Makrotalous Lokakuu 2007

Transkriptio

1 Makrotalous Lokakuu 7 Ilmapiiri-indikaattoreita 1 1 Indeksi Euroalue Ranska (INSEE) Saksa (IFO)

2 Talouden suunta lokakuussa Yhdysvaltain työmarkkinat Työttömyysaste 1 Uudet työpaikat (kk-muutos) Yhdysvaltain talouden tila on subprime-kriisistä huolimatta edelleen kohtuullinen Työpaikkojen kuukausittainen nettolisäys on pysynyt 1 tasolla, mikä riittää ylläpitämään talouskasvua Ohjauskoron lasku ei ratkaise subprime-kriisiä; asuntojen ylitarjonnan purkautuminen vie aikaa Indeksi Ilmapiiri-indikaattoreita Euroalue Ranska (INSEE) Eurotalouden indikaattorit putosivat syyskuussa, suhdannehuippu on ohitettu Teollisuuden luottamus on vieläkin vahva, mutta suunta on alaspäin kaikissa suurissa euromaissa 9 Saksa (IFO) Vähittäiskaupan myynnin vuosimuutos on lässähtänyt takaisin 1 :iin; kuluttajien raha ei liiku Suomen ja Venäjän välinen kauppa Mrd. euroa 7 Tuonti Vienti / 7 Lähde: Tullihallitus Suomalaisyritysten näkymät eivät ole heikentyneet rahoitusmarkkinoiden häiriöistä huolimatta Palkkasumman nopea nousu on jatkunut ja kuluttajien odotukset työllisyydestä ovat positiiviset Suomi menettää markkinaosuuksia Venäjällä ja kauppa Venäjän kanssa on meille selvästi alijäämäistä 1

3 Keskeisiä ennusteita BKT, Yksityinen kulutus, 7e e 7e e USA,9 1,, USA,1,1*,* Euroalue,9,, Euroalue 1,9,*,* Suomi,,, Suomi,,, Japani,,** 1,9** Japani,9 1,* 1,* Inflaatio, Vaihtotase/BKT, 7e e 7e e USA,,, USA -, -,** -,** Euroalue, 1,9, Euroalue -,1,**,** Suomi 1,,, Suomi,,, Japani,,**,** Japani,9,**,** Työttömyysaste, Budjetti/BKT*, 7e e 7e e USA,,*,* USA -, -,7* -,9* Euroalue 7,9 7,1*,7* Euroalue -1, -1,* -,7* Suomi 7,7,, Suomi,,,9 Japani,1,*,* Japani -, -,7* -,* Vuosien 7 ja ennusteet: Osuuspankkikeskus * OECD ** The Economist

4 Työmarkkinat ohjaavat Yhdysvaltain taloutta Kokonaiskuva Yhdysvaltain taloudesta runsaat kaksi kuukautta kestäneen subprime-kriisin sulattelun jälkeen on olosuhteisiin nähden positiivinen. Sekä palvelualojen että teollisuuden luottamus-indeksit olivat syyskuussa kohtuullisella tasolla, vaikka pudotusta viime kevään lukemista oli tapahtunutkin. Koska kulutuksen velkarahoitteinen kasvu on nyt aiempaa rajoitetumpaa, nousevat työmarkkinat koko talouden kannalta entistä tärkeämpään rooliin. Tässä suhteessa uusien työpaikkojen 11 nettolisäys syyskuussa oli varsin myönteinen. Noin 1 kuukausittainen lisäys uusissa työpaikoissa on viime vuosiin nähden suhteellisen vaatimatonta, mutta se riittää kuitenkin pitämään talouden kasvu-uralla. Yritysten kysyntänäkymät useimmilla rakennusalan ulkopuolisilla toimialoilla ovat edelleen kohtuulliset. Sitä osoittaa myös palkkojen nousu: tuntiansioiden vuosimuutos elokuussa oli,1, mikä on amerikkalaisittain kova vauhti Yhdysvaltain työmarkkinat Työttömyysaste 1 Uudet työpaikat (kk-muutos) USA: Kuluttajahinnat ja pohjainflaatio muutos edellisestä vuodesta Pohjahinnat Kuluttajahinnat Yrityssektorin vakautta ja koko talouden kykyä sopeutua subprime kriisin seurauksiin kuvaavat ainakin seuraavat tekijät: * yritysten (pl. rakennusala) erittäin hyvä kannattavuuden taso * taseiden vahvuus sekä marginaalien pysyminen suhteellisen korkeina * varastojen pienuus ja kapasiteetin korkea käyttöaste * hyvän kassavirran alentama lyhytaikaisen rahoituksen tarve Kuluttajien luottamus on viime kuukausina pudonnut selvästi, mutta muutos käytännön rahankäytössä on kuitenkin ollut pieni. Amerikkalaiskuluttajien luottamus on usein aiemminkin ennakoinut melko heikosti kulutusmenojen todellista kehitystä. Nytkin vähittäiskaupan myynnin määrän vuosikasvu oli elokuussa edelleen,, mikä oli kuluvan vuoden toiseksi korkein lukema. Keskuspankki Fedin ensimmäinen kevennys oli odotettua suurempia, ja ainakin osakemarkkinat reagoivat siihen hyvin myönteisesti. Rahapolitiikassa talouskasvun turvaaminen näyttää nyt olevan etusijalla. Koronlaskut eivät kuitenkaan voi ratkaisevasti vaikuttaa talouden nykyiseen perusongelmaan eli asuntomarkkinoiden heikkouteen. Esimerkiksi uusien asuntojen ylitarjonnan purkautuminen vie aikaa ja tapahtuu osin tuntuvien hinnanalennusten kautta. Uusien asuntojen mediaanihinta on laskenut alkuvuoden dollarista noin dollarin tuntumaan. Myös vanhaan asuntokantaan kohdistuu myyntipaineita, kun viime vuosina osin spekulaatiomielessä asuntoja ostaneet pyrkivät ulos markkinoilta ennen kuin pelätty hintojen lasku ehtii vielä pitemmälle.

5 Yhdysvallat 1 Yhdysvallat: BKT ja teollisuustuotanto muutos ed. vuodesta 7 Yhdysvallat: Ostojohtajien indeksejä Palvelut BKT - - Teollisuustuotanto Teollisuus - Lähde: Reuters EcoWin USA: Kestokulutustavaroiden tilaukset ja vähittäismyynnin määrä muutos ed. vuodesta kk:n liukuvista keskiarvoista 1 1 USA: Teollisuuden tilaukset ja varastot 1 kk:n muutos kk:n liukuvista keskiarvoista Tilaukset 1 Vähittäismyynti -1 Kestokulutustavarat - -1 Varastot Yhdysvallat: Kuluttajien luottamus Ind. 19=1 Nykytilanne Yhdysvallat: Työttömyysaste 1 Indeksi 7 1 Odotukset Hintamuutoksia Yhdysvalloissa 1 Yhdysvallat: Osakekurssit Kuluttajahinnat 1 Dow Jones - Tuottajahinnat Nasdaq

6 Euroalueen talousindikaattorit heikkenivät syyskuussa Euroalueen alkusyksyn talousluvut osoittivat lähes kautta linjan alaviistoon. Syyskuussa talouden ilmapiiri-indikaattori, joka on yhteenveto eri sektoreiden indikaattoreista, heikkeni selvästi jo kolmatta perättäistä kuukautta. Erityisen jyrkkä alamäki oli Saksassa ja Espanjassa ja hieman loivempi Ranskassa ja Italiassa. EU-maista sentimentti koheni Isossa-Britanniassa ja Puolassa. Alamäestään huolimatta talouden ilmapiiri on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan parempi. Teollisuuden luottamus pysyi syyskuussa lähellä ennätystasoaan, vaikka tulikin hieman alaspäin. Indikaattorin kaikki osatekijät heikkenivät: tilauskirjat ohenivat, tuotantoodotukset laskivat ja valmistuotevarastot kasvoivat. Suuret euromaat Saksa, Ranska ja Italia - olivat kaikki miinuksella. Myös palvelualan yritykset kokivat tilanteensa piirun verran edelliskuukautta heikommaksi. Palveluiden sekä toteutunut että lähiajan odotettu kysyntä arvioitiin aiempaa huonommaksi. Erityisen jyrkkä pudotus oli vähittäiskaupan alalla. Kysynnän ohella varastokehitys heikensi luottamusta Indeksi Ilmapiiri-indikaattoreita Euroalue Saksa (IFO) Ranska (INSEE) Saldoluku Luottamusindikaattorit Euroalueella Teollisuus Rakentaminen Kotitaloudet Vähittäismyynnin määrä euroalueella vuosimuutos kk:n liukuvasta keskiarvosta Euroalueen vähittäismyynnin määrä, jonka on jo pitkään odotettu elpyvän mm. parantuneen työllisyyden vuoksi, oli elokuussa vain 1 :n suurempi kuin vuotta aiemmin. Tämä osoittaa selvästi, että euroalueen kasvu on edelleen investointien ja vahvasta eurosta huolimatta viennin varassa. Kotitalouksien kulutuksen vaatimatonta kehitystä selittää syyskuun kuluttajaluottamus, 1 7 joka heikkeni toista kuukautta peräkkäin. Kuluttajat arvioivat yleisen taloustilanteen ja työllisyyden olevan lähimmän vuoden aikana aiempaa huonompi. Investointien kasvua tukevaa roolia osoitti myös syyskuun rakennusyritysten luottamusindikaattori, joka ainoana eri sektoreiden alaosioista näytti pienoista parannusta. Rakennusyritysten tilauskirjat sekä odotukset työllisyyskehityksestä olivat aiempaa positiivisemmat. Toisaalta euroalueen parannus on pitkälti Espanjan roiman rakennusboomin varassa. 1

7 Euroalue Euroalue: BKT ja teollisuustuotanto muutos ed. vuodesta BKT Saldoluku Euroalue: Teollisuustuotteiden varastot ja tilaukset Valmiiden tuotteiden varastot Teollisuustuotanto Vientitilaukset Tilaukset Indeksi Euroalue: Ostojohtajien indeksejä Saldoluku Teollisuuden luottamusindikaattorit Palvelut 1 Ranska Euroalue Teollisuus -1 - Saksa Ind. Koko talouden ilmapiiri-indikaattori ja ennakoiva indeksi Euroalueella 1 Saldo Kuluttajien luottamusindikaattori 11 Euroalue Saksa Ennakoiva indeksi Ilmapiiri-indikaattori - - Ranska ,,,, Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat muutos ed. vuodesta Tavoitetaso Euroalue Ranska * Kausitasoitettu Työttömyysaste* Ranska Saksa** 1, 9 1,, Saksa 7 Euroalue, ** Tilastointimuutos Saksassa tammikuusta alkaen

8 Iso-Britannia ja Ruotsi BKT:n määrän muutos ed. vuodesta Saldoluku Teollisuuden tilaukset Ruotsi Ruotsi - Iso-Britannia - - Iso-Britannia Teollisuuden luottamusindikaattori Saldoluku Saldo Kuluttajien luottamusindikaattori 1 Ruotsi 1 Ruotsi Iso-Britannia -1 - Iso-Britannia Pohjainflaatio (I-B) Kuluttajahinnat 1 kk:n muutos Kuluttajahinnat (I-B) 1 Työttömyysaste* Ruotsi * Kausitasoitettu Ruotsi (perussarja) kk:n liukuva ka Kuluttajahinnat (Ruotsi) Pohjainflaatio (Ruotsi) Iso-Britannia Lyhyet korot ( kk) 1 Pitkät korot Valtion obligaatiot (1 v) Iso-Britannia Iso-Britannia Ruotsi Ruotsi

9 Suomen suhdannetilanne jatkuu vahvana Suomen taloustilastot osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan alkusyksyllä. Niin yritysten kuin kotitalouksien talousnäkymät ovat pysyneet erittäin valoisina. Elokuussa alkanut rahoitusmarkkinoiden levottomuus ei näytä ainakaan toistaiseksi juuri vaikuttaneen suomalaisyritysten suhdannearvioihin. Yritysten syyskuun luottamusindikaattorit näyttivät taas kaikilla päätoimialoilla vahvoja lukemia. Teollisuudessa indikaattori tosin laski aavistuksen, mutta yleinen suhdannekuva pysyi hyvin positiivisena. Tuotannon kasvun ennustetaan jatkuvan kohtalaisena, kapasiteetti on täyskäytössä ja tilauskanta on tavanomaista suurempi. Valmistuotevarastot ovat tosin jonkin verran kasvaneet Saldoluku Lähde: EK, Tilastokeskus Luottamusindikaattorit Suomessa Kotitaloudet Teollisuus Saldoluku Luottamusindikaattorit Suomessa Palvelut Rakennusyritysten suhdannetila koheni syyskuussa lievästi. Tilauskanta oli selvästi tavanomaista suurempi. Asuinrakentamista lukuun ottamatta muu talonrakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Tämä näkyi kesän tilastoissa sekä uudisrakentamisen volyymissä että rakennuslupakehityksessä. Henkilöstön määrän ennustetaan jatkavan kasvua. - - Teollisuus Rakentaminen Lähde: EK Palveluyrityksissäkin luottamus koheni syyskuussa elokuun notkahduksen jälkeen. Myynnin kasvuvauhti jatkui melko ripeänä ja myös odotukset ovat valtaosin hyvät. Palveluyritykset kuvaavat suhdannetilannettaan edelleen selvästi tavanomaista paremmaksi. Myös kuluttajien luottamus oli syyskuussa edelleen vahva, vaikka se heikkenikin hieman elokuusta. Erityisesti kuluttajien näkemys Suomen talouden kehityksestä huononi ja oli synkin pariin vuoteen. Mitään objektiivista syytä on vaikea löytää, ellei sitten rahoitusmarkkinoiden kasvanutta levottomuutta ja pörssiheilahtelua lueta sellaiseksi. Kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä heikkenivät myös hieman, mutta odotus oli edelleen pitkäaikaista keskimäärää korkeampi. Sen sijaan odotukset työllisyyskehityksestä ja varsinkin säästämisestä pysyivät edelleen valoisina. Kuluttajien luottamusta pönkittää hyvä työllisyyskehitys ja sen tuoma palkkasumman nousu jo ennen syksyn palkankorotuksia. Touko-heinäkuussa palkkasumma oli,9 suurempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyys parani elokuussa, sillä työllisiä oli enemmän kuin vuosi takaperin. Työllisyys lisääntyi yksityisellä sektorilla ja vähentyi julkisella. Työttömyysaste tipahti,9 :iin, kun se vuosi sitten oli,9.

10 Hyvä talouskehitys on näkynyt myös julkisen sektorin rahoitusasemassa. Valtion. lisätalousarvio on vahvasti (1, mrd. euroa) ylijäämäinen, kun verotulot ovat kasvaneet selvästi ennakoitua nopeammin. Valtio aikoo lyhentää tänä vuonna velkaansa lähes mrd. eurolla, jolloin vuoden 7 lopussa velkaa arvioidaan olevan mrd. euroa (1, /BKT). Suomi menettää markkinaosuuksiaan Venäjällä Suomen vienti Venäjälle on kasvanut useita vuosia hitaammin kuin Venäjän kokonaistuonti. Suomi siis menettää jatkuvasti markkinaosuuksiaan Venäjän voimakkaasti kasvavilla markkinoilla. Tämän vuoden alkupuoliskolla Suomen vienti Venäjälle kasvoi Tullihallituksen tilastojen mukaan viime vuoden vastinajasta. Vienti Venäjälle kasvoi hitaammin kuin Suomen muu vienti, sillä koko tavaravienti kasvoi tämän vuoden alkupuoliskolla 1. Venäjän keskuspankin mukaan Venäjän kokonaistuonti kasvoi alkuvuonna 7 eli kuusinkertaista vauhtia Suomen Venäjän vientiin verrattuna. Lisäksi on otettava huomioon, että Tullin tilastoimassa Suomen Venäjän viennissä on eräänlaista "ilmaa" arviolta noin neljännes. Tämä "ilma" muodostuu Suomen kautta Venäjälle viedyistä, mutta muualla valmistetuista tavaroista. Kyse ei ole transitokaupasta, vaan suomalaisten ja muunmaalaisten yritysten Suomeen tuomista tavaroista, joista osa saatetaan käyttää Suomessa ja osa tai kaikki viedään Venäjälle. Tähän kauttakulkuvientiin sisältyy myös ns. kaksoislaskutukseen kuuluvaa vientiä. Kaksoislaskutus, jota käytetään Venäjän tullimaksujen vähentämiseksi, on ollut viime vuosina suuruudeltaan sitä luokkaa, että Suomen tilastoima Venäjän vienti on ylittänyt yli kaksinkertaisesti Venäjän tilastoiman tuonnin Suomesta. Mrd. euroa Suomen vienti Venäjälle osuus koko viennistä / 7 Lähde: Tullihallitus Suomen ja Venäjän välinen kauppa / 7 Lähde: Tullihallitus Vienti Tuonti Suomen Pankin arvion mukaan Suomi on menettänyt markkinaosuuksiaan Venäjällä vuodesta 1999 lähtien noin kolmanneksen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Suomen osuus Venäjän kokonaistuonnista oli. Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa on alijäämäistä, vaikka tuonti Venäjältä pysyi alkuvuonna ennallaan viime vuoteen verrattuna. Alijäämää kertyi 1 mrd. euroa viennin oltua mrd. ja tuonnin mrd. euroa. 9

11 Suurin syy Suomen markkinaosuuksien menetykseen on se, että Suomen kotimainen tuotantorakenne ei tällä hetkellä vastaa Venäjän tuonnin kysyntää. Suomi vie Venäjälle pääasiassa puolivalmisteita ja investointitavaroita, kun taas Venäjän kysyntä kohdistuu suurelta osin ulkomaankaupassa kulutustavaroihin. Toinen merkittävä tekijä Suomen viennin hitaassa kasvussa on ollut se, että suomalaisyritykset ovat tehneet suoria sijoituksia Venäjälle eli siirtäneet tuotantoaan sinne. Tilastoista ei kuitenkaan saa luotettavaa kuvaa Venäjälle (tai muihinkaan maihin) tehdyistä suorista sijoituksista. ETLAn arvion mukaan suorat sijoitukset Venäjälle ovat parin viime vuoden aikana kaksinkertaistuneet ja niiden kanta oli vuoden lopussa noin mrd. euroa. Venäjä on Suomen viennissä kolmannella sijalla Saksan ja Ruotsin jälkeen. Alkuvuonna tavaraviennistä meni Venäjälle 9. On selvää, että Suomi ei kykene pitkän päälle viemään Venäjälle tavaroita Venäjän nykyistä kysynnän kasvua vastaavasti, vaan menetämme jatkossakin markkinaosuuttamme Venäjän markkinoilla. Ripeämpi viennin kasvu johtaisi pian Neuvostoliiton aikaista bilateraalikauppaa vastaavaan tilanteeseen, jolloin enimmillään noin neljännes Suomen viennistä suuntautui Neuvostoliittoon. Viennin nopean kasvun vastapainona riippuvuus Venäjästä olisi tässä mielessä huomattavasti nykyistä suurempaa. Mrd. euroa Venäjän tavaratuonti Julkisuudessa saa kovaan kasvuun viittaavan ja varsin vääristyneen kuvan Suomen 7 Venäjän viennistä, jossa pitkät rekkajonot näyttelevät pääosaa. Tämä Suomen läpi maanteitse Venäjälle suuntautuva kauttakuljetus varsinainen transitovienti lisääntyykin hurjaa vauhtia. Tullin tilastojen mukaan kasvua kertyi tämän vuoden alkupuoliskolla tonnimääräisesti viime vuoden vastaavasta ajasta. Tulli arvioi kuljetettujen tuotteiden arvon kasvaneen jopa. Autot muodostivat lähes kolmanneksen transitokuljetusten arvosta ( autoa). Rekkajonojen ongelma on vuosittain pahentunut, ja sen aiheuttamat kustannukset ovat toistaiseksi jääneet yksinomaan Suomen maksettaviksi. Liikenneministeriön mukaan Suomi myös toisaalta hyötyy transitokauppaan liittyvästä logistiikkapalveluiden kasvusta. Ministeriö on arvioinut, että transitokauppa työllistää noin henkeä ja laskennallisesti tuloa kertyy milj. euroa. Näillä hyödyillä ministeriö ilmeisesti perustelee saamattomuuttaan rekkajonojen ongelman suhteen Muut 7 Italia Suomesta Lähde:Tullihallitus Suomen 1 suurinta vientimaata 1-/7 Viro Kiina Ranska Maantietransito Suomen kautta Muu tuonti Saksa 11 Ruotsi 11 Venäjä 9 USA Iso-Britannia Alankomaat 1

12 Oheisiin kuvioihin on vertailun vuoksi piirretty myös Suomen Kiinan viennin kehitys. Kiina on Suomen selvästi tärkein kauppakumppani Aasiassa. Kiinan osuus Suomen kokonaisviennistä oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla runsas ja Aasiassa toisena olevan Japanin alle. Vienti Kiinaan on kasvanut viime vuosina ripeästi, vaikka kasvu alkuvuonna hidastuikin hieman. Vienti Kiinaan koostuu pääosin koneista ja kuljetusvälineistä ( ) sekä viestintälaitteista ( ). Suomen ja Kiinan välinen kauppa oli pitkään Suomelle ylijäämäistä, mutta kääntyi pari vuotta sitten alijäämäiseksi. Lähes puolet Suomen tuonnista Kiinasta oli alkuvuonna viestintälaitteita. Loput olivat lähinnä koneita, vaatteita ja muita valmistuotteita (mm. leluja) Mrd. euroa,, -, Suomen vienti Venäjälle ja Kiinaan muutos ed. vuoden vastinajankohdasta Lähde: Venäjä Kiina 1 1-/ 7 Suomen kauppatase Venäjän ja Kiinan kanssa Kiina -1, -1, Venäjä -, Lähde: Tullihallitus 1 1-/ 7 OSUUSPANKKIKESKUS Strateginen suunnittelu Timo Lindholm 1 1 Jorma Vanninen 1 9 Anneli Tikkanen 1 11

13 Suomi Saldoluku Kotitalouksien arvio omasta ja maan taloudesta vuoden kuluttua Talous muuttuu paremmaksi Oma talous 7 Kotitalouksien arvio rahan käytöstä kotitalouksista Luvut kk:n liukuvia keskiarvoja Pystyy säästämään seuraavien 1 kk:n aikana Talous muuttuu huonommaksi Maan talous Lähde: Tilastokeskus Kaupan myynnin määrä muutos* edellisvuoden vastinkuukaudesta *1 kuukauden liukuvista keskiarvoista =1 Lähde: Kuluttajabarometri Ottaa lainaa seuraavien 1 kk:n aikana Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Asuinrakennukset Tukkukauppa 1 - Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus Autokauppa Lähde: Tilastokeskus Muut rakennukset Työttömät ja työttömyysaste Suomessa 1 1 Ind. Suomen talouden palkkasumma =1 1 henkilöä työttömät työttömyysaste 1 11 Kausitasoitettu Lähde:Tilastokeskus, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat 1 7 Lähde: Tilastokeskus Ind Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin Ravinto Lähde: Tilastokeskus Asunto, lämpö ja valo Muut hyödykeryhmät yhteensä KOKONAISINDEKSI Rakennuskustannukset Hintaindeksejä muutos ed. vuodesta Tuontihinnat Kuluttajahinnat Vientihinnat

14 Suomen talous, kuukausitietoja vuositieto 7 TUOTANTO joulu joulu kesä heinä elo syys Teollisuustuotanto (kt), muutos p.a. () 7,9,,, -1,1 -,1 Kapasiteetin käyttöaste,, 1,1 77,, 7,, muutos p.a. (),7-1, -,9 -, 1,7, BKT:n kk-kuvaaja, muutos p.a. (), 1,,,,7,7 Vähittäiskauppa, muutos p.a. (),,,,, Rakennusluvat, muutos p.a. () - Kaikki rakennukset, -,,,9 1,1 - Asuinrakennukset -, -1, -, -, -1, - Muut rakennukset 1, -7,, 1,,7 MAKSUTASE, mrd. euroa joulu joulu kesä heinä elo syys Kauppatase (1 kk liuk.summa),9 7,7,9 9, 9, 9, Vaihtotase (1 kk liuk.summa), 7,7, 9, 9, 9, Korollinen nettovelka 9,9 1, 1,9 19,1 1, LUOTTAMUSINDIKAATTORI joulu joulu kesä heinä elo syys Kotitaloudet (Saldoluku) 1,1 1,, 1,, 1, Teollisuus (Saldoluku) Rakentaminen (Saldoluku) Palvelut (Saldoluku) HINNAT, muutos p.a () joulu joulu kesä heinä elo syys Kuluttajahinnat 1,,,,,, Rakennuskustannukset,, 7, 7, 7, 7, Tukkuhinnat,9,,, 1,1,7, Vientihinnat,1,,, 1,9 1, 1, Tuontihinnat 7, 9,9,,, -, 1, TYÖLLISYYS (TK) joulu joulu kesä heinä elo syys Työlliset (1 ) Työttömät (1 ) Työttömyysaste () 7,7 7,, 7,,9,9, VALTIONTALOUS, mrd. euroa joulu joulu kesä heinä elo syys Valtion velka,,9, 1,,1, Valtion tulot,,,,9, Valtion menot,,,1,7,9 1

15 Kansainvälinen talous, kuukausitietoja vuositieto 7 TEOLLISUUSTUOTANTO vuosimuutos, joulu joulu kesä heinä elo syys USA,,, 1, 1,7 1, 1,9 Euroalue,,,,,9, Saksa,,7 7,,,, Ranska,9,, -,,, Iso-Britannia, -,,,,9,7 Ruotsi,,1 1,,,7, Japani, 1,9,,,, TEOLLISUUDEN LUOTTAMUS joulu joulu kesä heinä elo syys USA (ISM), 1,,,,9, Saksa (IFO) 99, 1,7 17, 1, 1, 1, Euroalue (saldoluku) - Saksa (saldoluku) Ranska (saldoluku) - 1 Iso-Britannia (saldoluku) Ruotsi (saldoluku) Japani (saldoluku) 7 KOTITALOUKSIEN LUOTTAMUS joulu joulu kesä heinä elo syys USA (indeksi 19=1) 1, 11, 1, 111,9 1, 99, Euroalue (saldoluku) Saksa (saldoluku) Ranska (saldoluku) Iso-Britannia (saldoluku) Ruotsi (saldoluku) Japani (saldoluku) 7, 7,,,9 KULUTTAJAHINNAT vuosimuutos, joulu joulu kesä heinä elo syys USA,,,,7,,, Euroalue,, 1,9 1,9 1, 1,7,1 Saksa 1,7,1 1, 1, 1,9 1,9, Ranska 1,7 1, 1, 1, 1,1 1, 1, Iso-Britannia,,,,,,1,9 Ruotsi 1,,9 1, 1,9 1,9 1,, Japani -,, -,, -, TYÖTTÖMYYSASTE, joulu joulu kesä heinä elo syys USA,,9,,,,,7 Euroalue 7,9, 7,,9,9,9 Saksa 1, 11, 9, 9,1 9,,9, Ranska 9, 9,,,, Iso-Britannia,9,9,9,7,7, Ruotsi,,,,,, Japani,1,,,7,, 1

16 Kansainvälinen talous, neljännesvuositietoja BRUTTOKANSANTUOTE määrän muutos, (kt) I II III 7 I II USA ( hinnoin),1,9,,,, 1, 1,9 Euroalue (9 hinnoin) 1, 1,9,,9,,,, Saksa (9 hinnoin)(ps),9 1,, 1,,7,7,, Ranska (9 hinnoin), 1,,,7,1,1 1,9 1, Iso-Britannia (9 hinnoin), 1,,,,,,1,1 Ruotsi (=1) (ps),,,7,7,,,, Japani (9 hinnoin) (ps),,7,,1 1,,, 1, YKSITYISET KULUTUSMENOT määrän muutos, (kt) I II III 7 I II USA ( hinnoin),7,,,,7,,,9 Euroalue (9 hinnoin) 1,7 1, 1, 1, 1,,1 1, 1, Saksa (9 hinnoin)(ps) 1, -,7 1,,,,1 -, -, Ranska (9 hinnoin),9 1,9,1,, 1,9 1, 1,7 Iso-Britannia (9 hinnoin), 1, 1,1,,,,, Ruotsi (=1) (ps),,,,,,,,7 Japani (9 hinnoin) (ps),, 1,9 1, -,, 1, 1, INVESTOINNNIT määrän muutos, (kt) I II III 7 I II USA ( hinnoin) 9,1,,,, -, -, -,7 Euroalue (9 hinnoin),9,,, 7,, 7,, Saksa (9 hinnoin)(ps),,9,,, 7,1 11,9,7 Ranska (9 hinnoin),,,7,7,,,, Iso-Britannia (9 hinnoin),,,,,1 1, 9,, Ruotsi (=1) (ps) 11,,9 9,9,, 7,9 11, 9, Japani (9 hinnoin) (ps) -1,,,9,9 1,9,7, -, VIENTI määrän muutos, (kt) I II III 7 I II USA ( hinnoin) 7, 7,, 7,, 9,, 7,1 Euroalue (9 hinnoin),,, 7,9, 9,,7,9 Saksa (9 hinnoin)(ps) 9,,7 1, 9, 1, 1, 9,9 9, Ranska (9 hinnoin),,,1,,,1,, Iso-Britannia (9 hinnoin), 1,1,,7 1, -, -1, -1, Ruotsi (=1) (ps) 11,1 7, 1,7,,,9,, Japani (9 hinnoin) (ps) 1, 1, 1, 1,1 9,, 7, 7, TUONTI määrän muutos, (kt) I II III 7 I II USA ( hinnoin) 11,,1,, 7,,7,9, Euroalue (9 hinnoin) 7,1,9 9,1 7, 7, 7,,,1 Saksa (9 hinnoin)(ps) 9,, 17,1,9 1, 9, 7,7,1 Ranska (9 hinnoin), 7,1 7, 1,,,,, Iso-Britannia (9 hinnoin) 7, 9,1 1, 19,, -, -7,1-9,9 Ruotsi (=1) (ps) 9, 7, 1,, 7,, 9,9 7, Japani (9 hinnoin) (ps) 9,,,7,,, 1, 1, 1