Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa"

Teija Leppänen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen

2 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi tehdään esteettömyysperiaatteen mukaisesti -> aina kun vanhaa korjataan tai kunnossapidetään, korjataan samalla esteettömyyspuutteet

3 3 Miksi esteettömyystyötä Tiehallinnossa? palautetta tullut liikunta- ja toimintaesteisiltä LVM:n strategiatyö sosiaalisen tasa-arvon tavoite 2000 eteenpäin -> asiakaslähtöisyyden tavoite väestön ikääntyminen voi näkyä liikenteessä jo aiemmin kuin muilla sektoreilla

4 4 Missä? Milloin? Mitä menetelmiä? Tiehallinnon vastuulla kevyt liikenne joukkoliikenneinfra taajamat levähdysalueet liikenneympäristön selkeys (ikäautoilijat) MATKAKETJUJEN jatkuvuus! Liikennejärjestelmätason suunnittelu Uuden rakentaminen Vanhan korjaaminen Kunnossapito Suunnitteluohjeet ja laatukriteerit Suunnitelmien auditoinnit Esteettömyyskartoitukset Osallistuminen ja vuorovaikutus

5 5 Mihin toimenpiteisiin esteettömyys liittyy tienpidossa Tiehallinto kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen liikkumisympäristön suunnittelijana, rakentajana, kunnossapitäjänä ja hoitajana - taajamateiden kevyen liikenteen olosuhteet -> erityisesti pienten kuntien keskustat - linja-autopysäkit, levähdysalueet Ikääntyneille autoilijoille sopiva liikenneympäristö Onko esteettömyys sama asia kuin liikenneturvallisuus? On ja ei: usein toimet saattavat olla samoja, mutta tulee varmistaa molemmat näkökulmat Matkaketju on yhtä toimiva kuin sen heikoin lenkki! -> yhteistyö kuntien, tiepiirien, liikennepalvelujen tarjoajien ja kiinteistönomistajien välillä

6 6 Liikennejärjestelmätason suunnittelu Paljolti esteettömyys on kiinni yksityiskohdista - näihin vaikutetaan yleisja tiesuunnittelussa, rakentamisvaiheessa ja kunnossapidolla -> "loppuun asti tekemällä" Liikennejärjestelmäsuunnittelussa kuitenkin jo peruslinjaukset: - varautuminen esim. ikääntyneiden määrän kasvuun - tavoitteena esteettömät matkaketjut, jotka syntyvät yhteistyön tuloksena: esteettömien kohteiden, alueiden, reittien ja liikennepalvelujen verkosto - kevyen liikenteen keskeisimpien esteettömien reittien valinta - niiden priorisointi mm. hoidossa - joukkoliikenteen keskeisimpien esteettömien reittien valinta ja kehittäminen - toimintojen sijoittelu ja etäisyydet, maankäyttö - vaikutusarviointi

7 7 Liikennejärjestelmätason suunnittelu Joensuun seutu (JOLLA-projekti): Esteettömyyden kehittämisen painopistealueet Yli 64-vuotiaan väestön sijoittuminen Joensuun kaupunkialueella

8 8 Uuden rakentaminen Hankkeet joissa mukana kevyen liikenteen ympäristöä, joukkoliikenteen pysäkkejä, taajama- tai kaupunkialuetta, levähdysalueita... tai rajapintaa näihin Suunnitteluohjeet kunnossa - mutta esteettömyysperiaate vietävä loppuun asti - Kevyen liikenteen suunnitteluohje (1998) - Esteettömyyden tila. Opas esteettömyyskartoituksen tekemiseen tiepiirissä (2002) -> ks. LIITE 2 - SuRaKu -ohjekortit Suunnitelmien auditointi/tarkastus esteettömyysnäkökulmasta Esimerkki Piikkiöstä: taajamatien ideasuunnitelma tarkastettiin esteettömyysnäkökulmasta - tulokset otettu huomioon tie- ja rakennussuunnitelman laatimisessa (2005)

9 Kommentit ideasuunnitelman suunnitelmapiirroksiin (Piikkiö)

10 Millainen on esteetön ympäristö? Jalankulkureitit Johdattavuus, katkeamattomuus Penkkejä, käsijohteita Epätasaisuuksien poisto Korkeus- ja tasoerojen poisto Vältä liiallisia sivu- ja pituuskaltevuuksia Riittävä leveys Talvihoito, liukkauden poisto Tienylitykset Matalat reunakivet suojatien kohdalla (30-40 mm) Jalankulkuväylän päät suojatien molemmin puolin oltava vastakkain Tilavat keskisaarekkeet (tilaa myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla) Alikulut esteettömiksi Liikennemuotojen erottelu Esim. pintamateriaalit Linja-autopysäkit ja pysäkkiyhteydet

11 11 Miten tarpeet selville? Vanhan korjaaminen - yhteistyö sidosryhmien kanssa - maastokäynnit - kyselyt - esteettömyyskartoitukset esim. tiepiirin ja kunnan yhteistyönä Missä yhteydessä puutteet korjataan? - taajamasaneeraukset - pienet laajennus- ja korvausinvestoinnit - pienet liikenneturvallisuusinvestoinnit tai erilliset esteettömyysinvestoinnit (esim. reunakivien madaltaminen) - ylläpitourakat - hoitourakat (lisätöinä)

12 12 Tiehallinnon esteettömyyskartoitusohje Esteettömyyden tila. Ohje esteettömyyskartoituksen tekemiseen tiepiireissä. Sisäisiä julkaisuja 38/2002. Kohteena taajamat, levähdysalueet ja linja-autopysäkit Sisältää myös muistilistan esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä, jossa mitoitusperusteet ja ohjeet (Liite 2) Kartoitukset kunnan ja piirin yhteistyönä Kartoitus maastossa kartoituslomakkeiden avulla, joita 13 erilaista (mm. suojatiet, kulkuväylät, alikulut, portaat, linja-autopysäkit) Vastaukset luokiteltu neljään hyvyysluokkaan: luokka 1 on suositusten mukainen ja 4 kiireellistä parantamista vaativa Lisäksi kysely kunnan sosiaali- ja tekniseen toimeen sekä vammais- ja vanhusneuvostoille

13 Esimerkki kartoituslomakkeesta

14 14 Esteettömyyskartoitus maastossa: kaksi kartoittajaa

15 15 Ilman reunakiveä oleva suojatie (Piikkiö)

16 16 Alikulkujen ongelmat - liian jyrkkä luiska - riittämättömät näkemät - erityisesti talvella liukkaus (Perniö)

17 17 Suojatiemerkit vain keskisaarekkeessa - tulisi olla myös tien laidoilla (Perniö)

18 18 ELSA-projekti: Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa (Tiehallinnon selvityksiä 2/2005) Projekti , Rahoitus Tiehallinto ja LVM, tekijänä Ramboll Oy (Petteri Katajisto ja Lauri Vesanen) Tausta: Esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden tavoitteet kohtaavat konkreettisesti mm. kuntien työssä, ja asioiden parissa työskentelevät usein samat henkilöt ja organisaatiot. Silti näitä kahta teemaa ei ole pohdittu yhdessä -> tätä aukkoa pyrittiin paikkaamaan Lähes kaikkiin kuntiin laaditaan jossain vaiheessa liikenneturvallisuussuunnitelma - miksi ei siis integroitaisi esteettömyysasioita niihin sisään?

19 19 Yhtäläisyyksiä tavoitteiden välillä Suurin osa liikenneonnettomuuksista kuntien väylillä - toisaalta myös esteettömyys tärkeää juuri taajamissa Väestön ikääntyminen vaikuttaa molempiin tavoitteisiin Koetun turvallisuuden merkitys Konkreettisista edistämistoimista monet ovat samoja - kevyen liikenteen väylien rakentaminen - kunnossapidon parantaminen - valaistuksen parantaminen - liikenteen rauhoittaminen ja turvalliset teiden ylitykset - selkeät risteysalueet - välikaistan rakentaminen - selkeä ja yksinkertainen opastus / viitoitus - näkemien parantaminen - alikulkujen rakentaminen

20 20 Eroja tavoitteiden välillä Liikenneturvallisuudella vahva strategiapohja, tavoitteet ja mittaristo - esteettömyydellä ei samanlaista statusta Liikenneturvallisuussuunnittelu usein tarveselvitys- ja yleissuunnittelutasoista - esteettömyydessä askarrellaan usein detaljien parissa Kunnissa litu-työlle vakiintuneet toimintamallit - esteettömyydelle vasta osin rakentumassa Maastokäyntejä ja kyselyjä tehdään molemmissa - mutta sen jälkeen erilainen prosessi: litu-toimenpiteitä laaja kirjo eri alueilla, esteettömyydessä taas tärkeää yhtenäiset reitit ja taajamaympäristön kokonaisparantaminen Mm. kiertoliittymän vaikutukset ristiriitaiset, samoin riittämättömästi toteutettu liikenteen rauhoittaminen

21 21 Miten integroida esteettömyysasiat litu-työhön kunnissa? Isommat kunnat: tarveselvitystasolla, esim. esteettömyysstrategian teko Pienet maaseutumaiset taajamat: esteettömyyskartoituksen voi yhdistää liikenneturvallisuussuunnitelmaan Osallistuminen: liikenneturvallisuuskyselyissä yms. myös ikääntyneet sekä liikunta- ja toimintaesteiset mukaan Kaatumis- ja liukastumistapaturmien ehkäisy Pistemäisen "ongelmakohta"-ajattelun sijaan matkaketjujen ja jatkuvien reittien analysointi Kunnossapidolle riittävä huomio

22 22 Osallistuminen ja vuorovaikutus kuule sidosryhmiä jalkaudu maastoon aja pyörätuolilla... vakituiset yhteistyöfoorumit kenen kanssa? kunnan vanhusneuvosto kunnan vammaisneuvosto Invalidiliitto Kynnys ry Näkövammaisten keskusliitto Liikenneturva

23 Lapin tiepiiri: Pienin askelin kohti esteettömyyttä "Esteettömyystyöryhmän tämän vuoden viimeinen kokous pidettiin perjantaina. Ryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että esteettömyystyöryhmä on tarpeellinen ja siinä on hyvä olla mukana. On hyvä, että vammaisjärjestöjen ja tiepiirin virkamiesten vuoropuhelu on aloitettu ja se pikkuhiljaa myös etenee.... Jotakin konkreettistakin on saatu näinä kahtena vuotena aikaiseksi. Keskustelujen lisäksi on tehty maastokatselmukset Olkkajärven ja Vikajärven levähdysalueille sekä Muurolan taajamaan.... Lapin tiepiirin alueella on tehty kunnostus- ja korjaustöitä tänä vuonna mm. Tervolan taajaman alueella ja Keminmaalla."

24 24 Tiehallinto tällä hetkellä...

25 25 Tiehallinto tällä hetkellä... miten integroida esteettömyys normaalin toiminnan osaksi? tasa-arvosta asiakkuuteen? esteettömyys osana elinympäristön laatua? esteettömyys liikenneturvallisuustyöhön kytkettynä? esteettömyys osana muuta kevyen liikenteen edistämistä?

26 Tiehallinnon esteettömyysjulkaisuja 26 Esteettömyyden tila. Ohje esteettömyyskartoituksen tekemiseen tiepiireissä (2002) Esteetön ympäristö kaikille (esite, 2002) Esteettömyyden tila. Perniön taajaman esteettömyyskartoitus 2003 Esteettömyyden tila. Piikkiön taajaman esteettömyyskartoitus Linja-autoliikenne. Liikkumisesteisten huomioon ottaminen pysäkkien suunnittelussa (1997) Iäkkäiden autoilijoiden tarpeet liikenneympäristön suunnittelussa (2001) Ikääntyneiden liikkuminen ja tienpito (2002) Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa (2005) Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma: Esteettömyys liikennejärjestelmässä. (Kuopion kaupunki jne., 2005) JOLLA, Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät (Joensuun kaupunki jne., 2005)

27 27 Tiepiirien esteettömyysyhdyshenkilöt = Tiehallinnon oma verkosto; toiminta aktivoitunut kaikissa tiepiireissä Liisa Koskela, Uudenmaan tiepiiri Antti Kärki, Turun tiepiiri Timo Järvinen, Kaakkois-Suomen tiepiiri Katja Levola, Hämeen tiepiiri Terhi Nissinen, Savo-Karjalan tiepiiri Minna Suoranta, Keski-Suomen tiepiiri Eeva Kopposela, Vaasan tiepiiri Tarja Jääskeläinen, Oulun tiepiiri Eira Järviluoma, Lapin tiepiiri

28 28

Samankaltaiset tiedostot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys