusteella työryhmä valitsi toteutettavaksi seuraavan priorisointitavan: 2

12 Väylän / rakennuksen tärkeys ja kustannukset ovat priorisoinnissa määräävänä tekijänä Väylän tärkeys saadaan esiin esteettömyyskriteeristön mukaisella aluejaolla (perustaso/erikoistaso) Rakennusten tärkeys arvioidaan käytön suuruutena Vakavat puutteet huomioidaan tarpeen mukaan yksittäisinä toimenpiteinä ja sijoitetaan kärkipäähän (kustannukset huomioiden) Helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän Käytännössä toimenpiteet sijoitetaan tärkeyden mukaan tasasuuruisiin vuosieriin pitkällä aikavälillä Toimenpiteiden toteutus voidaan ohjelmoida 6 vuoden aikajänteelle ( ) Kustannukset huomioidaan siten, että esteettömyystoimenpiteet kytketään Järvenpään kaupungin tuleviin kadunrakennushankkeisiin. Lisäksi helposti toteutettavia toimenpiteitä sijoitetaan listan kärkipäähän. Karkeiden kustannusarvioiden perusteella pyritään saamaan tasasuuruisia vuosikustannuksia. Kustannus- ja resurssitekijöiden vuoksi esteettömyystoimenpiteet jaetaan näin useammalle vuodelle (kuuden vuoden aikajänne). Rakennusten toimenpiteille ei esitetä alustavia kustannuksia, koska kustannukset riippuvat paljon toteutustavasta ja toisaalta osa rakennuksista on muiden kuin kaupungin hallinnoimia rakennuksia. Rakennusten osalta esitetään siis toimenpideehdotus. Esteettömyyskriteeristön mukainen aluejako on esitetty kappaleessa 2.2. Kartalle sijoitetut toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Eri vuosille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu eri värillä. 2.2 Esteettömyyskriteerit Toimenpidesuunnittelussa käytetään SuRaKu-projektin mukaista esteettömyyskriteeristöä, jossa tarkasteltava alue jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon. Kaikkien alueiden tulisi olla vähintään perustasoa. Esteettömyyden korkeampaa tasoa tulisi toteuttaa tärkeimmiksi koetuilla väylillä ja alueilla. Järvenpään suunnittelualueen kriteerijako on esitetty seuraavassa kuvassa. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu kriteeristöön, mutta ne on tässä työssä jaoteltu samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään sellaisissa rakennuksissa, joilla on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Esteettömyystaso tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden toteutusta arvioidessa. 3

13 Kuva 2.1. Suunnittelualueen kriteerijako Seuraavassa taulukossa on esitetty esimerkein muutamia SuRaKu- kortistosta poimittuja esteettömyysvaatimuksia perus- ja erikoistasolla. Ominaisuus Perustaso Erikoistaso Pituuskaltevuus max 8 % max 5 % Sivukaltevuus max 3 % max 2 % Suojatiemerkki Suojatien johdattavuus Portaat Tiemerkinnän kohdalle tai enintään 2m ennen suojatie- tai pyörätiemerkinnän alkua. Etäisyys ajoradan reunasta max 3,5 m, jos hyvä näkyvyys Ainakin toinen suojatien reuna kohtisuorassa ajorataan nähden Väri-/ kontrastiraita ylimmän ja alimman portaan reunassa sekä ennen ja jälkeen välitasannetta Tiemerkinnän kohdalle ajoradan reunaan Suojatien reunat kohtisuorassa ajorataan nähden Varoitusalue tai opaslaatta aina portaiden yläpäässä ja väri-/ kontrastiraita porrasaskelmien reunassa 4

14 2.3 Yleisimmät toimenpiteet Kaltevuudet Yli 3 % sivukaltevuudet ovat yleisiä suunnittelualueen kevytliikenneväylillä ja jalkakäytävillä etenkin tonttiliittymien kohdalla. Kaltevat kohdat vaikeuttavat pyörätuolilla liikkuvien kulkemista ja saattavat aiheuttaa liukastumisia talvella. Tonttiliittymien kaltevuuden pienentäminen on ongelmallista, sillä ajoneuvoliittymissä on käytettävä madallettua reunakiveä (kuva 2.2), jolloin tämä kohta on aina ympäristöään kaltevampi. Ainoaksi toimenpiteeksi jää tällöin pienentää kaltevuutta niin, että kaltevampi kohta voidaan ohittaa väylän reunaa pitkin. Tonttien ajoneuvoliittymissä tulee käyttää madallettua reunakiveä. Pieniä sivukaltevuusylityksiä (3-5 %) on Järvenpään katuverkolla niin runsaasti, että niiden ottaminen mukaan toimenpideohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista. Tässä työssä kaltevuuksien loiventamista uudelleenpäällystämisen esitetäänkin vasta yli 5 % sivukaltevuuskohdissa. Kuva 2.2. Kalteva kohta on ohitettavissa kulkemalla väylän oikeaa laitaa. Kuva on Mannilantieltä. Myös maaston korkeuseroista johtuvat suuret pituuskaltevuudet ovat ongelmallisia. Mikäli kaltevuudet ylittävät säädetyt kriteeriarvot (perustaso 8 % ja erikoistaso 5 %), täytyy liikkumis- ja toimimisesteiselle olla järjestetty toinen korvaava yhteys. Pidemmillä kaltevilla osuuksilla tulisi olla välitasanteita ja penkkejä lepäämistä varten. 5

15 Kuva 2.3. Mäkisille osuuksille tulisi lisätä penkkejä sopiviin kohtiin. Johdattavuus Johdettavuuspuutteet ovat Järvenpäässä yleisiä varsinkin suojateillä. Useimmiten ongelmana on pyöristyskaaren säteeltä lähtevä suojatie. Tähän on ehdotettu periaatteellisesti kolmea eri toimenpidettä: 1. Suojatien siirtäminen suoralle osalle tai reunakivilinjan oikaisu 2. Johdettavuuden parantaminen käyttämällä ohjaavaa tunnistemateriaalia suojatien edessä 3. Johdattavuuden parantaminen asentamalla kivireunus suojatien sivuille On suositeltavaa, että tietyllä väylällä tai alueella käytetään yhtenäisiä ratkaisuja Kuva 2.4. Esimerkkejä johdattavuuden parantamisesta. 6

16 Väyläosuuksilla johdattavuusongelmat ovat harvinaisempia. Yleisin toimenpide-ehdotus väylällä on välikaistan rakentaminen. Välikaista kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän reunassa lisää kontrastieroa ja parantaa johdattavuutta erityisesti suuremmissa suunnanmuutoskohdissa (kuva 2.5). Useilla katuosuuksilla Järvenpäässä kadunkalusteita on sijoitettu kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän ajoradan puoleiseen reunaan. Välikaistan käyttö tällaisissa kohteissa pienentää merkittävästi näkövammaisten törmäysriskiä. Tätä tulisi harkita useilla Järvenpään katuosuuksilla. Välikaistan materiaalin valinnassa on olennaista, että se erottuu tuntumaltaan ja sävyltään kevyen liikenteen väylän päällysteestä. Kuva 2.5. Kontrastimateriaalin avulla voidaan parantaa johdattavuutta ja estää törmäämistä kadunkalusteisiin (kuvamanipulaatio Helsingintieltä). Suojatien reunakivet Suojatien reunan havaittavuus on tärkeää erityisesti näkövammaisille, jotta kulkija tietää siirtyvänsä jalkakäytävältä ajoradalle. Suojatien reuna on perinteisesti havaittavissa reunakivestä, mutta korkeusero vaikeuttaa pyörillä kulkevien apuvälineiden matkantekoa. Reunakiven parannustoimenpiteeksi ehdotetaan SuRaKu:n mukaista ratkaisua. Suojatien kohdalla pystysuoran reunakiven korkeuden tulee olla mm, minkä lisäksi suojatien reunassa tulee olla aina vähintään 90 cm leveä luiskattu reunakiviosuus. Luiskaus, jossa noustaan 40 mm ajoradan tasosta 160 mm:n matkalla, tulee rakentaa huolellisesti. Samaa luiskattua reunakiveä tulee käyttää myös pyörätien kohdalla. Opaslaattoja ja varoitusalueita käytetään erikoistasolla varoittamassa suojatiestä. Värin tai kontrastin tulee olla väylän päällysteestä selvästi erottuva. 7

17 Kuva 2.6. Esteetön suojatieratkaisu (lähde:suraku). Esteetön sisäänkäynti Vaivaton ja helppo sisäänkäynti on rakennusten yksi tärkeimmistä esteettömyyden edellytyksistä. Merkittävimpiä ongelmia Järvenpäässä aiheuttavat tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen korjaamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Ulkoympäristön tason nostaminen sisäänkäynnin tasolle 2. Portaiden ja/tai luiskan rakentaminen 3. Erillisen inva-sisäänkäynnin rakentaminen (esim. rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet) Tasonnostossa tulisi huomioida, etteivät syntyvät kaltevuudet ylitä sallittuja arvoja ja että kaltevat pinnat eivät pääse jäätymään talvella. Oven edessä olevan tasaisen alueen tulisi ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle. Järvenpäässä lähes kaikkien rakennusten ovet vaativat paljon voimaa avautuakseen. Toimenpideohjelmassa näihin ongelmiin on ehdotettu seuraavia 2 toimenpiteitä: 1. Ovien keventäminen 2. Automaattisesti napilla tai liiketunnistimella avautuvat ovet 3. Kuten edellinen, mutta lisäksi ovityypin muuttaminen liukuoveksi. Automaattisesti avautuva ovi tulee varustaa aina varoituskyltillä. Kaksi viimeisintä ratkaisumallia auttavat myös ahtaassa tuulikaapissa selviämiseen. Itse tuulikaapin suurentaminen onkin toimenpiteenä useimmiten liian kallis ja raskas toimenpide. Mikäli sisäänkäyntiä ei voida tehdä täysin esteettömäksi, tulisi varmistaa, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö saa tarvittaessa apua rakennuksen henkilökunnalta. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää soittokellon sijaintiin ja toimivuuteen. 8

18 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä 3.1 Rautatieliikenne Rautateiden lähiliikenne kytkee Järvenpään tehokkaasti pääkaupunkiseutuun. Järvenpäässä on neljä rautatieseisaketta, jotka ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna: Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio ja Purola. Kaikilla Järvenpään seisakkeilla pysähtyvät Helsingin ja Riihimäen välisen lähiliikenteen T- ja H-junat sekä Järvenpään rautatieasemalla lisäksi R-junat. Vuorotarjonta on Järvenpään rautatieasemalla junavuoroa/suunta/arki-vrk ja muilla Järvenpään seisakkeilla junavuoroa/suunta/arki-vrk. Varsinaiset kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Järvenpäässä, mutta osa lähiliikennejunista jatkaa suorina yhteyksinä Riihimäkeä pidemmälle. Suoria junayhteyksiä lähiliikennekalustolla Järvenpään rautatieasemalta on arkisin Tampereelle 4 kpl, Lahteen 7 kpl ja Kouvolaan 4 kpl. Vuonna 2004 Järvenpään seisakkeilta nousi yhteensä 1,55 miljoonaa junamatkustajaa, joista 81 % käytti Järvenpään rautatieasemaa. Matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuodesta 4 %. Kerava Lahti -oikoradalle rakennetaan Haarajoen seisake Järvenpään kaupungin alueelle. Uusi seisake on mahdollista tehdä alusta lähtien noudattaen esteettömän liikkumisen vaatimuksia. Oikorata otetaan aikataulun mukaisen liikenteen käyttöön Oikoradalle on kaavailtu taajamajunaliikennettä junavuoroa/arki-vrk, mikä tarkoittaa tiheimmillään noin junaa tunnin välein suuntaansa. Lisäksi oikoradalle siirtyy kaukoliikenteen idänliikenne. Kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Haarajoella. Matalalattiaiset Sm4-kaupunkijunat ovat liikennöineet Järvenpäässä alkuvuodesta 2005 lähtien. Järvenpäässä pysähtyvistä junavuoroista 50 % on matalalattiaisia. Paikkamäärästä 40 % on matalalattiaisissa junissa. Matalalattiajunien tarjontaan ei ole lähivuosina tulossa merkittävää muutosta. Matalalattiaiset junavuorot on mahdollista tarkistaa VR:n internet-sivujen lähiliikenteen aikataulutaulukoista. Matalalattiaisissa Sm4-kaupunkijunissa sisäänkäynti ja eteisten välinen matkustajaosasto ovat samalla tasolla kuin asemien korotetut laituritasot. Sm4- kaupunkijunissa on jokaisessa eteisessä paikka lastenvaunuille. Jokaisessa yksikössä on myös pyörätuolipaikka, jonka on mahdollisuus ladata sähköpyörätuolin akku. Pyörätuolipaikan lähellä on inva-wc. Sm4-junissa seuraava seisake ilmoitetaan automaattikuulutuksin ja monitoreilla. Vuonna 2004 Järvenpään valtuustossa hyväksytyssä Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmassa (Järkevä) on käsitelty Järvenpään rautatieaseman ongelmallisuutta pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannalta. 9

19 3.2 Linja-autoliikenne Järvenpään sisäinen liikenne hoidetaan suurelta osin yhteistyössä naapurikuntien, lähinnä Keravan ja Tuusulan kanssa. Osa liikenteestä on pidempimatkaista mm. Helsingin ja Mäntsälän välistä. Linja-autoliikenteen osalta Järvenpäässä ongelmana on kunnan pieni alueellinen koko. Kesällä paikallisliikenteen käyttäjämäärät vähenevät voimakkaasti. Järvenpäässä linja-autoliikennettä liikennöivät seuraavat yritykset: Ventoniemi Oy, Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, Koiviston Auto Oy, Sukulan Linja Oy, AE Koskinen & Pojat Oy, Lähilinjat ja Savonlinja-yhtiöt. Järvenpään sisäiset linjat (21 24) alkavat rautatieasemalta. Lisäksi osa pidempimatkaisesta liikenteestä poikkeaa Järvenpään rautatieasemalla. Saunakallion seisaketta palvelevat Wärtsilänkatua liikennöivät vuorot. Järvenpäässä bussimatkan voi maksaa kertalipulla, Matkahuollon 44-matkan sarjalipulla tai VR:n liityntälipulla. Lisäksi Matkahuolto myy Järvenpään sisäiseen liikenteeseen 30 päivän kausikorttia sekä Järvenpään ja pääkaupunkiseudun välille 44 matkan Järvenpää-lippua. Vuonna 2004 Järvenpään Matkahuolto myi lähes 4000 sarjalippua, joilla matkustetaan arviolta 40 kertaa / lippu. Linja-autoliikenteen yksittäislippuja myydään n kpl vuodessa. Järvenpään kaupungin tuki kohdistuu matkalippujen hintoihin. Järvenpään näyttölippua ja työmatkoja pääkaupunkiseudulle tuetaan subventoimalla matkalipun hintaa 30 %. VR:n junalippuun saa liityntälipun HKL:n sekä Järvenpään kaupungin alueella liikennöiviin busseihin. Linja-autoliikenteen aikataulut on saatavissa mm. internetistä sekä koteihin jaettavasta aikataulukirjasta. Aikataulut julkaistaan Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteisaikatauluina. Suurin osa Järvenpään alueen linja-autopysäkeistä on ajoratapysäkkejä. Yleisimmin matkustajien odotustilana toimii pysäkin läpi kulkeva jalkakäytävä tai kevyen liikenteen väylä. Vaatimattomimmillaan linja-autopysäkeillä on pelkkä pysäkkimerkki avo-ojan kohdalla. Järkevä-ohjelmassa on esitetty Järvenpään sisäisen joukkoliikenteen kehittämistarpeiksi seuraavaa: Bussilinjastoa tulisi selkeyttää Lippujärjestelmän kehittämistä mm. kytkemällä YTV-alueen lippujärjestelmään ja liityntälippujen kytkeminen runkomatkalippuun Rautatieseisakkeille tulisi olla säännöllinen liikenne Joukkoliikenteen tarjonnassa ja reiteissä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon lisäasutus ja uudet kaupalliset palvelut Aikataulut ovat epäselviä. Palveluista tulisi tiedottaa ja mainostaa nykyistä paremmin. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on määritellyt kolme joukkoliikenteen laatukäytävää, jotka kulkevat Järvenpään alueella. Lahdenväylä (valtatie 4, Helsinki Lahti moottoritie) on määritelty pikavuoroliikenteen laatukäytäväksi ja Vanha Lahdentie (mt140) vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi. Lisäksi vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi on määritelty reitti pääkaupunkiseudulta Kellokoskelle: Tuusulanväylä (Kt 45) Järvenpääntie (mt145) Sibeliuksenväylä Helsingintie rautatieasema Mannilantie linja-autoasema Postikatu Pajalantie - Pohjoisväylä (mt1456). Lahdenväylälle Haarajoen seisakkeen yhteyteen on esitetty toimenpiteenä vaihtopysäkkialueen ja liityntäpysäköinnin sähköisen paikoitustilanneopastuksen (tilaa/täynnä) toteutta- 10

20 mista. Laatukäytävien kehittämistoimenpiteiden vastuutahoina ovat kunnat, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Järvenpään linja-autoliikenteen esteettömyyttä on tarkasteltu vuonna 2004 valmistuneessa Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus -raportissa lähinnä keskusta-alueen, Järvenpään rautatieaseman lähiympäristön, Jampan alueen ja Vanhankylän terveyskeskuksen osalta. Kartoituksessa linja-autoliikenteen esteettömyysongelmina todettiin lähinnä perinteinen korkealattiainen kalusto, harva vuoroväli, pysäkkiaikataulujen pieni fonttikoko ja vähäinen pysäkkivarustus. Sampo-liikenne Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa toimii kutsuohjattu Sampo-liikenne. Sampo on tarkoitettu matkustajille, jotka liikkuvat alueelle tai alueelta, jossa ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa sijainnista tai ajankohdasta johtuen. Sampo-kyydillä pääsee myös Hyvinkään sairaaloihin ja Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Sampo-liikenteeseen sisältyy erikoispalvelu vammaisille. Järvenpäässä Sampo-liikenne pysähtyy pyydettäessä kaikilla linjaautopysäkeillä ja erillisillä Sampo-pysäkeillä, joissa on Sampo-kilpi pysäkin nimineen ja numeroineen. Sampo-liikenteessä käytetään pikkubusseja ja Järvenpäässä liikennöiviä takseja. Suurin osa pikkubusseista on matalalattiaisia. Osassa tilatakseista on inva-varustus. Sampo-kyyti tilataan puhelimitse. Matkahuolto myy sarjalippuja. Vammaisten matkojen maksujärjestelyistä sovitaan kunnan sosiaalitoimiston kanssa. 11

21 4. Toimenpideohjelma 4.1 Yleiset alueet Toimenpiteiden jakautuminen ja kustannukset Järvenpään suunnittelualueen kulkuväylien esteettömyyteen liittyvät puutteet ja toimenpide-ehdotukset on esitetty liitteen 1 taulukossa. Toimenpiteet on numeroitu katuosuuksittain ja ne on esitetty myös kartalla liitteessä 2. Eri ajankohdille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu kartassa eri väreillä. Toimenpiteitä ehdotetaan kaikkiaan 358 kappaletta. Lukumääräisesti eniten on ehdotettu päällystystöiden tehtäviä toimenpiteitä, kuten kaltevuuksien suoristamista ja paikkaustöitä. Nämä aiheuttavat myös eniten kustannuksia. Todellisuudessa kustannukset ovat vielä suuremmat, sillä kustannuksia ei ole toimenpideohjelmassa laskettu sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan suunniteltujen kadunparantamiskohteiden. Mikäli toimenpide koetaan kuitenkin tärkeäksi toteuttaa ennen suunniteltua kadunparantamisajankohtaa, on siitä aiheutuvat kustannukset arvioitu. suojatien johdattavuuden parantaminen 15 % kaiteen rakentaminen 2 % suojatien reunakiven muutostyöt 11 % suojatiemerkin siirto/asennus 3 % päällystys/paikkaustyöt 16 % muu toimenpide 9 % kaltevuuden suoristaminen 19 % kasvillisuuden raivaus 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä 9 % esteiden poisto/siirto 6 % suojatiemerkin siirto/asennus 1 130e 1 % kaiteen rakentaminen; 2 002e 1 % suojatien reunakiven muutostyöt e 18 % suojatien johdattavuuden parantaminen; e 7 % muu; e 12 % päällystys/paikkaustyöt; e 20 % kaltevuuden suoristaminen; e 22 % kasvillisuuden raivaus; e 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä; e 9 % esteiden poisto/siirto; 464e 0 % Kuva 4.1. Erityyppisten toimenpiteiden aihepiirikohtainen jakauma (vas.) ja kustannusjakauma (oik.). Kustannukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti vuosille Toimenpiteet on pyritty ajoittamaan siten, että pienet, nopeat ja tärkeät työt on ajoitettu toteutettavaksi vuosina Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puiden runkokorkeuden nostot ja pensaiden leikkuutyöt. Parannustoimenpiteet, joiden esteettömyyttä parantava vaikutus kustannuksiin nähden on vähäisempi, on ajoitettu toteutettavaksi vuosille Kustannuksien osalta tulee huomioida, että ne ovat karkean tason alustavia arvioita. Lisäkustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suunnittelua vaativat lisäselvitykset. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty toimenpiteiden vuosittainen kustannusjakauma toimenpideluokittain eroteltuna. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä n Keskimääräiseksi vuosikustannukseksi tulee siis noin

22 Toteutusajankohta muu kaiteen rakentaminen suojatiemerkin siirto/asennus suojatien reunakiven muutostyöt suojatien johdattavuuden parantaminen päällystys/paikkaustyöt esteiden poisto/siirto johdattavuuden parantaminen väylällä kasvillisuuden raivaus kaltevuuden suoristaminen Kuva 4.2. Toimenpiteiden kustannusjakauma eri vuosille. Seuraavalla sivulla on esitetty kartta Järvenpään kaupungin kadunrakennuskohteista tuleville vuosille. Kartalla on myös joitakin vesihuoltokohteita. Toteuttamisajankohdat ovat osin viitteelliset. Katusaneerausten tulisi ottaa huomioon seuraavia yleisiä esteettömyysnäkökohtia: Pysäköinnin järjestely (mm. invapaikoitus kevyen liikenteen väylän tasolle). Riittävän leveä kevyen liikenteen väylä (mahdollisesti ajoradan kaventaminen). Riittävät kontrastierot väylällä (välikaistojen käyttö). Reunakivilinjojen toteuttaminen mahdollisimman suorana kadunylitysten kohdalla SuRaKu -periaatteiden mukaisesti. Kadun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon esteettömyydelle asetetut sivu- ja pituuskaltevuusvaatimukset. 13

23 Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14

24 Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen Järvenpään palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön korkeampaan luokkaan (erikoistaso) on perusteltua. Kävelykadun esteettömyyttä on kartoitettu useampaan otteeseen: aikaisemmin Vammaisneuvoston toimesta, syksyllä 2004 kartoituksen ja keväällä 2005 kävelykierroksen. Kävelykadun olennaisimmat esteettömyysongelmat ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa 4.4. Nro Ongelma Toimenpide 1 Rakennusten sisäänkäynnit ovat katutasoa korkeammalla. 2 Korkeuserot kadun poikittaissuunnassa aiheuttavat vaikeuksia liikkumis- ja toimimisesteisille. 3 Väylällä sijaitsevat liikkeiden kojut ja mainoskyltit aiheuttavat törmäysvaaran. 4 Näkövammaisen valkoinen keppi saattaa jäädä jumiin kaivon kannen ritilöiden väliin Vaikuttaminen tähän vaikeaa. Kaiteiden rakentaminen vaarallisimpiin kohtiin ja porrasaskelmien lisääminen. 1. tiedottaminen mainoskylteistä ja kojuista kävelykadun liikkeisiin 2. uuden opaslaatoitetun väylän rakentaminen nykyisen katoksen alle Kaivon ritilöiden kääntäminen poikittain väylän kulkusuuntaan nähden 15

Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- vesihuoltokohteet.

Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- vesihuoltokohteet. Kuva 4.3. kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14 Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus

Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus marraskuu 2004 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa 1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys

Lisätiedot

Yleiset alueet - TOIMENPIDEOHJELMA LIITE 1

Yleiset alueet - TOIMENPIDEOHJELMA LIITE 1 Yleiset alueet - TOIMENPIDEOHJELMA LIITE VÄYLÄ NRO PUUTTEET TOIMENPIDE-EHDOTUS TOTEU- KUSTAN- TUS NUKSET 007 000 Ammattikoulunkatu -5 suojatien reunakivilinja selvästi vino tai kokonaan pyöristyskaarella

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,

Lisätiedot

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011 30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan

ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan 6..6 Kaisa Kauhanen /9 SUUNNITTELUALUE TERMINAALI 6..6 /9 Tapiolan terminaali nykytilanne 7 käyttäjää vuorokaudessa, mikä on 7 prosenttia Espoon kaikkien pysäkkien

Lisätiedot

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO) Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

8.9.2011. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa 8.9.2011 klo 9.00 11.

8.9.2011. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa 8.9.2011 klo 9.00 11. 1 (7) Esteettömyyskartoitus, Rakokiven liikekeskus n kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa klo 9.00 11.00 Kartoituksessa läsnä: Keijo Myllykangas

Lisätiedot

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito. Talvihoito Viheralueiden hoito Liikennealueiden hoito Perusomaisuus Puhtaanapito Kalusteiden ja varusteiden hoito Rakenteiden hoito Kunnossapito Talvihoidon erillistuote Ylläpito Erillistuotteet Kunnossa-

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 9.7.2014 2 3 4 ESTEETTÖMYYS JYVÄSKYLÄN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Jyväskylän kaupungin ja Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

JOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät Suunnittelualue Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän merkittävimmät seudulliset joukkoliikenteen reitit ja kevyen liikenteen

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

ESTE ETTÖMYYSKARTOITUS. Porissa välillä Kadaranta - Linja-autoasema

ESTE ETTÖMYYSKARTOITUS. Porissa välillä Kadaranta - Linja-autoasema ESTE ETTÖMYYSKARTOITUS Porissa välillä Kadaranta - Linja-autoasema Porin kaupunkisuunnittelusada C65/2009 ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Porissa välillä Karjaranta Linja-autoasema Porin kaupunkisuunnittelusarja

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/3 05.06.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/3 05.06.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) 324 Myllypuron voimalaitoskorttelin kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Vartiokylä, Mellunmäki HEL 2012-006604 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Vienankadun

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat

Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014 Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat 3.10.2014 2 Alustavat liikenneympäristön parantamisesitykset

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Valtimon taajaman esteettömyyskartoitus

Valtimon taajaman esteettömyyskartoitus Valtimon taajaman esteettömyyskartoitus Valtimon taajaman esteettömyyskartoitus Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006 Kannen valokuva Jouni Mikkonen, Suunnittelukeskus Oy TIEH 1000126-06 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa

FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen,

Lisätiedot

Myllypuron esteettömyyssuunnitelma 2006

Myllypuron esteettömyyssuunnitelma 2006 HELSINKI KAIKILLE Myllypuron esteettömyyssuunnitelma 2006 ESIPUHE Myllypuro on mainittu Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa 2005 2011 kohteena, jolla käynnistetään esteettömyyden parantaminen

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely. 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto

Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely. 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto MATKAKESKUS -hanke Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto Ohjelma 16.30-17.30 suunnitelmat esillä 17.30 Tilaisuuden i avaus Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki

Lisätiedot

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 13.12.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden

Lisätiedot