PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA"

Transkriptio

1 PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA Sirpa Moilanen, hankevastaava, terveyden edistämisen suunnittelija Jaana Huohvanainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Anne Kejonen, aluekoordinaattori, Itä-Suomen aluehallintovirasto 1

2 MINI-INTERVENTIO YLEISTÄ Tavoitteena * varhainen tunnistaminen ja lyhyt neuvonta tilanteessa, jossa haittoja ei vielä merkittävästi esiinny * ennaltaehkäistä tupakasta ja alkoholista johtuvien riippuvuuksien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen kehittymistä * puheeksi ottaminen * riippuvuuden tunnistaminen * käytön lopettamiseen motivoiminen ja tarvittavien apukeinojen löytäminen Tupakkaan ja alkoholiin liittyvät sairaudet ovat valtava kansanterveydellinen ongelma; - useita tuhansia ihmisiä kuolee tupakasta ja alkoholista johtuviin sairauksiin - lisäksi ne aiheuttavat suuren määrän työkyvyn alenemista, sairauksien pitkittymistä ja hyvinvoinnin vähenemistä - esim. psykiatrisista potilaista tupakoi 2-3 kertainen määrä verrattuna muuhun väestöön - tupakointiin liittyy voimakas nikotiiniriippuvuus 2

3 Mini-intervention raamit 1. Ole rohkea ja puhu tupakasta ja/tai alkoholista 2. Anna asianmukaista tietoa 3. Auta asiakasta hänen omilla ehdoillaan 4. Älä moralisoi tai syyllistä, käytä myötätuntoa 5. Anna tilaa itsemääräämisoikeudelle asiakas itse päättää juomisen vähentämisen tai tupakoinnin lopettamisen 6. Anna tukea, ohjeita ja käytännön välineitä edetä positiiviseen suuntaan 3

4 TUPAKOINTI JA MINI-INTERVENTIO Toiminnan periaatteet ns. kuuden K:n malli 1.Kysy tupakoinnista vähintään kerran vuodessa. 2.Keskustele lopettamisesta ja arvioi asiakkaan lopettamishalukkuutta. 3.Kirjaa tupakointitapa, määrä ja kesto. 4.Kehota lopettamaan ja aloita tarvittaessa vieroitushoito. 5.Kannusta ja auta lopettamisessa, anna positiivista palautetta, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. 6. Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä. 4

5 ALOITA KYSYMÄLLÄ! Kysy jokaiselta: Tupakoitko? EN Kysy: Oletko koskaan tupakoinut? EN KYLLÄ KYLLÄ Kts.lisäohjeistus 5

6 EI KOSKAAN TUPAKOINUT Mini-intervention tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista asiakasta pysymään jatkossakin tupakoimattomana. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, raskaana olevat ja henkilöt, jolla on jokin somaattinen sairaus tai sen riskitekijöitä. Asiantuntijan mielipide: * Onnittele ja kehu hienovaraisesti omin sanoin. Esitä toive, että asiakas pysyisi jatkossakin tupakoimattomana. Mini-interventio: * Kerro lyhyesti tupakoinnin riskit naisen ja miehen terveyden näkökulmasta. * Jos asiakkaalla on somaattisia sairauksia, kerro tupakoinnin aiheuttamista turhista riskeistä. Kirjaa: * Kirjaa tupakoimattomuus potilaskertomukseen. 6

7 ENTINEN TUPAKOIJA Tupakka riippuvuus on pitkäaikainen sairaus. Relapsin riski on pitkäaikainen ja säilyy useita vuosi. Mini-intervention tarkoitus on rohkaista ja kannustaa pysymään tupakoimattomana. Lopettamisesta alle 1 kk Mini-interventio * N % tupakoinnin lopettaneista epäonnistuu ja uudelleen aloittaminen tapahtuu yleensä kahden ensimmäisen viikon aikana lopettamisesta. * Kysy lopettamiseen liittyneistä positiivisista ja negatiivisista kokemuksista. * Kysy vieroitusoireista ja keskustele niistä. Huomioi nikotiiniriippuvuus! * Kysy, mitä ongelmia lopettamiseen on liittynyt. * Keskustele lopettamisen hyödyistä. * Keskustele nikotiinikorvaushoidosta ja lääkehoidosta. Jos ei käytä suosittele. Jos käyttää - tarkista, onko käyttö oikeaa ja riittävää. * Onnittele päätöksestä ja rohkaise pysymään tupakoimattomana. * Kerro, mistä saa tarvittaessa apua. * Sovi tarvittaessa jatkoseurannasta. 7

8 ENTINEN TUPAKOIJA Tupakoinnin lopettamisesta yli kuukausi Mini-interventio * Kysy, mikä sai lopettamaan tupakoinnin? * Kysy lopettamiseen liittyneitä hyötyjä kertaa tarvittaessa tupakoinnin lopettamiseen liittyvät hyödyt. * Korosta taloudellisia säästöjä. * Kysy tilanteista, joissa on vaikeaa olla tupakoimatta. * Kysy, tarvitseeko korvaushoitoja tai lääkehoitoa. * Onnittele ja rohkaise jatkamaan tupakoimattoman. * Sovi tarvittaessa jatkoseurannasta. Kirjaus * Kirjaa potilaskertomukseen. 8

9 TUPAKOIJA Mini-interventiontarkoituksena on 1.Saada asiakas ymmärtämään tupakoinnin haitallisuus. 2.Asiakas saa tupakoinnin haitallisuudesta hänelle kohteliaan palautteen terveydenhoidon ammattilaiselta. 3. Selvitetään nikotiiniriippuvuuden aste vaikutus vieroittumisen onnistumiseen. 4. Kartoitetaan lopettamishalukkuus ja tarvittaessa aloitetaan vieroitushoidot. 5. Jos asiakas ei ole valmis lopettamaan tupakointia, varmistetaan, että tupakointiin palataan seuraavien tapaamisten yhteydessä. 6. Edetään vaiheittain. Vaihe 1 * Ota kantaa tupakoinnin vahingollisuuteen ei-hyökkäävällä ja ei-loukkaavalla tavalla; esim: Onko tupakoinnista keskusteltu aikaisemmin? Onko lopettamiseen tarjottu apua? Mitä ajatuksia tupakoinnin lopettaminen herättää Sinussa? Oletko aikaisemmin yrittänyt lopettaa? Tupakka pahentaa sairauksien hoidon laatua (jos sairauksia mukana)jne. 9

10 Vaihe 2 * Arvioi nikotiiniriippuvuuden aste kahdella kysymyksellä Tarvittaessa voit käyttää pidempää Fageströmin testiä * Kerro asiakkaalle tulos ja kirjaa potilaskertomukseen. Kahden kysymyksen testi 1. Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? a) alle 6 minuuttia (3 pistettä) b) 6-30 minuuttia (2 pistettä) c) minuuttia (1 piste) d) yli 60 minuuttia (0 pistettä) 2. Kuinka monta savuketta poltat päivässä? a) alle 10 (0 pistettä) b) (1 piste) c) ( 2 pistettä) d) yli 30 ( 3 pistettä) Laske pisteet yhteen: 0-1 = vähäinen riippuvuus 2 = kohtalainen riippuvuus 3 = vahva riippuvuus 4-6 = hyvin vahva riippuvuus 10

11 Vaihe 3 Lopettamisvalmiuden arviointi * Kysy valmiutta lopettaa tupakointi esim. Oletko koskaan ajatellut lopettaa tupakointia? Olisitko valmis harkitsemaan lopettamista? Mitä esteitä tai pelkoja liittyy tupakoinnin lopettamiseen kohdallasi? Voisitko ajatella lopettamista puolen vuoden sisällä tai jo seuraavan kuukauden aikana? Mikä saisi Sinut harkitsemaan tupakoinnin lopettamista? Ei halukkuutta Asiakas ei koe tupakointia ongelmana, pitää tupakoinnin hyötyjä suurempana ja ei pysty näkemään haittoja. Aikaisemmat lopettamisyritykset ovat epäonnistuneet ja/tai vieroitusoireet ovat olleet vahvoja Harkintavaihe Asiakas on epävarma tupakoinnin suhteen ja hän on harkinnut lopettamista. Aikaisemmat epäonnistumiset saattavat nostaa päätöksen kynnystä. Valmis lopettamaan Asiakas on valmis tekemään lopettamispäätöksen tai hän o suunnitellut sitä. Useat heistä ovat yrittäneet lopettaa tupakointi viimeisen vuoden aikana. 11

12 Ei halukkuutta lopettaa tupakointia Mini-intervention tavoitteena on saada asiakas kyseenalaistamaan kantansa ja siirtymään harkintavaiheeseen. Asiantuntijan mielipide * Kerro selvästi oma kantasi ei syyttävästi esim. Arvostan päätöstänne vaikka..,tämän sairauden hoidossa.. Jne. Älä väittele asiasta. Mini-interventio * Käy läpi keskustellen tupakoinnin lopettamisen hyödyt korostaen ja tupakoinnin vaikutus terveyteen miehen/naisen näkökulmasta. * Korosta asiakkaalle koituvia hyötyjä hänen näkökulmastaan. * Jaa tietoa/esitteitä lopettamisesta. * Jätä ovi auki ; kerro, että hänellä on oikeus muuttaa kantaansa tupakointiin milloin tahansa ja että terveydenhuolto on valmis tarjoamaan apua lopettamiseen milloin tahansa. * Kerro asiakkaalle, että tupakointitiedot kirjataan potilaskertomukseen ja tupakointiin palataan seuraavien käyntien yhteydessä. Kirjaa * Kirjaa potilaskertomukseen tupakoinnin määrä, nikotiiniriippuvuus ja haluttomuus lopettaa tupakointi sekä annettu mini-interventio. 12

13 Harkintavaihe (1) Mini-intervention tavoitteena on ohjata asiakas tekemään oman päätös tupakoinnin lopettamisesta. Tämä ryhmä on erittäin tärkeä mini-intervention ryhmä. Asiantuntijan mielipide Mini-interventio * Kerro selvästi oma kantasi ei syytävästi. Älä väittele asiasta. * Kysy ja keskustele, mitä esteitä hänellä on tupakoinnin lopettamiselle. * Tuo esille tupakoinnin lopettamisen hyödyt naisen/miehen terveyden näkökulmista. Korosta niitä haittoja, jotka ovat asiakkaalle ajankohtaisia. * Korosta, miksi tupakka on turha riski asiakkaan kannalta. * Kerro, että tupakoinnin lopettamiseen tarvitaan oma päätös. Kerro lopettamisen vaikeuksista ja epäonnistumisen todennäköisyydestä. * Jos asiakas on kiinnostunut lopettamisesta, anna kirjallista tietoa esim. lopettamisen hyödyistä ja tupakkariippuvuudesta. 13

14 Harkintavaihe (2). Jatkosta sopiminen Kirjaa * Jos asiakas jää harkintavaiheeseen, kerro, että tupakoinnin voi lopettaa heti, kun on siihen itse valmis. Tuo esille korvaushoidot ja lääkehoidot apukeinoina. * Jos asiakkaalla on selkeä motivaatio lopettaa tupakointi, varaa uusi aika jolloin sovit tupakoinnin lopettamisen yksityiskohdista. * Mikä olisi seuraava askel? * Mikä olisi Sinusta paras vaihtoehto? * Mitä uskoisit voivasi?... * Miltä nämä ehdotukset vaikuttavat/kuulostavat Sinusta? * Kirjaa potilaskertomukseen tupakointi ja mitä on keskustelussa sovittu sekä annettu mini-interventio. Tee yhteenveto. 14

15 Valmis lopettamaan (1) Mini-intervention päämääränä on tukea asiakasta tupakoinnin lopettamisessa ja päätöksessä pysymisessä. Asiantuntijan mielipide Mini-interventio * Onnittele asiakasta hienovaraisesti. Korosta omin sanoin, että hänen hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta tämä on erinomainen ratkaisu. * Kysy asiakkaalta hänen omia suunnitelmiaan tupakoinnin lopettamisesta. Sovita mini-interventio niiden mukaiseksi. * Kysy, mitä mahdollisia vaikeuksia asiakas odottaa. Anna tietoa tupakoinnin lopettamisen esteistä. Korosta lopettamisen hyötyjä. * Kysy, oletko yrittänyt lopettaa tupakointia aikaisemmin. * Jos yrittänyt aiemmin tai on vahva nikotiiniriippuvuus, suosittele nikotiinikorvaushoitoa ja lääkehoitoa, jos näille ei ole vasta-aiheita. * Keskustele, mitä tarkoittaa nikotiiniriippuvuus. * Korosta, että tupakka on turha riski ja mitä erityistä hyötyä lopettamisesta on asiakkaalle. 15

16 Valmis lopettamaan (2) * Käy läpi tupakoinnin lopettamisen vaiheet. * Anna tarvittaessa esitteitä nikotiinikorvaushoidosta ja lääkehoidosta. * Kerro mahdollisista tupakoinnin lopettamisen ryhmistä ja työterveyshuollon mahdollisuuksista tukea lopettamispäätöstä. (paikalliset hoitoketjut, ym.) * Kerro mahdollisuudesta varata uusi aika, jos päätöksessä pysyminen on vaikeaa tai sovi jo suoraan kontrolliaika. Kirjaus * Kirjaa potilaskertomukseen suunnitelma tupakoinnin lopettamisesta. Kirjaa myös, milloin asiakas lopetti tupakoinnin. 16

17 Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, puheeksiottaminen ja miniinterventio 17

18 Alkoholin käytön muutokset Tilastoitu ja tilastoimaton 6 alkoholin kulutus x3 Kun arvioidaan sekä tilastojen 4 että haastattelujen avulla: 2 Miehet: 2.2-kertainen (+10.3 litraa) 0 Naiset: 5.8-kertainen (+5.3 litraa) (Lähde Suomi Juo, Mäkelä etc.) Lähde: Mäkelä etc. Itä-Suomen 18 aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto

19 % Raittiuden ikäryhmittäinen kehitys vuosina Naiset Miehet Lähde: Mäkelä etc. 19

20 Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista humalahaitoista hallintaongelmista Lähde: Mäkelä etc. 20

21 Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: NAISET Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa NAISET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista humalahaitoista hallintaongelmista Aivan vastaava tulos on saatu myös vakavammista ongelmista eli alkoholiehtoisista sairaalahoidoista ja kuolemista Lähde: Mäkelä etc. 21

22 Alkoholin käyttäjäryhmien osuus työikäisistä Alkoholiriippuvaiset 10 % Raittiit 10 % Suurkuluttajat 20 % Kohtuukäyttäjät 60 % 22

23 DALY (000) Euroopan 5 tärkeintä terveys- ja ennenaikaisen kuoleman riskiä Tupakka Hypertonia Alkoholi Korkea kolesteroli Ylipaino 2000 Lähde: World Health Organization (2002) The World Health Report Reducing risks, promoting healthy life. Geneva; World Health Organization. *DALY (A disability adjusted life year) on askennallinen arvo, joka ilmoittaa montako vuotta on menetetty sairauden aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai huonon terveyden takia. Lakussa huomioidaan sairauden vaikeusaste. 23 PHEPA Project 23

24 Menetetyt elinvuodet indeksi -alkoholikuolemat Itä-Suomessa menetetty elinvuosi maksaa / vuosi (75v. asti) 600 Menetetyt elinvuodet -alkoholikuolleisuus Itä-Suomen läänissä MIEHET JA NAISET Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (F10,G312,G4051,G621,G721,I426,K292,K70,K860,O354,P043,X45) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala KOKO MAA v v v

25 Miksi Jeppe juo? Päihteistä haetaan myönteisiä asioita. Tutkimusten mukaan listan kärjessä ovat mm. mielihyvän kokemukset, murheiden unohtamista, rohkaisua, rentoutumista, ahdistuksen lieventämistä, vaihtelua arkeen, hauskan pitoa, juhlimista 25

26 Kuka juo, kuka hyötyy ehkäisystä? Alkoholinkulutuksen jakauma vino. 10% väestöstä juo 50% a alkoholista. Koko väestöön kohdistettu ehkäisevä päihdetyö on haittojen ehkäisyssä tärkeää, koska se vähentää haittoja sekä pienessä mutta erityisen riskialttiissa suurkuluttajien ryhmässä että pienemmän riskin, mutta paljon suurempi kokoisessa tavallisten alkoholikäyttäjien ryhmässä. 26

27 Alkoholin suurkulutuksen seurauksia työikäisillä yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä sekä osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin (korkea verenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, keskittymisvaikeudet, masennus, jne.) työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, ohittanut sepelvaltimotaudin miehillä ja rintasyövän naisilla sairauspoissaolojen lisääntyminen verrattuna muihin käyttäjäryhmiin työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa: runsaasti alkoholia käyttävillä (yli 3 annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyys-eläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008) alkoholin suurkulutus näyttäisi kaksinkertaistavan riskin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (Harkonmäki ym. 2008) 27

28 Käsitteistä Puhummeko samaa kieltä? 28

29 Käsitteistä: Ongelmajuomisen luokittelu RISKIKULUTUS (hazardous drinking): juomatapa tai juomamäärä, joka todennöisesti aiheuttaa haittoja, jos kyseinen juomatapa jatkuu. Haittoja ei vielä ole. HAITALLINEN KÄYTTÖ (Harmful drinking): juomatapa, joka on aiheuttanut psyykkisiä tai fyysisiä terveyshaittoja. ALKOHOLIRIIPPUVUUS: Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, kognitiivisiin ja käyttäytymistoimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jolloin alkoholi muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, joilla aikaisemmin oli suuri merkitys. Keskeinen piirre on juomishimo. Riippuvuuden piirteet ilmaantuvat nopeasti uudelleen, jos juominen aloitetaan uudelleen raittiin kauden jälkeen. 29

30 Alkoholin suurkuluttaja alkoholinkäyttö aiheuttaa potentiaalisen terveysriskin riskirajat terveillä aikuisilla naisilla: 5 annos/kerta tai 16 annos /vko. Neuvontarajana pidetään 2 annos/ päivä. riskirajat terveillä aikuisilla miehillä: 7 annos /kerta tai 24 annos / vko. Neuvontarajana pidetään 4 annos/ päivä. Hakeutuvat perusterveydenhuoltoon / työterveyshuoltoon jonkin muun kuin alkoholisyyn vuoksi terveydenhuollon naispotilaista 10 % ja miespotilaista 20 % on alkoholin suurkuluttajia Suomessa kuolee alkoholinkäytön takia vuosittain yli 3000 henkilöä (6 % kaikista kuolemantapauksista) 1 annos= 4cl viinaa / 12cl mietoa viiniä / keskiolut pullo. 30

31 Riskikäyttöön viittaavia oireita/löydöksiä Toistuvia pikkuvaivoja, infektioita ja sairauslomia Traumoja Kroonisia kipuja tai särkyjä Vatsavaivoja Unihäiriöitä Ahdistuneisuutta Masennusta Uupumusta Metabolinen oireyhtymä Diabetes epätasapainossa Kohonnut verenpaine Rytmihäiriöitä INR-arvon vaihtelu Kihti MCV, GT tai triglyseridit koholla 31

32 Mini-Intervention periaatteet, kohderyhmä, prosessi 32

33 Mini-interventio, - Sosiaalipuolella puhutaan lyhytneuvonnasta Alkoholin riskikulutuksen varhainen tunnistaminen Potilaan oireeseen suhteutettu lyhyt neuvonta Motivoiva asenne Kannustus muutokseen Tiedon antaminen Tavoitteena yleensä kohtuukäyttö Tarvittaessa muutama seurantakäynti Tapahtumien kirjaaminen 33

34 Mini-interventio kohderyhmä Alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, joilla ei vielä alkoholiriippuvuutta alkoholin aiheuttamia elinvaurioita 34

35 ALKOHOLI- ANNOKSIA SUOMEN RISKIRAJAT (=neuvontarajat) /PÄIVÄ /KERTA viikoittain /VIIKKO MIEHET NAISET

36 Riskirajat & intervention kriteerit Riskitaso Kriteeri Interventio PTH:n rooli Matala* <280g/vk miehet <139g/vk naiset AUDIT-C<5 miehet AUDIT-C<4 naiset AUDIT<8 Primaaripreventio Keskustelu, valistus, roolimalli Varhainen suurkulutus g/vk miehet g/w naiset* AUDIT-C=5 miehet AUDIT-C=4 women AUDIT 8-15 Mini-interventio Tunnistus, arviointi, mini-interventio Haitallinen käyttö Haittoja esiintyy AUDIT Perusteellinen mini-interventio ja seuranta Tunnistus, arviointi, neuvonta, seuranta Korkea (alkoholiriippuvuus) ICD-10 criteria AUDIT>20 Erityishoidot Tunnistus, arviointi, lähete spesialistille, seuranta *Ei lainkaan alkoholia raskauden aikana, alaikäisenä, sairaana tai jos meneillä oleva hoito edellyttää raittiutta Lähde: Anderson P. Alcohol and Primary Health Care. Copenhague: WHO Regional Publications 1996; 64 PHEPA Project 36 36

37 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 1. Haastattelu avoin kysymys selvitetään, kuinka usein ja kuinka paljon alkoholia kuluu, mitä alkoholilaatuja käyttää humalajuominen alkoholin käytön vaikutukset perhe-elämään, työelämään, sosiaalisiin suhteisiin muutosvalmius 37

38 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 2. Strukturoidut kyselyt AUDIT = Alcohol use disorders identification test. AUDIT (seulontaraja 8 pistettä miehet, 6 pistettä naiset ) AUDIT-C (auditin 3 ensimmäistä kysymystä, pisteraja miehet 6, naiset 5) AUDIT-3 (humalajuomista mittaava kysymys, pisteraja 3) >>>Tämä huono! 38

39 Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 3. Kliininen tutkimus + (laboratoriokokeet) varhaisvaiheen suurkuluttajan status on usein täysin normaali Alkometri (>>korkeissa promilleissa ei kannata Auditia teettää) laboratoriokokeet tarvittaessa haastattelun lisänä ja tukena laboratoriokokeet osoittavat alkoholismin herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisessa vaiheessa niiden merkitys on vähäinen. MCV, GT, CDT 39

40 Laboratoriokokeet MCV: (punasolutilavuus) anemiaan liittymätön suuri MCVarvo (yli 100 fl) johtuu miehillä lähes aina runsaasta alkoholinkäytöstä naisilla MCV-arvon suurenemisen syy jää ilmeisesti 30 %:lta löytymättä puoliintumisaika n. 4kk. GT (glutamyylitransferaasi) n. 70 % suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella GT osoittaa helposti alkoholismin mutta herkkyys on huonompi varhaisvaiheen suurkulutuksen toteamisessa, varsinkin nuorilla puoliintumisaika n. 1kk. 40

41 Laboratoriokokeet CDT (niukkahiilihydraattinen transferriini) runsas alkoholinkäyttö (yli 5 annosta/vrk muutaman viikon ajan) suurentaa CDT-arvoa puoliintumisaika 2 viikkoa. toteaa herkästi alkoholismin mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on varsinkin nuorilla GT:n veroinen 41

42 Kuuntelu & Motivointi & Henkilökohtaisen tavoitteen asettaminen Ei moralisoida, aktiivinen kuuntelu Uskon luominen asiakkaan omiin voimavaroihin Keinoista kertominen Lyhyen aikavälin tavoitteet Selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet 42

43 Tiedon antaminen alkoholin vaikutuksesta potilaan vaivaan tai oireeseen Tutkitusti alkoholilla on vaikutusta terveyteen: Alkoholikomplikaatiot (diagnostiset) Somaattiset (maksa, haima, sydän, GI-kanava, keskus- ja ääreishermosto) Psyykkiset (riippuvuus) Sikiöriskit (FAS, FAE) Etiologinen tekijä (arytmiat, syövät, verenpaine, unihäiriöt, psyyken ongelmat) Altistus (tapaturmat, sukupuolitaudit) Pahentava tekijä (diabetes, MT-ongelmat) ( oheismateriaalin antaminen) 43

44 Kirjaaminen&Seuranta Kirjaa potilasasiakirjoihin ( Audit pisteet, annettu materiaali, sovitut toimenpiteet) Sovi seurantakäynti, jossa tarkistetaan mm. lab.kokeet, tuetaan potilasta alkoholin vähentämisessä. Mikäli ei halua seurantakäyntiä, ota asia puheeksi potilaan seuraavalla käynnillä. 44

45 Konsultoi tai tee lähete, kun selvä riippuvuus esim. AUDIT >20 tai alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit ICD-10:n mukaan täyttyvät lyhytneuvonta ei auta muita somaattisia komplikaatioita Minne? Potilaan mielipidettä kannattaa kuulla A-klinikka Mielenterveystoimisto Päihdepoliklinikka Yksityislääkäri 45

46 Mini-intervention vaikuttavuus N. 10 potilasta on hoidettava, jotta yksi hyötyisi (muuttuisi kohtuukäyttäjäksi) Mini-intervention vaikutus kestänee kuukautta (Duodecim): Mini-interventio on vaikuttava hoitomuoto alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Vahva tutkimusnäyttö) Miehet ja naiset näyttävät hyötyvän miniinterventiosta yhtä paljon 46

47 Lopuksi, tiivistäen Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä kaikilta asiakasryhmiltä aika-ajoin! >> Sopikaa organisaatiossanne milloin erityisesti. >>>KIRJAUS Kysyminen on oltava yhtä luonnollista, kuin muista terveystottumuksista kysyminen Mini-intervention kohderyhmä varhaisvaiheen suurkuluttajat. Alkoholiohjelman sivuilta löytyy tukimateriaalia puheeksiottoon: AUDIT testi sekä Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio ohjekortti. Näillä pääsee jo pitkälle. 47

48 ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTON, ARVIOINNIN, NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEITÄ Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Alkoholinkäytön arviointi *ADSUME/Nuorten päihdemittari *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *AUDIT *Juomanlaskijan opas *Tiedätkö, paljonko juot? *Vähennä vähäsen *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Vähentäminen/ lopettaminen *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa (nuorten vanhemmille) *Vähennä vähäsen *Miksi vähentäisin alkoholin kulutustani *Muutos käden ulottuvilla *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Alkoholin vaikutus elimistöön *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa (nuorten vanhemmille) *Alkoholi, suurkulutuksen riskit *Viina valuu vyötärölle (ja Diabetesliiton mittanauha) *Vähennä vähäsen *Kauanko palaa *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Mini-interventio *ADSUME/Nuorten päihdemittari *Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja miniinterventio *S-Apukortti (sosiaalityö) *Yli 65-vuotiainen alkoholimittari 48

49 ADSUME/Nuorten päihdemittari KÄYTTÖ: Työntekijän apuna vuotiaan päihteiden käytön tunnistamisessa ja arvioinnissa mm. terveystarkastusten yhteydessä (Tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet) Nuori täyttää mittarin ennen terveystarkastukseen/terveystapaamiseen tuloa SISÄLTÖ: Nuoren henkilötiedot, tietoa mittarin käytöstä ja alkoholiannoksista 17 kysymystä (avoimet ja monivalintakysymykset, joista osa pisteytettyjä): Päihteiden käytön määrä ja tiheys Seuraukset Syyt Sosiaalinen tuki ja altistuminen 49

50 ADSUME/Nuorten päihdemittari TULKINTA: 1) Päihdemittarin pisteet lasketaan yhteen (0-35): Raittius/kokeilukäyttö (0-3 pistettä) Toistuva käyttö (4-6 pistettä) Riskikäyttö (7-9 pistettä vuotiaat, 7-12 pistettä vuotiaat) Vaarallinen suurkulutus (> 10 pistettä vuotiaat ja > 13 pistettä vuotiaat) 2) Päihteiden käyttöä arvioidaan suhteessa nuoren voimavaroihin (vrt. avoimet kysymykset ja keskustelu) Ystävät, harrastukset, vanhempien/läheisten tuki, opiskelumotivaatio, itsetunto jne. 3) Päihteiden käyttöön liittyvän huolen määrittäminen Ei huolta, lievä huoli, tuntuva huoli ja vakava huoli 4) Interventiosuositus Voimavaroja vahvistava interventio, preventiivinen mini-interventio (lyhyt terveysneuvonta), mini-interventio ja hoidon tarpeen arviointi 5) Seuranta ja jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset, tarvittaessa kontrollikäynti, uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle ja lääkärin arvio (sekä muu tarvittava yhteistyö ja hoitoonohjaus) 50

51 Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa KÄYTTÖ: Vanhemmille, kouluterveydenhoitajille, nuorisotyöntekijöille jne., kun keskustellaan alkoholista vuotiaan kanssa SISÄLTÖ: Taustatietoa ja keskustelutehtäviä seuraavista teemoista: Alkoholinkäytön vaikutus lähipiiriin Alkoholin välittäminen alaikäiselle ja alkoholista kieltäytyminen Rajojen asettaminen nuorelle Nuoren vastuunotto eri elämäntilanteissa Nuorten huomioiminen juhlatilanteissa sekä nuorten omat juhlat ja illanvietot Vanhempien alkoholinkäyttö ja sen vaikutus perheeseen/lapsiin Alkoholinkäytön terveysriskit Jos alkoholinkäyttö huolestuttaa, mistä apua? 51

52 AUDIT - 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä KÄYTTÖ: Liiallisen alkoholinkäytön seulontavälineenä ( vuotiaat) terveystarkastusten/lääkärikäyntien yhteydessä > neutraali tapa alkoholinkäytön puheeksiottoon Alkoholinkäytön itsearviointitilanteissa (myös venäjän, englannin, ruotsin, viron ja (saamen) kielellä) SISÄLTÖ: 10 pisteytettyä kysymystä, joista kysymys 1 selvittää juomisen tiheyttä kysymys 2 tyypillistä käyttömäärää kysymys 3 humalajuomisen toistumista kysymykset 4-6 riippuvuusoireita, joita voi ilmaantua ennen varsinaisen alkoholiriippuvuusoireyhtymän syntymistä kysymykset 7-10 alkoholista syntyviä haittoja > Pisteytettyjen kysymysten tulkintaohjeet ja vinkkejä alkoholinkäytön vähentämiseksi TULKINTA: Yhteispistemäärän mukainen tulkinta: alkoholinkäytön riskit vähäiset (0-7 pistettä), lievästi kasvaneet (8-10), selvästi kasvaneet (11-14), suuret (15-19) ja erittäin suuret (20-40) Yhteispistemäärää 8 (naisilla 6?) tai enemmän pidetään rajana, joka viittaa 52 liikakäyttöön

53 Vähennä vähäsen - Opas alkoholinkäytön vähentäjälle KÄYTTÖ: vuotiaiden alkoholinkäytön tilannearvion sekä vähentämisen/lopettamisen tukena(myös venäjän ja englannin kielellä) Voidaan käyttää itsenäisesti tai esim. terveydenhoitajan ohjeistamana osana vastaanottokäyntiä SISÄLTÖ: Taustatietoa (riskirajat ja annosmäärät) alkoholinkäytön tilannearvion ja vähentämisen/lopettamisen tueksi Vinkkejä vähentämiseen/lopettamiseen Annospäiväkirja viikkoseurantaan Vinkkejä lisätiedosta ja ammattiavusta 53

54 Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio -kortti KÄYTTÖ: Terveydenhuollon ammattilaisen työväline alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja mini-interventioon Ensisijaisesti työikäisille asiakkaille Ohjaa AUDIT-testin ja Vähennä vähäsen -oppaan käyttöä/hyödyntämistä SISÄLTÖ (kaksipuolinen laminoitu kortti): Toimintaohjeita alkoholinkäytöstä kysymiseen/arviointiin ja kirjaamiseen Tietoa riskikäytöstä, riskirajoista, alkoholiannoksista, työikäisten alkoholinkäyttöryhmistä ja vähentämisen hyödyistä (asioita, joita tulisi käydä lyhytneuvonnassa läpi) Toimintaohjeita, kun riskirajat eivät ylity ja AUDIT < 8 ylittyvät ja Audit 8-19 tai kun on epäily vahvasta riippuvuudesta ja AUDIT > 20 54

55 YLI 65-VUOTIAIDEN ALKOHOLIMITTARI (työntekijälle) 55

56 ALKOHOLIMITTARI TYÖVÄLINEEKSI Sosiaali- ja terveystoimeen, diakoniatyöhön ja järjestötoimijoille Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen terveystarkastuksessa, sairaanhoitajan vastaanotolla, kotihoidon/diakoniatyönkotikäynnillä Kaikille asiakkaille uuden palvelu-/hoitosuhteen alussa Aina silloin, kun on syytä epäillä alkoholin riski-/ongelmakäyttöä EI diagnosointiväline! Kirjaa asiakastiedot erilliselle kirjaamislomakkeelle > alkoholimittari jää työntekijän työvälineeksi 56

57 ALKOHOLIMITTARIN SISÄLTÖ Mittarin käyttöohje 11 numeroitua alkoholinkäyttöä kuvaavaa kysymystä Kysymykset ovat joko avoimia tai pisteytettäviä Numeroitujen kysymysten yhteydessä on alkoholinkäyttöä tarkentavia ja päihteettömyyteen motivoivia lisäkysymyksiä (Tarkenna, Tee lisäkysymys, Selvitä, Huomio, Kysy, Pohtikaa asiakkaan kanssa) sekä toimintaohjeita annettavasta lisämateriaalista ja palveluohjauksesta (Ohjaa, Anna, Sovi) Info-laatikoissa taustatietoa ikäihmisten alkoholinkäytöstä Violeteissa laatikoissa kysymysten yhteydessä on vastausten tulkintaohjeet ja ohjeet mittarin etenemisestä Loppuyhteenveto asiakkaan kanssa (Kysy, Pohtikaa, Selvitä, Sovi) > yhteys voimavaramittariin 57

58 ALKOHOLIMITTARIN KYSYMYKSET JA TULKINTA Alkoholin käyttöä (aikaisempi käyttö, alkoholinkäytön tiheys ja määrä) mittaavat kysymykset 1-3 Alkoholin käyttöä selventävät kysymykset 4-8 alkoholinkäytön syyt lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset lähipiirin päihteiden käyttö alkoholinkäytöstä johtuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haitat Tulkinta: Kysymysten 2 ja 3 pisteet lasketaan yhteen ja huomioidaan avoimien kysymysten 1 ja 4-8 vastaukset: < 2 pistettä, ei huolta 3 pistettä, lievä huoli > 4 pistettä, tuntuva huoli > esitetään vielä kysymykset 9-11 Mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita viimeisen vuoden aikana mittaavat kysymykset 9-11 Tulkinta: Kysymysten 9-11 pisteet lasketaan yhteen: 0 pistettä, ei riippuvuusoireita 1-3 pistettä, lieviä riippuvuusoireita > 4 pistettä, vakavia riippuvuusoireita 58

59 ALKOHOLIMITTARIN RAKENNE - KOLME VAIHETTA Onko alkoholin käyttöä: kysymykset 1-3 Alkoholin käyttö suhteessa aikaisempaan elämään tiheys määrä Ei alkoholin käyttöä (kysymys 2) > mittarin täyttämistä ei tarvitse jatkaa On alkoholin käyttöä > Kysymykset 4-8 Onko alkoholin käyttö hallinnassa: alkoholin käyttöä tarkentavat kysymykset 4-8 Alkoholin käytön syyt, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset, lähipiirin alkoholin käyttö, alkoholin käytöstä johtuvat haitat Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus (riskiraja) Alkoholin käyttöön liittyy tuntuva huoli (pistemäärä 4 tai enemmän) > Kysymykset 9-11 Onko alkoholin riski- tai ongelmakäyttöä: mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita mittaavat kysymykset 9-11 Alkoholin käytön lopettamisen vaikeus, tehtävien laiminlyönti, krapularyyppy Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus alkoholin käytön vähentämiseksi > Loppuyhteenveto asiakkaan kanssa 59

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa

Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Jaana Huohvanainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Anne

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Käytännössä? Puuttumisen rohkeutta? Työkuormani lisääjä? Haaste? 2 Taustaa WHO asetti monikansallisen työryhmän (1982),

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille Alkoholimittari

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholin käytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholimittari on työväline iäkkäiden alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin,

Lisätiedot

Alkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti

Alkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Alkoholin ja huumeiden käytön puheeksi otto Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Suomessa 2009 Alkoholin suurkuluttaja noin 600000 noin joka kymmenes naisista ja miehistä noin joka viides 2005 Amfetamiinin

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010

Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 12 Litraa Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa (asukasta kohden 100 % alkoholina 1990-2006) TYÖIKÄISTEN NAISTEN JA MIESTEN TÄRKEIN KUOLINSYY 10 8 6 4 2 Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

ALKOholin käytön. työvälineenä audit

ALKOholin käytön. työvälineenä audit ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho

Lisätiedot

21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri

21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri 21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri SISÄLTÖ Alkoholin ongelmakäyttäjät Lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttäjät

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY

Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY Mitä on drinkki? Suomen drinkki n. 12gr absol. alkoholia 0.33 keskiolut 12cl mietoa viiniä 8cl väkevv kevää viiniä 4cl

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja

Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja Kehittämiskeskus Tyynelä 2011 22.12.2011 2 Seniori-projekti 2005 2011 ja päihdevastuuhenkilöiden koulutus Seniori-projekti oli vuosina

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ESITIETOLOMAKE ÄITIYSNEUVOLAAN TULEVALLE PERHEELLE Pvm. ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS NIMENMUUTOKSET NIMENMUUTOKSET OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Päihteiden käyttö ikääntyneillä 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen

Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen 90 85 80 Jaana Huohvanainen, (TtM), terveyden edistämisen suunnittelija 1) Anne Kejonen, (sh, YAMK), aluekoordinaattori

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten Päihteet ja vanhuspsykiatria SPGY 23.4.2015 Silja Runsten ikääntyneiden päihteiden käytöstä päihdeongelman tunnistamisesta ja hoidosta kaksoisdiagnoosi Päihteiden käyttö Riskikulutus Haitallinen käyttö

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot