Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja. Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä 6.6.

Transkriptio

1 Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä

2 3 teesiä 1) Vaikuttaa siltä, että älykkäät mullistavat teknologiat vievät enemmän työpaikkoja kuin tuovat 2) Täystyöllisyyspolitiikan harjoittaminen euroalueella on haastavaa, ellei mahdotonta 3) Työ ei ole itseisarvo kohti hyvän elämän politiikkaa? -- > keskustelua yhteiskunnallisesta murroksesta, joka vaatii perusturvan ja palkkatyöinstituution eriyttämistä

3 Mullistavat teknologiat Kansainvälinen keskustelu ICT:n robotisaation ja digitalisaation aiheuttamasta työttömyydestä ja eriarvoisuudesta on laajentunut viime vuosina Martin Ford: Rise of the Robots: Technology and the Threat of a Jobless Future McAfee ja Brynjolfsson: The Second Machine Age: Work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies Frey & Osbourne: The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerization?

4 Uusi koneaika MIT:n Mcafee ja Brynjolfsson kertovat ällistyneensä älykkäiden teknologioiden viime vuosien harppauksesta Koneet pystyvät nyt asioihin, jotka olivat utopiaa vielä 2005 tekoäly, itseohjautuva auto, dronet, 3D-printtaus, Internet of things Mooren laki: laitteiden laskentateho kaksinkertaistuu joka toinen vuosi

5

6 Mutta korvautuuko myös eirutiininomainen työ? Viimeisen 20 vuoden aikana käyty keskustelu osaavia suosivasta teknologisesta muutoksesta, ja päättäjät ovat usein korostaneet koulutuksen merkitystä Tony Blair: Education, education, education Mutta onko pelkkä koulutustason nostaminen ratkaisu, jos uudet älykkäät teknologiat vievät myös ei-rutiininomaisia työtehtäviä? Lakimiehet, toimittajat, insinöörit

7 Perustulo vastauksena älykkäiden teknologioiden tuottamaan eriarvoisuuteen Merkittävä osa Piilaakson eliitistä on alkanut kannattaa perustuloa yksi ratkaisu mullistavien teknologioiden aiheuttamaan eriarvoisuuteen -- > funktionaalinen tulonjako muuttuu pääomaa ja robottien omistajia suosivaan suuntaan? Martin Wolf FT:ssä: we will need to redistribute income and wealth. Such redistribution could take the form of a basic income for every adult, together with funding of education and training at any stage in a person s life. In this way, the potential for a more enjoyable life might become a reality.

8 Tulevaisuus on epävarma Monet huomauttavat, että työn loppua on ennustettu moneen otteeseen teollisen vallankumouksen jälkeen, mutta ennustukset olivat pitkään ennenaikaisia Voi toki olla, että teknologisen työttömyyden ja eriarvoisuuden ennustajat ovat tälläkin kertaa vääriä profeettoja Silti ei voi ajatella, että historia jatkaisi kulkuaan aina samoilla perustoilla

9 Alhainen työttömyys edellyttää kysynnänsäätelypolitiikkaa (Jälki)keynesiläisen näkemyksen mukaan rahatalous voi jämähtää pysyväluonteisesti epäoptimaalisen tasapainoon eikä ole takeita siitä, että markkinamekanismi veisi kohti täystyöllisyyttä Tarvitaan finanssi- ja investointipolitiikkaa, jota murtaa pessimistiset odotukset heikosta hyödykkeisiin kohdistuvasta kysynnästä voidaan murtaa Abba Lernerin funktionaalisen rahoituksen periaate: julkinen alijäämä on sopeutettava yksityisen sektorin säästämishalukkuuteen Rahapoliittisesti suvereenit valtiot (Yhdysvallat, Japani, Britannia jne.) eivät vertaudu rahoitusasemaltaan kotitalouksiin

10 Valuutta ilman valtiota Euroopan keskuspankilta on euroalueella kielletty euroalueen jäsenmaiden valtionvelkakirjojen ostaminen eikä euroalueella ole yhteistä budjettia Kriisin aikana periaatelinjauksesta on tingitty käytännössä Draghin 2012 ilmoitus tehdä mitä tahansa euron säilyttämiseksi EKP:n rooli yhdessä eteläisten jäsenmaiden heikon kilpailukyvyn ohella johti siihen, että rahoitusmarkkinoiden luottamus useiden maiden maksukykyyn heikkeni Käytännössä euroalueelle pitäisi joko luoda EKP:n rahoittama yhteinen budjetti tai EKP:n pitäisi rahoittaa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa

11 Budjettikurin euroalue Saksalaiset katsovat, että kriisiltä olisi voitua välttyä, jos budjettikurista olisi pidetty kiinni Vastustus EKP:n viimekäden lainaajan roolia ja yhteisvastuuta kohtaan Finanssipolitiikan sääntöjä ja sanktioita on kiristetty entisestään Vastasyklisen finanssipolitiikan harjoittaminen euroalueella haastavaa myös julkisista investoinneista karsittu rajusti kriisin aikana

12 Työ ei ole itsetarkoitus Keynesiläisyys liitetään usein siihen, että julkisen vallan tulee tehdä alijäämiä ja ylläpitää työllisyyttä laskusuhdanteiden aikana Keynesille työ ei ole ollut itseisarvo The Economic Possibilities for Our Grandchildren (1930) Pitkällä aikavälillä (2030) taloudellinen ongelma saadaan ratkaisua ja ihmiset voivat tehdä 15-tuntista työviikkoa Mahdollinen teknologinen työttömyys tulee nähdä myös positiivisena taloudellisen ongelman ratkaisuna ensi kertaa ihmiskunnan ei tarvitse rehkiä selviytyäkseen!

13 Kuinka paljon on tarpeeksi hyvään elämään? Keynes-elämänkerturi Robert Skidelsky nosti Keynesin hyvän elämän politiikan esiin poikansa Edwardin kanssa kirjoittamassaan kirjassa How Much is Enough? The Love of Money, and the Case for Good Life (2012) Kasvusta on viime vuosikymmeninä tullut itsetarkoitus, vaikka sen pitäisi olla hyvän elämän mahdollistaja Keynesin virhe: ei osannut erottaa tarpeita ja haluja

14 R Skide

15

16 Mitä hyvän elämän politiikka tarkoittaisi? Politiikassa katse hyvän elämän edellytyksiin: perustarpeet, läheiset, terveys, vapaa-aika Perustulo, työajan lyhentyminen tuottavuuden mukana, eriarvoisuuden vähentäminen Lyhyellä tähtäimellä ja seuraavina vuosina tarvitaan toki työllisyys- ja kysynnänsäätelypolitiikkaa

17 Johtopäätökset Sosialidemokraatit ovat usein korostaneet, että työ on parasta sosiaaliturvaa Massatyöttömyydestä on tullut kuitenkin OECDmaissa tyypillinen ilmiö eikä Suomessakaan palattu täystyöllisyyteen laman jälkeen Älyteknologiat, EU:n niukkuuspolitiikka paluu täystyöllisyyteen näyttää hyvin epätodennäköistä Voisiko SDP omaksua keskeiseksi tavoitteekseen hyvän elämän edellytysten luomisen?