Liiketoimintaverkostojen kehittäminen käytäntöä ja teoriaa

Transkriptio

1 Liiketoimintaverkostojen kehittäminen käytäntöä ja teoriaa Opin ovi verkostokouluttajien työpaja Katri Valkokari, VTT Alustuksen 8.3. sisältö ja verkostoitumisen ydinkysymykset Mitä verkostot ovat? Verkostojen ja tutkimuksen tasot Verkostoitumisen käytännön kysymykset Miksi verkostoitua? Verkostoitumisen tasot ja reunaehdot Verkostotyypit ja kumppanuus sekä verkostokyvykkyydet Miten verkostoja kehitetään? kehitysprojektin eteneminen strategiatyöskentely Vaikuttavuuden arviointi Kehitystyön käytännöt ja kulmakivet 1

2 Osa I: Mitä verkostot ovat? Verkostot ovat toimintamalli hierarkian ja markkinoiden välissä Verkostojen ja tutkimuksen tasot Moniverkostoympäristön haasteet ja mahdollisuudet Verkostot organisoitumistapa hierarkian ja markkinoiden välissä Hierarkiat Yrityksen kontrolloima liiketoiminta Verkostot Suhde-, kumppanuus- ja Verkostopohjaiset liiketoimintasuhteet Sosiaaliset verkostot Markkinat Markkinaehtoiset liiketoimintasuhteet Kontrolloidut suhteet Auktoriteetti Yhteistyö ja yhteinen näkemys tavoitteista Vuorovaikutteiset suhteet Luottamus Kilpailusuhteita Kilpailevia toimittajia Hinta Mukaillen Valkokari ym. 2009, Möller 1999, Vesalainen

3 Verkostojen ja tutkimuksen tasot Industrial network studies (IMP) Social network studies Social capital perspective Strategic nets perspective Resource dependency school Interorganizational interaction studies Social exchange theory Transaction cost theory Resources and capabilities school Macro-network Cluster Industry Localnet/ Focal net Strategic net Dyadic interaction Firm Layered Fied (K. Möller 2004) Moniverkostoympäristön haasteet yritysten selviytymisen avaintekijänä on erilaisten verkostojen rinnakkaisuuden hallinta Asiakassuunnan kumppanuuden kehittäminen Toimialarajat ylittävät innovaatioverkostot Horisontaaliset Kehittämisverkostot ja allianssit Vertikaaliset kärkiyritysverkostot 3

4 Löyhät ja tiiviit verkostosuhteet Löyhät, epämuodolliset verkostot: ( network, industries as networks, yritysverkosto, verkostoympäristö, makroverkosto, toimialaverkostot, sosiaaliset verkostot) on yritysten ja muiden organisaatioiden välisten suhteiden muodostama, toimialat ylittävä verkostokudos, mikä on periaatteessa rajaton. Verkostotutkijoiden mielestä verkostorakenne kuvaa monia teknologia- ja tietämysvaltaisia aloja paremmin kuin markkinarakenteiden teoria. Tiiviit, intentionaaliset liiketoimintaverko(stot) on tietyn yritysjoukon mukana voi olla myös muita organisaatioita - muodostama verkko-organisaatio, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Verkostolla on päämäärä(t), joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Kullakin jäsenellä on myös omat tavoitteensa. jäsenillä on sovitut roolit, joihin liittyy vastuut sovituista toiminnoista ja yleensä myös riskinotosta ja ansaintologiikasta Liiketoimintaverkoston dynamiikka Tavoite (Fyysinen tuote) (Valmistusprosessi) (Liiketoimintamalli) - Aavistus - Idea - Konsepti - Tuote - Käytäntö Tavoite n:1 m:n Vaihe m:n 1) Ennakointi 2) Konseptin kehittäminen 3) Tuotekehitys 4) Tuotteistaminen ja kaupallistaminen 5) Arvoverkoston kehittäminen Organisaatiot: - Organisaatio yksikkö - Työryhmät - Yritykset - Tutkimuslaitokset - Yksilöt -Ammatilliset yhteisöt - Sosiaaliset verkostot Toimijat m:n Roolit Rooli voi vaihtua eri vaiheissa: Tämä voi vaikuttaa toimijan kykyyn (ja haluun) sitoutua yhteistyöhön 4

5 Osa II: Miksi verkostoitua? Kehittämisen lähtökohdat ja verkostoitumisen tavoitteet Verkostoitumisen tyypit ja tasot Käytännön verkostotoiminnan keskeiset kysymykset ja haasteet Kehittämisen lähtökohdat VERKOSTOITUMISEN TAVOITTEET Toiminnan ja kannattavuuden kehittäminen Keskittyminen ydinkyvykkyyksiin Yhteisten tiedonkulun käytäntöjen muodostaminen Kustannusten alentaminen Läpimeno- ja toimitusaikojen lyhentäminen Toiminnan joustavuuden lisääminen Laajempien kokonaisuuksien hallinta Tiiviimpi asiakasyhteistyö ja tuntuma loppuasiakkaisiin Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen Markkinavoima ja markkinaalueen laajentaminen Voimavarojen ja kyvykkyyksien yhdistäminen Laaja-alaisten tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen (elinkaaripalvelut) Uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat Uusien teknologioiden verkottunut kehittäminen (uudet toimialat) 5

6 Erilaisten liiketoimintaverkostojen päätyypit Vakiintuneet, melko suljetut, hyvin kuvatut arvoverkostot Uudistavat verkostot, kehittäminen ja pienet muutokset, käytännön yhteisöt Ilmaantuvat avoimet innovaatioverkostot, radikaalit muutokset, löyhä verkostoituminen Hierarkiat Markkinat Tavoitteet vaikuttavat yhteistyön muotoihin YHTEISTYÖMUODOT OPERATIIVINEN YHTEISTYÖ Tavoitteena kustannusten alentaminen Ei suuria, pitkän aikavälin tuotto-odotuksia Hyödyt realisoitavissa lyhyellä tähtäimellä Yhteistyö ei näyttäydy ulospäin yhtenäisenä TAKTINEN YHTEISTYÖ Tavoitteena synergiahyödyt Yhdistetään kumppanien osaamista, resursseja ja prosesseja Asiakkaille tarjotaan yhdessä Avaimet käteenprojekteja Tuotto-odotukset muutaman vuoden tähtäimellä Yhteistyö näyttäytyy projektikohtaisesti yhtenäisenä ulospäin STRATEGINEN YHTEISTYÖ Tavoitteena merkittävät pitkän tähtäimen hyödyt Tuotto-odotukset 5-vuoden tähtäimellä Yhteistyösuhteet intensiivisiä, luottamusta vaativia Riskit suuria Suurten panostusten vuoksi yhteistyöryhmä voi perustaa erillisen yhteisyrityksen 6

7 Yhteenveto: Käytännön verkostotoiminnan keskeiset kysymykset ja haasteet tavoite - mitä yhteistyöllä halutaan saavuttaa? Olemassa olevan järjestelmän tehokkuuden parantaminen Selvien paikallisten parannusten tekeminen ja toiminnan uudistaminen Uusien resurssien hankkiminen ja uuden osaamisen luominen rakenne - Keitä on mukana? Miten tiivis tai löyhä verkosto on? Toimijoiden määrä ja roolit sekä verkoston tyyppi (horisontaalinen, vertikaalinen, moniulotteinen) hallinta - Kuka ohjaa ja hallitsee? Mikä on hallinnan ja itseohjautumisen suhde? Kärkiyritys vetoinen tai tasa-arvoisten kumppanien verkosto Liiketoimintaverkostojen näkökulmasta erityisesti: arvojärjestelmä - Mikä on verkoston liiketoimintamalli? Kenelle, mitä ja miten verkosto tuottaa? Hyödyn ja kustannusten jakaminen sekä ansaintalogiikka Verkostokyvykkyydet - Mitä osaamista erilaisilta toimijoilta tarvitaan? tavoite Uuden liiketoiminnan luominen Nykyisen toiminnan tehostaminen tulevaisuuden visiointi ja kehitysagendan luonti Tietojohtaminen ja osaamisen hallinta verkostossa Yhteisten ongelmanratkaisun käytäntöjen kehittäminen Tarpeiden ennustaminen ja muutosten ennakointi Liiketoimintaprosessien koordinointi (tuotannon suunnittelu, tiedon kulku ja järjestelmät) Vahva brändi ja oman alan jäsentäminen Verkostoitumis- ja kumppanuusosaaminen Kyky arvioida verkostojen potentiaali ja strategista merkitystä Kumppaneiden evaluointi Innovointikyky Yrittäjyys ja riskinottokyky Oman alansa vahva osaaminen Nopea vaatimusten soveltamiskyky Tehokas ja joustava tuotantojärjestelmä Tietojärjestelmien integrointi Yhteistyökyky ydinyritys partneri Yrityksen asema verkostossa 7

8 Osa III: Miten verkostoja kehitetään? kehitysprojektin eteneminen strategiatyöskentely Vaikuttavuuden arviointi Kehitystyön käytännöt ja kulmakivet Verka-työkirja strategisen kehittämisen eteneminen käytännössä Aloitteen tehnyt yritys Yrityksen strategiset valinnat Verkostoportfolio Verkostoroolit ja taktiikka 3kk 4-6 kk liikeidea kehittämistyö 1 kk Projektin päätöstilaisuus 6-12 kk I Verkostopäivä Verkostoanalyysi Verkostoanalyysi II Verkostopäivä strategia III Verkostopäivä toiminnan arviointi Yhteistyökumppanit Verkostoportfolio Yrityksen verkostoitumisprojektin käynnistystilaisuus Verkostoroolit ja taktiikka 8

9 kehitystyön tasot VERKOSTOKOORDINAATTORI Strategiaryhmä Verkostoryhmät Toimijoiden väliset kehitysryhmät Yritysten sisäiset kehitysryhmät Verkostopäivät ja koulutukset yhteisten tavoitteiden ja jaetun näkemyksen muodostuminen Miten strateginen verkostoyhteistyö toteutetaan? Verkostotaso yhteisten tavoitteiden ja toimintamallin muodostaminen Rajapinta toimintaympäristön kanssa Tutkailu ja merkityksellistäminen Päätöksenteko ja toiminta Oppiminen ja arviointi Ohjausmekanismi ja kontrollointi Ilmaantuminen ja itseorganisoituminen jaetun näkemyksen ja sosiaalisen yhteisön muodostuminen Miksi tehdään ja kehitetään verkostoyhteistyötä? Mitä verkostoyhteistyöllä saavutetaan? 9

10 strategian muodostaminen Sisäiset toiminnot? Osaamiset, kyvykkyydet? sisäinen osaaminen ja toiminta Kehittäminen? 5. Resurssien hallinta ja kehittäminen 4. Osaamisen kehittäminen ja määrittely Investoinnit? 6. Suorituskyvyn kehittäminen toiminta- ja mittaaminen ympäristö 1. Liiketoiminnan valinta ja Mitä verkosto määrittely tarjoaa? 3. Taktiikan valinta ja määrittely Taktiikka, kilpailustrategia? Markkinat, kysyntä? 2. Vision valinta ja Lisäarvon ja määrittelykilpailuedun luonti? Strategisen kehittämisen porrasmalli Yritykset kasvavat ja ovat kilpailukykyisiä 2011 Alue houkuttelee ulkomaisia yrityksiä Uutta yritystoimintaa syntyy 2010 Yritykset kansainvälistyvät osallistuvien yritysten viennin kasvu Alue houkuttelee kv. Investointeja kv. investointien määrä alueelle sijoittuvien toimialan ulkomaiset yritykset 2007 Yritykset kasvavat alueelle sijoittuvien uusien yritysten määrä Yritysten osallistamisen vahvistaminen kasvuyritysten määrä ja kasvun nopeus osallistuvien yritysten määrä 20 10

11 strategiatyöskentelyn ohjaus ja toiminnan arviointi Ohjausta ja sitä tukevaa arviointitoimintaa kehitettäessä huomio on suunnattava nippeleistä kokonaisuuksiin; myös vaikuttavuus tulisi nähdä nykyistä laaja-alaisempansa ja systeemisempänä tavoitteena; työkalut tukemaan systeemistä toimintatapaa Yksittäisen toimijan, organisaation tai ohjelman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia tärkeämpää on tunnistaa se, miten yksittäiset organisaatiot tai ohjelmat tehtäviensä ja tavoitteidensa osalta luovat edellytyksiä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ja vaikuttavuuden syntymiseksi; yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan monien toimijoiden verkostoissa Lähtökohtana on kehittää toimintatavasta jatkuva prosessi osaksi ohjausta siten, että se tukee tavoitteiden määrittelemistä sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä suhteessa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin => strateginen ketteryys LEGITIMOINNISTA TOIMINNAN STRATEGISEEN KEHITTÄMISEEN 1. Painopiste ohjauksen kehittämisessä asetettava ensisijaisesti tavoitteiden asettamiseen: tehdäänkö oikeita asioita? strategisten tavoitteiden priorisointi ja niihin sitoutuminen toimijoiden vuorovaikutus tavoitteita asetettaessa pitkän aikajänteen tavoitteiden operationalisointi vuositasolla 2. Indikaattoreiden priorisointi suhteessa toiminnan tavoitteisiin tuotettavan tiedon komplementaarisuus; mittaritiedon rinnalla tarvitaan indikaattoreiden tulkintaa, trenditietoa, ja ladullista tietoa toiminnan kehittymisestä suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin systemaattinen tiedonkeräys 3. Tiedon hyödyntäminen ja toiminnan suuntaaminen tuotetun tiedon pohjalta tuotetun tiedon kytkeminen osaksi toiminnan strategista johtamista ja päätöksentekoa kaikella tuotetulla tiedolla oltava hyödyntäjä ja käyttökohde; kuka tietoa käyttää ja mihin sitä käytetään vaikuttaa tuotettavan tiedon luonteeseen oppimisen edellytyksenä vuorovaikutuksen vahvistaminen Hyytinen, Kirsi/ VTT 11

12 VAIKUTUSARVIOINNIN KÄSITTEET 3/3 -vaikutusten aikajänne VAIKUTUKSET VÄLITTÖMÄT verkostoituminen t&k-toiminnan tehostuminen patenttihakemukset julkaisut prototyypit KESKI-PITKÄN AIKAVÄLIN kumppanuuteen perustuva yhteistyö uudet/parannetut tuotteet, palvelut ja prosessit yrityksen kasvu yrityksen kilpailukyvyn lisääntyminen kustannussäästöt työpaikkojen lisääntyminen osaamisen vahvistuminen tiedon ja teknologian siirto standardit, normit päätöksenteon tukeminen kansalaiskeskustelun käyminen PITKÄN AIKAVÄLIN teollisuuden kilpailukyvyn kasvu investointipanostusten kasvu turvallisuuden paraneminen elämänlaadun paraneminen aluekehityksen edistäminen tietoisuuden lisääntyminen oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden edistäminen Hyödyt kansantalouteen ja koko yhteiskuntaan Hyödyt hanketoteuttajille VUOTTA, TAI ENEMMÄN Hyytinen, Kirsi/ VTT, (alkuperäinen ks. Tassey 2003) VAIKUTTAVUUSTIEDON INTRESSIT Kuka on kohteena? Mikä on tehtävä ja rooli? Miten tietoa käytetään? Millaista tietoa? Makro Yhteiskunta Valtioneuvosto Eduskunta Kansalaisten hyvinvointi Yhteiskunnan muutos ja muutoksen edistäminen Miten ongelmat ratkaistaan? Onko verovaroilla saatu vaikutuksia aikaan? Legitimointi uusi tieto, osaaminen ja näkemys indikaattoripohjainen tieto kvantitatiivisuus vertailtavuus Meso Esim. Ministeriö (tulosohjaus) Ohjelman johtoryhmä Ohjaus Politiikan implementointi l. keinot laaja-alaisten politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi Organisaation/ ohjelman tavoitteiden uudelleen suuntaaminen Tehdäänkö oikeita asioita? Mitä rahalla saadaan aikaan? Strateginen ohjaaminen Jatketaanko ohjelmaa? indikaattoripohjainen tieto vertailtavuus ajassa laadulliset esimerkit tavoitteiden saavuttamisesta Mikro Organisaatio Ohjelma Ym. Tehtävät ja tavoitteet määritelty laissa ja asetuksissa/ohjelmaasiakirjoissa Ollaanko menossa oikeaan suuntaan? Strateginen kehittäminen ja uudelleen suuntaaminen asiakasvaikuttavuustieto laadullinen tieto hyvät käytännöt tekemistä ja tavoitteita korreloivat indikaattorit Hyytinen, Kirsi/ VTT 12

13 VAIKUTTAVUUDEN ULOTTUVUUDET Hyytinen, Kirsi/ VTT Verkostojen kehittämisen kulmakivet Roolien, työjaon ja pelisääntöjen täsmentäminen suhteessa organisaatioiden omiin perustehtäviin => verkoston arvo ja syyt pysyä yhdessä (mitä ei synny ilman verkostoa?) systemaattinen kehittäminen edellyttää siihen sitoutunutta toimijaa => verkostokoordinaattori Verkostoa ja sen tavoitteita on tarkasteltava kaikkien toimijoiden näkökulmista, kun pyritään ohjaamaan ja ennakoimaan verkoston kehittymispolkua =>läpinäkyvyys Kaikkien toimijoiden on ymmärrettävä verkostojen linkittyminen ja erilaiset tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumisen erilaiset aikajänteet ja tasot =>linkittyminen ja systeemisyys Tunnistettava verkoston muutokseen vaikuttavat voimat ja toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa =>jatkuva vuorovaikutus, rajapintojen ylittäminen ja avoimuus 13

14 strategisen kehittämisen menetelmäpaketti LUKU I Verkostokehitystyön suunnittelu LUKU II Yrityksen Yrityksen Yrityksen Yrityksen laajennettu verkostoportfolioverkostoroolit verkostotaktiikka osaamiskartta YRITYSTASO YHTEISTYÖNEUVOTTELUT käyntikortti toiminnan arviointi LUKU III Verkostostrategia liikeidea Verkostoitumisen edellytykset Menetelmät sähköistetty PKT-Säätiön kanssa: Tausta-aineistoa Valkokari ym Yritysverkoston strateginen kehittäminen Kiitos ja menestystä verkostojen kehittämiseen! Erikoistutkija Katri Valkokari GSM katri.valkokari@vtt.fi 14

15 Lisätietoa ja uusia näkökulmia Hakanen, M., Heinonen, U. & Sipilä, P Verkostojen strategiat - Menesty yhteistyössä. Edita, Helsinki. Möller-Rajala-Svahn: Tulevaisuutena liiketoimintaverkot: Johtaminen ja arvonluonti, Teknologiainfo Teknova Valkokari, K. Airola, M. Hakanen, T., Hyötyläinen, R., Ilomäki, S-K. & Salkari, I Yritysverkoston strateginen kehittäminen. VTT Tiedotteita - Research Notes: VTT,Espoo. Valkokari, K. Hyötyläinen, R. Kulmala, H. I., Malinen, P. Möller, K. Vesalainen, J Verkostot liiketoiminnan kehittämisessä. WSOY Pro, Helsinki, 241s. Valkokari, K. (2009). Yhteisten tavoitteiden ja jaetun näkemyksen muodostuminen kolmessa erityyppisessä verkostossa. VTT Publications 715. Vesalainen, J Kaupankäynnistä kumppanuuteen. Teknologiateollisuus. Teknova Oy. 2. uudistettu painos VTT luo teknologiasta liiketoimintaa 15