Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio

Transkriptio

1 Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio Kuopio Anne Kejonen, ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1

2 Esitys Taustaa (kulutus, haitat) Mini-interventio - Kohderyhmä - Neuvontarajat - Prosessi - Vaikuttavuus - Työkalut puheeksiotossa 2

3 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti, Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 Tilastoimaton ,6 litraa 1969 Vähittäismyynti Anniskelu 3/26 Lähde: Alkoholi Suomessa / Thomas Karlsson

4 Kulutuksesta valtakunnallisesti Valtaosa suomalaisten juomiskerroista osuu perjantaija lauantai-iltoihin. Alkoholijuomien nauttimista lounaalla ja arkipäivisin esiintyy hyvin vähän. Eniten kulutetaan olutta, keskioluen muodossa. Juhlapyhinä ja lomakausina kulutetaan eniten alkoholia. Raittiiden osuus on noin 10 %. Miesten ja naisten raittiudessa ei enää ole eroa. Naisten osuus alkoholinkulutuksesta on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta viime aikoina naisten osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Nykyään naiset kuluttavat vajaan kolmasosan Suomessa juodusta alkoholista 4

5 Kulutuksesta Eurooppalaisessa vertailussa humalajuominen Suomessa on verrattain yleistä. Yleisintä humalajuominen on nuorten aikuisten keskuudessa. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen noin 20 viimeisen vuoden aikana. Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet. Myönteisenä voidaan pitää alaikäisten juomisen vähenemistä. Sitten vuosituhannen vaihteen alaikäisten raittius on yleistynyt ja humalakulutus vähentynyt. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla tätä suotuisaa trendiä ei kuitenkaan enää näy. 5

6 Alkoholinkulutus* 8,7 (10,5) 8,3 (10,2) 8,1 (10,0) 8,2 (10,1) Alkoholikuolemat alkoholimyrkytys tapaturmat väkivalta maksakirroosi alkoholikardiomyopatia haiman sairaudet muut Alkoholisairauksien hoitojaksoja, alkoholisairaus päädiagnoosina Asumispalvelut ja ensisuojat, hoitovuorokausia Työkyvyttömyyseläkkeitä, perusteena alkoholisairaus Päihtyneiden säilöönottoja * Tilastoitu alkoholinkulutus (suluissa arvioitu kokonaiskulutus litroina 100 % alkoholia henkeä kohti) Lähde: Alkoholi Suomessa / 6/26 Thomas Karlsson

7 Alkoholin käyttäjäryhmien osuus työikäisistä Alkoholiriippuvaiset 10 % Raittiit 10 % Suurkuluttajat 20 % Kohtuukäyttäjät 60 % 7

8 Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin. Exp Res 2008; 28: työelämässä työttöminä eläkkeellä muualla Yht. absolutistit 53 % 13 % 27 % 7 % 100 % kohtuukäyttäjät 77 % 7 % 11 % 4 % 100 % suurkuluttajat 78 % 12 % 7 % 2 % 100 % alkoholistit 62 % 20 % 13 % 4 % 100 %

9 DALY (000) Euroopan 5 tärkeintä terveys- ja ennenaikaisen kuoleman riskiä Tupakka Hypertonia Alkoholi Korkea kolesteroli Ylipaino Lähde: World Health Organization (2002) The World Health Report Reducing risks, promoting healthy life. Geneva; World Health Organization. *DALY (A disability adjusted life year) on askennallinen arvo, joka ilmoittaa montako vuotta on menetetty sairauden aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai huonon terveyden takia. Lakussa huomioidaan sairauden vaikeusaste. 9 PHEPA Project 9

10 Menetetyt elinvuodet indeksi -alkoholikuolemat Itä-Suomessa menetetty elinvuosi maksaa / vuosi (75v. asti) 600 Menetetyt elinvuodet -alkoholikuolleisuus Itä-Suomen läänissä MIEHET JA NAISET Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (F10,G312,G4051,G621,G721,I426,K292,K70,K860,O354,P043,X45) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala KOKO MAA v v v

11 Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista humalahaitoista hallintaongelmista Lähde: Mäkelä etc. 11

12 Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: NAISET Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa NAISET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista humalahaitoista hallintaongelmista Aivan vastaava tulos on saatu myös vakavammista ongelmista eli alkoholiehtoisista sairaalahoidoista ja kuolemista Lähde: Mäkelä etc. 12

13 Kuka juo, kuka hyötyy ehkäisystä? Alkoholin kulutuksen jakauma on vino. 10% väestöstä juo 50% a alkoholista. Koko väestöön kohdistettu ehkäisevä päihdetyö on haittojen ehkäisyssä tärkeää, koska se vähentää haittoja sekä pienessä mutta erityisen riskialttiissa suurkuluttajien ryhmässä että pienemmän riskin, mutta paljon suurempi kokoisessa tavallisten alkoholikäyttäjien ryhmässä. 13

14 Kertaus: miksi koko väestö tärkeä, eivätkä vain ongelmakäyttäjät? Kokonaiskulutus / juomiskulttuuri määrittää, kuinka paljon pienkuluttajat juovat ja kuinka paljon suurkuluttajat juovat Haittoja syntyy myös tavallisten suomalaisten alkoholinkäyttäjien joukossa, ei vain ongelmakäyttäjillä Tulevaisuuden ongelmakäyttäjät tulevat nykyisyyden kohtuukäyttäjistä: virtausta pitäisi hidastaa ja ehkäistä

15 Alkoholin suurkulutuksen seurauksia työikäisillä yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä sekä osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin (korkea verenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, keskittymisvaikeudet, masennus, jne.) työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, ohittanut sepelvaltimotaudin miehillä ja rintasyövän naisilla sairauspoissaolojen lisääntyminen verrattuna muihin käyttäjäryhmiin työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa: runsaasti alkoholia käyttävillä (yli 3 annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyys-eläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008) alkoholin suurkulutus näyttäisi kaksinkertaistavan riskin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (Harkonmäki ym. 2008) 15

16 Ei ihan halpaa lystiä Vuosittain yhteiskunnalle alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat n. 1,3 miljardin euron ja välilliset kustannukset ovat moninkertaiset. Hoidon kustannukset kasvavat ongelmien kasvaessa: - terveydenhoitajan vastaanottokäynti 40 - A-klinikkakäynti 50 - nuorisoasemakäynti 60 - katkaisuhoito 125 /vrk - tukiasuminen 60 /vrk - maksatulehduksen hoito huostaan otetun lapsen laitoshoito /vuosi - haimatulehduksen hoito maksansiirto

17 Käsitteistä Puhummeko samaa kieltä? 17

18 Mini-interventio = varhainen tunnistaminen ja lyhyt neuvonta tilanteessa, jossa haittoja ei vielä merkittävästi esiinny Tavoitteena ennaltaehkäistä alkoholista johtuvien riippuvuuksien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen kehittymistä riippuvuuden tunnistaminen käytön lopettamiseen / vähentämiseen motivoiminen ja tarvittavien apukeinojen löytäminen 18

19 Käsitteistä: Ongelmajuomisen luokittelu RISKIKULUTUS (hazardous drinking): juomatapa tai juomamäärä, joka todennöisesti aiheuttaa haittoja, jos kyseinen juomatapa jatkuu. Haittoja ei vielä ole. HAITALLINEN KÄYTTÖ (Harmful drinking): juomatapa, joka on aiheuttanut psyykkisiä tai fyysisiä terveyshaittoja. ALKOHOLIRIIPPUVUUS: Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, kognitiivisiin ja käyttäytymistoimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jolloin alkoholi muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, joilla aikaisemmin oli suuri merkitys. Keskeinen piirre on juomishimo. Riippuvuuden piirteet ilmaantuvat nopeasti uudelleen, jos juominen aloitetaan uudelleen raittiin kauden jälkeen. 19

20 Alkoholin suurkuluttaja alkoholinkäyttö aiheuttaa potentiaalisen terveysriskin riskirajat terveillä aikuisilla naisilla: 5 annos/kerta tai 16 annos /vko. Neuvontarajana pidetään 2 annos/ päivä. riskirajat terveillä aikuisilla miehillä: 7 annos /kerta tai 24 annos / vko. Neuvontarajana pidetään 4 annos/ päivä. Hakeutuvat perusterveydenhuoltoon / työterveyshuoltoon jonkin muun kuin alkoholisyyn vuoksi terveydenhuollon naispotilaista 10 % ja miespotilaista 20 % on alkoholin suurkuluttajia Suomessa kuolee alkoholinkäytön takia vuosittain lähes 3000 henkilöä (6 % kaikista kuolemantapauksista) 1 annos= 4cl viinaa / 12cl mietoa viiniä / keskiolut pullo. 20

21 Riskikäyttöön viittaavia oireita/löydöksiä Toistuvia pikkuvaivoja, infektioita ja sairauslomia Traumoja Kroonisia kipuja tai särkyjä Vatsavaivoja Unihäiriöitä Ahdistuneisuutta Masennusta Uupumusta Metabolinen oireyhtymä Diabetes epätasapainossa Kohonnut verenpaine Rytmihäiriöitä INR-arvon vaihtelu Kihti MCV, GT tai triglyseridit koholla 21

22 Mini-Intervention kohderyhmä, neuvontarajat ja prosessi 22

23 Mini-interventio kohderyhmä Alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, joilla ei vielä alkoholiriippuvuutta alkoholin aiheuttamia elinvaurioita 23

24 ALKOHOLI- ANNOKSIA SUOMEN RISKIRAJAT (=neuvontarajat) /PÄIVÄ /KERTA viikoittain /VIIKKO MIEHET NAISET

25 Riskirajat & intervention kriteerit Riskitaso Kriteeri Interventio PTH:n rooli Matala* <280g/vk miehet <139g/vk naiset AUDIT-C<5 miehet AUDIT-C<4 naiset AUDIT<8 Primaaripreventio Keskustelu, valistus, roolimalli Varhainen suurkulutus g/vk miehet g/w naiset* AUDIT-C=5 miehet AUDIT-C=4 women AUDIT 8-15 Mini-interventio Tunnistus, arviointi, miniinterventio Haitallinen käyttö Haittoja esiintyy AUDIT Perusteellinen miniinterventio ja seuranta Tunnistus, arviointi, neuvonta, seuranta Korkea (alkoholiriippuvuus) ICD-10 criteria AUDIT>20 Erityishoidot Tunnistus, arviointi, lähete spesialistille, seuranta *Ei lainkaan alkoholia raskauden aikana, alaikäisenä, sairaana tai jos meneillä oleva hoito edellyttää raittiutta Lähde: Anderson P. Alcohol and Primary Health Care. Copenhague: WHO Regional Publications 1996; 64 PHEPA Project 25 25

26 Mini-interventio prosessi Alkoholin riskikulutuksen varhainen tunnistaminen Potilaan oireeseen suhteutettu lyhyt neuvonta Motivoiva asenne Kannustus muutokseen Tiedon antaminen Tavoitteena yleensä kohtuukäyttö Tarvittaessa muutama seurantakäynti Tapahtumien kirjaaminen 26

27 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 1. Haastattelu avoin kysymys selvitetään, kuinka usein ja kuinka paljon alkoholia kuluu, mitä alkoholilaatuja käyttää humalajuominen alkoholin käytön vaikutukset perhe-elämään, työelämään, sosiaalisiin suhteisiin muutosvalmius 27

28 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 2. Strukturoidut kyselyt AUDIT = Alcohol use disorders identification test. AUDIT (seulontaraja 8 pistettä miehet, 6 pistettä naiset ) AUDIT-C (auditin 3 ensimmäistä kysymystä, pisteraja miehet 6, naiset 5) AUDIT-3 (humalajuomista mittaava kysymys, pisteraja 3) >>>Tämä huono! 28

29 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 3. Kliininen tutkimus + (laboratoriokokeet) varhaisvaiheen suurkuluttajan status on usein täysin normaali Alkometri (>>korkeissa promilleissa ei kannata Auditia teettää) laboratoriokokeet tarvittaessa haastattelun lisänä ja tukena laboratoriokokeet osoittavat alkoholismin herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisessa vaiheessa niiden merkitys on vähäinen. MCV, GT, CDT 29

30 Laboratoriokokeet MCV: (punasolutilavuus) anemiaan liittymätön suuri MCVarvo (yli 100 fl) johtuu miehillä lähes aina runsaasta alkoholinkäytöstä naisilla MCV-arvon suurenemisen syy jää ilmeisesti 30 %:lta löytymättä puoliintumisaika n. 4kk. GT (glutamyylitransferaasi) n. 70 % suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella GT osoittaa helposti alkoholismin mutta herkkyys on huonompi varhaisvaiheen suurkulutuksen toteamisessa, varsinkin nuorilla puoliintumisaika n. 1kk. 30

31 Laboratoriokokeet CDT (niukkahiilihydraattinen transferriini) runsas alkoholinkäyttö (yli 5 annosta/vrk muutaman viikon ajan) suurentaa CDT-arvoa puoliintumisaika 2 viikkoa. toteaa herkästi alkoholismin mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on varsinkin nuorilla GT:n veroinen 31

32 Kuuntelu & Motivointi & Henkilökohtaisen tavoitteen asettaminen Ei moralisoida, aktiivinen kuuntelu Uskon luominen asiakkaan omiin voimavaroihin Keinoista kertominen Lyhyen aikavälin tavoitteet Selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet 32

33 Tiedon antaminen alkoholin vaikutuksesta potilaan vaivaan tai oireeseen Tutkitusti alkoholilla on vaikutusta terveyteen: Alkoholikomplikaatiot (diagnostiset) Somaattiset (maksa, haima, sydän, GI-kanava, keskus- ja ääreishermosto) Psyykkiset (riippuvuus) Sikiöriskit (FAS, FAE) Etiologinen tekijä (arytmiat, syövät, verenpaine, unihäiriöt, psyyken ongelmat) Altistus (tapaturmat, sukupuolitaudit) Pahentava tekijä (diabetes, MT-ongelmat) ( oheismateriaalin antaminen) 33

34 Kirjaaminen&Seuranta Kirjaa potilasasiakirjoihin ( Audit pisteet, annettu materiaali, sovitut toimenpiteet) Sovi seurantakäynti, jossa tarkistetaan mm. lab.kokeet, tuetaan potilasta alkoholin vähentämisessä. Mikäli ei halua seurantakäyntiä, ota asia puheeksi potilaan seuraavalla käynnillä. 34

35 Konsultoi tai tee lähete, kun selvä riippuvuus esim. AUDIT >20 tai alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit ICD-10:n mukaan täyttyvät lyhytneuvonta ei auta muita somaattisia komplikaatioita Minne? Potilaan mielipidettä kannattaa kuulla A-klinikka Mielenterveystoimisto Päihdepoliklinikka Yksityislääkäri 35

36 Mini-intervention vaikuttavuus N. 10 potilasta on hoidettava, jotta yksi hyötyisi (muuttuisi kohtuukäyttäjäksi) Mini-intervention vaikutus kestänee kuukautta (Duodecim): Mini-interventio on vaikuttava hoitomuoto alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Vahva tutkimusnäyttö) Miehet ja naiset näyttävät hyötyvän miniinterventiosta yhtä paljon 36

37 Lopuksi, tiivistäen Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä kaikilta asiakasryhmiltä aika-ajoin! >> Sopikaa organisaatiossanne milloin erityisesti. >>>KIRJAUS Kysyminen on oltava yhtä luonnollista, kuin muista terveystottumuksista kysyminen Mini-intervention kohderyhmä varhaisvaiheen suurkuluttajat. Alkoholiohjelman sivuilta löytyy tukimateriaalia puheeksiottoon: AUDIT testi sekä Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio ohjekortti. Näillä pääsee jo pitkälle. 37

38 38