Liite A Sivistystoimen toimialan tuloskortit vuodelle 2010 KU

Transkriptio

1 Liite A Sivistystoimen toimialan tuloskortit vuodelle 2010 KU Toimialan visio Sivistystoimen toimialaan kuuluvat toiminnot sisältävät keskeisesti niitä kuntalaispalvelujen tuottamisen tehtäviä, joilla Savonlinna-brändiä, positiivista imagoa ja tulevaisuuden uskoa rakennetaan. Savonlinnan sivistystoimiala järjestää kaupunkilaisille korkeatasoisia peruspalveluita kolmen eri lautakunnan alaisuudessa: koulutuslautakunta (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus); vapaaaikalautakunta (liikunta- ja nuorisotyö); kulttuurilautakunta (kirjasto, museo ja yleinen kulttuuritoimi). Lisäksi lautakunnat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osallistuvat avustuksin ja ostopalvelusopimuksin kullekin lautakunnalle määriteltyjen toimintojen tukemiseen. Palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, henkilöstö korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista sekä vastuunsa tuntevaa. 1. Saimaan vesistön ja historiallisuuden avulla vahvistetaan Savonlinnan omaleimaisuutta Suomen kauneimpana kaupunkina Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2010 Toteutuminen Ihanteellinen ja tunnelmallinen sekä ympäristöystävällinen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa sydämenään historiallinen linna 1.2. Ympärivuotinen kulttuuri ja vapaaaikapalvelujen tarjonta Kotiseutuhistorian tunteminen Kulttuurin ja vapaaaikapalvelujen tärkeysjärjestyksen laatiminen Keskustapuisto ja vanhat rakennukset kpl Kaupungin siisteys (kyselytutkimus) Tapahtumien ja muiden aktiviteettien (kerhot yms.) määrä eri vuodenaikoina (teatteri, urheilu, muut tapahtumat kesä- ja talvikausina) Lähtökohtana, että jokainen lapsi ja nuori tutustuu lähiympäristöön ja osaa arvostaa sen siisteyttä kestävän kehityksen periaatteen mukaan. Kulttuuripalvelujen viiden kärkitapahtuman vakiinnuttaminen. Vapaa-aikapalvelujen nykytason säilyttäminen, kuten esim. vuosittaiset turnaukset ja tapahtumat. Varhaiskasvatussuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on lapsen tutustuttaminen lähiympäristöön, kotiseutuun ja Savonlinnan historiaan. Kulttuurilautakunnan esityksen mukainen päätös kärkitapahtumista on tehty kh:ssa Vapaa-aikapalvelujen nykytaso on pystytty säilyttämään. Vuosittaiset turnaukset ovat toteutuneet Kaupunkikeskustan kehittämishanke, jossa painopisteenä Olavinkadun kehittäminen bulevardimaiseksi puistokaduksi sekä liikuntamahdollisuuksien parantaminen 1.6 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti sekä vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen kolmas sektori Uusi pääkirjasto keskeiselle paikalle. Kulttuuritapahtumayhteis-työ yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Riittävä määrä liikunta- ja ulkoilupaikkoja ja otetaan huomioon kevyen liikenteen väylät liikkumispaikkasuunnittelussa. Hyvät peruspalvelut ovat seudun houkuttelevuuden kannalta yhteisöllisyyden ja välittämisen keskiössä. Osallistumisen mahdollistava toiminta, kuten kodin ja kasvatusyksiköiden yhteistyö. Yh- Kaavoitetut/rakennetut m2 Investoinnit Yhteistyötapahtumien Tilojen käyttöaste. Turvallisuustilastot. Huoltajien vanhempainillat Oppilaskuntien ja vanhempainyhdistysten määrä ja kokoontumiskerrat. Seurojen ja järjestöjen kuuleminen ja yhteisten tapaa- 1 Kirjastosuunnitelma, rakentamisvalmius vuoden 2011 alussa. Kumirouhekenttä valmis kesällä Nykytaso. Tehdään kevyen liikenteen väylien liikuntasuunnitelma ja kaupunkipuisto Talvisaloon. Vanhempainillat 1-2 vuodessa Tuetaan harrastuksia talouden antamien mahdollisuuksien mukaan. Koulujen kerho- Kirjastosuunnitelma valmis, rakentaminen alkaa kesällä Kumirouhekentän vastaanotto oli lokakuussa. Osallistuttu Active City - työryhmän mukana kaupungin keskusta-alueen liikuntamahdollisuuksien kehittämisen suunnitteluun, joka sisältää mm. kevyenliikenteen väylät. Järjestetty vanhempainiltoja 1-2 vuodessa, sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Oppilaskunnan tapaamisia keskimäärin kerran kuukaudessa. Toimintarahat jätettiin maksamatta, muuten tuettiin alle 18-vuotisten salivuoroja.

2 teistyö seurojen, järjestöjen ja vapaaaikatoimen välillä. Kulttuuriharrastusmahdollisuudet sivistystoimen sisällä. Myönteisen suomalaisen kotiseutuidentiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lasten ja nuorten kasvatuksessa misten Kulttuuritilaisuudet sivistystoimen sisällä. Yhteistyötapahtumien toiminta vakinaistetaan. Kouluissa perinteiset juhlatilaisuudet ja oppilaskunnan ideoimat tapahtumat. Pyritään, että kaikissa kouluissa Itsenäisyyspäiväjuhla ja veteraanipäivä, jossa on veteraani puhumassa. Tehdään suunnitelma kulttuuripolkupaketiksi koululaisille. Nykytaso. Savonlinnan Seudun Liikunnan järjestämää välituntitoimintaa kaikilla kouluilla. Kerhot toimivat aktiivisesti korvamerkattujen valtion avustusten turvin. Koulujen juhlissa ja tilaisuuksissa ovat korostuneet koulujen vahvuudet ja suomalainen juhlaperinne, kuten itsenäisyyspäiväjuhlat. Kulttuuripolku hyväksyttiin kulttuuri- ja koulutuslautakuntien 2011 käyttösuunnitelmiin. Tapakasvatuksen edistäminen Tapakasvatukseen kiinnitetään huomiota. Opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmissa yhteisöllisyyden ja myönteisen suomalaisen kotiseutuidenttiteetti tavoitteeksi Lapsikohtaiset suunnitelmat käyty läpi huoltajien kanssa.. 2. Savonlinnassa tehdään strategista elinkeinopolitiikkaa, joka on yritys- ja yrittäjälähtöistä Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja yritysten liiketoimintaedellytysten kehittäminen Venäjän markkinoille sekä venäläisten yritysten sijoittuminen Savonlinnaan osana EU:n pohjoista ulottuvuutta Venäjän B2- kielen suunnitelmallinen opiskelu. Vuodenvaihteen tapahtumatarjonnan kehittäminen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä markkinoinnin tehostaminen Venäjän kielen opiskelijoiden määrä yläasteella ja lukioissa. Venäläisten matkailijoiden määrä tapahtumissa. Venäjän kieliopinnot siten, että kielipolku Mertalasta ja Talvisalosta lukioon vakiintuu ja vahvistuu. Määrän nostaminen nykytasosta. Riittävän vahvan ja elinkelpoisen B2 venäjäpolun peruskoulun jatkoksi saatu maakuntaliitolta kolmen vuoden lisärahoitusta euroa lukioille Savonlinnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä Itä-Suomen yrittäjämyönteisin kunta, missä kaikki kaupungin toiminnot viritetään yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla. Venäjä A2 kieleksi Koulu ja opettajat mukaan tiiviimpään yhteistyöhön yritysten kanssa. Yrittäjä- ja yrittäjyysmyönteisyys näkyy myös toiseen suuntaan, yrityksistä venäjä A2 kieli Yrityskontaktien määrä ja laatu. Suomen yrittäjien kyselytutkimus. Selvityksen ja suunnitelman laatiminen Yrittäjyyskasvatus kaikki oppiaineet läpäisevänä tarjottimena opetussuunnitelmassa. Yritykset sitoutuvat käyttämään osaavaa paikallista nuorisoa. Loka/marraskuussa 2010 tehdyn kyselyn perusteella aloittaa A2- venäjän ryhmä Nojamaan koululla. Ryhmässä mukana myös Nätkin koulun oppilaita. Opettajien TET, työelämään tutustumisjaksot pidetty. Kesätöitä lamasta johtuen liian vähän. 2

3 2.3. Savonlinnasta tulee järvimatkailun pääkaupunki, jolloin Savonlinna on yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista, missä kaupunkikeskusta sekä siihen verkottuvat lomakylät muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailukeskittymän. nuoriin kuntalaisiin ja palveluiden käyttöön. Vuorohoidon turvaaminen yritysten työntekijöiden lapsille. Yksityisen liikuntahallihankkeen tukeminen. Brändit ja innovaatiot syntyvät perusosaamisen kautta, jota Savonlinnan sivistystoimen eri sektoreilla on jo ennestään. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailutoimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Valitaan strategiset kärkitapahtumat, joiden avulla matkailu ympärivuotistetaan. Vuorohoitotilastot Yksityisten matkailuinvestointien volyymi Viisi kärkitapahtumaa ja niiden kävijä Matkailijamäärä Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen. Tuetaan liikuntahallisuunnitelman toteutumista. Yhteistyö- ja suunnittelutiimin perustaminen valtion, kaupungin, matkailun koulutuksen, tutkimuksen ja yrittäjien kesken. Löydettävä ne strategiset kärjet ja vahvuudet, joista brändi vahvistuu (kuten Oopperajuhlat). Vakiinnutetaan kärkihankkeiden rahoitus. Vuorotöissä käyvät ovat saaneet lapsensa hoitoon. Kiinni yrittäjän saamasta rahoituksesta. Yhteistyö- ja suunnittelutiimiä ei ole perustettu, mutta yhteistyötä on tehty Linnankadun kehittämishankkeen yrittäjäverkostossa. Uusia yhteistyötiimejä perustetaan Lakeland Events hankkeen toimesta Maailmalla merkittävä paperi- ja selluloosateollisuuden koneita ja laitteita suunnitteleva sekä valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, Savonlinnan teknologiapuisto Noheva Valinnaisuutta voitava lisätä erityisesti lukion scienceaineissa. Työelämään tutustuminen omalla paikkakunnalla. Scienceaineiden (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto) ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Työelämäyhteyksien määrä ja laatu. Maan keskiarvon yläpuolella. Nykytaso. Tavoite saavutettu. Jatkettu opetussuunnitelmalähtöisesti työelämäyhteyksiä ja koulukohtaisia ystävyyskoulusuhteita Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Maailman tunnetuimpiin kuuluvan Savonlinnan oopperajuhlien, luovan talouden, kulttuurimatkailun ja yrittäjyyden avulla syntyvä vahva elinkeinoala Yhteistyö venäläisten koulujen kanssa. Yhteistyö muiden maiden koulujen kanssa. Sujuva palvelu eri kielillä. Sivistyspalvelut tärkeä lähtökohta päämäärille. Eri vuodenaikoina pidettävät tapahtumat. Ystävyyskoulusuhteet Kielitaito osana kaupankäynnin palvelua. Mertalan ja Taidelukion musiikkiluokkien oppilas Viiden kärkitapahtuman kokonaiskävijämäärä Uusien kulttuurialan yritysten määrän lisäys. luokille 7 9 ja lukiolaisille Kielitaidon vahvistaminen osana yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatusta. Nykytaso, turvattava musiikkiluokkien resurssit. Seurataan kulttuuriyritysten määrän kehitystä. Kävijätavoitteet: Ooppera Baletti 5000 Teatteri Kielitarjonta on niin laajaa kuin tuntiresurssit ja oppilaiden kielivalinnat antavat mahdollisuuksia. Musiikkiluokat toimivat ja Taidelukiossa reilu 100 ja Mertalassa luokilla 1-9 reilut 150 musiikkilinjalaista. Kävijät: Ooppera Baletti 3960 Teatteri Museo Savonlinnasali Orkesteri

4 Museo Savonlinnasali Orkesteri 6500 Jäälinna Jäälinna-tapahtuma toteutui pienimuotoisena ilmaistapahtumana Savonrannan taajamasta kehitetään vetovoimainen matkailukohde Piippuhallin roolin vahvistaminen. Kävijämäärä 1000 Piippuhallin markkinoinnin tehostaminen. Kävijöitä 403 (yksi näyttely heinäkuun ajan). Nettimainontaa lisättiin. 3. Koulutusta ja osaamista kehitetään yrityslähtöisesti ja korkeakoulutusta vahvistaen Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) ja kielitaidon osaamisen avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työvoima yrityksille sekä luomaan uutta yritystoimintaa ja verkostoja; insinöörikoulutus. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Yliopistopaikkakunnan status on koulutuksellisesti tärkein; Yleissivistävän koulun tuntikehys pidettävä nykytasolla; hyvälaatuinen perusopetus on paras tae menestyä jatkoopinnoissa. Lukiosta ja ammatillisesta koulusta osaavia opiskelijoita yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillisen koulun yhteyteen osaamista, jossa suoritetaan yo-tutkinto. Toimiva opintoohjaus. Turvataan olemassa oleva osaaminen, jonka pohjalta uusi luova talous ja innovaatiot kehittyvät. Opiskelijoiden määrä - OKL - AMK - Sami Alueelle työllistyvien osuus valmistuneista Pisa tutkimus Ylioppilaaksi kirjoittaneiden määrä ja kirjoitettujen aineiden määrä sekä saadut arvosanat. 2. asteen koulutuksen yhteistyön määrä (ns. Paradigmahanke) Opintojen keskeyttäminen toisella asteella Luodaan toimiva teknologiapuisto - konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan 3.3. Luodaan vahva yrityslähtöinen osaamisrakenne kehittämisprofessuuri-johtoisine tutkimusryhmineen vahvistamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa yrityksissä Teknologiapuistossa työskentelevien määrä TEKELkriteereiden täyttyminen Professoreiden Valmistuneiden Kaikki osaamisen kehittäminen lähtee toimivasta perusinfrasta: Toimivat opetuksen peruspalvelut sekä alueellinen että valtakunnallinen kilpailuvaltti (kyselyt asiakkaille). 4 Tuetaan yliopiston kampuksen taito- ja taidepainotteista opettajakoulutusta nivellettynä kaupungin päivähoito- ja koulupalveluihin. Yhteistyötä kaikkien koulutussektoreiden välillä kehitetään, samoin yhteistyötä Savonlinnan kesäyliopiston ja koulutus- ja kehittämiskeskuksen (SKK) kanssa. Sami alle 10 % lukio alle 5 % 2. asteen oppilaille mahdollisuus osallistua kursseille yhteistoimintajakson aikana. Turvataan perusopetuksen ja lukion tuntikehys samalla kun ikäryhmät vielä hieman pienenevät ja oppilaskohtaiset kulut väkisin kasvavat. Ikäluokasta noin puolet käy läpi lukiokoulutuksen, lisäksi ylioppilastutkinnon suorittaa n % ammatillisen koulutuksen oppilaista. -Opettajankoulutus Savonlinnan kampus n. 600 opettajaksi opiskelevaa. Sisäänotto yhteensä 150/ vuosi. -AMK Savonlinna 826 opiskelijaa. Ensi lukuvuonna aloituspaikkojen määrä on 203 (luvussa nuoret, aikuiset ja ylempi amk koulutus). Yhteistyö koulutuksen järjestelyissä tuonut hyviä tuloksia ja myös hankerahaa. Opintojen keskeyttäminen lukioissa n. 1-3 % ja Samilla n. 5-6 % Perusopetuksen ja lukion tuntikehys suurin piirtein samalla tasolla. Taso on voitu perusopetuksessa turvata OPH:n ryhmäkoon pienentämiseen varatulla erityisavustuksella euroa vuositasolla. Ikäluokasta noin puolet suorittaa lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti keväällä muutama ammatillisen koulutuksen oppilas.

5 3.4 Itä-Suomen yliopiston kolmannen kampuksen OKL:n toimintojen valtakunnallisen profilaation kehittäminen Taidelukiossa ja lyseon lukiossa opiskelevien Ensisijaisten hakijoiden määrä Tutkimuksen ja koulutuksen tarjonnan laajuus ja laatu Taidelukiossa 301 ja lyseon lukiossa 429 opiskelijaa. 619 hakijaa, 45 hyväksytty luokanopettajan koulutukseen + OpeArt- 124 hakijaa (25 hyväksytty). 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 5.2. Palvelut organisoidaan tehokkaasti johtamista, rakenteita ja toimintatapoja voimakkaasti uudistamalla 5.3. Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan 5.4. Palvelu- ja hallintoprosesseja tehostetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä Varhaiskasvatus-, peruskoulu- ja lukiopalvelujen voimavarat turvataan kaikkein tärkeimpänä palveluna. Laaja johtamiskoulutus kaikilla tasoilla. Kustannusvertailut. Taataan hyvä laatu myös harvinaisemmissa oppiaineissa. Lisätään päiväkotien ja koulujen turvallisuutta uuden teknologian suomin keinoin. Latujen kunnossapidon seurantajärjestelmän käyttöön otto mikäli järjestelmälle saadaan rahoitus. Periaate: 1) luovutaan turhista seinistä ja lisätään kasvatusta ja opetusta 2) selkeä palvelurakenne Opetusryhmien keskikoko. Riittävästi monipuolisia päivähoitopaikkoja. Kustannukset päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa per lapsi /per oppilas. Palvelujen laadun mittaus henkilöstölle ja asiakkaille. Koulutettujen johtajien Euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Tilakustannukset verrattuna asukkaan kuntiin. Tilakustannusten määrän väheneminen. Tilaneliöt per päivähoitolapsi/ per oppilas. Tieto- ja viestintäteknologiset hankkeet. Sähköisten prosessien 5 N. 870 päivähoitopaikkaa. Opetusryhmien keskikokoa pyritään alentamaan mm. Ministeriön erityisavustuksen turvin. Kustannustehokkaampi kuin maantieteeltään vastaavat vertailukaupungit (asukkaat ). Perusopetus vuonna 2012, päivähoito vuonna Johtajakoulutusta sivistystoimen kaikilla sektoreilla annetaan lisää. OPH:n ja Tilastokeskuksen ja verrokkikaupunkien vertailut. Päivähoito- ja kouluverkon suunnitelman päivittäminen jatkuu. Tilojen monikäytön suunnittelu. Eivät ylitä valtakunnallisia vertailulukuja. Uuden viestintäteknologian avulla vahvistetaan monipuolisen oppimisen mahdollisuuksia ja yhteydenpitoa lasten ja oppilaiden vanhempien kesken. Koulujen oppilaskuntatoiminnan tukeminen Yläkouluissa reaaliaikaiseen poissaoloseurantaan siirtyminen. Liikuntapaikat.fi vaiheittainen käyttöönotto. Päivähoitopalveluissa ollut käytössä lähes 900 hoitopaikkaa. Palvelujen kysynnän vuoksi hoitopaikkoja on jouduttu lisäämään. Kustannustasosta vertailukelpoiset valtakunnalliset tiedot ovat käytettävissä vasta noin vuoden päästä. Täydennyskoulutus. JET-koulutuksen 3. kierros käyntiin kesäkuussa. Vertailutietoja seurattu usean kaupungin kesken, mm. Imatran kaupungin. Päivitys jatkuu vuonna 2011, sisältäen myös tilatarkastelun. TVT-välineitä hankittu valtuuston päättämällä investointirahoituksella. Koulutoimen TVT-strategia päivitetty keväällä 2010 ja hyväksytty koulutuslautakunnassa On toteutettu.

6 5.5. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan 5.6. Terveyden edistäminen 5.7 Prioriteettinä lapsiperheet Ikäihmisille soveltuvien vapaaaikapalvelujen tuottaminen Terveysliikuntaan houkuttelevia suorituspaikkoja monipuolisesti eri ikäryhmille. Lasten ja nuorten terveystietoisuus Perheiden eri elämäntilanteisiin sopivat peruspalvelut lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutus. Lähiliikuntapaikat ja leikkipuistot. Palvelujen määrä Hyvin hoidettujen liikuntapaikkojen Kävijämäärät -uimahalli -jäähalli Millaisia palveluja on ja onko säädöksiä noudatettu. /lapsi verrattuna asukkaan kuntiin Lasten osuus väestöstä. Käydään vapaaajanpalvelut läpi ikäihmisten näkökulmasta. Saavutetaan vuoden 2009 kävijätaso ja palvelutuotannon määrällinen taso. Kouluissa vahva valistus ja käytännön toiminta sokeria, päihteitä, tupakkaa, huumeita ja alkoholia vastaan. Toimivat ja monipuoliset peruspalvelut. Lapsille suunnattujen toiminnallisten paikkojen pitäminen turvallisina, kuten päiväkotien ja koulujen pihat. Tarkastelua ei ole toteutettu. Liikuntapaikkojen kävijämäärät kasvaneet. Terveysvalistusta painotettu ja jatkettu liikuntaa edistävää toimintaa kouluissa opetussuunnitelman mukaan. Päivähoitopaikkoja on lisätty. Piha-alueita on korjattu yhteistyössä tilapalvelun kanssa. 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2010 Toteutuminen Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa Hyvät esimies- ja työyhteisötaidot Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluiden toteutuminen Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus Kehityskeskustelu toteuma 100 % Osallistuminen 100 % Kehityskeskustelut on suurimmalta osalta käyty. Esimieskoulutus on toteutunut Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Osallistumisen mahdollisuus ja palaute Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely keskiarvo vähintään 3,5 Seuraavan kerran vuonna Parannetaan palkkausjärjestelmän toimivuutta 6.5. Tulosvastuullisuus 6.3. Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen Ammattitaitoinen henkilöstö ja koulutustarve Toimivat palkkausjärjestelmät Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ja koulutustarpeen selvittäminen osana kehityskeskusteluja. Koulutuspäivien määrä ja laatu Käytössä selkeät, ymmärrettävät ja toimintaympäristöön sopivat ohjeet Kaikille esimiehille asetetaan tavoitteet talousarviosta johdettuna. kehityskeskustelujen toteuma 100 % täydennyskoulutus toteutuu lakimuutosten ja muiden ajankohtaisten muutosten osalta Esimiehet perehdytetty voimassa olevien ja uudistettujen ohjeiden käyttöön vuoden 2010 aikana Tavoitekortit kaikille esimiehille Tavoitteissa pysytty. Lakisääteistä ja opetussuunnitelmaan liittyvää täydennyskoulutusta pystytty tarjoamaan erityisesti avustusten kautta. Käyty läpi johtoryhmissä. Tavoitteet esimiehille johdettu talousarviosta koko toimialalla. 6

7 6.6. Uudistuva muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja nykyaikaiset toimintatavat Tulosvastuullisuuden ymmärtäminen, sairauspoissaolojen hyödyntäminen työhyvinvoinnin parantamiseksi. Henkilöstökyselyn hyödyntäminen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely. Tietojärjestelmien käytön tehostuminen. Kuvatut toimintaprosessit. Uudet työmenetelmät. Vähentyneet työvaiheet. Sairauspoissaolojen vähentyminen. Kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 100 %. Työprosessit määritelty ja kuvattu. Sairauspoissaolot lisääntyneet 207 kalenteripäivää ( kalpv). Henkilöstökyselyt ja työprosessit toimenpiteineen käyty läpi. 7. Talous tasapainotetaan Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä 7.1. Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus 7.4. Hallintokunnissa toteutetaan tuottavuus- ja kustannustehokkuusohjelmat sekä palvelujen sopeuttaminen talouskehyksiin 7.5. Osaava palvelujen ostaminen, ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Hyvä toimialan työnantajaimago. Lakisääteiset palvelut tuotettava. Sopivan kokoinen palvelurakenne, päivähoito- ja koulu- ja kirjastoverkko. Yhteistoiminta yli hallintorajojen. Saadaanko palvelujen ostoissa sitä mitä tilataan. Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen Kelpoisuuden omaava henkilöstö. Henkilöstön määrä suhteutettuna tuotettuihin palveluihin Vertailukelpoisen Benchmarking patteriston kehittäminen: OPH ja Tilastokeskus sekä itäsuomalainen vertailukaupunki Ostopalvelujen hintakehitys Noudatetaan kelpoisuussäädöksiä. Tavoitellaan mahdollisimman tehokasta henkilöstömäärää normien puitteissa. Toiminta Palvelurakennetta karsittava. Hinta suhteessa omaan tuotantoon oltava edullisempi. Kelpoisen henkilöstön saatavuudessa ei suuria ongelmia (pl. esim. koulupsykologi). Henkilöstö vastaa normien edellytyksiä. Tiukka talous ja kustannustehokkuus jatkuvassa tarkkailussa. Palvelujen laatua voidaan parantaa ulkopuolisen rahoituksen avulla; sivukirjastot lakkautettu, päiväkoti- ja kouluverkkotarkastelu jatkuu. Omana tuotantona kustannukset olisivat suuremmat. 7

8 8. Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää Starteginen päämäärnestystekijä Kriittinen me- Mittarit Tavoitetaso 2010 Toteutuminen Joustava, nopea ja vastuuta korostava hallinto Asiakaslähtöisyys. Riittävä henki- Käsittelyprosessien kesto Saadaan virastovahvuudesta puuttuva yksi henkilötyövuosi lisää Puuttuu edelleen tuo yksi henkilötyövuosi. 8.2 Toimiva ohjausja johtamisjärjestelmä sekä ammattitaitoiset esimiehet 8.3 Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen 8.5 Poikkihallinnolliset ohjelmat (lapset ja nuoret sekä perheet, ikäihmiset, Venäjä, yrittäjyys, kestävä kehitys) löstön Selkeät vastuuja johtosuhteet. Tulosvastuun korostaminen. Toisen asteen välisten yhteistoimintaa edistävien hankkeiden hyödyntäminen Poikkihallinnollisen Lasten ja nuorten ohjelman (LNO) saama resurssi Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Esimiesten täydennyskoulutuspäivien Ristiin opiskeltavien kurssien määrä Lasten ja nuorten osallistuminen oppilaskuntatoimintaan Ohjelmat kpl työvoimaa. Esimiehiä koulutetaan esim. 60 op:een johtamiskoulutuksessa. Kaikille on määritelty tehtäväkuvaus. Vaihtokurssien lisääntyminen LNO:n toteuttaminen alkaa: Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua harrastuksiin ja päätöksen tekoon talousarvion puitteissa. Esimieskoulutuksen uusi kierros alkanut. Kaikilla tehtäväkuvaus. 6-jaksojärjestelmän ansiosta toisen asteen yhteiset kurssit lisääntyneet voimakkaasti. Ohjelma on hyväksytty kesäkuun valtuustossa. 8

9 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö SIVISTYSTOIMI Kulttuurilautakunta 360 Kulttuuritoimipalvelut Kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo Toiminnalliset tavoitteet 2010 Kulttuuritoimi: Järjestetään aikaisempien vuosien tapaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa eri vuodenaikoihin ajoittuvia tapahtumia, jotka edistävät matkailua ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Valitaan noin viisi kärkitapahtumaa, joiden avulla toteutetaan matkailun ympärivuotistamista. Osallistutaan kaupunkikeskustan toiminnalliseen kehittämiseen sekä festivaali- ja tapahtumatoiminnan koordinoimiseen. Tuetaan koulujen ja päiväkotien taidekasvatusta, järjestetään tapahtumia vanhusten hoitolaitoksiin ja osallistutaan seniorien Hopeatähti-elokuvasarjan tuottamiseen. Toimitaan kulttuuritoimijoiden hanke- ja rahoitusaktivaattorina. Merkittävimmät kulttuurituet: Savonlinnan Teatterin toimintaan (sis. eläkemenoperusteiset maksut) Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry Savonlinnasali Oy (katemaksu) Teatteritoimi: Katsojatavoite , esitysmäärä 141 (sis. vierailut) ja ensi-iltoja 5-6. Matkailusesongit ja lapsiperheet huomioidaan ohjelmistosuunnittelussa. Putkinotko-näytelmää esitetään Putkinotkossa heinäkuussa (14 esitystä). Lasten kulttuuriviikko järjestetään toukokuussa. Teatteriseitsikon yhteistyötä jatketaan ja seutuyhteistyötä vahvistetaan. Selvitetään ja päätetään kaupungin osallistuminen teatteritilojen peruskorjaushankkeeseen sekä tilojen hallintaan ja omistajuuteen. Kirjastotoimi: Lainamäärä kpl. Kävijämäärä henkeä. Verkkokäyntien määrä kpl. Opastetut kirjastokäynnit koululaisille ja muille ryhmille: 40 vierailua / 800 osallistujaa. Kilpailut ja tapahtumat lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistämiseksi. Yleisötapahtumat eri kohderyhmille: 10 tilaisuutta / 250 osallistujaa Näyttelyt kirjaston omista kokoelmista: 30 näyttelyä. Yhdistysten ja muiden ulkopuolisten toimijoiden näyttelyt kirjastossa: 10 näyttelyä. Asiakaskysely kirjaston palveluista. Yhteistyö seudun muiden kirjastojen kanssa, tavoitteina asiakaspalvelun parantaminen, päällekkäisen työn vähentäminen ja kustannusten hillitseminen. Uuden pääkirjaston suunnittelu. Seutukirjasto selvitys valmistuu. Kirjastoauton reittimuutoksilla vähennetään sivukirjastojen lakkauttamisesta aiheutuvaa haittaa kirjastopalvelujen käyttäjille. Museotoimi: Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena: Kävijämäärätavoite , 6 vaihtuvaa näyttelyä, joista omaa tuotantoa vähintään kaksi. Tapahtumia (esitelmätilaisuuksia, lausuntailtoja, ulkoilmatilaisuuksia, nukketeatteriesityksiä) 5-10 yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joilla madalletaan kynnystä tulla museoon. Kokeillaan joidenkin vuotuisten, suuren suosion saaneiden ilmaistapahtumien muuttamista maksulliseksi. Kaupunkikeskustan ja veneilyn kehittämishankkeisiin kuuluvan Höyrylaivapuiston toteuttaminen käynnistetään puiston suunnittelulla, pitkäaikaisen vuokrasopimuksen solmimisella Suomen Höyrypursiseuran kanssa sekä puistolle sopivan toimintamallin, palvelukonseptin ja toimijatahojen hakemisella. Höyrylaivapuistohanke toteutetaan vain, jos siitä ei aiheudu nettokäyttötalousmenoja kaupungille. Yhteistyön tehostaminen Metsähallitus/Nestorin kanssa Riihisaari-kokonaisuuden myynnissä ja markkinoinnissa (näkyvyyden, kävijöiden ja myyntitulojen kasvu). Selvitetään höyrylaivojen yhtiöittämis- tai säätiöittämismalli. 9

10 Kulttuuriperintökasvatukseen panostaminen: Toteutetaan erityisesti nuorille, lapsille, maahanmuuttajille ja ikääntyneille Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan liittyviä teemaopastuksia, työpajoja sekä toimintapäiviä yhteistyössä Metsähallituksen, Museovirasto/Olavinlinnan ja oppi- ja hoitolaitosten kanssa. Hankerahoituksella vuosina toteutetun etelasavonmuseot.fi-sivuston uudistaminen ja maakuntamuseon kotisivujen verkkonäyttelyn täydentäminen (vedenkuljetus) ja uuden verkkonäyttelyn (kaivonkatsoja) työstämisen aloittaminen. Osallistutaan valtakunnallisen matkailumuseoverkoston portaalin suunnitteluun kokoamalla erityisesti sisävesiliikenteen historiaan liittyvää sisältöä. Toiminnalliset tavoitteet Kulttuuritoimi: Kaupunkikeskustan toiminnallinen kehittäminen ja tapahtumatuottamisen kehittäminen eri toimijoiden kanssa. Kirjastotoimi: Uuden pääkirjaston suunnittelu ja rakentaminen , käyttöönotto Lainamäärä ( ), (2013), kävijämäärä ( ), (2013). Maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen, kirjastojärjestelmien yhtenäistäminen. Ryhmäkäynnit, tapahtumat ja näyttelyt - toimintojen runko pysyy samankaltaisena, sisältö uudistuu vuosittain. Museotoimi: Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena: Kävijämäärätavoite Uusia ja erilaisia yleisöjä kiinnostavia vaihtuvia näyttelyitä vuosittain 4-6, tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 5-10kpl. Höyrylaivapuiston rakenteet (laituri 14:lle höyryalukselle, huoltolaituri, opastaulut, kameravalvonta) valmiit ja toiminta esim. säätiöpohjalta käynnistymässä, mikä onnistuessaan tuottaisi varoja museolaivojen kunnossapitoon. Selvitetään mahdollisuuksia Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen toteuttamiseksi Riihisaareen, yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kulttuuriperintömme saavutettavuuden parantaminen: Selvitetään mahdollisuuksia kokoelmatietokannan uusimiseen ja kokoelmatietojen saattamiseen internetin kautta selailtavaksi. Tavoitteena tuottaa omana työnä maakuntamuseon kotisivuille joka toinen vuosi uusi verkkonäyttely. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Kulttuuritoimi: Tapahtumien kävijämäärä Saatu hankerahoitus Kirjastotoimi: Lainatilastot Käyttäjätilastot Opastusten, näyttelyiden ja tapahtumien määrät Asiakaskyselyn tulokset Museotoimi: Päivittäinen kävijätilasto Näyttelyiden, opastusten, tapahtumien muiden yleisötilaisuuksien määrä 10

11 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2009 TA 2010 TP 2010 Asukasmäärä Kulttuuritoimi: Nettomenot/asukas Tapahtumien kävijämäärä Teatteritoimi: Nettomenot/asukas Kirjastotoimi: Nettomenot/asukas Lainat/asukas Kävijät Opastukset Yleisötilaisuudet Museotoimi: Kävijämäärä Nettomenot/asukas Nettomenot/kävijä Talous TP 2009 TA TA-muutos TA TP 2010 Poikkeama katesiirrot *) TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti 14,0 % Toimintamenot M uutosprosentti -1,8 % Toimintakate M uutosprosentti -2,6 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti 10,1 % Yli-/alijäämä M uutosprosentti -2,5 % Tavoitteiden toteutuminen Kulttuuritoimi: Kulttuuritoimen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Veteraanipäivän juhla, Pyhän Olavin päivä, Syystulet, itsenäisyyspäivän juhla ja Big Bang Big Band -konsertti järjestettiin aikaisempien vuosien tapaan. Koululaisille järjestettiin kaksi konserttia, ensimmäisten luokkien taidepäivät ja 7. luokkien itsenäisyyspäivän vastaanotto. 9. luokkalaisille tarjottiin K9-kortti. Peruskoulun kulttuuripolkusuunnitelma valmistui. Päiväkodeille järjestettiin taiteilijavierailut. Hopeatähti elokuvakerho keräsi ennätysyleisön, 604 katsojaa. Savonrannan Piippuhalliin järjestetyssä Vuokala-näyttelyssä oli 403 kävijää. Tapahtumien kävijämäärätavoite ylittyi. Galleria Pinna vuokrattiin 17 näyttelynjärjestäjälle ja kävijöitä oli Teatteritoimi: Katsojamäärä (73 % tavoitteesta), esityksiä 148, ensi-iltoja lapsi- ja nuorisoteatterituotantoa. Talviloma-aikaan esitettiin Kolme iloista pukkia päiväesityksinä. Putkinotko -näytelmä oli sovitettu koko perheen musiikkinäytelmäksi ja sitä esitettiin heinäkuussa 14 kertaa Putkinotkossa. Toukokuussa kouluille järjestettiin päiväesityksiä lapsi- ja nuorisoteatterituotannoista. Teatteriseitsikon toiminta OKM:n avustuksen turvin päättyi Jäsenkuntia ja kiertueita varten valmistui Helismaa-lauluilta, jonka ensiesitys oli Enonkoskella 9.1. Kaupunginhallitus nimesi tilatoimikunnan selvittämään teatterin tilakysymystä. Kirjastotoimi: Lainamäärä oli kpl. Vuositavoite oli kpl eli toteuma oli 89 % tavoitteesta. Kävijämäärä oli henkeä, joka jäi 20 % alle tavoitteen, henkeä. Lainojen ja asiakkaiden määrän väheneminen johtui pääasiassa Kellarpellon ja Nojanmaan kirjastojen lakkauttamisesta Kirjaston käyttöä laski myös se, että määrärahojen leikkauksen takia uutta aineistoa voitiin hankkia 14 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjaston henkilökunta kävi läpi lakkautettujen kirjastojen kokoelmat, joista osa varastoitiin odottamaan uutta pääkirjastoa. Kellarpellossa järjestettiin poistomyynti marraskuussa. Kirjastoauton reitit uusittiin syyskuun alusta alkaen. Aikatauluun lisättiin uusia pysäkkejä erityisesti Kellarpeltoon ja Nojanmaahan korvaamaan lakkautettuja lähikirjastoja. Koululuokkien ja muiden ryhmien vierailuja kirjastoon tehtiin 57 kertaa, osallistujia yhteensä oli 960 henkeä. Tältä osin tavoite (40 vierailua, 800 henkeä) ylitettiin. Verkkokäyntejä kirjaston tietokantaan tehtiin kpl. Määrä oli edellisen vuoden tasolla ja vastasi vuositavoitetta. 11

12 Koululaisten lukudiplomilistat päivitettiin keväällä ja Lukeva lomalainen -kisa järjestettiin kesä-elokuussa. Yleisötilaisuuksia oli kirjastossa 27 kertaa. Osallistujia oli yhteensä henkeä. Suurin yleisömenestys oli Metsälystit -lastentapahtumalla lokakuussa, johon osallistui lähes 500 lasta ja vanhempaa. Uutena toimintamuotona kirjastossa käynnistyi ELY-keskuksen avustuksella Vauvojen runokylpylä. Kirjaston kokoelmia esiteltiin 56 näyttelyn avulla. Pääkirjastossa oli lisäksi kuusi muuta näyttelyä ja Savonrannan kirjastossa 12. Kirjasto osallistui yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteiseen asiakaskyselyyn keväällä Asiakaspalautetta kerättiin koko vuoden ajan ja se käsiteltiin säännöllisesti työpaikkakokouksissa. Seutukirjastoselvitys valmistui ja hyväksyttiin seutuvaltuustossa. Lähiseudun kirjastojen yhteisen suunnittelupäivän aikana sovittiin yhteisistä käytännöistä asiakaspalvelussa sekä valmisteltiin uusia yhteistyömuotoja. Uuden pääkirjaston suunnittelu eteni aikataulun mukaan. Arkkitehtitoimiston luonnokset esiteltiin keväällä julkisuudessa. Kirjaston henkilökunta valmisteli hanketta useissa työryhmissä ja kokouksissa. Museotoimi: Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuuriin erikoistuneena matkailukohteena: Kävijätavoite toteutui (26 915) ja ylittyi 3,5 % (v oli kävijää). Vaihtuvia näyttelyitä toteutettiin kuuden asemasta peräti 12, joista omaa tuotantoa oli kolme. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa museo oli toteuttamassa viisitoista tapahtumaa. Joidenkin ilmaispäivien muuttamista maksullisiksi kokeiltiin Pyhän Olavin päivänä huonolla menestyksellä. Kun vuonna 2009 Pyhän Olavin ilmaispäivänä museossa oli kävijöitä 4 326, kertyi vuonna 2010 kävijöitä euron pääsymaksulla ainoastaan 720. Museokaupan ja pääsylippujen tuotto oli 1147euroa, vuonna 2009 pelkästään museokaupan tuotto oli 1 093euroa. Suomen höyrypursiseuran kanssa käytiin tarkentavia keskusteluja Höyrylaivapuistosta. Neuvotteluissa ei valitettavasti edistytty, mutta niitä jatketaan ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tutkitaan uusien toimijatahojen kesken. Metsähallitus/Nestorin kanssa tehtyä yhteistä markkinointisuunnitelmaa toteutettiin suunnitellusti. Kulttuuriperintökasvatukseen panostaminen: Saimaan luontoon ja kulttuuriperintöömme liittyviä teemaopastuksia ja työpajoja toteutettiin yhteensä 155. Etelasavonmuseot.fi-sivusto on päivitetty. Vedenkuljetus-verkkonäyttely ( ) julkaistiin ja Kaivoverkkonäyttelyn työstäminen aloitettiin. Matkailumuseoverkoston tuottamalle -sivustolla on julkaistu Savonlinna-laiva näyttely ja sivustolle on viety maakuntamuseon aikaisemmin kokoamaa sisävesiliikenteen historiaan liittyviä aineistoja (esim. Sinisellä Saimaalla seilattiin verkkonäyttely ). Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2010 TP 2010 Avustuksista leikattu vuoden 2009 tasosta Kirjastoverkon uudelleen organisointi (lähikirjastojen lakkauttaminen) Museon toimintaa kehitetään: tuloja lisätään menojä vähennetään Yhteensä

13 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Avustusten leikkaus ei toteutunut täysimääräisenä, koska kaupunginvaltuusto on lisännyt avustusmäärärahaa euroa. Avustusmäärärahasta jäi käyttämättä euroa. Kellarpellon ja Nojanmaan kirjastot lakkautettiin alkaen. Maakuntamuseon tulojen lisäys toteutui yli odotusten, mutta menojen vähentäminen eurolla ei toteutunut. *)katesiirrot = työllisyydenhoito 13