PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA
|
|
- Aimo Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA Sirpa Moilanen, hankevastaava, terveyden edistämisen suunnittelija Jaana Huohvanainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Anne Kejonen, aluekoordinaattori, Itä-Suomen aluehallintovirasto 1
2 MINI-INTERVENTIO YLEISTÄ Tavoitteena * varhainen tunnistaminen ja lyhyt neuvonta tilanteessa, jossa haittoja ei vielä merkittävästi esiinny * ennaltaehkäistä tupakasta ja alkoholista johtuvien riippuvuuksien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen kehittymistä * puheeksi ottaminen * riippuvuuden tunnistaminen * käytön lopettamiseen motivoiminen ja tarvittavien apukeinojen löytäminen Tupakkaan ja alkoholiin liittyvät sairaudet ovat valtava kansanterveydellinen ongelma; - useita tuhansia ihmisiä kuolee tupakasta ja alkoholista johtuviin sairauksiin - lisäksi ne aiheuttavat suuren määrän työkyvyn alenemista, sairauksien pitkittymistä ja hyvinvoinnin vähenemistä - esim. psykiatrisista potilaista tupakoi 2-3 kertainen määrä verrattuna muuhun väestöön - tupakointiin liittyy voimakas nikotiiniriippuvuus 2
3 Mini-intervention raamit 1. Ole rohkea ja puhu tupakasta ja/tai alkoholista 2. Anna asianmukaista tietoa 3. Auta asiakasta hänen omilla ehdoillaan 4. Älä moralisoi tai syyllistä, käytä myötätuntoa 5. Anna tilaa itsemääräämisoikeudelle asiakas itse päättää juomisen vähentämisen tai tupakoinnin lopettamisen 6. Anna tukea, ohjeita ja käytännön välineitä edetä positiiviseen suuntaan 3
4 TUPAKOINTI JA MINI-INTERVENTIO Toiminnan periaatteet ns. kuuden K:n malli 1.Kysy tupakoinnista vähintään kerran vuodessa. 2.Keskustele lopettamisesta ja arvioi asiakkaan lopettamishalukkuutta. 3.Kirjaa tupakointitapa, määrä ja kesto. 4.Kehota lopettamaan ja aloita tarvittaessa vieroitushoito. 5.Kannusta ja auta lopettamisessa, anna positiivista palautetta, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. 6. Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä. 4
5 ALOITA KYSYMÄLLÄ! Kysy jokaiselta: Tupakoitko? EN Kysy: Oletko koskaan tupakoinut? EN KYLLÄ KYLLÄ Kts.lisäohjeistus 5
6 EI KOSKAAN TUPAKOINUT Mini-intervention tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista asiakasta pysymään jatkossakin tupakoimattomana. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, raskaana olevat ja henkilöt, jolla on jokin somaattinen sairaus tai sen riskitekijöitä. Asiantuntijan mielipide: * Onnittele ja kehu hienovaraisesti omin sanoin. Esitä toive, että asiakas pysyisi jatkossakin tupakoimattomana. Mini-interventio: * Kerro lyhyesti tupakoinnin riskit naisen ja miehen terveyden näkökulmasta. * Jos asiakkaalla on somaattisia sairauksia, kerro tupakoinnin aiheuttamista turhista riskeistä. Kirjaa: * Kirjaa tupakoimattomuus potilaskertomukseen. 6
7 ENTINEN TUPAKOIJA Tupakka riippuvuus on pitkäaikainen sairaus. Relapsin riski on pitkäaikainen ja säilyy useita vuosi. Mini-intervention tarkoitus on rohkaista ja kannustaa pysymään tupakoimattomana. Lopettamisesta alle 1 kk Mini-interventio * N % tupakoinnin lopettaneista epäonnistuu ja uudelleen aloittaminen tapahtuu yleensä kahden ensimmäisen viikon aikana lopettamisesta. * Kysy lopettamiseen liittyneistä positiivisista ja negatiivisista kokemuksista. * Kysy vieroitusoireista ja keskustele niistä. Huomioi nikotiiniriippuvuus! * Kysy, mitä ongelmia lopettamiseen on liittynyt. * Keskustele lopettamisen hyödyistä. * Keskustele nikotiinikorvaushoidosta ja lääkehoidosta. Jos ei käytä suosittele. Jos käyttää - tarkista, onko käyttö oikeaa ja riittävää. * Onnittele päätöksestä ja rohkaise pysymään tupakoimattomana. * Kerro, mistä saa tarvittaessa apua. * Sovi tarvittaessa jatkoseurannasta. 7
8 ENTINEN TUPAKOIJA Tupakoinnin lopettamisesta yli kuukausi Mini-interventio * Kysy, mikä sai lopettamaan tupakoinnin? * Kysy lopettamiseen liittyneitä hyötyjä kertaa tarvittaessa tupakoinnin lopettamiseen liittyvät hyödyt. * Korosta taloudellisia säästöjä. * Kysy tilanteista, joissa on vaikeaa olla tupakoimatta. * Kysy, tarvitseeko korvaushoitoja tai lääkehoitoa. * Onnittele ja rohkaise jatkamaan tupakoimattoman. * Sovi tarvittaessa jatkoseurannasta. Kirjaus * Kirjaa potilaskertomukseen. 8
9 TUPAKOIJA Mini-interventiontarkoituksena on 1.Saada asiakas ymmärtämään tupakoinnin haitallisuus. 2.Asiakas saa tupakoinnin haitallisuudesta hänelle kohteliaan palautteen terveydenhoidon ammattilaiselta. 3. Selvitetään nikotiiniriippuvuuden aste vaikutus vieroittumisen onnistumiseen. 4. Kartoitetaan lopettamishalukkuus ja tarvittaessa aloitetaan vieroitushoidot. 5. Jos asiakas ei ole valmis lopettamaan tupakointia, varmistetaan, että tupakointiin palataan seuraavien tapaamisten yhteydessä. 6. Edetään vaiheittain. Vaihe 1 * Ota kantaa tupakoinnin vahingollisuuteen ei-hyökkäävällä ja ei-loukkaavalla tavalla; esim: Onko tupakoinnista keskusteltu aikaisemmin? Onko lopettamiseen tarjottu apua? Mitä ajatuksia tupakoinnin lopettaminen herättää Sinussa? Oletko aikaisemmin yrittänyt lopettaa? Tupakka pahentaa sairauksien hoidon laatua (jos sairauksia mukana)jne. 9
10 Vaihe 2 * Arvioi nikotiiniriippuvuuden aste kahdella kysymyksellä Tarvittaessa voit käyttää pidempää Fageströmin testiä * Kerro asiakkaalle tulos ja kirjaa potilaskertomukseen. Kahden kysymyksen testi 1. Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? a) alle 6 minuuttia (3 pistettä) b) 6-30 minuuttia (2 pistettä) c) minuuttia (1 piste) d) yli 60 minuuttia (0 pistettä) 2. Kuinka monta savuketta poltat päivässä? a) alle 10 (0 pistettä) b) (1 piste) c) ( 2 pistettä) d) yli 30 ( 3 pistettä) Laske pisteet yhteen: 0-1 = vähäinen riippuvuus 2 = kohtalainen riippuvuus 3 = vahva riippuvuus 4-6 = hyvin vahva riippuvuus 10
11 Vaihe 3 Lopettamisvalmiuden arviointi * Kysy valmiutta lopettaa tupakointi esim. Oletko koskaan ajatellut lopettaa tupakointia? Olisitko valmis harkitsemaan lopettamista? Mitä esteitä tai pelkoja liittyy tupakoinnin lopettamiseen kohdallasi? Voisitko ajatella lopettamista puolen vuoden sisällä tai jo seuraavan kuukauden aikana? Mikä saisi Sinut harkitsemaan tupakoinnin lopettamista? Ei halukkuutta Asiakas ei koe tupakointia ongelmana, pitää tupakoinnin hyötyjä suurempana ja ei pysty näkemään haittoja. Aikaisemmat lopettamisyritykset ovat epäonnistuneet ja/tai vieroitusoireet ovat olleet vahvoja Harkintavaihe Asiakas on epävarma tupakoinnin suhteen ja hän on harkinnut lopettamista. Aikaisemmat epäonnistumiset saattavat nostaa päätöksen kynnystä. Valmis lopettamaan Asiakas on valmis tekemään lopettamispäätöksen tai hän o suunnitellut sitä. Useat heistä ovat yrittäneet lopettaa tupakointi viimeisen vuoden aikana. 11
12 Ei halukkuutta lopettaa tupakointia Mini-intervention tavoitteena on saada asiakas kyseenalaistamaan kantansa ja siirtymään harkintavaiheeseen. Asiantuntijan mielipide * Kerro selvästi oma kantasi ei syyttävästi esim. Arvostan päätöstänne vaikka..,tämän sairauden hoidossa.. Jne. Älä väittele asiasta. Mini-interventio * Käy läpi keskustellen tupakoinnin lopettamisen hyödyt korostaen ja tupakoinnin vaikutus terveyteen miehen/naisen näkökulmasta. * Korosta asiakkaalle koituvia hyötyjä hänen näkökulmastaan. * Jaa tietoa/esitteitä lopettamisesta. * Jätä ovi auki ; kerro, että hänellä on oikeus muuttaa kantaansa tupakointiin milloin tahansa ja että terveydenhuolto on valmis tarjoamaan apua lopettamiseen milloin tahansa. * Kerro asiakkaalle, että tupakointitiedot kirjataan potilaskertomukseen ja tupakointiin palataan seuraavien käyntien yhteydessä. Kirjaa * Kirjaa potilaskertomukseen tupakoinnin määrä, nikotiiniriippuvuus ja haluttomuus lopettaa tupakointi sekä annettu mini-interventio. 12
13 Harkintavaihe (1) Mini-intervention tavoitteena on ohjata asiakas tekemään oman päätös tupakoinnin lopettamisesta. Tämä ryhmä on erittäin tärkeä mini-intervention ryhmä. Asiantuntijan mielipide Mini-interventio * Kerro selvästi oma kantasi ei syytävästi. Älä väittele asiasta. * Kysy ja keskustele, mitä esteitä hänellä on tupakoinnin lopettamiselle. * Tuo esille tupakoinnin lopettamisen hyödyt naisen/miehen terveyden näkökulmista. Korosta niitä haittoja, jotka ovat asiakkaalle ajankohtaisia. * Korosta, miksi tupakka on turha riski asiakkaan kannalta. * Kerro, että tupakoinnin lopettamiseen tarvitaan oma päätös. Kerro lopettamisen vaikeuksista ja epäonnistumisen todennäköisyydestä. * Jos asiakas on kiinnostunut lopettamisesta, anna kirjallista tietoa esim. lopettamisen hyödyistä ja tupakkariippuvuudesta. 13
14 Harkintavaihe (2). Jatkosta sopiminen Kirjaa * Jos asiakas jää harkintavaiheeseen, kerro, että tupakoinnin voi lopettaa heti, kun on siihen itse valmis. Tuo esille korvaushoidot ja lääkehoidot apukeinoina. * Jos asiakkaalla on selkeä motivaatio lopettaa tupakointi, varaa uusi aika jolloin sovit tupakoinnin lopettamisen yksityiskohdista. * Mikä olisi seuraava askel? * Mikä olisi Sinusta paras vaihtoehto? * Mitä uskoisit voivasi?... * Miltä nämä ehdotukset vaikuttavat/kuulostavat Sinusta? * Kirjaa potilaskertomukseen tupakointi ja mitä on keskustelussa sovittu sekä annettu mini-interventio. Tee yhteenveto. 14
15 Valmis lopettamaan (1) Mini-intervention päämääränä on tukea asiakasta tupakoinnin lopettamisessa ja päätöksessä pysymisessä. Asiantuntijan mielipide Mini-interventio * Onnittele asiakasta hienovaraisesti. Korosta omin sanoin, että hänen hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta tämä on erinomainen ratkaisu. * Kysy asiakkaalta hänen omia suunnitelmiaan tupakoinnin lopettamisesta. Sovita mini-interventio niiden mukaiseksi. * Kysy, mitä mahdollisia vaikeuksia asiakas odottaa. Anna tietoa tupakoinnin lopettamisen esteistä. Korosta lopettamisen hyötyjä. * Kysy, oletko yrittänyt lopettaa tupakointia aikaisemmin. * Jos yrittänyt aiemmin tai on vahva nikotiiniriippuvuus, suosittele nikotiinikorvaushoitoa ja lääkehoitoa, jos näille ei ole vasta-aiheita. * Keskustele, mitä tarkoittaa nikotiiniriippuvuus. * Korosta, että tupakka on turha riski ja mitä erityistä hyötyä lopettamisesta on asiakkaalle. 15
16 Valmis lopettamaan (2) * Käy läpi tupakoinnin lopettamisen vaiheet. * Anna tarvittaessa esitteitä nikotiinikorvaushoidosta ja lääkehoidosta. * Kerro mahdollisista tupakoinnin lopettamisen ryhmistä ja työterveyshuollon mahdollisuuksista tukea lopettamispäätöstä. (paikalliset hoitoketjut, ym.) * Kerro mahdollisuudesta varata uusi aika, jos päätöksessä pysyminen on vaikeaa tai sovi jo suoraan kontrolliaika. Kirjaus * Kirjaa potilaskertomukseen suunnitelma tupakoinnin lopettamisesta. Kirjaa myös, milloin asiakas lopetti tupakoinnin. 16
17 Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, puheeksiottaminen ja miniinterventio 17
18 Alkoholin käytön muutokset Tilastoitu ja tilastoimaton 6 alkoholin kulutus x3 Kun arvioidaan sekä tilastojen 4 että haastattelujen avulla: 2 Miehet: 2.2-kertainen (+10.3 litraa) 0 Naiset: 5.8-kertainen (+5.3 litraa) (Lähde Suomi Juo, Mäkelä etc.) Lähde: Mäkelä etc. Itä-Suomen 18 aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto
19 % Raittiuden ikäryhmittäinen kehitys vuosina Naiset Miehet Lähde: Mäkelä etc. 19
20 Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista humalahaitoista hallintaongelmista Lähde: Mäkelä etc. 20
21 Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: NAISET Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa NAISET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista humalahaitoista hallintaongelmista Aivan vastaava tulos on saatu myös vakavammista ongelmista eli alkoholiehtoisista sairaalahoidoista ja kuolemista Lähde: Mäkelä etc. 21
22 Alkoholin käyttäjäryhmien osuus työikäisistä Alkoholiriippuvaiset 10 % Raittiit 10 % Suurkuluttajat 20 % Kohtuukäyttäjät 60 % 22
23 DALY (000) Euroopan 5 tärkeintä terveys- ja ennenaikaisen kuoleman riskiä Tupakka Hypertonia Alkoholi Korkea kolesteroli Ylipaino 2000 Lähde: World Health Organization (2002) The World Health Report Reducing risks, promoting healthy life. Geneva; World Health Organization. *DALY (A disability adjusted life year) on askennallinen arvo, joka ilmoittaa montako vuotta on menetetty sairauden aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai huonon terveyden takia. Lakussa huomioidaan sairauden vaikeusaste. 23 PHEPA Project 23
24 Menetetyt elinvuodet indeksi -alkoholikuolemat Itä-Suomessa menetetty elinvuosi maksaa / vuosi (75v. asti) 600 Menetetyt elinvuodet -alkoholikuolleisuus Itä-Suomen läänissä MIEHET JA NAISET Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (F10,G312,G4051,G621,G721,I426,K292,K70,K860,O354,P043,X45) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala KOKO MAA v v v
25 Miksi Jeppe juo? Päihteistä haetaan myönteisiä asioita. Tutkimusten mukaan listan kärjessä ovat mm. mielihyvän kokemukset, murheiden unohtamista, rohkaisua, rentoutumista, ahdistuksen lieventämistä, vaihtelua arkeen, hauskan pitoa, juhlimista 25
26 Kuka juo, kuka hyötyy ehkäisystä? Alkoholinkulutuksen jakauma vino. 10% väestöstä juo 50% a alkoholista. Koko väestöön kohdistettu ehkäisevä päihdetyö on haittojen ehkäisyssä tärkeää, koska se vähentää haittoja sekä pienessä mutta erityisen riskialttiissa suurkuluttajien ryhmässä että pienemmän riskin, mutta paljon suurempi kokoisessa tavallisten alkoholikäyttäjien ryhmässä. 26
27 Alkoholin suurkulutuksen seurauksia työikäisillä yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä sekä osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin (korkea verenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, keskittymisvaikeudet, masennus, jne.) työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, ohittanut sepelvaltimotaudin miehillä ja rintasyövän naisilla sairauspoissaolojen lisääntyminen verrattuna muihin käyttäjäryhmiin työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa: runsaasti alkoholia käyttävillä (yli 3 annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyys-eläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008) alkoholin suurkulutus näyttäisi kaksinkertaistavan riskin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (Harkonmäki ym. 2008) 27
28 Käsitteistä Puhummeko samaa kieltä? 28
29 Käsitteistä: Ongelmajuomisen luokittelu RISKIKULUTUS (hazardous drinking): juomatapa tai juomamäärä, joka todennöisesti aiheuttaa haittoja, jos kyseinen juomatapa jatkuu. Haittoja ei vielä ole. HAITALLINEN KÄYTTÖ (Harmful drinking): juomatapa, joka on aiheuttanut psyykkisiä tai fyysisiä terveyshaittoja. ALKOHOLIRIIPPUVUUS: Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, kognitiivisiin ja käyttäytymistoimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jolloin alkoholi muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, joilla aikaisemmin oli suuri merkitys. Keskeinen piirre on juomishimo. Riippuvuuden piirteet ilmaantuvat nopeasti uudelleen, jos juominen aloitetaan uudelleen raittiin kauden jälkeen. 29
30 Alkoholin suurkuluttaja alkoholinkäyttö aiheuttaa potentiaalisen terveysriskin riskirajat terveillä aikuisilla naisilla: 5 annos/kerta tai 16 annos /vko. Neuvontarajana pidetään 2 annos/ päivä. riskirajat terveillä aikuisilla miehillä: 7 annos /kerta tai 24 annos / vko. Neuvontarajana pidetään 4 annos/ päivä. Hakeutuvat perusterveydenhuoltoon / työterveyshuoltoon jonkin muun kuin alkoholisyyn vuoksi terveydenhuollon naispotilaista 10 % ja miespotilaista 20 % on alkoholin suurkuluttajia Suomessa kuolee alkoholinkäytön takia vuosittain yli 3000 henkilöä (6 % kaikista kuolemantapauksista) 1 annos= 4cl viinaa / 12cl mietoa viiniä / keskiolut pullo. 30
31 Riskikäyttöön viittaavia oireita/löydöksiä Toistuvia pikkuvaivoja, infektioita ja sairauslomia Traumoja Kroonisia kipuja tai särkyjä Vatsavaivoja Unihäiriöitä Ahdistuneisuutta Masennusta Uupumusta Metabolinen oireyhtymä Diabetes epätasapainossa Kohonnut verenpaine Rytmihäiriöitä INR-arvon vaihtelu Kihti MCV, GT tai triglyseridit koholla 31
32 Mini-Intervention periaatteet, kohderyhmä, prosessi 32
33 Mini-interventio, - Sosiaalipuolella puhutaan lyhytneuvonnasta Alkoholin riskikulutuksen varhainen tunnistaminen Potilaan oireeseen suhteutettu lyhyt neuvonta Motivoiva asenne Kannustus muutokseen Tiedon antaminen Tavoitteena yleensä kohtuukäyttö Tarvittaessa muutama seurantakäynti Tapahtumien kirjaaminen 33
34 Mini-interventio kohderyhmä Alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, joilla ei vielä alkoholiriippuvuutta alkoholin aiheuttamia elinvaurioita 34
35 ALKOHOLI- ANNOKSIA SUOMEN RISKIRAJAT (=neuvontarajat) /PÄIVÄ /KERTA viikoittain /VIIKKO MIEHET NAISET
36 Riskirajat & intervention kriteerit Riskitaso Kriteeri Interventio PTH:n rooli Matala* <280g/vk miehet <139g/vk naiset AUDIT-C<5 miehet AUDIT-C<4 naiset AUDIT<8 Primaaripreventio Keskustelu, valistus, roolimalli Varhainen suurkulutus g/vk miehet g/w naiset* AUDIT-C=5 miehet AUDIT-C=4 women AUDIT 8-15 Mini-interventio Tunnistus, arviointi, mini-interventio Haitallinen käyttö Haittoja esiintyy AUDIT Perusteellinen mini-interventio ja seuranta Tunnistus, arviointi, neuvonta, seuranta Korkea (alkoholiriippuvuus) ICD-10 criteria AUDIT>20 Erityishoidot Tunnistus, arviointi, lähete spesialistille, seuranta *Ei lainkaan alkoholia raskauden aikana, alaikäisenä, sairaana tai jos meneillä oleva hoito edellyttää raittiutta Lähde: Anderson P. Alcohol and Primary Health Care. Copenhague: WHO Regional Publications 1996; 64 PHEPA Project 36 36
37 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 1. Haastattelu avoin kysymys selvitetään, kuinka usein ja kuinka paljon alkoholia kuluu, mitä alkoholilaatuja käyttää humalajuominen alkoholin käytön vaikutukset perhe-elämään, työelämään, sosiaalisiin suhteisiin muutosvalmius 37
38 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 2. Strukturoidut kyselyt AUDIT = Alcohol use disorders identification test. AUDIT (seulontaraja 8 pistettä miehet, 6 pistettä naiset ) AUDIT-C (auditin 3 ensimmäistä kysymystä, pisteraja miehet 6, naiset 5) AUDIT-3 (humalajuomista mittaava kysymys, pisteraja 3) >>>Tämä huono! 38
39 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 3. Kliininen tutkimus + (laboratoriokokeet) varhaisvaiheen suurkuluttajan status on usein täysin normaali Alkometri (>>korkeissa promilleissa ei kannata Auditia teettää) laboratoriokokeet tarvittaessa haastattelun lisänä ja tukena laboratoriokokeet osoittavat alkoholismin herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisessa vaiheessa niiden merkitys on vähäinen. MCV, GT, CDT 39
40 Laboratoriokokeet MCV: (punasolutilavuus) anemiaan liittymätön suuri MCVarvo (yli 100 fl) johtuu miehillä lähes aina runsaasta alkoholinkäytöstä naisilla MCV-arvon suurenemisen syy jää ilmeisesti 30 %:lta löytymättä puoliintumisaika n. 4kk. GT (glutamyylitransferaasi) n. 70 % suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella GT osoittaa helposti alkoholismin mutta herkkyys on huonompi varhaisvaiheen suurkulutuksen toteamisessa, varsinkin nuorilla puoliintumisaika n. 1kk. 40
41 Laboratoriokokeet CDT (niukkahiilihydraattinen transferriini) runsas alkoholinkäyttö (yli 5 annosta/vrk muutaman viikon ajan) suurentaa CDT-arvoa puoliintumisaika 2 viikkoa. toteaa herkästi alkoholismin mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on varsinkin nuorilla GT:n veroinen 41
42 Kuuntelu & Motivointi & Henkilökohtaisen tavoitteen asettaminen Ei moralisoida, aktiivinen kuuntelu Uskon luominen asiakkaan omiin voimavaroihin Keinoista kertominen Lyhyen aikavälin tavoitteet Selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet 42
43 Tiedon antaminen alkoholin vaikutuksesta potilaan vaivaan tai oireeseen Tutkitusti alkoholilla on vaikutusta terveyteen: Alkoholikomplikaatiot (diagnostiset) Somaattiset (maksa, haima, sydän, GI-kanava, keskus- ja ääreishermosto) Psyykkiset (riippuvuus) Sikiöriskit (FAS, FAE) Etiologinen tekijä (arytmiat, syövät, verenpaine, unihäiriöt, psyyken ongelmat) Altistus (tapaturmat, sukupuolitaudit) Pahentava tekijä (diabetes, MT-ongelmat) ( oheismateriaalin antaminen) 43
44 Kirjaaminen&Seuranta Kirjaa potilasasiakirjoihin ( Audit pisteet, annettu materiaali, sovitut toimenpiteet) Sovi seurantakäynti, jossa tarkistetaan mm. lab.kokeet, tuetaan potilasta alkoholin vähentämisessä. Mikäli ei halua seurantakäyntiä, ota asia puheeksi potilaan seuraavalla käynnillä. 44
45 Konsultoi tai tee lähete, kun selvä riippuvuus esim. AUDIT >20 tai alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit ICD-10:n mukaan täyttyvät lyhytneuvonta ei auta muita somaattisia komplikaatioita Minne? Potilaan mielipidettä kannattaa kuulla A-klinikka Mielenterveystoimisto Päihdepoliklinikka Yksityislääkäri 45
46 Mini-intervention vaikuttavuus N. 10 potilasta on hoidettava, jotta yksi hyötyisi (muuttuisi kohtuukäyttäjäksi) Mini-intervention vaikutus kestänee kuukautta (Duodecim): Mini-interventio on vaikuttava hoitomuoto alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Vahva tutkimusnäyttö) Miehet ja naiset näyttävät hyötyvän miniinterventiosta yhtä paljon 46
47 Lopuksi, tiivistäen Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä kaikilta asiakasryhmiltä aika-ajoin! >> Sopikaa organisaatiossanne milloin erityisesti. >>>KIRJAUS Kysyminen on oltava yhtä luonnollista, kuin muista terveystottumuksista kysyminen Mini-intervention kohderyhmä varhaisvaiheen suurkuluttajat. Alkoholiohjelman sivuilta löytyy tukimateriaalia puheeksiottoon: AUDIT testi sekä Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio ohjekortti. Näillä pääsee jo pitkälle. 47
48 ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTON, ARVIOINNIN, NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEITÄ Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Alkoholinkäytön arviointi *ADSUME/Nuorten päihdemittari *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *AUDIT *Juomanlaskijan opas *Tiedätkö, paljonko juot? *Vähennä vähäsen *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Vähentäminen/ lopettaminen *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa (nuorten vanhemmille) *Vähennä vähäsen *Miksi vähentäisin alkoholin kulutustani *Muutos käden ulottuvilla *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Alkoholin vaikutus elimistöön *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa (nuorten vanhemmille) *Alkoholi, suurkulutuksen riskit *Viina valuu vyötärölle (ja Diabetesliiton mittanauha) *Vähennä vähäsen *Kauanko palaa *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Mini-interventio *ADSUME/Nuorten päihdemittari *Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja miniinterventio *S-Apukortti (sosiaalityö) *Yli 65-vuotiainen alkoholimittari 48
49 ADSUME/Nuorten päihdemittari KÄYTTÖ: Työntekijän apuna vuotiaan päihteiden käytön tunnistamisessa ja arvioinnissa mm. terveystarkastusten yhteydessä (Tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet) Nuori täyttää mittarin ennen terveystarkastukseen/terveystapaamiseen tuloa SISÄLTÖ: Nuoren henkilötiedot, tietoa mittarin käytöstä ja alkoholiannoksista 17 kysymystä (avoimet ja monivalintakysymykset, joista osa pisteytettyjä): Päihteiden käytön määrä ja tiheys Seuraukset Syyt Sosiaalinen tuki ja altistuminen 49
50 ADSUME/Nuorten päihdemittari TULKINTA: 1) Päihdemittarin pisteet lasketaan yhteen (0-35): Raittius/kokeilukäyttö (0-3 pistettä) Toistuva käyttö (4-6 pistettä) Riskikäyttö (7-9 pistettä vuotiaat, 7-12 pistettä vuotiaat) Vaarallinen suurkulutus (> 10 pistettä vuotiaat ja > 13 pistettä vuotiaat) 2) Päihteiden käyttöä arvioidaan suhteessa nuoren voimavaroihin (vrt. avoimet kysymykset ja keskustelu) Ystävät, harrastukset, vanhempien/läheisten tuki, opiskelumotivaatio, itsetunto jne. 3) Päihteiden käyttöön liittyvän huolen määrittäminen Ei huolta, lievä huoli, tuntuva huoli ja vakava huoli 4) Interventiosuositus Voimavaroja vahvistava interventio, preventiivinen mini-interventio (lyhyt terveysneuvonta), mini-interventio ja hoidon tarpeen arviointi 5) Seuranta ja jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset, tarvittaessa kontrollikäynti, uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle ja lääkärin arvio (sekä muu tarvittava yhteistyö ja hoitoonohjaus) 50
51 Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa KÄYTTÖ: Vanhemmille, kouluterveydenhoitajille, nuorisotyöntekijöille jne., kun keskustellaan alkoholista vuotiaan kanssa SISÄLTÖ: Taustatietoa ja keskustelutehtäviä seuraavista teemoista: Alkoholinkäytön vaikutus lähipiiriin Alkoholin välittäminen alaikäiselle ja alkoholista kieltäytyminen Rajojen asettaminen nuorelle Nuoren vastuunotto eri elämäntilanteissa Nuorten huomioiminen juhlatilanteissa sekä nuorten omat juhlat ja illanvietot Vanhempien alkoholinkäyttö ja sen vaikutus perheeseen/lapsiin Alkoholinkäytön terveysriskit Jos alkoholinkäyttö huolestuttaa, mistä apua? 51
52 AUDIT - 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä KÄYTTÖ: Liiallisen alkoholinkäytön seulontavälineenä ( vuotiaat) terveystarkastusten/lääkärikäyntien yhteydessä > neutraali tapa alkoholinkäytön puheeksiottoon Alkoholinkäytön itsearviointitilanteissa (myös venäjän, englannin, ruotsin, viron ja (saamen) kielellä) SISÄLTÖ: 10 pisteytettyä kysymystä, joista kysymys 1 selvittää juomisen tiheyttä kysymys 2 tyypillistä käyttömäärää kysymys 3 humalajuomisen toistumista kysymykset 4-6 riippuvuusoireita, joita voi ilmaantua ennen varsinaisen alkoholiriippuvuusoireyhtymän syntymistä kysymykset 7-10 alkoholista syntyviä haittoja > Pisteytettyjen kysymysten tulkintaohjeet ja vinkkejä alkoholinkäytön vähentämiseksi TULKINTA: Yhteispistemäärän mukainen tulkinta: alkoholinkäytön riskit vähäiset (0-7 pistettä), lievästi kasvaneet (8-10), selvästi kasvaneet (11-14), suuret (15-19) ja erittäin suuret (20-40) Yhteispistemäärää 8 (naisilla 6?) tai enemmän pidetään rajana, joka viittaa 52 liikakäyttöön
53 Vähennä vähäsen - Opas alkoholinkäytön vähentäjälle KÄYTTÖ: vuotiaiden alkoholinkäytön tilannearvion sekä vähentämisen/lopettamisen tukena(myös venäjän ja englannin kielellä) Voidaan käyttää itsenäisesti tai esim. terveydenhoitajan ohjeistamana osana vastaanottokäyntiä SISÄLTÖ: Taustatietoa (riskirajat ja annosmäärät) alkoholinkäytön tilannearvion ja vähentämisen/lopettamisen tueksi Vinkkejä vähentämiseen/lopettamiseen Annospäiväkirja viikkoseurantaan Vinkkejä lisätiedosta ja ammattiavusta 53
54 Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio -kortti KÄYTTÖ: Terveydenhuollon ammattilaisen työväline alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja mini-interventioon Ensisijaisesti työikäisille asiakkaille Ohjaa AUDIT-testin ja Vähennä vähäsen -oppaan käyttöä/hyödyntämistä SISÄLTÖ (kaksipuolinen laminoitu kortti): Toimintaohjeita alkoholinkäytöstä kysymiseen/arviointiin ja kirjaamiseen Tietoa riskikäytöstä, riskirajoista, alkoholiannoksista, työikäisten alkoholinkäyttöryhmistä ja vähentämisen hyödyistä (asioita, joita tulisi käydä lyhytneuvonnassa läpi) Toimintaohjeita, kun riskirajat eivät ylity ja AUDIT < 8 ylittyvät ja Audit 8-19 tai kun on epäily vahvasta riippuvuudesta ja AUDIT > 20 54
55 YLI 65-VUOTIAIDEN ALKOHOLIMITTARI (työntekijälle) 55
56 ALKOHOLIMITTARI TYÖVÄLINEEKSI Sosiaali- ja terveystoimeen, diakoniatyöhön ja järjestötoimijoille Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen terveystarkastuksessa, sairaanhoitajan vastaanotolla, kotihoidon/diakoniatyönkotikäynnillä Kaikille asiakkaille uuden palvelu-/hoitosuhteen alussa Aina silloin, kun on syytä epäillä alkoholin riski-/ongelmakäyttöä EI diagnosointiväline! Kirjaa asiakastiedot erilliselle kirjaamislomakkeelle > alkoholimittari jää työntekijän työvälineeksi 56
57 ALKOHOLIMITTARIN SISÄLTÖ Mittarin käyttöohje 11 numeroitua alkoholinkäyttöä kuvaavaa kysymystä Kysymykset ovat joko avoimia tai pisteytettäviä Numeroitujen kysymysten yhteydessä on alkoholinkäyttöä tarkentavia ja päihteettömyyteen motivoivia lisäkysymyksiä (Tarkenna, Tee lisäkysymys, Selvitä, Huomio, Kysy, Pohtikaa asiakkaan kanssa) sekä toimintaohjeita annettavasta lisämateriaalista ja palveluohjauksesta (Ohjaa, Anna, Sovi) Info-laatikoissa taustatietoa ikäihmisten alkoholinkäytöstä Violeteissa laatikoissa kysymysten yhteydessä on vastausten tulkintaohjeet ja ohjeet mittarin etenemisestä Loppuyhteenveto asiakkaan kanssa (Kysy, Pohtikaa, Selvitä, Sovi) > yhteys voimavaramittariin 57
58 ALKOHOLIMITTARIN KYSYMYKSET JA TULKINTA Alkoholin käyttöä (aikaisempi käyttö, alkoholinkäytön tiheys ja määrä) mittaavat kysymykset 1-3 Alkoholin käyttöä selventävät kysymykset 4-8 alkoholinkäytön syyt lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset lähipiirin päihteiden käyttö alkoholinkäytöstä johtuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haitat Tulkinta: Kysymysten 2 ja 3 pisteet lasketaan yhteen ja huomioidaan avoimien kysymysten 1 ja 4-8 vastaukset: < 2 pistettä, ei huolta 3 pistettä, lievä huoli > 4 pistettä, tuntuva huoli > esitetään vielä kysymykset 9-11 Mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita viimeisen vuoden aikana mittaavat kysymykset 9-11 Tulkinta: Kysymysten 9-11 pisteet lasketaan yhteen: 0 pistettä, ei riippuvuusoireita 1-3 pistettä, lieviä riippuvuusoireita > 4 pistettä, vakavia riippuvuusoireita 58
59 ALKOHOLIMITTARIN RAKENNE - KOLME VAIHETTA Onko alkoholin käyttöä: kysymykset 1-3 Alkoholin käyttö suhteessa aikaisempaan elämään tiheys määrä Ei alkoholin käyttöä (kysymys 2) > mittarin täyttämistä ei tarvitse jatkaa On alkoholin käyttöä > Kysymykset 4-8 Onko alkoholin käyttö hallinnassa: alkoholin käyttöä tarkentavat kysymykset 4-8 Alkoholin käytön syyt, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset, lähipiirin alkoholin käyttö, alkoholin käytöstä johtuvat haitat Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus (riskiraja) Alkoholin käyttöön liittyy tuntuva huoli (pistemäärä 4 tai enemmän) > Kysymykset 9-11 Onko alkoholin riski- tai ongelmakäyttöä: mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita mittaavat kysymykset 9-11 Alkoholin käytön lopettamisen vaikeus, tehtävien laiminlyönti, krapularyyppy Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus alkoholin käytön vähentämiseksi > Loppuyhteenveto asiakkaan kanssa 59
TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA
TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden
LisätiedotPäihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio
Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio 11.6. Kuopio Anne Kejonen, ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa (kulutus, haitat) Mini-interventio
LisätiedotAlkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto
Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton
LisätiedotMini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto
Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotIkääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto
Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto Anne Kejonen Ylitarkastaja, terveyden edistäminen, alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Esityksen sisältö Yleistä
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotIkäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon
Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon Anne Kejonen Ylitarkastaja, - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotTyöterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotKeskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä
Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien
LisätiedotIkäihmisten alkoholinkäytön ehkäiseminen
Ikäihmisten alkoholinkäytön ehkäiseminen Anne Kejonen Ylitarkastaja, - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto ESITYKSEN
LisätiedotVähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu
LisätiedotAudit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)
Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotTippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa
Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Jaana Huohvanainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Anne
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotSuomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotMini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala
Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotAudit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010
Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Käytännössä? Puuttumisen rohkeutta? Työkuormani lisääjä? Haaste? 2 Taustaa WHO asetti monikansallisen työryhmän (1982),
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotYli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI
1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille Alkoholimittari
LisätiedotYli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI
1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholin käytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholimittari on työväline iäkkäiden alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin,
Lisätiedot77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotAlkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti
Alkoholin ja huumeiden käytön puheeksi otto Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Suomessa 2009 Alkoholin suurkuluttaja noin 600000 noin joka kymmenes naisista ja miehistä noin joka viides 2005 Amfetamiinin
LisätiedotSuomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotAlkoholin käyttööön puuttuminen
Alkoholin käyttööön puuttuminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset
LisätiedotAlkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009
Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotPia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
LisätiedotTUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotAlkoholiohjelma ja mini-interventio
Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotKannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi
Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi Terveydenhoitajapäivät 2019, Rovaniemi kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari Elinaikainen käyttö (15 69-vuotiaat)
LisätiedotTyökaluja puheeksi ottoon ja varhaiseen tunnistamiseen,
Työkaluja puheeksi ottoon ja varhaiseen tunnistamiseen, Anne Kejonen Ylitarkastaja Sairaanhoitaja (YAMK) ISAVI 6.5. Mikkeli SISÄLTÖ Yleistä ikäihmisten alkoholin käytöstä lyhyesti ja hieman käyttötavoista
LisätiedotPäihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010
Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 12 Litraa Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa (asukasta kohden 100 % alkoholina 1990-2006) TYÖIKÄISTEN NAISTEN JA MIESTEN TÄRKEIN KUOLINSYY 10 8 6 4 2 Kokonaiskulutus
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotTupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman
Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö. Järvenpään malleja
Ehkäisevä päihdetyö Järvenpään malleja 2.5.2018 Alkoholin käytön puheeksi ottaminen, mini-interventio LÄÄKÄRI AINA Ennen masennuslääkityksen aloittamista Ennen nukahtamis/rauhottavan lääkkeen aloittamista,
LisätiedotLasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010
Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotTerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.
TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotTUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi
TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotKUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN
KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN Äitiys- ja lastenneuvoloiden tarkastukset yhdenmukaistuvat koko Suomessa 1.1.2011 lähtien
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotKysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry
Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry PYSÄHDY Kysy Kuuntele Kannusta Milloin ottaa puheeksi? Kun itsellä herää huoli Kun alkoholista aiheutuu terveydellistä,
LisätiedotKoskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotAlkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin
Lisätiedot21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri
21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri SISÄLTÖ Alkoholin ongelmakäyttäjät Lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttäjät
LisätiedotRahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret
Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen
LisätiedotOlisiko aika tehdä niin, että
Olisiko aika tehdä niin, että Tupakoinnin näkyvyyden vähentäminen keskussairaalan tiloissa Tupakointitila(t) keskussairaalakiinteistön ulkopuolelle? Tupakoijille tupakasta vieroitus sairaalahoidossa osana
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotPäihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015
Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotSuomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotPÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA
PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari 24.2.2014, PALVA 11.10.2016 Mielihyvä Mielihyväjärjestelmää ruokkivat: Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset asiat ja tekijät Haitalliset aineet: nikotiini,
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotALKOholin käytön. työvälineenä audit
ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho
LisätiedotMiten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus
Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan
LisätiedotKysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY
Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY Mitä on drinkki? Suomen drinkki n. 12gr absol. alkoholia 0.33 keskiolut 12cl mietoa viiniä 8cl väkevv kevää viiniä 4cl
LisätiedotLAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS
LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotPäihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotVarhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotRUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?
HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,
LisätiedotPäihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad
Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
Lisätiedot