Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus"

Transkriptio

1 Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus marraskuu 2004

2 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A Tampere Finland Puhelin:

3 Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus marraskuu 2004 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A Tampere Finland Puhelin:

4 Alkusanat alkoi syyskuussa 2004 ja päättyi marraskuussa Kartoituksen kohteena olivat yleiset alueet eli jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut. Kohdealueeseen kuului keskustan ja Seutulantalon alue, sekä Jampan kauppakeskuksen ja Vanhakylän terveyskeskuksen ympäristöt, joiden osalta kartoitettiin niiden saavutettavuutta. Työssä kartoitettiin lisäksi 40 julkista rakennusta. Kartoitukseen kuului rakennusten ulkopuoli, sisäänkäynnit ja palvelutilat rakennuksen sisältä. Työn tilaajia olivat Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuuluivat: Aki Keskinen Marjut Vilja Jouko Ranta Jukka Salminen Pekka Kärkkäinen Pentti Karhu Eino Ikonen Sakari Leimunen Kalervo Mattila Katja Seimelä Lauri Vesanen Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen toimi Tekninen toimi Tekninen toimi Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Konsulttina työssä toimi Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuivat projektin vetäjänä dipl.ins. Kalervo Mattila, sekä suunnittelijoina dipl.ins. Katja Seimelä ja dipl.ins. Lauri Vesanen. Tampereella

5 Sisällys Alkusanat 2 1. Johdanto Perusteita Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Tutkitut alueet 2 2. Kartoitusmetodiikat Yleiset alueet Julkiset rakennukset 4 3. Yleisten alueiden tulokset Kevyen liikenteen väylät Yleistä Suojatiet ja reunakivien korkeudet Johdattavuus Väylien leveydet ja kaltevuudet Portaat, luiskat ja penkit Esteet ja päällystevauriot Kävelykatu Pysäkit Pysäköinti Rautatieaseman ympäristö Erityiskohteet Vanhakylän terveyskeskuksen saavutettavuus Kevyen liikenteen yhteydet Joukkoliikennelinjojen esteettömyys Pysäköinti Taksipysäköinti Jampan alueen saavutettavuus Kevyen liikenteen yhteydet Joukkoliikennelinjojen esteettömyys Pysäköinti Julkiset rakennukset 5.1 Koulut ja päiväkodit Virastot ja palvelurakennukset Muut rakennukset Johtopäätökset Keskeiset esteettömyysongelmat Jatkotoimenpiteet 36

6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kartoitettavat rakennukset Reunakivien korkeudet Johdattavuus Pituuskaltevuudet Sivukaltevuudet Ongelmat väylällä Pysäkkien reunakivikorkeudet Pysäkkien ominaisuudet Rakennusten kartoituslomakkeet

7 1. Johdanto 1.1 Perusteita Esteetön ja turvallinen katuympäristö tarkoittaa jalkakäytäviä, kevyen liikenteen väyliä ja kadun ylityskohtia, joilla liikkuminen on esteetöntä, turvallista ja miellyttävää kaikille käyttäjäryhmille - liikkumisesteisille, iäkkäille, lapsille ja lapsiperheille. Esteetön rakennus on välttämätön monille ihmisryhmille, mutta se auttaa suuresti myös muita tilojen käyttäjiä. Liikkumisesteisen henkilön kyky liikkua on joko pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman, ikääntymisen tai sairauden vuoksi. Liikkumisesteisyyteen voi myös olla syynä raskaus tai taakkojen kanssa liikkuminen. Esteettömyys pitää sisällään sekä kesäajan että talviajan liikkumisen. Talviympäristössä korostuu talvikunnossapidon merkitys. Erityisiä kohteita esteettömyyden kannalta ovat risteysalueet, suojatiet, pysäkit ja kevyen liikenteen kulkuväylät. Kulkuväylien merkittäviä ominaisuuksia ovat puolestaan konkreettiset esteet, kaltevuudet, pintamateriaalit, väylien leveydet ja valaistus. Rakennetun ympäristön esteettömyys on eräs vuonna 2000 käyttöönotetun maankäyttö- ja rakennuslain tärkeistä periaatteista. Seuraavassa otteita esteettömyyttä koskevista lainkohdista. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; (Kaavatasoittain esteettömyyttä sivutaan lisäksi pykälissä 28, 39 ja 54.) 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. 167 Ympäristönhoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. 1.2 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Esteettömästä liikkumisympäristöstä ja liikennepalveluista hyötyvät suoraan tai välillisesti lähes kaikki ihmiset. On arvioitu, että esteettömien palvelujen kehittäminen ja esteettömän ympäristön rakentaminen palvelee suoraan vähintään noin prosenttia väestöstä. Tähän kuuluvia liikkujaryhmiä 1

8 ovat liikkumisesteisten lisäksi esimerkiksi pyöräilijät, rullaluistelijat ja pienten lasten kanssa liikkuvat. Kansainvälisen käytännön mukaan viimeksi mainittu liikkumisryhmä lasketaan mukaan liikkumis- ja toimimisesteisiin. Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Järvenpäässä, kuten koko Suomessa. Järvenpään asukasluku oli vuonna 2003 yli Asukkaista 9,3 % oli yli 65- vuotiaita. Lähtökohtana tälle työlle on siis Järvenpään keskusta-alueen ja Seutulantalon ympäristön esteettömyyteen liittyvien puutteiden löytäminen ja 40 julkisen rakennuksen kartoitus. Erityiskohteena selvitettiin Vanhakylän terveyskeskuksen ja Jampan kauppakeskuksen alueiden saavutettavuutta. Työhön ei kuulu toimenpidesuunnittelua, vaan se tullaan tekemään myöhemmin omana projektinaan. Työn päätavoitteita olivat: Laatia kattava ja laadukas yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus Kartoituksen tulosten kautta parantaa liikkumis- ja toimimisrajoitteisten henkilöiden liikkumismahdollisuuksia Laatia työn tulokset siten, että ne ovat hyödynnettävissä jatko- ja toimenpidesuunnittelua varten 1.3 Tutkitut alueet Työn kohdealue on esitetty kuvassa 1.1. Karttaan on numeroitu kartoitetut rakennukset. Numeroita vastaavat rakennukset on esitetty liitteessä 1. Kuva 1.1. Esteettömyyskartoitusalue ja kartoitettavat rakennukset. 2

9 2. Kartoitusmetodiikat 2.1 Yleiset alueet Kartoitusta tehdessä kiinnitettiin huomiota alla lueteltuihin kadunylitysten, kevyen liikenteen väylien, pysäköintialueiden ja linja-autopysäkkien ominaisuuksiin: Kadunylitykset: Reunakivien korkeudet Suojatietyyppi, suojatien leveys Suojatien pinnan tasaisuus ja kunto, sekä pintamateriaalit Suojatiemerkinnät Suojatien johdattavuus Mahdolliseen valo-ohjaukseen liittyvät tekijät Keskisaareke Esteet ja päällystevauriot: Tolpat, kynnykset ym. törmäys- tai kompastumisvaaraa aiheuttavat esteet Kuopat tai lammikot Rikkinäinen tai halkeillut päällyste Kulkuväylien kaltevuudet Johdattavuus: Suojateiden johdattavuus (ks. kadunylitykset) Materiaalikontrastit Väylien suuntauksen muutokset, kavennukset. Pysäköintijärjestelyt: Invapaikkojen laatu, lukumäärä ja merkintä Kulku invapaikoilta väylälle Liikkumista helpottavat välineet: Kaiteet, portaat ja penkit Pysäkkijärjestelyt: Pysäkkityyppi Odotustilan ominaisuudet Katoksen ominaisuudet Reunakivikorkeudet Informaatio Valaistus Penkit Katutilaan rajoittuvien rakennusten sisäänkäynnit kartoitettiin siltä osin, kuin ne muodostivat esteen katutilassa liikkuville liikkumis- ja toimimisesteisille. Yleisten alueiden maastokartoituksissa kartoitusalue käytiin läpi katujaksoittain. Mittaustulokset, valokuvat ja havaitut puutteet kirjattiin ylös karttaan, josta ne siirrettiin myöhemmin digitaaliseen muotoon paikkatietojärjestelmään. Kadunylitykset ja linja-autopysäkit, joihin liittyi useampia tarkasteltavia ominaisuuksia, kirjattiin ylös erikseen omille numeroiduille lomakkeilleen. Mittauksissa käytetty tarkkuustaso riippui mitattavasta kohteesta. Esimerkiksi pidemmät etäisyydet, kuten suojateiden ja väylien leveydet mitattiin noin puolen metrin tarkkuudella. Pienemmät ja tarkempaa mittausta vaativat kohteet mitattiin rullamitalla 1 cm:n tarkkuudella. Kaltevuudet mitattiin prosenteissa käyttäen digitaalista kaltevuusmittaria (kuva 1.2). Mitattavat kohteet arvioitiin silmämääräisesti ja vain selvästi kaltevat tasot mitattiin. 3

10 Kuva 1.2. Kartoituksissa käytetty digitaalinen kaltevuusmittari. Kaltevuuksia lukuun ottamatta lähes kaikki ylöskirjatut kohteet valokuvattiin. Katujaksolta otettiin myös yleiskuvia metrin välein. Siirrettäessä kartoitustietoja paikkatietojärjestelmään, niihin liitettiin linkki kyseisestä kohteesta otettuun valokuvaan. Aineistoa tarkasteltaessa valokuva aukeaa kohdetta napsautettaessa. Tämä helpottaa kohteiden tarkastelua jälkeenpäin. 2.2 Julkiset rakennukset Julkisten rakennusten esteettömyyden kartoitus jakaantui kolmeen eri osavaiheeseen: rakennuksen ulkopuolen, sisäänkäyntien ja sisätilojen palvelu- /neuvontapisteen esteettömyyden kartoittamiseen. Kartoitus aloitettiin aina rakennuksen ulkopuolelta parkkipaikoista edeten rakennuksen edustalle, sisäänkäyntiin ja edelleen sisätiloihin. Rakennuksen henkilökuntaa informoitiin kuitenkin aina ennen kartoituksen aloittamista. Samalla voitiin myös kysyä myös rakennuksen esteettömyyteen liittyvistä asioista. Rakennukset jaettiin niiden sisätilojen luonteen mukaisesti kolmeen eri luokkaan: Koulut ja päiväkodit Virastot ja palvelurakennukset Muut rakennukset Suurin osa kartoitettavista rakennuksista oli palvelurakennuksia. Näissä sisätilojen tarkastelu rajattiin pääsyyn palvelu- tai neuvontapisteelle. Työhuoneita ym. henkilökunnan tiloja ei kartoitettu. Ominaisuuksien mittaamiseen käytettiin rullamittaa, digitaalista kaltevuusmittaria sekä vetovaakaa. Vetovaa alla (kuva 1.3) mitattiin ovien avaamiseen tarvittavia voimia. Lisäksi rakennuksesta otettiin valokuvia. Kuva 1.3. Oven avaamiseen tarvittavaa voimaa mitattiin digitaalisella vetovaa alla. Kartoitustulokset kirjattiin paperille, josta ne myöhemmin siirrettiin digitaaliseen muotoon. 4

11 Alla on lueteltu esimerkinomaisesti tekijöitä, joita tutkittiin palvelurakennusten kartoituksessa. Rakennusten ulkopuoli Invapysäköintipaikat Reitti rakennuksen sisäänkäynnille Mahdolliset portaat ym. tasoerot Vaihtoehtoiset sisäänkäynnit Rakennusten sisäänkäyntien esteettömyys Oven edustan esteettömyys Valaistus Opastus Soittokellot Kynnykset Ovien ominaisuudet Leveydet Ovikahvat Ovien raskaus Rakennusten sisätilojen esteettömyys Lattiapintojen liukkaus Istuinten lukumäärä, korkeus ja laatu Palvelutiskien esteettömyys Hissit WC-tilat Valaistus Opastus 5

12 3. Yleisten alueiden tulokset 3.1 Kevyen liikenteen väylät Yleistä Maastomittaukset tehtiin syksyllä 2004 vaihtelevissa sääolosuhteissa. Muutamana maastopäivänä satoi. Tästä oli etua kaltevuuksien toimivuuden ja lammikoitumisen havaitsemisen kannalta. Kartoitushetkellä Ammattikoulunkatu ja suurin osa Postikadusta sekä Mannilantien varressa oleva Yhteiskoulunkadun suojatie olivat työmaa-aluetta. Näitä kohteita ei kartoitettu. Kartoituksiin liittyvät teemakartat on esitetty liitteissä Suojatiet ja reunakivien korkeudet Näkövammaiset käyttävät suojatiemerkkejä, reunakiveä ja maalausta suojatien paikallistamiseen. Suojatienmerkkien kannalta on tärkeää, että ne on sijoitettu saman käytännön mukaisesti. Reunakivetön liittymä on näkövammaisten kannalta huonoin vaihtoehto. Tällöin näkövammainen saattaa ajautua ajoradalle huomaamattaan. Pyörätuolilla liikkuvan kannalta liian korkea reunakivi aiheuttaa hankaluuksia. Korkeista reunakivistä on haittaa myös pyöräilijöille. Liikuntaesteisten ja näkövammaisten tarpeisiin sovitettu kompromissi reunakivikorkeudesta on 3-4 cm. Muita vaihtoehtoja ovat korkeudeltaan vaihtelevat tai osaltaan luiskatut reunakivilinjat. Kartoituskohteessa suojatiemerkit ja -maalaukset ovat pääosin kunnossa. Reunakivikorkeuksien vaihtelu on suurta. Tyypillisimmässä kohteessa reunakivilinjan korkeus laskee suojatien keskiosassa. Tämä helpottaa pyörätuolilla liikkuvan kadunylitystä, mikäli matala kohta on tarpeeksi leveä ja hyvin havaittavissa. Kohdealueella on yhteensä 13 sellaista suojatietä, jossa toisen tai molempien reunakivilinjojen korkeus on koko suojatien leveydeltä yli 4 cm. Vastaavasti liittymiä, joissa reunakivilinjan korkeus on koko suojatien leveydellä alle 1 cm tai reunakivi puuttuu, on alueella yhteensä 26. Suojateiden reunakivikorkeudet on esitetty liitteessä 2. Suojateiden johdattavuutta on käsitelty seuraavassa luvussa. Kuva 3.1. Useimmissa kohteissa reunakivilinjan korkeus vaihteli suojatien leveyssuunnassa. 6

13 3.1.3 Johdattavuus Kulkuväylän selkeä erottuminen vaaraa aiheuttavista kohteista, kuten autoliikenteestä, on tärkeää. Erityisen tärkeää johdattavuus on näkövammaisille, jotka suunnistavat kepillä reunakivilinjaa tunnustelemalla. Reunakiven ohella johdattavuutta voidaan parantaa esimerkiksi materiaali- ja kontrastieroilla. Kartoitusalueen johdattavuus riippuu kohteesta. Parhaiten materiaalieroja on käytetty liittymien läheisyydessä (kuva 3.2). Nämä kohteet ovat poikkeuksetta viime aikoina rakennettuja tai perusparannettuja katujaksoja. Useimmiten ajorata ja jalankulku-/pyöräilyväylä on erotettu pelkällä reunakivellä. Yleinen johdattavuusongelma on suojatien lähteminen osittain tai täysin kaarteen pyöristyssäteeltä (kuva 3.3). Kuva 3.2. Väylän johdattavuutta parantavia materiaalieroja on käytetty usein liittymien yhteydessä (Helsingintie). Kuva 3.3. Täysin pyöristyskaarelta lähtevä suojatie saattaa johdattaa katua ylittävän näkövammaisen keskelle liittymää (Myllytie). Johdattavuus on useimmiten myös huono kohdissa, joissa väylän linjaus muuttuu jyrkästi. Tällainen kohde on esimerkiksi Helsingintiellä (kuva 3.4). 7

14 Kuva 3.4. Kun pysäköintialueella ei ole autoja, väylän suunnan muutosta saattaa olla hankala havaita (Helsingintie). Leveät kulkuväylät parantavat lähes aina liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä. Kuitenkin sellaisissa kohdissa, joissa leveys kasvaa hyvin suureksi, saattaa väylän johdattavuus huonontua. Kohdealueelta tällaisia kohtia kirjattiin 12 kpl. Huonoimpia ratkaisuja ovat laajat asfalttikentät, jotka toimivat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ohella myös ajoneuvoliikenteen pysäköintipaikkoina. Mikäli kevyen liikenteen väylää ei ole riittävästi eroteltu ajoneuvoliikenteestä, saattavat peruuttavat ajoneuvot aiheuttaa vaaratilanteita väylän käyttäjille (kuva 3.5). Kuva 3.5. Pysäköintipaikan ja kevyen liikenteen väylän rajapinta on heikosti havaittavissa (Wärtsilänkatu). 8

15 3.1.4 Väylien leveydet ja kaltevuudet Väylän suositeltava vähimmäisleveys on 2,5 metriä. Tilapäisesti lyhyillä matkoilla voidaan leveytenä sallia 1,2 metriä, jolloin avustaja ja avustettava henkilö mahtuvat kulkemaan rinnakkain. Kevyen liikenteen väylien leveydet ovat kartoitusalueella yleisesti riittävät. Kapeaksi luokiteltiin yhteensä kahdeksan kohdetta. Todellisuudessa kohtia on enemmän: myös väylälle työntyvät pensaat ja kasvillisuus sekä muut esteet kaventavat usein väylää. Ne kirjattiin kuitenkin omaksi kohdakseen, sillä ne voidaan luokitella myös esteeksi. Kohteita, jossa väylän leveys on alle 2,5 metriä, kirjattiin yhteensä 17. Näistä vain yhdessä kohteessa leveys on alle 1,2 metriä (kuva 3.6). Väylälle työntyvät pensaat tai puiden oksat kaventavat jalkakäytäviä liikekeskustan ulkopuolella. Liikekeskustassa ongelmana ovat mm. väylää kaventavat terassit, puut ja mainoskyltit (kuva 3.6). Kuva 3.6. Kasvillisuus oli usein jalkakäytävien kapeuden syy (vas.). Liikekeskustassa väylää kavensivat mm. mainoskyltit ja terassit (oik.). 9

16 Pitkät ja jyrkät mäet ovat ongelmallisia iäkkäille sekä lähes kaikille liikkumisesteisille henkilöille. Esteettömänä pidetään enintään 5 % pituuskaltevuutta. Enintään 8 %:n pituuskaltevuus voidaan sallia harkinnan mukaan. Tällöin kuitenkin esimerkiksi käsivoimin halittavan pyörätuolin liikuttaminen on raskasta. Liiallisesta sivukaltevuudesta on haittaa etenkin pyörätuolia käyttäville ja matalaan askeltaville. Yli 4 % sivukaltevuus vaikeuttaa kantamusten kanssa liikkumista ja lisää liukastumisriskiä talvella. Järvenpään maastonmuoto kohdealueella on suhteellisen tasainen. Lukumääräisesti yli 8 % mäkiosuuksia on yhteensä 23 kpl. Vastaavasti 5-8 % mäkiosuuksia on 12 kpl. Jyrkät mäkiosuudet ovat useimmiten lyhyitä. Kartoitusalueen pituuskaltevuudet on esitetty liitteessä 4. Jyrkkä mäki voi olla todellinen este esimerkiksi vanhuksille ja pyörätuolia käyttäville. Yli 8 % väyläosuuksia kirjattiin etenkin Järvenpään rautatieaseman ympäristössä, missä Asemarakennus ja laiturit sijaitsevat lähiympäristöään korkeammalla. Kaikkien asemalaitureille johtavien väylien pituuskaltevuudet ylittävät suositusarvot (kuva 3.7). Kuva 3.7. Rautatieaseman laitureille johtavat väylät ovat jyrkkiä. Suuret pituuskaltevuudet on yleinen ongelma alikulkujen yhteydessä. Kohdealueella alikulkuja on vain yksi (Pajalantie). Mitatut pituuskaltevuudet ovat alikulkuun johtavilla väylillä 5-8 %. Ongelmallisin kohta on bussipysäkille johtava väylä (kuva 3.8), jossa pituuskaltevuus on 21,3 %. Kyseisen väylän käyttäminen talvella on todennäköisesti hankalaa. 10

17 Kuva 3.8. Pysäkille johtavan väylän pituuskaltevuus on 21,3 % (Pajalantie). Liian suuria sivukaltevuusarvoja on kohdealueella runsaasti. Mitattavat kohteet arvioitiin silmämääräisesti, joten on mahdollista, että hieman liian kaltevia kohteita tai väylän osia löytyy todellisuudessa vieläkin enemmän. Kartoitusalueen sivukaltevuudet on esitetty liitteessä 5. Sivukaltevuudet ovat suurimmillaan pihoille johtavien ajoneuvoliittymien kohdalla (kuva 3.9). Näissä kohdin kalteva osuus on kuitenkin useimmiten lyhyt ja jyrkimmän kohdan voi usein myös kiertää. Kuva 3.9. Tonttiliittymien kohdalla mitattiin suuria sivukaltevuusarvoja. Kuvan kohteen sivukaltevuus on 6,7 % (Wärtsilänkatu). 11

18 3.1.5 Portaat, luiskat ja penkit Portaat, luiskat ja muut apuvälineet on tehty helpottamaan kulkua kohteissa, joissa on tasoeroja. Portaat eivät saa olla ainoa kulkureitti, vaan niiden lisäksi tulee aina olla vaihtoehtoinen portaaton reitti. Yleensä lyhyt vaihtoehtoinen reitti on portaiden vieressä oleva luiska. Esteettömyysnäkökulmasta portaiden ja luiskien tulee olla hyvin havaittavissa, riittävän leveät ja varustettu käsijohteilla. Portaiden tulee olla umpinaisia ja nousu ei ulkotiloissa saa ylittää 13 senttiä. Etenemän tulee olla vähintään 40 senttiä. Luiskan kaltevuus saa olla enintään 6 prosenttia. Pitkissä portaissa ja luiskissa tulee olla levähdystasanteita. Myös valaistukseen ja kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. Järvenpään maasto on suhteellisen tasaista. Tämä selittää osaltaan sen, että kartoitusalueella on vähän luiskia tai portaita. Eniten portaita on rautatieaseman läheisyydessä, jossa korkeuserot ovat suuret. Portaiden askelmat ovat tällä alueella umpinaisia ja materiaaliltaan kiveä. Poikkeuksena on asemalaiturille johtava puinen porras, joka on avonainen, liukas ja pahasti vaurioitunut (kuva 3.10). Ainoa portaaton reitti kyseiselle laiturille kulkee asemarakennuksen pohjoispuolelta. Tämän reitin pituuskaltevuus on kuitenkin yli 8 %. Seuraavassa on lueteltu portaiden yleisiä ominaisuuksia kartoitusalueella Portaissa tai niiden päädyissä ei ole käytetty kontrasti-/varoitusraitoja. Portaiden välinen korkeusero (nousu) on useimmiten alle 13 senttiä, Portaan etenemä on senttiä. Portaat ovat riittävän leveitä. Portaissa on käsijohteet, mutta ne eivät ole täysin suositusten mukaisia. Tilanpuute kaupunkirakenteessa johtaa usein siihen, että luiskista tulee liian kaltevia. Esimerkiksi Hallintokadulla portaiden vieressä on luiska, jonka pituuskaltevuus on n. 17,5 % (kuva 3.10). Käsijohteesta tai pitävästä alustasta huolimatta näin kaltevaa tasoa pitkin nouseminen pyörätuolilla vaatii erittäin paljon käsivoimia. Kuva Asemalaitureille johtava puinen porras oli huonokuntoinen ja liukas (vas.). Hallintokadulla sijaitseva luiska oli liian jyrkkä (oik.). 12

19 3.1.6 Esteet ja päällystevauriot Kulkureiteillä olevat esteet ja päällystevauriot saattavat olla liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle vaarallisia. Periaatteessa mikä tahansa kulkuväylällä sijaitseva törmäys- tai kompastumisvaaran aiheuttava esine saattaa olla este, jos se ei erotu ympäristöstään. Kohdealueella kirjattiin yhteensä 75 estettä. Esteet on esitetty liitteessä 6 jaettuna törmäys- ja kompastusvaaran aiheuttaviin esteisiin. Yleisin este kohdealueella on väylän reunassa tai keskellä sijaitseva valopylväs tai jokin muu näkövammaisille törmäysvaaran aiheuttava pystysuora tolppa (kuva 3.11). Etenkin valopylväät ovat ongelmallisia, sillä ne ovat useimmiten väriltään harmaita ja sekoittuvat herkästi taustaympäristöönsä. Esteitä kirjattiin enemmän liikekeskustan alueella kuin sen ulkopuolella, mikä on loogista rakennetun ympäristön tiivistymisen ja palveluiden lisääntymisen myötä. Etenkin kulkuväylää kaventavat mainostelineet yleistyvät lähempänä liikekeskustaa (kuva 3.11). Tällä alueella on esteinä jonkin verran myös sisäänkäyntejä, terasseja ja kaivon kansia. Liikekeskustan ulkopuolella yleisimpiä esteitä ovat rehevät pensaat ja väylällä roikkuvat puiden oksat. Kuva Harmaat pylväät eivät erotu ympäristöstään (vas). Mainoskyltit myös kaventavat väylää (oik.). Kuva Mannilantieltä. Esteistä osa on pysyviä ja osa väliaikaisia, kuten esimerkiksi mainoskyltit. Viimeksi mainitut esteet ovat etenkin näkövammaisten kannalta ongelmallisia, sillä niitä saatetaan siirrellä. Tämä tekee esteiden opettelemisen mahdottomaksi. Kartoitusalueella kirjattiin yhteensä 53 päällystevauriota tai kuoppaa. Alla on lueteltu yleisimmät vauriotyypit: päällysteen puuttuminen ts. reikä päällysteessä päällysteen halkeilu railot päällysteessä päällysteen painuminen keskeneräinen työmaa puutteellinen väliaikainen päällyste 13

20 Syvät kuopat saattavat myös olla vaarallisia, sillä niihin voi pahimmassa tapauksessa kompastua (kuva 3.12). Edellä mainitut päällystevauriot ja kuopat ovat ongelmallisia kaikille tienkäyttäjille. Kuva Kuopat ja painumat saattavat olla vaarallisia liikkumis- ja toimimisesteisille. Ne aiheuttavat vaaraa myös esimerkiksi pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. 3.2 Kävelykatu Järvenpään kävelykatu muodostaa muista kaduista selkeästi erottuvan, keskeisen kokonaisuuden, jonka käyttöaste on luonnollisesti suurempi kuin muilla kaduilla. Kävelykadun tilankäyttö on melko hyvin hallinnassa. Esteettömyyteen liittyviä selkeitä puutteita löytyy muutamia lähinnä kadun luoteisreunan jalkakäytävältä. Nyt tehdyn kartoituksen lisäksi kävelykadun esteettömyyttä on tutkittu näkövammaisten kannalta tammikuussa 2004, tekijänä Satakunnan ammattikorkeakoulu. 14

21 Kuva Kävelykatu on jaettu selkeästi eri osiin. Esteet Toimiva ympäristö näkövammaisia ja muitakin liikkujia varten edellyttää, että pylväät, liikennemerkit ym. vastaavat esteet ovat samassa linjassa keskenään. Järvenpään kävelykadulla on paljon pylväitä, pyöräparkkeja, istutettuja puita ja valaisinpylväitä, jotka on sijoitettu pääosin kävelykadulla samaan linjaan, eivätkä siis ole esteettömyysmielessä ongelma. Mainostelineiden sijoittelu ei ole kaikilta osin asianmukaista kävelykadun luoteisreunassa. Liikkeiden käytännöt telineiden sijoittelussa luultavasti vaihtelevat naapuriliikkeen sijoittelun mukaan (vrt. kuva 3.14). Joidenkin liikkeiden mainostelineet sijoitetaan keskelle jalankulkuväylää, mikä on haittatekijä esteettömyyden kannalta. Kaikissa tapauksissa tilaa telineille olisi lähellä näyteikkunoita. Kävelykadun luoteisreunassa Tupalantien liittymästä lounaaseen on jalankulkuväylä selkeästi kapeampi kuin muissa osissa kävelykatua (leveys kapeimmillaan n. 1,2 m). Tällä kohdalla myös mainostelineet kaventavat entisestään kulkuun varattua tilaa. Kävelykadun molemmissa päissä on runsaasti pollareita, jotka on sijoitettu estämään ajoneuvojen kulkua kävelykadulle. Sekä Mannilankadun että Sibeliuksentorin päissä harmaat pollarit voivat kuitenkin olla este erityisesti näkövammaisille, koska niitä on vaikea havaita harmaata kenttäkiveä vasten. 15

22 Kuva Mainostelineet toimivat esteenä ja kaventavat jalankululle varattua tilaa. Vaarallisimman esteettömyysongelman kävelykadulla muodostaa kadun luoteisreunassa oleva tasoero (ks. kuva 3.15). Tasoero on rakennettu Sibeliuksentorin ja Ahomaanraitin väliselle matkalle ja sen korkeusero on n senttiä. Tasoerosta ei varoiteta millään tavalla. Kaatumistapauksessa voi pudota huonoimmassa tapauksessa metallisten pyöräparkkien päälle. Pyörätuolilla liikkuminen kadun luoteisreunassa on myös hankalaa, jos haluaa asioida kadun toisella puolella olevassa liikkeessä. Tällöin joutuu kiertämään Sibeliuksentorin, Tupalantien tai Ahomaanraitin liittymissä olevien tasaisten kohtien kautta päästäkseen kävelykadun toiselle reunalle. Kiertomatkaa voi tulla siis enimmillään n. 100 metriä. Liittymäkohtien välille on sijoitettu portaita, mutta luiskia ei ole rakennettu. Kuva Tasoero saattaa olla vaarallinen näkövammaisille. Tasoero on suurimmillaan n. 40 senttiä. 16

23 Pääsy pyörätuolilla kauppoihin on suurelta osalta liikkeitä mahdotonta. Näihin kauppoihin on olemassa vain portaat. Pintamateriaalit ja ohjaavuus Kulkuväylien pintamateriaalina on käytetty betonilaattaa tai betonista kenttäkiveä. Kadun luoteisreunan jalankulkuväylällä on näkövammaisia varten ohjaava betonilaatta (uritettu). Kadun keskiosassa ja lounaisreunan jalankulkuväylällä on käytetty erivärisiä materiaaleja ohjaamaan liikkumista. Väritys toimii hyvin, erityisesti kadun keskiosassa. Kadun kaakkoisreunan katoksien kohdalla on käytetty harmaata ja valkoista laattaa. Valkoisten laattojen ohjaavuus on luultavasti kyseenalainen. Kävelykadun reunoilla olevat jalankulkuväylät ovat lämmitettäviä, mutta talvisin kadun keskiosaan luultavasti kerääntyy lunta ja jäätä. Tämä haittaa sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä. Oletettavasti pyöräilijät ajavat talvisin jalankulkuväylillä. Sibeliuksentorin pintamateriaalina on keltaiseksi värjätty betoninen kenttäkivi. Torin halki ei ole rakennettu värierolla varustettua väylää. Liikennemuotojen erottelu Ajoneuvolla ajo on estetty kävelykadulle. Mannilantien liittymässä mahdollisuutta kävelykadulle ajoon ei ole ja Sibeliuksentorilla on käytetty moottoriajoneuvolla ajo kielletty-merkkiä. Huoltoajo hoidetaan tästä päätellen täysin liikkeiden taakse, mikä on erittäin hyvä asia, ja melkeinpä poikkeuksellista suomalaisten kävelykatujen osalta. Mannilantien ja Kävelykadun liittymään on rakennettu korotettu liittymä, joka parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Suojatiet sijaitsevat korotuksen molemmissa päissä. Liittymässä ei ole liikennevaloja. Ruuhka-aikoina liittymästä (aamu- ja iltaruuhka, junien tuloajat) on vaikea päästä yli. Kävelykadun keskiosaan on varattu erivärisellä pintamateriaalilla (vaalea) väylä, joka lienee tarkoitettu pyöräilijöille. Tästä ei kuitenkaan kerrota liikkujille liikennemerkillä, maalauksella tai muulla tavalla. Satunnaiselle kulkijalle jää epäselväksi kenen käyttöön vaaleampi väylä on tarkoitettu. 17

24 3.3 Pysäkit Pysäkin varustelu riippuu sen käyttötarkoituksesta sekä sitä ympäröivästä palveluista ja maankäytöstä. Esteettömyysnäkökulmasta pysäkin minimivaatimuksena voidaan pitää selkeää ja tarpeeksi suurta aikatauluinformaatiota, riittävää valaistusta ja penkkiä odottamista varten. Ajoneuvoon siirtymistä ja siitä poistumista edesauttaa odotustilan sijainti ajorataa korkeammalla. Kohdealueella kirjattiin yhteensä 29 pysäkkiä. Useimpien pysäkkien varustelutaso on vaatimaton. Pysäkkien varustelu on esitetty liitteissä 7 ja 8. Alla on lueteltu tiivistetysti keskeisimmät tulokset Katoksellisia pysäkkejä on 7 kappaletta. Kaikkiin katoksellisiin pysäkkeihin mahtuu pyörätuolilla sateensuojaan. Yhteensä 10 pysäkissä on penkki. 18 pysäkillä on erillinen valaisin tai riittävä valaistus. Yhdessäkään pysäkissä ei ole riittävän selkeää ja isokokoista aikatauluinformaatiota. Suurin osa pysäkeistä (18 kohdetta) on ajoratapysäkkejä. Useimmiten odotustilana on kulkuväylä (22 kohdetta). Muissa kohteissa on erillinen odotustila. Odotustilan pinta on lähes kaikissa kohteissa tasainen. Lähes kaikissa kohteissa odotustilan ajoradan puoleisessa reunassa on reunakivi. Kahdessa kohteessa on käytetty reunakiven lisäksi materiaalitai värikontrasteja. Suurin osa reunakivikorkeuksista on välillä cm. Yli 15 cm reunakivikorkeus on 2 kohteessa. Alla olevassa kuvassa 3.16 vasemmalla on esitetty Wärtsilänkadulla Järvenpään lukion vieressä oleva pysäkki, jossa vaalea kivetys toimii värikontrastina reunakiven ohella. Pysäkki on syvennyksessä. Reunakivikorkeus on 12 cm. Kohteessa ei ole tuolia eikä katosta. Valaistus on riittävä, sillä lähin valaisinpylväs sijaitsee keskikaistalla. Oikeanpuoleisessa kuvassa on kartoitusalueen tyypillisin pysäkki. Valaistus on kyseisessä kohteessa hyvä, sillä pysäkki sijaitsee suoraan valopylvään alla. Molemmat pysäkit ovat varustetasoltaan vaatimattomia. Kuva Vaalea kivetys ja graniittinen reunakivi toimivat hyvänä värikontrastina (vas.). Useat kartoitusalueen pysäkit olivat varustelultaan vaatimattomia (oik.). 18

25 3.4 Pysäköinti Pysäköintialueella on oltava kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa 50 autopaikkaa kohti, sen jälkeen yksi paikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. Paikat tulee sijoittaa rakennukseen pääsyn kannalta sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Näiltä autopaikoilta sekä tontin tai rakennuspaikan rajalta on oltava pyörätuolin käyttäjälle soveltuva kulkuväylä määräyksissä tarkoitettuun rakennukseen ja tiloihin. Suurimmat pysäköintialueet sijaitsevat liikekeskustassa kävelykadun tuntumassa ja rautatieaseman itäpuolella. Rautatieaseman itäisellä pysäköintipaikalla on noin 300 pysäköintipaikkaa, joista kaksi paikkaa on varattu invapysäköintiä varten. Määräysten mukaan niitä tulisi olla seitsemän. Rautatieasemalle menevät liikuntavammaiset eivät kuitenkaan käytä tätä pysäköintialuetta, koska sieltä ei ole kunnollista esteetöntä reittiä asemalle. Yleisesti invapaikat on merkitty asiaankuuluvin merkinnöin. Eräs paikoitukseen liittyvä yleinen ongelma on kynnyksettömän reitin puuttuminen invapaikalta jalkakäytävälle tai kevyen liikenteen väylälle. Parkkialuetta reunustavat korkeat reunakivet muodostavat monesti esteen pyörätuolilla liikkuvalle. Venny Soldanin raitin ja Mannilantien välissä sijaitsevan parkkialueen invapaikan edessä (kuva 3.17) on kivetty luiska, mutta se on liian jyrkkä (20,5 %). Kuva Venny Soldanin raitin pysäköintipaikalla on luiska pyörätuolin käyttäjiä varten. Luiska on kuitenkin liian jyrkkä. 19

26 3.5 Rautatieaseman ympäristö Järvenpään rautatieasema sijaitsee keskeisessä paikassa kaupunkirakenteeseen nähden. Lähiliikennejunavuoroja käyttävät erityisesti työmatkalaiset, mutta asema-alueella on paljon myös läpikulkuliikennettä. Tässä suhteessa alueen esteettömyys on ensisijaisen tärkeää. Kartoituksen perusteella alueen suurin ongelma on korkeuseroista johtuvat jyrkät mäet. Aseman länsipuolella kaikki kävely- ja jalkakäytävät ovat pituuskaltevuudeltaan yli 5 %. Aseman itäpuolella liikkumisesteiset voivat käyttää portaiden sijasta luiskaa. Luiska on pitkä ja esimerkiksi Järvenpäätalolle kuljettaessa matka pitenee portaisiin verrattuna huomattavasti. Kaltevalla osuudella ei ole penkkejä. Asemakäytävän itäpäässä on hissi, mutta se on poissa toiminnasta. Portaat ovat pitkät, mutta niissä on välitasanteita, joissa on penkkejä. Laiturille nousua varten asematunnelissa on hissi liikuntaesteisiä varten. Hissi oli kuitenkin kartoitushetkellä epäsiistissä kunnossa. Asemalle pysähtyy pelkästään lähijunaliikennevuoroja. Liikenteessä käytettävä kalusto ei ole matalalattiaista mallia. Kuva Asematunnelin itäpäädyn portaaton väylä on pitkä ja kiertää portaisiin verrattuna. Lisäksi kaltevalla osuudella ei ole penkkejä. 20

27 4. Erityiskohteet 4.1 Vanhakylän terveyskeskuksen saavutettavuus Kevyen liikenteen yhteydet Vanhakylän terveyskeskukselle johtaa korkeatasoinen kevyen liikenteen väylä. Väylän leveys on 3,2 m ja päällysteenä on käytetty punaiseksi värjättyä asfalttia. Yhdistetyllä väylällä mopoilu on sallittu. Väylällä ei ole suuria korkeusvaihteluita, joten liikkuminen on vaivatonta. Kuva 4.1. Terveyskeskukseen johtava kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylä jatkuu kahden terveyskeskuksen pihaan johtavan ajoneuvoliittymän yli suojatienä. Suojatiet ovat hyvin merkityt sekä maalauksin että liikennemerkein. Reunakiviä ei ole, joten kulku on täysin esteetöntä. Suojatiet ovat aika pitkiä, 9,5 m ja 8,5 m, mutta liittymien liikenne on varsin vähäistä, eivätkä todella huonosti liikkuvat saavu terveyskeskukseen kevyen liikenteen väylää käyttäen. Kevyen liikenteen väylän varrella on terveyskeskuksen bussipysäkki. Väylä kulkee läheltä rakennusta ja loppumatkan ovelle voi kulkea pitkin ajorataa, jolla moottoriajoneuvoilla ajo on takseja ja ambulansseja lukuun ottamatta kielletty. Bussipysäkin läheisyydessä, pysäköintiruutujen välissä on pyöräteline. Pyöräparkin sijainti on hivenen turvaton, koska molemmin puolin on pysäköityjä autoja. Oletettavasti terveyskeskukselta bussiin nousevat eivät tarvitse pyöräpysäköintiä, joten pyörätelineen luontevampi paikka olisi lähempänä pääovea esim. taksien odotustilan yhteydessä. Pyöräpysäköintiä lukuun ottamatta kevyen liikenteen yhteydet terveyskeskukselle ovat täysin esteettömät ja turvalliset. 21

28 4.1.2 Joukkoliikennelinjojen esteettömyys Aikataulut Terveyskeskukseen liikennöivät Järvenpään sisäinen linja nro 21 sekä Keski- Uusimaan ja pääkaupunkiseudun välinen linja nro 3. Linja 21 kulkee rautatieaseman ja terveyskeskuksen välillä ja linja 3 Helsingin ja Hyökänummen välillä. Linjan 3 reitti kulkee terveyskeskuksen kautta lauantaisin, arkisin vuoroilla pääsee Vanhakyläntielle, josta on kävelymatkaa terveyskeskukseen vielä 0,6 km. Arkiaamuisin ja iltapäivisin terveyskeskukseen/terveyskeskuksesta pääsee kerran tunnissa. Keskipäivällä klo 10-14:30 liikennöidään 1,5 tunnin välein. Lauantaisin terveyskeskukseen kulkee 7 vuoroa ja takaisin pääsee 5 vuorolla, tosin ensimmäinen vuoro terveyskeskukseen ja viimeinen keskustaan päin ajetaan molemmilla linjoilla täsmälleen samaan aikaan. Jos sopivaa vuoroliikenneyhteyttä terveyskeskukseen ei ole, voi matkan tehdä Sampo-liikenteellä. Sopivaksi odotusajaksi katsotaan noin 30 minuuttia. Aikataulut ovat saatavissa mm. internetistä sekä koteihin jaettavasta aikataulukirjasta. Molemmissa aikataulut ovat selvästi merkityt ja siten ymmärrettävät. Internet-tulosteessa tekstikoko voisi olla suurempikin, mutta sitä voi itse suurentaa tulostettaessa. Normaalisti näkevälle aikataulut ovat hyvin luettavia. Aikataulukirjassa tekstikoko on tuotteen taskukokoisuuden vuoksi erittäin pieni, mutta tervesilmäinen saa vielä hyvin selvää tekstistä. Heikkonäköiselle teksti on liian pientä. Sampo-liikenteestä kertovilla sivuilla on käytetty suurempaa tekstikokoa ja teksti on luettavaa. Terveyskeskuksen sisääntuloeteisessä seinällä ovat sekä aikataulut että reittikartta. Aikatauluissa käytetty tekstikoko on todella pientä ja lukeminen on vaivalloista normaalinäköisellekin. Pyörätuolissa istuva ei aikatauluja voi lukea, sillä ne on sijoitettu seisovan silmänkorkeudelle ja alaviistosta pienen tekstin lukeminen on mahdotonta. Seinällä oleva reittikartta on tulostettu internetistä värillisenä. Kartta on selkeä ja siitä löytää helposti terveyskeskuksen sekä terveyskeskuksen kautta kulkevat reitit. 22

29 Kuva 4.2. Terveyskeskuksen sisääntuloeteisessä on aikataulut seinällä nähtävissä. Pysäkit Terveyskeskuksen kohdalla on yksi ajoratapysäkkinä toteutettu linjaautopysäkki. Pysäkki on merkitty linja-autopysäkin ja Sampo-liikenteen pysäkin merkeillä. Varusteita ovat penkki ja roska-astia, mutta eteisestä löytyviä aikatauluja tai katosta ei pysäkillä ole. Penkki sijaitsee ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin jäävässä 1,9 m leveässä odotustilassa. Roskaastia on kiinnitetty suojatiemerkin liikennemerkkipylvääseen. Odotustila on erotettu ajoradasta 12 cm korkealla reunakivellä. Päällysteenä on käytetty tasaista ja ehjää kenttäkiveä. Erillistä valaistusta pysäkillä ei ole, mutta katuvalaisinpylväs sijaitsee muutaman metrin päässä penkistä. SAMPO-liikenteessä osalla matkustajista on vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella tarveharkintaisesti myönnetty kotinouto-oikeus. Tällöin kuljettaja noutaa matkustajan kotiovelta ja saattaa perillä ovelle asti. Nämä kuljetukset pysähtyvät terveyskeskuksella taksien tapaan pääoven edessä, josta on esteetön kulku rakennukseen. Kuva 4.3. Terveyskeskuksen linja-autopysäkki ja kevyen liikenteen väylällä olevat suojatiet. Kalusto Terveyskeskukseen kulkevilla vuoroilla käytetään yleensä perinteistä linjaautokalustoa, jolloin autoon noustessa joutuu kiipeämään muutaman portaan. Usein klo 13:00 terveyskeskukseen saapuvalla ja sieltä lähtevällä vuorolla käytetään kuljettajien vuorottelun vuoksi muutoin Jampan alueelle liikennöivää matalampaa kalustoa, jossa nousukorkeus odotustilasta on noin 20 cm. Kalusto on heikosti kulkeville vaikeasti käytettävissä ja esim. pyörätuolipotilaille ja rollaattorin kanssa liikkuville linja-auton käyttäminen on mahdotonta. Sampo-liikenteessä käytetään asiakkaan tarpeesta ja matkustajamäärästä riippuen joko rapidi-pikkubusseja tai Järvenpäässä liikennöiviä takseja. Pikkubusseihin mahtuu matkustajaa. Suurin osa pikkubusseista on matala-lattiaisia autoja, jossa astinlauta voidaan asettaa tarvittaessa matalammalle ja näin helpottaa kyytiin nousemista. Asiakkaan tilanteen mukaan matka voidaan tehdä myös takseilla, jolloin käytössä on normaali taksikalusto eli henkilöautoja sekä tilatakseja, joissa voi olla inva-varustus. 23

30 Heikosti liikkuville joukkoliikenteen käyttäminen ei kalustosta johtuen ole Sampo-liikennettä lukuun ottamatta todellinen vaihtoehto terveyskeskuksessa asioimiseen. Kuva 4.4. Terveyskeskukseen liikennöidään satunnaisesti myös matalampilattiaisella autolla Pysäköinti Terveyskeskuksen ympäristössä on useita P-alueita. Asiakaspysäköintiin tarkoitetulla alueella on noin 30 pysäköintipaikkaa, joita ei ole ruutumaalauksella eroteltu. Terveyskeskuksen pääoven edustalle mahtuu noin 8 autoa, jos autot pysäköidään riviin. Liikennemerkin mukaisesti kadunsuuntaisesti pysäköiden ajoneuvoja mahtuu vähemmän, mutta tilaa mm. taksiliikenteelle jää paremmin. P-alueella oli kartoitushetkellä n. klo muutamia vapaita paikkoja. Pääoven vieressä on kaksi inva-merkittyä pysäköintiruutua. Ruutujen määrä on riittävä suhteessa muihin pysäköintipaikkoihin. Ruutujen maalaus on erittäin kulunut eikä asfalttiin ole maalattu invamerkintää. Pysäköintiruutujen leveys on 3,4 m, mikä on nykyisten ohjeiden mukaan liian kapea. Invapysäköintiruudun tulisi olla 3,6 m leveä ja 5 m pitkä. Kuva 4.5. Terveyskeskuksen Invapysäköintipaikat. 24

31 Henkilökunnan P-alueilla on ruutumaalauksin merkittyjä pysäköintipaikkoja yhteensä noin 67 kpl. Ruudut ovat ohjeiden mukaisesti 2,5 m leveitä. Pysäköintipaikkoja vaikutti olevan liian vähän. P-alueet olivat aivan täynnä ja lisäksi autoja oli pysäköity rivien päihin ja mm. kevyen liikenteen väylille. Kartoitushetkellä iltavuoro ei ollut vielä alkanut, ja henkilökunnan edustajan mukaan iltavuorolaisille ei yleensä löydy P-paikkoja Taksipysäköinti Takseille ei ole erikseen merkittyä pysäköintipaikkaa. Henkilöautot pysähtyvät pääoven edessä keskelle kulkuväylää, jossa kulku on sallittu ainoastaan takseille ja ambulansseille. Invataksit pysäköivät inva-ruutuihin, jos on tilaa. Invataksin kuljettajan mukaan ruudut ovat kuitenkin usein varattuja, jolloin joudutaan pysähtymään kulkuväylälle. Osastolta 1 haetaan potilaita myös keittiön ovelta, jolloin potilaan saattaminen rakennuksen sisällä on helpompaa. Erityisesti invataksien kuljettajat kokevat puutteena katoksen puuttumisen. Pyörätuolipotilaiden saattaminen hissillä autosta ulos tai autoon kestää kauan ja on sateella sekä potilaalle että kuljettajalle epämiellyttävää. Kuva 4.6. Taksit pysähtyvät pääoven eteen. Pääoven viereen on rakennettu odotusalue, jossa voi odotella taksia tai bussia. Alueella on kaksi penkkiä ja roska-astiaa. 25

32 4.2 Jampan alueen saavutettavuus Kevyen liikenteen yhteydet Wärtsilänkadulla kulkee molemmin puolin kevyen liikenteen väylä. Wärtsilänkadun pysäkeiltä Jampan alueelle ja mm. Saunakallion koululle johtaa Pihkakadun pohjoisreunalla suojatien jatkeena oleva asfalttipäällysteinen kevyen liikenteen väylä. Ajoradasta reunakivellä erotettu väylä on 3,1 m leveä. Sosiaalivirastoon johtavalla Jampankaarella erillistä kevyen liikenteen väylää ei ole, mutta kadulla ei ole merkittävästi ajoneuvoliikennettä. Jampan alueella on toimiva ja korkeatasoinen sisäinen kevyen liikenteen verkosto. Väylät ovat erittäin leveitä (4-5 m) ja ne on merkitty selvästi. Päällysteenä on useimmiten hyväkuntoinen asfaltti. Saunakallion koulun urheilukentän pohjoisreunalla kulkeva Oksapolku on sorapintainen 3,5 m leveä väylä. Myös Jampankaaren sisään jäävät väylät ovat sorapintaisia. Suurin osa kevyen liikenteen väylistä on valaistuja. Kuva 4.7. Jampankaari on korkealuokkainen kevyen liikenteen väylä. Wärtsilänkadun yli on 4 m leveä saarekkeellinen suojatie molempien pysäkkien kohdalla. Suojatiemaalaukset näkyvät hyvin ja suojatiet on selvästi merkitty. Reunakiven korkeus pohjoisemmalla suojatiellä on 3,5-5 cm ja ajoradan reuna on molemmissa reunoissa suora, joten johdettavuus on hyvä. Eteläisellä suojatiellä länsireunan reunakivi on upotettu kadun tasoon ja johdattavuus on hyvä. Itäreunalla suojatie alkaa täysin pyöristyskaarelta ja reunakiven korkeus on 2.5 cm. Keskisaarekkeilla ei ole reunakiviä Joukkoliikennelinjojen esteettömyys Aikataulut Jampan ohi Wärtsilänkatua kulkevat seuraavat linjat: 3, 6, 22 ja 845. Eniten vuoroja on linjalla 22, joka liikennöi Järvenpään rautatieaseman ja Nummenkylän välillä. Vuoroväli on arkisin noin minuuttia ja lauantaisin noin tunti. Hyökännummelta Lentoasemalle kulkeva linja 6, Keravalta Metsoon kulkeva 845 ja linja 3 Hyökännummelta Helsinkiin liikkuvat työaikojen mukaan aamulla ja iltapäivällä, eivätkä näin ollen palvele asiointia. Aikataulut on saatavissa Internetistä ja aikataulukirjasta kohdassa esitetyllä tavalla. Jampan kohdalla keskustaan menevällä pysäkillä aikataulu on nähtävissä myös pysäkkikatoksessa. Aikataulu on erittäin pienellä tekstil- 26

33 lä eikä siihen sisälly reittikarttaa. Pienen tekstin lukeminen pyörätuolista käsin on mahdotonta. Myös Jampan alueelle pääsee terveyskeskuksen yhteydessä kuvattua Sampo-liikennettä käyttäen. Pysäkit Jampan kohdalla Wärtsilänkadulla on pysäkit molemmin puolin katua. Keskustasta tuleva pysäkki on Jampankaaren pohjoispuolella. Pysäkki toimii poistumispysäkkinä, joten siinä ei ole katosta eikä muitakaan varusteita. Pysäkki on merkitty liikennemerkillä ja on tyypiltään vino pysäkkilevennys. Erillistä odotustilaa pysäkillä ei ole, vaan pysäkki liittyy suoraan kevyen liikenteen väylään. Pysäkillä on normaali katuvalaistus. Keskustan suuntaan meneville pysäkki sijaitsee Pihkakadun pohjoispuolella. Pysäkki on tyypiltään pysäkkilevennys ja se on erotettu 1,9 m leveästä odotustilasta 10 cm korkealla reunakivellä. Pysäkillä on katos, penkki ja roskaastia sekä aikataulut. Aikataulut ovat hyvin pienellä tekstillä ja erittäin vaikeasti luettavia. Katuvalaisin sijaitsee katoksen vieressä. Kuva 4.8. Wärtsilänkadun pysäkki keskustan suuntaan. Kalusto Jampan suuntaan kulkevilla vuoroilla käytetään yleensä matalampaa kalustoa, jossa nousukorkeus odotustilasta on noin 20 cm. Matkustajina on usein vaunujen kanssa kulkevia, mutta harvoin liikkumisesteisiä apuvälineineen. 27

34 Kuva 4.9. Jampan alueelle liikennöidään matalalla kalustolla Pysäköinti Pysäköinti tutkittiin Jampan sosiaaliviraston pysäköintialueella. Pysäköintialueella on 10 asiakaspaikkaa, joiden leveys on ohjeiden mukaisesti 2,5 m. Lisäksi henkilökunnalle on varattu 21 sähkötolpallista paikkaa. Invamerkittyjä paikkoja pysäköintialueella ei ole. Ruutumaalaukset ovat kuluneet ja lisäksi asfaltissa on pahoja routavaurioita. Alueella ei ole erikseen merkitty taksien pysähtymispaikkaa, joten todennäköisesti taksit pysähtyvät vastaanoton oven edessä. Pysäköintialueella pääsee ajamaan lenkin, jolloin peruuttaminen on käännyttäessä tarpeetonta. Jampankaarelta Oksapolun suuntaan ajo kevyen liikenteen väylällä on sallittu myös Sampo-liikenteelle, joten tarvittaessa hammashoitolaan tai neuvolaan pääsee oven lähelle. Sosiaaliviraston ja neuvolan ovien vieressä on pyörätelineet. Kuva Sosiaaliviraston P-alue. Kartoitusalueen reunalla sijaitsee Jampan seurakuntakoti. Pysäköintialue liittyy ostoskeskuksen pysäköintialueeseen. Aivan seurakuntakodin oven läheisyydessä on merkitty kaksi 3,6 m leveää invaruutua. Ruutujen maalaukset ovat varsin kuluneet ja inva-merkintää on vaikea havaita. 28

35 5. Julkiset rakennukset 5.1 Koulut ja päiväkodit Koulu- ja päiväkotirakennusten esteettömyyttä ei yleensä huomioida riittävästi. Vaikka suurin osa lapsista on terveitä, on olemassa myös eri tavoin liikkumisrajoitteisia lapsia. Myös henkilökunnassa tai lasten vanhemmissa saattaa olla liikkumis- ja toimimisesteisiä. Koulurakennukset ovat usein iltaisin myös muussa käytössä. Koulu- ja päiväkotirakennusten esteettömyystilanne on hyvin vaihteleva. Rakennusten esteettömyys riippuu lähes kokonaan käyttäjäkunnasta. Esteettömyysasiat on otettu huomioon parhaiten sellaisissa kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on parhaillaan tai on aikaisemmin ollut liikkumis- ja toimimisesteisiä lapsia Rakennusten ikä ja tasoerojen lukumäärä ovat merkittäviä esteettömyyteen vaikuttava tekijöitä. Vanhempia useampitasoisia rakennuksia kartoitusalueella ovat esimerkiksi Yhteiskoulu, Keskustan koulu ja Pajalan koulu, Englantilainen leikkikoulu, Puistolan päiväkoti ja Avoin päiväkoti. Näissä rakennuksissa lähtökohdat esteettömyyden huomioonottamiseksi ovat huomattavasti vaativammat kuin uudemmissa yksitasoisissa rakennuksissa. Uudemmissa monitasoisissa koulurakennuksissa esteettömyys on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi Kartanon koulu ja Järvenpään lukio. Rakennuksen edusta Rakennusten edustat ovat kartoitetuissa kouluissa samantyyppisiä. Useimmiten rakennuksen pääsisäänkäynnin edustalla on leikkipiha tai -alue, jonka yhteydessä on myös pysäköintiä. Virallisia invapysäköintipaikkoja ei edustalla ole, mutta tilaa pysäköinnille on yleensä riittävästi ja reitti sisäänkäynneille esteetön. Autolla tai taksilla on mahdollisuus ajaa lähelle sisäänkäyntiä. Sisäänkäynnit Rakennusten sisäänkäynnit, jotka ovat samassa tasossa kuin sitä ympäröivä maasto, ovat liikkumis- ja toimimisesteisten kannalta helppokulkuisimpia ratkaisuja. Tasoerottomia sisäänkäyntejä kartoitettiin esimerkiksi Juholan ja Pajalan kouluista. Vanhemmissa rakennuksissa sisäänkäynnit ovat yleensä piha-aluetta korkeammalla, jolloin niiden edessä on yksi tai useampi porrasaskelma. Pyörätuolilla kulkeville oppilaille tällaiset sisäänkäynnit ovat ongelmallisia. Muutamassa koulussa sekä useimmissa päiväkodeissa ongelma on ratkaistu sisäänkäynnin yhteyteen rakennetulla luiskalla. Joissakin rakennuksissa löytyy myös vaihtoehtoinen tasoeroton sisäänkäynti. Tasoeroton sisäänkäynti ei kuitenkaan aina ole tae esteettömästä rakennuksesta. Osassa rakennuksia sisäänkäynti johti portaikkoon (kuva 5.1). Sisätilat Sisätilojen esteettömyys vaihtelee suuresti rakennuksesta riippuen. Tarkemmat tiedot sisätiloista löytyvät rakennuskohtaisista korteista (liite 9). 29

36 Kuva 5.1. Tasoeroton sisäänkäynti ei aina ole tae esteettömästä rakennuksesta. Oikeanpuoleinen kuva on otettu oviaukon sisäpuolelta (Keskustan koulu). 5.2 Virastot ja palvelurakennukset Virastojen ja palvelurakennusten tulisi olla kaikkien käytettävissä. Olennaisinta rakennusten esteettömyydessä on yhtenäinen esteetön reitti rakennuksen ulkopuolelta palvelu- tai neuvontapisteelle. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää etenkin opastuksen selkeyteen, odotustiloihin ja valaistukseen. Rakennusten edusta Suurimmassa osassa kartoitetuista virasto- ja palvelurakennuksista on merkityt ja mitoitukseltaan riittävät invaparkkipaikat. Kevyen liikenteen väylien kartoituksen yhteydessä todetut korkeat reunakivet invapysäköintipaikkojen yhteydessä eivät ole ongelma useimmissa virasto- ja palvelukohteissa. Esimerkiksi valtion virastotalon kadunvarsipysäköinti on nostettu kevyen liikenteen väylän kanssa samalle tasolle (kuva 5.2). Järvenpäätalon pääoven pysäköintialueen invapaikoilta poistutaan pyörätuolilla läheisen suojatien kautta. Suojatien reunakivet ovat kuitenkin korkeat (kuva 5.2). 30

37 Kuva 5.2. Valtion virastotalon invapaikat sijaitsevat jalankulku- ja pyöräilyväylällä (vas.). Järvenpäätalon eteläiseltä parkkipaikalta ei ole kynnyksetöntä reittiä sisäänkäynnille. Sisäänkäynnit Sisäänkäyntien valaistus on yleisesti hoidettu hyvin. Aukioloajat ym. tiedot löytyvät useimmista rakennuksista. Tekstin koko on usein riittävä läheltä luettaessa, mutta kirkkaana päivänä edessä olevan lasin heijastus saattaa haitata lukemista. Kaupungintaloa (kuva 5.3) lukuun ottamatta esteetöntä sisäänkäyntiä ei ole myöskään opastettu muilta sisäänkäynneiltä, jos sellainen on olemassa. Sisäänkäyntien yhteydessä havaitut soittokellot ovat useimmiten liian korkealla ja niiden toiminta jää epäselväksi. Automaattiovista on varoitettu muutamassa kohteessa. Seutulantalolla sisäänkäynnissä ovi avautuu kytkintä painamalla. Nappi sijaitsee loogisessa paikassa rampin päässä, mutta sitä on vaikea huomata (kuva 5.3). 31

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006

Lisätiedot

Pertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Pertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Lausunto RT:n taajama alueen jalankulku ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen luonnoksesta

Lausunto RT:n taajama alueen jalankulku ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen luonnoksesta Helsingin Polkupyöräilijät ry PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi LAUSUNTO Rakennustietosäätiö viljo.lukkarinen@rakennustieto.fi Lausunto RT:n taajama alueen jalankulku ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET L A P P EE N R A N N A N YD I N K ESK U ST A N ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 0 SISÄLTÖ. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET. Lähtökohdat. Tavoitteet. Muut suunnitelmat alueella. Työskentely. KARTOITUKSEN JA TOIMEPITEIDEN

Lisätiedot

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Helsinginkadun itäpää (suunnitelma 2013-002235)

Helsinginkadun itäpää (suunnitelma 2013-002235) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY KOMMENTTI 1 (5) PL 1301 00101 HELSINKI www.hepo.fi 30.9.2013 Helsingin kaupunki Kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki KOMMENTTI HELSINGINKADUN

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) 441 Gunillankallion alueen kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Laajasalo HEL 2012-009067 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Gunillantien katusuunnitelman välillä

Lisätiedot

Isojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto

Isojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto Isojoen esteettömyyskävelyn 10.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2017 1 (1) 81 Asianro 8046/10.03.01.01/2016 Kuntalaisaloite / alikulkutunnelin rakentaminen Suurmäentien väestönsuojan eteen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun

Lisätiedot

RAKENTAMISEN TYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT KATUVERKOSSA

RAKENTAMISEN TYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT KATUVERKOSSA 8.1.2013 1 (5) HUSLAB RAKENTAMISEN TYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT KATUVERKOSSA 1. Työmaan sijainti ja aikataulu Rakentamiskohde sijaitsee Meilahdessa Tukholmankadun, Topeliuksenkadun ja Haartmaninkadun välisellä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011 30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA YLEISESTI pyörän kuljettamisesta julkisissa välineissä on tiedotettu todella huonosti perustuu pitkälti kuulopuheiden varaan tällä hetkellä

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00

Lisätiedot

X = Y = X = Y =

X = Y = X = Y = X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun katusuunnitelmaluonnoksista

Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun katusuunnitelmaluonnoksista Helsingin Polkupyöräilijät ry KOMMENTTI PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 14.11.2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Juha Lahti juha.lahti@hel.fi Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Mertala, Nätki ja Kellarpelto

Mertala, Nätki ja Kellarpelto SAVONLINNAN KOULUPIHOJEN LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTELU Mertala, Nätki ja Kellarpelto 6.5.2008 OULUN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSSTRATEGIAN LAATIMINEN SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS JA TAVOITTEET 3 2 KOULUPIHOJEN JA

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

Sipusaaren seurakuntakoti

Sipusaaren seurakuntakoti Kesäkuu 2017 Sipusaaren seurakuntakoti Käyntiosoite: Sipusaarentie 31, 11120 Riihimäki Seurakuntakoti valmistui vuonna 1970. Rakennuksen suunnittelijana oli rakennusmestari Urho Lehtonen. Seurakuntakoti

Lisätiedot

TOIMENPITEET MÄNTSÄLÄ Liite 1 1 (5) MÄNTSÄLÄN KESKUSTA 1/2. Onn. Väh. (hvjo/v) Liikennevalojen kokonaistarkastelu SV 2 SV 3 SV 2

TOIMENPITEET MÄNTSÄLÄ Liite 1 1 (5) MÄNTSÄLÄN KESKUSTA 1/2. Onn. Väh. (hvjo/v) Liikennevalojen kokonaistarkastelu SV 2 SV 3 SV 2 1 (5) MÄNTSÄLÄN KESKUSTA 1/2 1 Lahdentie, keskustaajaman 2 Lahdentie, keskustaajaman 3 Lahdentie, keskustaajaman 140/12/200 140/13/1000 140/11/4500 140/13/1000 140/11/4500 140/13/1500 Liikennevaloliittymien

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI Pilvi Lesch 29.8.2018 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Sokeritehtaantie on Kantvikin asuinalueen pääkatu. Sokeritehtaantiellä kulkee nykyisin

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Lappeenranta. Pyöräilyn pääreittisuunnitelma

Lappeenranta. Pyöräilyn pääreittisuunnitelma Lappeenranta Pyöräilyn pääreittisuunnitelma Kevät 2014 1 Sisällysluettelo: Esipuhe s. 2 Johdanto s. 3 Yleistä s. 3 Nykytila s. 4 Tavoitteet s. 4 Laatuvaatimukset s. 5 Pyöräilysuunnitelma s. 6-12 - selitysosa

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 2 LEHTISAARENTIE, NRO 29745/1, PAPINPÖYDÄNKUJA JA LP- ALUEET, NRO 29746/1, LEHDESNIITYNTIE, NRO 29747/1 JA KUUSISAARENTIE, NRO 29817/1, KATUSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN,

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

MATHILDEDALIN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT

MATHILDEDALIN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Vastaanottaja Salon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Elokuu 2015 MATHILDEDALIN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Päivämäärä 21.8.15 Laatija Tarkastaja Riikka Salli, Jukka Niilo-Rämä Lauri Vesanen

Lisätiedot

LAATU- JA KALUSTOVAATIMUKSET

LAATU- JA KALUSTOVAATIMUKSET LIITE 4 KASELY/268/2016 23.2.2016 LAATU- JA KALUSTOVAATIMUKSET SISÄLTÖ 1. Laatukuvaus 2. Liikenteen laatuvaatimukset ja niihin sitoutuminen 2.1 Palvelun laatu 2.2 Liikennöinnin laatu 2.3 Tekninen laatu

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT Järvenpään JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT 6.6.2016 9.8.2016 Liikennöintikauden vaihtumisessa on vaihtelua liikennöitsijöittäin. Tarkista aikataulut tarvittaessa liikennöitsijältä tai Matkahuollosta. Koosteen

Lisätiedot

Hallituskatu välillä Rautatienkatu - Uusikatu. Yleissuunnitelma

Hallituskatu välillä Rautatienkatu - Uusikatu. Yleissuunnitelma Hallituskatu välillä Rautatienkatu - Uusikatu Yleissuunnitelma 1 Johdanto Hallituskadusta välillä Rautatienkatu - Uusikatu on aiemmin laadittu alustava yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2009). Rautatienkadun

Lisätiedot

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu

Lisätiedot

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki Annukka Larsen ÄIJÄLÄNRANNAN VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSPERIAATTEET LYHYESTI: - Ensimmäinen kokonaan ledillä valaistu asuinalue Jyväskylässä - Valaisinkohtainen ohjaus ja käyttäjälähtöinen ohjaustapa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Niiralankadun katusuunnitelmamuutoksen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Taustaa

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 20.6.2018 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2.

Lisätiedot

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen Aulanko Matkailija rautatieasemalta Aulankoon Tuukka Virtanen Hämeenlinnan rautatieasema Hämeenlinnan rautatieasemalla pysähtyy päivittäin noin parisenkymmentä Helsingin ja Tampereen välillä kulkevaa lähi-

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys

Lisätiedot

RT 38160. BIKEKEEPER RUNKOLUKITTAVAT PYÖRÄTELINEET JA -KATOKSET Juho Sillanpää Oy TURVALLINEN TEHOKAS TYYLIKÄS TOIMIVA

RT 38160. BIKEKEEPER RUNKOLUKITTAVAT PYÖRÄTELINEET JA -KATOKSET Juho Sillanpää Oy TURVALLINEN TEHOKAS TYYLIKÄS TOIMIVA TARVIKETIETO marraskuu 2011 voimassa 31.5.2013 korvaa RT X70/273.6-37901 1 (4) RT 38160 173.6 Talo 2000 273.6 Talo 90 X70 talovarusteet SfB BIKEKEEPER RUNKOLUKITTAVAT PYÖRÄTELINEET JA -KATOKSET BikeKeeper

Lisätiedot

Teuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto

Teuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto Teuvan esteettömyyskävelyn 11.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä

Lisätiedot

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit

Lisätiedot

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2.

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 23 Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 24 Kuva 40. Otaniementie Vuorimiehentie. 25 Kuva 41. Otaniementie Vuorimiehentie,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori

Lisätiedot

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto : : : Kuokkakuja 0: AO- e=0. AO- -0-00 e=0. as e=0. -0- e=0. ET e=0. -0 e=0. Pihaportintie Tiluskaari as e=0. 0-K/ : as 0: e=0. 0: e=0. AO- e=0. Varstakuja 0-K/ ET 0: AO- e=0. as AO- e=0. 0: Piikuja Karhikuja

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot