Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma syyskuu 2005

2 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A Tampere Finland Puhelin:

3 Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma (JÄNES) syyskuu 2005

4

5 Tiivistelmä Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-hankeohjelmaan ja työn tilaajia ovat Järvenpään kaupunki ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Työ jakaantuu esteettömyyskartoituksen pohjalta tehtyyn esteettömyyden toimenpideohjelmaan yleisille alueille ja tärkeimmille julkisille rakennuksille sekä raide- ja linjaautoliikenteen kehittämissuunnitelmaan tärkeimmille asemille ja pysäkeille esteettömyysnäkökulmasta. Työn lähtökohtana on Ramboll Finland Oy:n 2004 syksyllä toteuttama yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus. Erityispiirteenä oli kesäkuussa 2005 toteutettu käyttäjätiimi, joka tarkisti ydinkeskustan tärkeimpien kohteiden esteettömyyden. Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka muodostui vammais- ja eläkeläisjärjestöjen edustajista, Järvenpään kaupungin viranhaltijoista, ELSA-koordinaattorista ja konsultin edustajista. Työn tuloksena saatiin kattavat toimenpideluettelot yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyystoimenpiteistä sekä ehdotukset raide- ja linja-autoliikenteen kehittämisestä esteettömyyden kannalta. Toimenpiteet on sijoitettu lisäksi teemakartoille paikantamisen helpottamiseksi töiden toteutusvaiheessa. Toimenpiteiden priorisointi perustui väylän / rakennuksen tärkeyteen ja toimenpiteiden kustannuksiin. Tästä lähtökohdasta esteettömyystoimenpiteet kytkettiin Järvenpään kaupungin tiedossa oleviin kadunrakennuskohteisiin. Lisäksi helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitettiin listan kärkipäähän. Toimenpiteet ohjelmoitiin suurin piirtein tasasuuruisiin vuosieriin aikavälillä Esteettömyyskriteeristönä käytettiin SuRaKu-kriteeristöä. Yleisten alueiden toimenpiteiden jakaumassa korostui suojateiden (reunakivet, johdattavuus), päällysteiden/pintojen, kaltevuuksien, kasvillisuuden raivauksen ja väylien johdattavuuden toimenpiteiden määrä. Kustannusten kannalta suurimmat erät näistä muodostavat päällysteiden ja pintojen, kaltevuuksien ja suojateiden reunakivien korjaukset. Toteutusten osalta suositeltiin uusien SuRaKu-ohjeiden käyttöönottoa. Suurin osa julkisten rakennusten toimenpiteistä koski esteettömän sisäänkäynnin järjestämistä. Tähän liittyi ongelmina mm. tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen osalta ehdotettiin mm. ulkoympäristön tason nostamista sisäänkäynnin tasolle, portaiden ja/tai luiskan rakentamista tai erillisen inva-sisäänkäynnin rakentamista. Raskaiden ovien osalta ehdotettiin ovien keventämistä tai aukaisunapilla / automaattisesti toimivia ovia. Lähijunaliikenne on merkittävässä asemassa Järvenpään kaupungin joukkoliikennejärjestelmässä. Järvenpäässä on nykyisin neljä rautatieseisaketta. Lisäksi syksyllä 2006 avattava Kerava-Lahti -oikorata tuo mukanaan Järvenpäähän uuden Haarajoen seisakkeen. Järvenpään kaupungin alueella olevat rautatieseisakkeet on varustettu korkeilla laitureilla. Junatarjonnasta puolet liikennöidään matalalattiaisilla junilla. Järvenpään uusi linja-autoasema on otettu käyttöön v Järvenpään joukkoliikenneterminaalien ongelmia ovat lähinnä puutteet invapaikkojen tarjonnassa sekä esteettömien, portaattomien kulkuyhteyksien pituus ja puutteellinen opastus. Näkövammaisten ongelmakenttä joukkoliikenneterminaaleissa on jo selvästi

6 laajempi. Tässä työssä näkövammaisten näkökulmasta tarkasteltiin lähinnä Järvenpään rautatieasemaa. Linja-autopysäkkien varustelu on pääosalla pysäkeistä vaatimatonta. Pysäkkien kehittäminen esteettömiksi on yleensä luontevinta muiden katu- ja kunnallisteknisten rakentamistoimenpiteiden. Toimenpiteiden toteutuksesta vastaa yleisten alueiden ja kaupungin hallinnassa olevien julkisten rakennusten osalta Järvenpään kaupunki. Rautatieseisakkeista vastaa lähinnä Ratahallintokeskus. Muilta osin toimenpide-ehdotukset lähetetään tiedoksi kiinteistön omistajalle tai muulle kohdetta hallinnoivalle toimijalle. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan lisäksi projektin myötä syntyneen esteettömyystyöryhmän (ohjausryhmän) kokoontumista vähintään kerran vuodessa, tarkoituksena arvioida toteutettuja esteettömyystoimenpiteitä sekä Kuuma-kuntien (Keski- Uudenmaan kunnat) teknisten toimien yhteistyötä esteettömyysasioissa (järkevät ratkaisumallit yms.).

7 Alkusanat Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma on jatkoa vuotta aikaisemmin tehdylle esteettömyyskartoitukselle. Toimenpideohjelman kohteena olivat yleiset alueet eli jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut sekä lisäksi 40 julkista rakennusta. Työn tilaajia olivat Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Hanke on osa ELSA-esteettömyysohjelmaa. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuuluivat: Aki Keskinen Vammaisneuvosto Marjut Vilja Vammaisneuvosto Leonid Hramoff Eläkeläisten neuvottelukunta Pekka Luuk Sosiaali- ja terveyslautakunta Jouko Ranta Sosiaali- ja terveystoimi Jukka Salminen Sosiaali- ja terveystoimi Pentti Karhu Tekninen toimi Armas Vihanto Tekninen toimi Eino Ikonen Tekninen toimi Jere Keskinen Tekninen toimi Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy Ville Tuominen Ramboll Finland Oy Lauri Vesanen Ramboll Finland Oy Maija Stenvall ELSA-koordinaattori (ajalla ) Riikka Kallio ELSA-koordinaattori (ajalla ) Konsulttina työssä toimi Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuivat projektin vetäjänä dipl.ins. Kalervo Mattila, sekä toimenpideohjelman suunnittelijana/asiantuntijana dipl.ins. Lauri Vesanen ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman asiantuntijana dipl.ins. Ville-Mikael Tuominen. Tampereella

8

9 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa Toimenpiteiden priorisointi Esteettömyyskriteerit Yleisimmät toimenpiteet 5 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä Rautatieliikenne Linja-autoliikenne Toimenpideohjelma Yleiset alueet Rakennukset Rautatieseisakkeet Linja-autoasema ja -pysäkit Seuranta ja jatkotoimenpiteet 33 Lähteitä ja kirjallisuutta 34 Liitteet 35 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yleisten alueiden toimenpideohjelma (taulukko) Toimenpidekartta Rakennusten toimenpideohjelma (taulukko)

10 1. Johdanto Yleisiä alueita ja rakennuksia koskevan toimenpidesuunnitelman kohteena on Järvenpään ydinkeskustan alue. Suunnitelma pohjautuu syksyllä 2004 tehtyyn esteettömyyskartoitukseen sekä kesäkuussa 2005 tehtyyn käyttäjätiimin kävelykierroksen tuloksiin. Raportissa esitellään aluksi yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, joita tulisi ottaa huomioon yleisten alueiden tai rakennusten toimenpiteitä toteuttaessa. Esille on pyritty tuomaan nimenomaan sellaisia toimenpideehdotuksia, jotka ovat yleisiä Järvenpään kohdalla. Yleisten alueiden osalta toimenpide-ehdotukset perustuvat suurelta osin Su- RaKu -hankkeen tuottamiin esteettömyyskortteihin. Suraku-projekti oli sosiaali- ja terveysministeriön ja 6 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Joensuu) rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tuloksena syntyi yleisohjeita esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kortit sekä syksyllä 2004 tehty Järvenpään esteettömyyskartoitus löytyvät tarkempaa tarkastelua varten ELSA -hankkeen internetsivuilta: (kohdasta tietopankki ). Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämissuunnitelma painottuu rautatieliikenteeseen ja sen seisakkeisiin Järvenpään kaupungin alueella. Joukkoliikenteen kehittämisselvitys perustuu käyttäjätiimin kanssa Järvenpään rautatieasemalla ja Matkahuollossa tehtyihin arviointeihin, konsultin muilla Järvenpään rautatieseisakkeilla tekemiin inventointeihin ja vuonna 2004 laadittuun esteettömyyskartoitukseen. 1

11 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa 2.1 Toimenpiteiden priorisointi Priorisoinnin periaatteita Toimenpiteiden priorisointiin on valittavana erilaisia mahdollisuuksia. Ramboll Finlandin eri kaupungeille tekemissä esteettömyyden toimenpideohjelmissa on käytetty tilanteen mukaan joko vain yhtä periaatetta tai kahta periaatetta, jotka voidaan yhdistää. Priorisoinnin vaihtoehtoisia periaatteita ovat: Kunnossapitoluokka (väylät) o Keskeisin alue: suurempi tavoitetaso / laitakaupunki: tyydyttävä taso o Tarvitaan kartta kunnossapitoluokituksesta Väylän tai rakennuksen tärkeys o Keskeinen alueita yhdistävä väylä / rakennus, jossa paljon kävijöitä o Muut väylät / rakennukset, joissa vähemmän kävijöitä o Tarvitaan väylän tai rakennuksen tärkeyden määrittely Kustannuksiin perustuva jako o Vuositason jako (esimerkiksi ) tai priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Kustannusperusteisiin toimenpiteisiin voidaan lukea myös helposti toteutettavat toimenpiteet, jotka kannattaa sijoittaa toimenpideluettelon kärkipäähän o Tarvitaan teknisen toimen tiedot toteutusmahdollisuuksista sekä tarpeen mukaan kytkentä muihin suunnitelmiin Kiireellisyys / puutteiden vakavuus o Priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Puutteet ovat selvillä kartoituksen perusteella o Kiireellisyydestä tarvitaan teknisen toimen mielipiteet Edellä mainituista neljästä vaihtoehdosta voidaan löytää kilpailevia vaihtoehtoja seuraavasti: Kunnossapitoluokka vs. tärkeys Kustannukset vs. kiireellisyys (puutteen vakavuus) Järvenpäässä käytettävä priorisointitapa Mahdollisiksi priorisointivaihtoehdoiksi asetettiin seuraavat kombinaatiot: Kunnossapitoluokka ja kustannukset Kunnossapitoluokka ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Tärkeys ja kustannukset Tärkeys ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Näiden kombinaatioiden perusteella työryhmä valitsi toteutettavaksi seuraavan priorisointitavan: 2

12 Väylän / rakennuksen tärkeys ja kustannukset ovat priorisoinnissa määräävänä tekijänä Väylän tärkeys saadaan esiin esteettömyyskriteeristön mukaisella aluejaolla (perustaso/erikoistaso) Rakennusten tärkeys arvioidaan käytön suuruutena Vakavat puutteet huomioidaan tarpeen mukaan yksittäisinä toimenpiteinä ja sijoitetaan kärkipäähän (kustannukset huomioiden) Helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän Käytännössä toimenpiteet sijoitetaan tärkeyden mukaan tasasuuruisiin vuosieriin pitkällä aikavälillä Toimenpiteiden toteutus voidaan ohjelmoida 6 vuoden aikajänteelle ( ) Kustannukset huomioidaan siten, että esteettömyystoimenpiteet kytketään Järvenpään kaupungin tuleviin kadunrakennushankkeisiin. Lisäksi helposti toteutettavia toimenpiteitä sijoitetaan listan kärkipäähän. Karkeiden kustannusarvioiden perusteella pyritään saamaan tasasuuruisia vuosikustannuksia. Kustannus- ja resurssitekijöiden vuoksi esteettömyystoimenpiteet jaetaan näin useammalle vuodelle (kuuden vuoden aikajänne). Rakennusten toimenpiteille ei esitetä alustavia kustannuksia, koska kustannukset riippuvat paljon toteutustavasta ja toisaalta osa rakennuksista on muiden kuin kaupungin hallinnoimia rakennuksia. Rakennusten osalta esitetään siis toimenpideehdotus. Esteettömyyskriteeristön mukainen aluejako on esitetty kappaleessa 2.2. Kartalle sijoitetut toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Eri vuosille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu eri värillä. 2.2 Esteettömyyskriteerit Toimenpidesuunnittelussa käytetään SuRaKu-projektin mukaista esteettömyyskriteeristöä, jossa tarkasteltava alue jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon. Kaikkien alueiden tulisi olla vähintään perustasoa. Esteettömyyden korkeampaa tasoa tulisi toteuttaa tärkeimmiksi koetuilla väylillä ja alueilla. Järvenpään suunnittelualueen kriteerijako on esitetty seuraavassa kuvassa. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu kriteeristöön, mutta ne on tässä työssä jaoteltu samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään sellaisissa rakennuksissa, joilla on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Esteettömyystaso tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden toteutusta arvioidessa. 3

13 Kuva 2.1. Suunnittelualueen kriteerijako Seuraavassa taulukossa on esitetty esimerkein muutamia SuRaKu- kortistosta poimittuja esteettömyysvaatimuksia perus- ja erikoistasolla. Ominaisuus Perustaso Erikoistaso Pituuskaltevuus max 8 % max 5 % Sivukaltevuus max 3 % max 2 % Suojatiemerkki Suojatien johdattavuus Portaat Tiemerkinnän kohdalle tai enintään 2m ennen suojatie- tai pyörätiemerkinnän alkua. Etäisyys ajoradan reunasta max 3,5 m, jos hyvä näkyvyys Ainakin toinen suojatien reuna kohtisuorassa ajorataan nähden Väri-/ kontrastiraita ylimmän ja alimman portaan reunassa sekä ennen ja jälkeen välitasannetta Tiemerkinnän kohdalle ajoradan reunaan Suojatien reunat kohtisuorassa ajorataan nähden Varoitusalue tai opaslaatta aina portaiden yläpäässä ja väri-/ kontrastiraita porrasaskelmien reunassa 4

14 2.3 Yleisimmät toimenpiteet Kaltevuudet Yli 3 % sivukaltevuudet ovat yleisiä suunnittelualueen kevytliikenneväylillä ja jalkakäytävillä etenkin tonttiliittymien kohdalla. Kaltevat kohdat vaikeuttavat pyörätuolilla liikkuvien kulkemista ja saattavat aiheuttaa liukastumisia talvella. Tonttiliittymien kaltevuuden pienentäminen on ongelmallista, sillä ajoneuvoliittymissä on käytettävä madallettua reunakiveä (kuva 2.2), jolloin tämä kohta on aina ympäristöään kaltevampi. Ainoaksi toimenpiteeksi jää tällöin pienentää kaltevuutta niin, että kaltevampi kohta voidaan ohittaa väylän reunaa pitkin. Tonttien ajoneuvoliittymissä tulee käyttää madallettua reunakiveä. Pieniä sivukaltevuusylityksiä (3-5 %) on Järvenpään katuverkolla niin runsaasti, että niiden ottaminen mukaan toimenpideohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista. Tässä työssä kaltevuuksien loiventamista uudelleenpäällystämisen esitetäänkin vasta yli 5 % sivukaltevuuskohdissa. Kuva 2.2. Kalteva kohta on ohitettavissa kulkemalla väylän oikeaa laitaa. Kuva on Mannilantieltä. Myös maaston korkeuseroista johtuvat suuret pituuskaltevuudet ovat ongelmallisia. Mikäli kaltevuudet ylittävät säädetyt kriteeriarvot (perustaso 8 % ja erikoistaso 5 %), täytyy liikkumis- ja toimimisesteiselle olla järjestetty toinen korvaava yhteys. Pidemmillä kaltevilla osuuksilla tulisi olla välitasanteita ja penkkejä lepäämistä varten. 5

15 Kuva 2.3. Mäkisille osuuksille tulisi lisätä penkkejä sopiviin kohtiin. Johdattavuus Johdettavuuspuutteet ovat Järvenpäässä yleisiä varsinkin suojateillä. Useimmiten ongelmana on pyöristyskaaren säteeltä lähtevä suojatie. Tähän on ehdotettu periaatteellisesti kolmea eri toimenpidettä: 1. Suojatien siirtäminen suoralle osalle tai reunakivilinjan oikaisu 2. Johdettavuuden parantaminen käyttämällä ohjaavaa tunnistemateriaalia suojatien edessä 3. Johdattavuuden parantaminen asentamalla kivireunus suojatien sivuille On suositeltavaa, että tietyllä väylällä tai alueella käytetään yhtenäisiä ratkaisuja Kuva 2.4. Esimerkkejä johdattavuuden parantamisesta. 6

16 Väyläosuuksilla johdattavuusongelmat ovat harvinaisempia. Yleisin toimenpide-ehdotus väylällä on välikaistan rakentaminen. Välikaista kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän reunassa lisää kontrastieroa ja parantaa johdattavuutta erityisesti suuremmissa suunnanmuutoskohdissa (kuva 2.5). Useilla katuosuuksilla Järvenpäässä kadunkalusteita on sijoitettu kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän ajoradan puoleiseen reunaan. Välikaistan käyttö tällaisissa kohteissa pienentää merkittävästi näkövammaisten törmäysriskiä. Tätä tulisi harkita useilla Järvenpään katuosuuksilla. Välikaistan materiaalin valinnassa on olennaista, että se erottuu tuntumaltaan ja sävyltään kevyen liikenteen väylän päällysteestä. Kuva 2.5. Kontrastimateriaalin avulla voidaan parantaa johdattavuutta ja estää törmäämistä kadunkalusteisiin (kuvamanipulaatio Helsingintieltä). Suojatien reunakivet Suojatien reunan havaittavuus on tärkeää erityisesti näkövammaisille, jotta kulkija tietää siirtyvänsä jalkakäytävältä ajoradalle. Suojatien reuna on perinteisesti havaittavissa reunakivestä, mutta korkeusero vaikeuttaa pyörillä kulkevien apuvälineiden matkantekoa. Reunakiven parannustoimenpiteeksi ehdotetaan SuRaKu:n mukaista ratkaisua. Suojatien kohdalla pystysuoran reunakiven korkeuden tulee olla mm, minkä lisäksi suojatien reunassa tulee olla aina vähintään 90 cm leveä luiskattu reunakiviosuus. Luiskaus, jossa noustaan 40 mm ajoradan tasosta 160 mm:n matkalla, tulee rakentaa huolellisesti. Samaa luiskattua reunakiveä tulee käyttää myös pyörätien kohdalla. Opaslaattoja ja varoitusalueita käytetään erikoistasolla varoittamassa suojatiestä. Värin tai kontrastin tulee olla väylän päällysteestä selvästi erottuva. 7

17 Kuva 2.6. Esteetön suojatieratkaisu (lähde:suraku). Esteetön sisäänkäynti Vaivaton ja helppo sisäänkäynti on rakennusten yksi tärkeimmistä esteettömyyden edellytyksistä. Merkittävimpiä ongelmia Järvenpäässä aiheuttavat tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen korjaamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Ulkoympäristön tason nostaminen sisäänkäynnin tasolle 2. Portaiden ja/tai luiskan rakentaminen 3. Erillisen inva-sisäänkäynnin rakentaminen (esim. rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet) Tasonnostossa tulisi huomioida, etteivät syntyvät kaltevuudet ylitä sallittuja arvoja ja että kaltevat pinnat eivät pääse jäätymään talvella. Oven edessä olevan tasaisen alueen tulisi ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle. Järvenpäässä lähes kaikkien rakennusten ovet vaativat paljon voimaa avautuakseen. Toimenpideohjelmassa näihin ongelmiin on ehdotettu seuraavia 2 toimenpiteitä: 1. Ovien keventäminen 2. Automaattisesti napilla tai liiketunnistimella avautuvat ovet 3. Kuten edellinen, mutta lisäksi ovityypin muuttaminen liukuoveksi. Automaattisesti avautuva ovi tulee varustaa aina varoituskyltillä. Kaksi viimeisintä ratkaisumallia auttavat myös ahtaassa tuulikaapissa selviämiseen. Itse tuulikaapin suurentaminen onkin toimenpiteenä useimmiten liian kallis ja raskas toimenpide. Mikäli sisäänkäyntiä ei voida tehdä täysin esteettömäksi, tulisi varmistaa, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö saa tarvittaessa apua rakennuksen henkilökunnalta. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää soittokellon sijaintiin ja toimivuuteen. 8

18 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä 3.1 Rautatieliikenne Rautateiden lähiliikenne kytkee Järvenpään tehokkaasti pääkaupunkiseutuun. Järvenpäässä on neljä rautatieseisaketta, jotka ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna: Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio ja Purola. Kaikilla Järvenpään seisakkeilla pysähtyvät Helsingin ja Riihimäen välisen lähiliikenteen T- ja H-junat sekä Järvenpään rautatieasemalla lisäksi R-junat. Vuorotarjonta on Järvenpään rautatieasemalla junavuoroa/suunta/arki-vrk ja muilla Järvenpään seisakkeilla junavuoroa/suunta/arki-vrk. Varsinaiset kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Järvenpäässä, mutta osa lähiliikennejunista jatkaa suorina yhteyksinä Riihimäkeä pidemmälle. Suoria junayhteyksiä lähiliikennekalustolla Järvenpään rautatieasemalta on arkisin Tampereelle 4 kpl, Lahteen 7 kpl ja Kouvolaan 4 kpl. Vuonna 2004 Järvenpään seisakkeilta nousi yhteensä 1,55 miljoonaa junamatkustajaa, joista 81 % käytti Järvenpään rautatieasemaa. Matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuodesta 4 %. Kerava Lahti -oikoradalle rakennetaan Haarajoen seisake Järvenpään kaupungin alueelle. Uusi seisake on mahdollista tehdä alusta lähtien noudattaen esteettömän liikkumisen vaatimuksia. Oikorata otetaan aikataulun mukaisen liikenteen käyttöön Oikoradalle on kaavailtu taajamajunaliikennettä junavuoroa/arki-vrk, mikä tarkoittaa tiheimmillään noin junaa tunnin välein suuntaansa. Lisäksi oikoradalle siirtyy kaukoliikenteen idänliikenne. Kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Haarajoella. Matalalattiaiset Sm4-kaupunkijunat ovat liikennöineet Järvenpäässä alkuvuodesta 2005 lähtien. Järvenpäässä pysähtyvistä junavuoroista 50 % on matalalattiaisia. Paikkamäärästä 40 % on matalalattiaisissa junissa. Matalalattiajunien tarjontaan ei ole lähivuosina tulossa merkittävää muutosta. Matalalattiaiset junavuorot on mahdollista tarkistaa VR:n internet-sivujen lähiliikenteen aikataulutaulukoista. Matalalattiaisissa Sm4-kaupunkijunissa sisäänkäynti ja eteisten välinen matkustajaosasto ovat samalla tasolla kuin asemien korotetut laituritasot. Sm4- kaupunkijunissa on jokaisessa eteisessä paikka lastenvaunuille. Jokaisessa yksikössä on myös pyörätuolipaikka, jonka on mahdollisuus ladata sähköpyörätuolin akku. Pyörätuolipaikan lähellä on inva-wc. Sm4-junissa seuraava seisake ilmoitetaan automaattikuulutuksin ja monitoreilla. Vuonna 2004 Järvenpään valtuustossa hyväksytyssä Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmassa (Järkevä) on käsitelty Järvenpään rautatieaseman ongelmallisuutta pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannalta. 9

19 3.2 Linja-autoliikenne Järvenpään sisäinen liikenne hoidetaan suurelta osin yhteistyössä naapurikuntien, lähinnä Keravan ja Tuusulan kanssa. Osa liikenteestä on pidempimatkaista mm. Helsingin ja Mäntsälän välistä. Linja-autoliikenteen osalta Järvenpäässä ongelmana on kunnan pieni alueellinen koko. Kesällä paikallisliikenteen käyttäjämäärät vähenevät voimakkaasti. Järvenpäässä linja-autoliikennettä liikennöivät seuraavat yritykset: Ventoniemi Oy, Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, Koiviston Auto Oy, Sukulan Linja Oy, AE Koskinen & Pojat Oy, Lähilinjat ja Savonlinja-yhtiöt. Järvenpään sisäiset linjat (21 24) alkavat rautatieasemalta. Lisäksi osa pidempimatkaisesta liikenteestä poikkeaa Järvenpään rautatieasemalla. Saunakallion seisaketta palvelevat Wärtsilänkatua liikennöivät vuorot. Järvenpäässä bussimatkan voi maksaa kertalipulla, Matkahuollon 44-matkan sarjalipulla tai VR:n liityntälipulla. Lisäksi Matkahuolto myy Järvenpään sisäiseen liikenteeseen 30 päivän kausikorttia sekä Järvenpään ja pääkaupunkiseudun välille 44 matkan Järvenpää-lippua. Vuonna 2004 Järvenpään Matkahuolto myi lähes 4000 sarjalippua, joilla matkustetaan arviolta 40 kertaa / lippu. Linja-autoliikenteen yksittäislippuja myydään n kpl vuodessa. Järvenpään kaupungin tuki kohdistuu matkalippujen hintoihin. Järvenpään näyttölippua ja työmatkoja pääkaupunkiseudulle tuetaan subventoimalla matkalipun hintaa 30 %. VR:n junalippuun saa liityntälipun HKL:n sekä Järvenpään kaupungin alueella liikennöiviin busseihin. Linja-autoliikenteen aikataulut on saatavissa mm. internetistä sekä koteihin jaettavasta aikataulukirjasta. Aikataulut julkaistaan Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteisaikatauluina. Suurin osa Järvenpään alueen linja-autopysäkeistä on ajoratapysäkkejä. Yleisimmin matkustajien odotustilana toimii pysäkin läpi kulkeva jalkakäytävä tai kevyen liikenteen väylä. Vaatimattomimmillaan linja-autopysäkeillä on pelkkä pysäkkimerkki avo-ojan kohdalla. Järkevä-ohjelmassa on esitetty Järvenpään sisäisen joukkoliikenteen kehittämistarpeiksi seuraavaa: Bussilinjastoa tulisi selkeyttää Lippujärjestelmän kehittämistä mm. kytkemällä YTV-alueen lippujärjestelmään ja liityntälippujen kytkeminen runkomatkalippuun Rautatieseisakkeille tulisi olla säännöllinen liikenne Joukkoliikenteen tarjonnassa ja reiteissä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon lisäasutus ja uudet kaupalliset palvelut Aikataulut ovat epäselviä. Palveluista tulisi tiedottaa ja mainostaa nykyistä paremmin. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on määritellyt kolme joukkoliikenteen laatukäytävää, jotka kulkevat Järvenpään alueella. Lahdenväylä (valtatie 4, Helsinki Lahti moottoritie) on määritelty pikavuoroliikenteen laatukäytäväksi ja Vanha Lahdentie (mt140) vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi. Lisäksi vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi on määritelty reitti pääkaupunkiseudulta Kellokoskelle: Tuusulanväylä (Kt 45) Järvenpääntie (mt145) Sibeliuksenväylä Helsingintie rautatieasema Mannilantie linja-autoasema Postikatu Pajalantie - Pohjoisväylä (mt1456). Lahdenväylälle Haarajoen seisakkeen yhteyteen on esitetty toimenpiteenä vaihtopysäkkialueen ja liityntäpysäköinnin sähköisen paikoitustilanneopastuksen (tilaa/täynnä) toteutta- 10

20 mista. Laatukäytävien kehittämistoimenpiteiden vastuutahoina ovat kunnat, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Järvenpään linja-autoliikenteen esteettömyyttä on tarkasteltu vuonna 2004 valmistuneessa Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus -raportissa lähinnä keskusta-alueen, Järvenpään rautatieaseman lähiympäristön, Jampan alueen ja Vanhankylän terveyskeskuksen osalta. Kartoituksessa linja-autoliikenteen esteettömyysongelmina todettiin lähinnä perinteinen korkealattiainen kalusto, harva vuoroväli, pysäkkiaikataulujen pieni fonttikoko ja vähäinen pysäkkivarustus. Sampo-liikenne Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa toimii kutsuohjattu Sampo-liikenne. Sampo on tarkoitettu matkustajille, jotka liikkuvat alueelle tai alueelta, jossa ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa sijainnista tai ajankohdasta johtuen. Sampo-kyydillä pääsee myös Hyvinkään sairaaloihin ja Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Sampo-liikenteeseen sisältyy erikoispalvelu vammaisille. Järvenpäässä Sampo-liikenne pysähtyy pyydettäessä kaikilla linjaautopysäkeillä ja erillisillä Sampo-pysäkeillä, joissa on Sampo-kilpi pysäkin nimineen ja numeroineen. Sampo-liikenteessä käytetään pikkubusseja ja Järvenpäässä liikennöiviä takseja. Suurin osa pikkubusseista on matalalattiaisia. Osassa tilatakseista on inva-varustus. Sampo-kyyti tilataan puhelimitse. Matkahuolto myy sarjalippuja. Vammaisten matkojen maksujärjestelyistä sovitaan kunnan sosiaalitoimiston kanssa. 11

21 4. Toimenpideohjelma 4.1 Yleiset alueet Toimenpiteiden jakautuminen ja kustannukset Järvenpään suunnittelualueen kulkuväylien esteettömyyteen liittyvät puutteet ja toimenpide-ehdotukset on esitetty liitteen 1 taulukossa. Toimenpiteet on numeroitu katuosuuksittain ja ne on esitetty myös kartalla liitteessä 2. Eri ajankohdille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu kartassa eri väreillä. Toimenpiteitä ehdotetaan kaikkiaan 358 kappaletta. Lukumääräisesti eniten on ehdotettu päällystystöiden tehtäviä toimenpiteitä, kuten kaltevuuksien suoristamista ja paikkaustöitä. Nämä aiheuttavat myös eniten kustannuksia. Todellisuudessa kustannukset ovat vielä suuremmat, sillä kustannuksia ei ole toimenpideohjelmassa laskettu sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan suunniteltujen kadunparantamiskohteiden. Mikäli toimenpide koetaan kuitenkin tärkeäksi toteuttaa ennen suunniteltua kadunparantamisajankohtaa, on siitä aiheutuvat kustannukset arvioitu. suojatien johdattavuuden parantaminen 15 % kaiteen rakentaminen 2 % suojatien reunakiven muutostyöt 11 % suojatiemerkin siirto/asennus 3 % päällystys/paikkaustyöt 16 % muu toimenpide 9 % kaltevuuden suoristaminen 19 % kasvillisuuden raivaus 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä 9 % esteiden poisto/siirto 6 % suojatiemerkin siirto/asennus 1 130e 1 % kaiteen rakentaminen; 2 002e 1 % suojatien reunakiven muutostyöt e 18 % suojatien johdattavuuden parantaminen; e 7 % muu; e 12 % päällystys/paikkaustyöt; e 20 % kaltevuuden suoristaminen; e 22 % kasvillisuuden raivaus; e 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä; e 9 % esteiden poisto/siirto; 464e 0 % Kuva 4.1. Erityyppisten toimenpiteiden aihepiirikohtainen jakauma (vas.) ja kustannusjakauma (oik.). Kustannukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti vuosille Toimenpiteet on pyritty ajoittamaan siten, että pienet, nopeat ja tärkeät työt on ajoitettu toteutettavaksi vuosina Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puiden runkokorkeuden nostot ja pensaiden leikkuutyöt. Parannustoimenpiteet, joiden esteettömyyttä parantava vaikutus kustannuksiin nähden on vähäisempi, on ajoitettu toteutettavaksi vuosille Kustannuksien osalta tulee huomioida, että ne ovat karkean tason alustavia arvioita. Lisäkustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suunnittelua vaativat lisäselvitykset. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty toimenpiteiden vuosittainen kustannusjakauma toimenpideluokittain eroteltuna. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä n Keskimääräiseksi vuosikustannukseksi tulee siis noin

22 Toteutusajankohta muu kaiteen rakentaminen suojatiemerkin siirto/asennus suojatien reunakiven muutostyöt suojatien johdattavuuden parantaminen päällystys/paikkaustyöt esteiden poisto/siirto johdattavuuden parantaminen väylällä kasvillisuuden raivaus kaltevuuden suoristaminen Kuva 4.2. Toimenpiteiden kustannusjakauma eri vuosille. Seuraavalla sivulla on esitetty kartta Järvenpään kaupungin kadunrakennuskohteista tuleville vuosille. Kartalla on myös joitakin vesihuoltokohteita. Toteuttamisajankohdat ovat osin viitteelliset. Katusaneerausten tulisi ottaa huomioon seuraavia yleisiä esteettömyysnäkökohtia: Pysäköinnin järjestely (mm. invapaikoitus kevyen liikenteen väylän tasolle). Riittävän leveä kevyen liikenteen väylä (mahdollisesti ajoradan kaventaminen). Riittävät kontrastierot väylällä (välikaistojen käyttö). Reunakivilinjojen toteuttaminen mahdollisimman suorana kadunylitysten kohdalla SuRaKu -periaatteiden mukaisesti. Kadun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon esteettömyydelle asetetut sivu- ja pituuskaltevuusvaatimukset. 13

23 Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14

24 Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen Järvenpään palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön korkeampaan luokkaan (erikoistaso) on perusteltua. Kävelykadun esteettömyyttä on kartoitettu useampaan otteeseen: aikaisemmin Vammaisneuvoston toimesta, syksyllä 2004 kartoituksen ja keväällä 2005 kävelykierroksen. Kävelykadun olennaisimmat esteettömyysongelmat ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa 4.4. Nro Ongelma Toimenpide 1 Rakennusten sisäänkäynnit ovat katutasoa korkeammalla. 2 Korkeuserot kadun poikittaissuunnassa aiheuttavat vaikeuksia liikkumis- ja toimimisesteisille. 3 Väylällä sijaitsevat liikkeiden kojut ja mainoskyltit aiheuttavat törmäysvaaran. 4 Näkövammaisen valkoinen keppi saattaa jäädä jumiin kaivon kannen ritilöiden väliin Vaikuttaminen tähän vaikeaa. Kaiteiden rakentaminen vaarallisimpiin kohtiin ja porrasaskelmien lisääminen. 1. tiedottaminen mainoskylteistä ja kojuista kävelykadun liikkeisiin 2. uuden opaslaatoitetun väylän rakentaminen nykyisen katoksen alle Kaivon ritilöiden kääntäminen poikittain väylän kulkusuuntaan nähden 15

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus

Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus marraskuu 2004 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie 1 Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie Tiesuunnitelman esittelytilaisuus 11.2.2013 2013 klo 15.00 16.00. 2 Maantien 3051

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

21 Järvenpään rautatieasema terveyskeskus

21 Järvenpään rautatieasema terveyskeskus 21 Järvenpään rautatieasema terveyskeskus Rautatieasema Terveyskeskus 06.30 06.40 06.55 07.05 07.35Y 07.45 07.55 08.05 08.35Y 08.45 09.35 09.45 10.35 10.45 11.35 11.45 12.35 12.45 13.35 13.45 14.35 14.45

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KESKUSTA LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTISELVITYS 02/2016 LEMPÄÄLÄN KESKUSTA 2016/02/23

LEMPÄÄLÄN KESKUSTA LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTISELVITYS 02/2016 LEMPÄÄLÄN KESKUSTA 2016/02/23 LEMÄÄLÄN KESKUSTA LIIKENNE- JA YSÄKÖINTISELVITYS 02/2016 LEMÄÄLÄN KESKUSTA SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue 3. Kaava-alueen pysäköinnin mitoitus 3.1. Asemakaavaluonnoksissa käytetyt pysäköintinormit

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6645/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6645/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (1) 201 Asianro 6645/10.03.01.00/2016 Kaunismäenkatu, Kaunismäenrinne, Nuolimäenrinne, Kalliokaarre ja Kalliokielo sekä teräsritilärappuset välillä Kalliokielo - Kaunismäenkatu,

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

1 Tampereentie X Finnentie kiertoliittymän rakentaminen , /1/240 1 Kiireellisimmät

1 Tampereentie X Finnentie kiertoliittymän rakentaminen , /1/240 1 Kiireellisimmät TOIMENPIDEOHJELMA, KANGASALA Nro Kohdekuvaus Toimenpidekuvaus Kust. ( ) HEVAvähpidelk. Toimen- Tierekisteriosoite Kiireellisyys Tienpitaja 1 Tampereentie X Finnentie kiertoliittymän rakentaminen 250000

Lisätiedot

TOIMENPITEET MÄNTSÄLÄ Liite 1 1 (5) MÄNTSÄLÄN KESKUSTA 1/2. Onn. Väh. (hvjo/v) Liikennevalojen kokonaistarkastelu SV 2 SV 3 SV 2

TOIMENPITEET MÄNTSÄLÄ Liite 1 1 (5) MÄNTSÄLÄN KESKUSTA 1/2. Onn. Väh. (hvjo/v) Liikennevalojen kokonaistarkastelu SV 2 SV 3 SV 2 1 (5) MÄNTSÄLÄN KESKUSTA 1/2 1 Lahdentie, keskustaajaman 2 Lahdentie, keskustaajaman 3 Lahdentie, keskustaajaman 140/12/200 140/13/1000 140/11/4500 140/13/1000 140/11/4500 140/13/1500 Liikennevaloliittymien

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET L A P P EE N R A N N A N YD I N K ESK U ST A N ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 0 SISÄLTÖ. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET. Lähtökohdat. Tavoitteet. Muut suunnitelmat alueella. Työskentely. KARTOITUKSEN JA TOIMEPITEIDEN

Lisätiedot

Esteettömyyden huomioiminen yleisten alueiden suunnittelussa

Esteettömyyden huomioiminen yleisten alueiden suunnittelussa Esteettömyyden huomioiminen yleisten alueiden suunnittelussa Esteettömyyskoulutus Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaavoitus ja liikennesuunnittelu Ympäristösi parhaat tekijät Kuvat: Perry Partanen,

Lisätiedot

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT Järvenpään JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT 6.6.2016 9.8.2016 Liikennöintikauden vaihtumisessa on vaihtelua liikennöitsijöittäin. Tarkista aikataulut tarvittaessa liikennöitsijältä tai Matkahuollosta. Koosteen

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 27.11.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Soveltavan liikunnan seutufoorumi, 29.11.2016 Rovaniemi Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Parikkalan kunta Tekninen toimi Harjukuja Parikkala puh KATUJEN KUNNOSSAPITO LUOKITUS Talvihoito

Parikkalan kunta Tekninen toimi Harjukuja Parikkala puh KATUJEN KUNNOSSAPITO LUOKITUS Talvihoito Talvihoito 1 Katujen ja kevyenliikenteen väylien kunnossapitoluokitus Talvikunnossapito 1.0 Yleistä Parikkalan kunnan kadut on jaettu kolmeen eri kunnossapitoluokkaan. Kunnossapitoluokituksen avulla määritetään

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 1 (5) 430 Lausunto Tarja Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee Siltamäen liikuntapuiston parkkipaikan laajentamista HEL 2011-000931 T 08 01 03 Päätös päätti

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007

KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007 KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007 KEHITTÄMISEN TAUSTA JA TAVOITTEET Helsingissä on tehty periaatepäätös SuRaKu-projektissa määriteltyjen julkisten ulkoalueiden esteettömyysohjeiden noudattamisesta

Lisätiedot

Esteetön uimahalliympäristö

Esteetön uimahalliympäristö HELSINKI KAIKILLE Esteetön uimahalliympäristö TARKISTUSLISTAT 2009 SISÄLLYSLUETTELO KATU- JA VIHERALUEET 5 Suojatien reunatuki 5 Keskisaareke 5 Suojatiemerkinnät 6 Liikennevalot ja -valojen painonappi

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET 2(12) SISÄLLYSLUETTELO Auraus: ajoradat... 3 Auraus: jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, laatukäytävät... 4 Sohjon poisto: ajoradat, kevyen liikenteen väylät...

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA LIVI/1786/04.02.01/2016 VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA 2(8) Liikenneviraston ja Kaupungin ja

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN PAIKALLIS- JA PALVELULIIKENTEEN HANKINTA. Tarjouspyynnön liite nro 1 PALVELUKUVAUS

JÄRVENPÄÄN PAIKALLIS- JA PALVELULIIKENTEEN HANKINTA. Tarjouspyynnön liite nro 1 PALVELUKUVAUS JÄRVENPÄÄN PAIKALLIS- JA PALVELULIIKENTEEN HANKINTA Tarjouspyynnön liite nro 1 PALVELUKUVAUS 2 PALVELUKUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1 LIIKENNÖINTIKOHTEIDEN YLEISKUVAUS... 3 2 PALVELULIIKENTEEN TOIMINTAPERIAATE...

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla 2 Sisällys Palvelutasovaatimukset... 3 Minimipalvelutasotavoitteet... 3 Esimerkkiasemien luokittelu...

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 LISÄKIRJE N:O 1 13.4.2016 Dnro 378/2016 Tarjouspyyntö 24.3.2016 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 Rovaniemen kaupunki tekee viitteessä

Lisätiedot