MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MINI-INTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Alkoholin kulutus Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET tässä sähköisessä versiossa ei ole liitteitä käytettävissä 2

3 TIIVISTELMÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Mini-interventio työvälineenä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Mielenterveystyön erikoistumisopinnot Kehittämistehtävä, 2006 Ohjaaja lehtori Maija Jokinen Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamia haittoja on tutkittu paljon. Eri tutkimusten perusteella on tullut esiin kehittämiskohteita ja ilmennyt tarve seudulliseen yhteistyöhön. Lappeenrannan seudulla käynnistettiin päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke PPS hanke vuosiksi Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksiottomenetelmää varhaisvaiheen suurkulutuksessa. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli tutkia soveltaako terveydenhuolto henkilökunta työssään mini-interventiota ja minkälaista tarvetta olisi koulutukseen mini-intervention käytössä. Tietoja mini-intervention soveltamisesta saatiin kyselylomaketta käyttäen. Tutkimuksemme mukaan mini-interventiota sovellettiin harvoin vastaanottokäyntien yhteydessä. Mini-interventio oli tuntematon työväline. Sen käyttöön kaivattiin selkeitä toimintaohjeita ja koulutusta. Asiasanat: mini-interventio, suurkulutus 3

4 1 JOHDANTO Alkoholin kulutus on Suomessa jatkuvassa nousussa. Tyypillistä suomalaiselle alkoholin käytölle on humalahakuisuus ja käytön painottuminen viikonloppuihin. Nuoret oppivat juomistyylin aikuisilta. Vuonna 1969 Suomessa tuli voimaan alkoholilain muutos, joka sallii keskioluen myynnin elintarvikemyymälöissä. Tämän seurauksena alkoholin kulutus on kasvanut. Viron liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2004, ennakoitiin verottoman alkoholin tuonnin lisääntyvän. Siitä syystä Suomessa alennettiin alkoholiveroa keskimäärin 22 prosenttia. Suurimmat veronalennukset kohdistuivat väkeviin alkoholijuomiin. Alkoholin kulutus ja riskikäyttäjien määrä lisääntyivät. Näyttöön ja tutkimuksiin perustuvilla työmenetelmillä voidaan alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia moninaisia haittoja ehkäistä ja vähentää. Varhaisvaiheen päihdetyö on perusterveydenhuollossa päivittäistä toimintaa. Varhainen puuttuminen päihdeongelmaan auttaa asianomaista myös pysymään mukana työelämässä. Se koituu säästöksi koko yhteiskunnalle. Terveyskeskukset tavoittavat suuren osan väestöä, mikä mahdollistaa seulonnan, ehkäisevät toimet ja varhaisvaiheen hoidon. Päihdetyö kunnissa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä kehittämistehtävä on osa Lappeenrannan seudulla toteutettavaa päihdepalvelujen seudullista kehittämishanketta. Kehittämistehtävä on osa varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän työtä. Kehittämistehtävä on terveydenhuoltohenkilökunnalle suunnattu kysely miniinterventiosta. Se toimii alkukartoituksena koulutuksen suunnittelua varten. 4

5 2 MINI-INTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Mini-interventio on alkoholin käytön puheeksiottomenetelmä varhaisvaiheessa alkoholin suurkuluttajille. Mini-interventio on kehitetty alun perin osaksi perusterveydenhuollon lääkärin työtä. Menetelmää soveltavat myös muut ammattiryhmät. Mini-interventio on ollut käytössä 1990-luvun lopulta lähtien. Inkisen määritelmän mukaan mini-interventio on terveydenhuollon käyttöön kehitetty alkoholin käytön puheeksiottomenetelmä varhaisvaiheen alkoholin suurkuluttajia varten. Sen peruselementteinä ovat potilaan alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja alkoholihaittojen sekä itsehallintatiedon antaminen motivoivalla tavalla vastaanottokäyntien yhteydessä. Inkisen mukaan mini-interventio on yhtä tehokas kuin syvemmälle luotaava ja pitkäkestoisempi hoito. Mini-interventio on hyvä mieltää päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvaksi peruslähestymistavaksi. ( Inkinen 2000, 117. ) Mini-interventio sisältää alkoholin käytöstä kysymisen, palautteen sekä neuvontaa ja suunnittelua. Mini-interventio on havaittu tehokkaaksi hoitomenetelmäksi alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä. Mini-intervention systemaattisella käytöllä voidaan vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja saada aikaan sekä kansanterveydellistä hyötyä että kustannusvaikuttavuutta muun muassa hoitokustannusten säästöinä. (Inkinen 2000, ) Tavoitteena on yksinkertaisin toimenpitein ehkäistä alkoholin käyttöön liittyvän riskin pitkittymistä, alkoholihaittoja tai niiden pahenemista sekä vähentää riippuvuuden, sairauksien ja akuuttien haittojen esiintyvyyttä alkoholia käyttävässä väestössä (Käypä hoito suositus 2005). Kyse on alkoholin käytön hallinnan keinoja koskevasta keskustelusta lääkärin tai hoitajan kanssa yhdestä neljään vastaanottokäynnin yhteydessä. (Alkoholi-ohjelma ) Seulontatestejä (esimerkiksi Audit) ja haastattelua voidaan käyttää apuna diagnoosin varmistamiseksi. Mini-interventiota toteutetaan samalla kun potilas on terveydenhuollon vastaanotolla. Siitä ei siten aiheudu lisäkustannuksia. 5

6 Alkoholin käytöstä kysyttäessä käytetään apuna jotain lomaketta, esimerkiksi audit-kyselylomaketta (Alkohol Use Disorders Identification Test, liite 1). Audit kyselylomakkeessa on kymmenen kysymystä, jotka koskevat alkoholin käyttöä viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Kysymykset käsittelevät alkoholin kulutusta, humalaa välittömästi seuraavia haittoja ja pitkäaikaisempia ongelmia. Minimi pistemäärä on nolla ja maksimi 40. WHO:n suosituksen mukaan suurkulutuksen seulontarajana on käytetty kahdeksaa pistettä. Mikäli pisteet ovat miehillä vähintään kymmenen ja naisilla kahdeksan aloitetaan miniinterventio-ohjelma, mikäli asiakas itse haluaa. Audit kyselyn käytöstä on WHO:n julkaisema ohjekirja. Suomessa on käytössä myös testilomakkeen uusittu versio Kymmenen henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Laboratoriokokeet antavat riippumatonta tietoa alkoholin kulutuksesta ja ovat hyödyksi seurannassa ja potilaan motivoinnissa. (Behm 2005, ) Käytännössä mini-interventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suurkulutukseen suunnattua neuvontaa ja juomisen seurantaa. On huomattu, että jo yksi kohtaaminen, jossa potilas alkaa tiedostaa ongelmansa on merkityksellinen. Varhaista mini-interventiota tarjotaan usein jo ennen kuin potilas on tietoinen siitä, että hänen alkoholin käyttömääränsä aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. ( Inkinen 2000, 119. ) Behm (2005, 30) toteaa mini-intervention tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden paranevan, kun sen toteuttajien määrä lisääntyy. Mitä selkeämmät toimintatavat luodaan, sitä helpompaa on käytännön toteutus. Alussa joudutaan käyttämään resursseja käytännön asioiden sopimiseen, jotta toiminta saadaan luontevaksi osaksi muuta hoitoa. Osa tietotaidosta joudutaan mahdollisesti hankkimaan koulutuksena yksikön ulkopuolelta. Behmin (2005) mukaan Inkinen on todennut, että oleellista jatkuvuuden kannalta on se, ottaako joku organisaatiossa toiminnan kehittämisen vastuulleen ja saako hän siihen tukea johdolta. Mini-intervention on havaittu motivoivan muutokseen. Se käynnistää pohdinnan ja auttaa tekemään päätöksen alkoholin käytön muuttamisesta. Hoitaja voi 6

7 antaa tietoa erilaisista vähentämisen keinoista ja avustaa valintojen tekemisessä. Potilasta tulee kannustaa luottamaan omaan kykyynsä muuttaa käyttötottumuksiaan. (Behm 2005, 31.) 2.1 Alkoholin kulutus Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden vuonna 2003 oli 9,4 litraa ja vuonna ,6 litraa (taulukko 2.1.) Sekä tilastoitu että tilastoimaton kulutus on kasvanut. Tilastoimattomalla kulutuksella tarkoitetaan matkailijoiden tuomaa alkoholia, kotivalmistusta, salakuljetettua ja korvikealkoholia sekä suomalaisten rajojen ulkopuolella kuluttamaa alkoholia. Taulukko 2.1. Kokonaiskulutus asukasta kohden 100 %:n alkoholina tilastoitu kulutus 6,7 7,0 7,7 8,2 8,2 tilastoimaton kulutus 2,1 1,8 1,7 2,1 2,3 kokonaiskulutus 8,8 8,8 9,4 10,3 10,6 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tilaston mukaan Etelä- Karjalassa alkoholin kulutus oli 8,8 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden vuonna Koko maan kulutus oli 8,2 litraa. (taulukko 2.2.) Vain Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Savossa alkoholin kulutus on suurempaa kuin Etelä-Karjalassa. 7

8 Taulukko 2.2 ALKOHOLIN KULUTUS ASUKASTA KOHDEN MAAKUNNITTAIN VUONNA 2005 Tilasto on koottu alkoholitukkumyyjien toimitustiedoista ravintoloille ja elintarvikeliikkeille sekä Alkon myyntitiedoista. Tilasto kuvaa alkoholikauppaa alueella suhteutettuna alueen asukaslukuun vuoden lopussa. Tilastoa tulkittaessa tulee huomioida mm. matkailun vaikutukset alueen alkoholikauppaan. 100 %alkoholia litroina asukasta kohden Maakunta Anniskelu Vähittäismyynti Yhteensä Muutos 05/04 Ahvenanmaa 1,2 4,3 5,5 0,0 Pohjanmaa 0,7 4,9 5,7 0,1 Etelä-Pohjanmaa 0,7 5,9 6,5 0,2 Keski-Pohjanmaa 0,8 5,8 6,6 0,1 Itä-Uusimaa 0,9 6,3 7,2 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,0 6,5 7,4 0,1 Pohjois-Karjala 0,8 6,7 7,5 0,2 Keski-Suomi 1,1 7,0 8,1 0,0 Satakunta 1,0 7,2 8,2 0,1 Pirkanmaa 1,4 6,7 8,2 0,0 Varsinais-Suomi 1,3 6,9 8,2 0,0 Kanta-Häme 1,1 7,2 8,2 0,0 Kainuu 0,8 7,6 8,4 0,3 Kymenlaakso 1,4 7,0 8,4 0,0 Pohjois-Savo 1,1 7,4 8,5 0,2 Uusimaa 1,9 6,7 8,6 0,0 Etelä-Karjala 1,4 7,3 8,8 0,1 Päijät-Häme 1,6 7,3 8,9 0,1 Etelä-Savo 1,3 8,0 9,2 0,1 Lappi 1,5 9,7 11,3 0,3 Koko maa 1,3 6,9 8,2 0,1 Alkoholin suurkuluttajana pidetään henkilöä, joka juo pitkään niin suuria alkoholimääriä, että näiden on epidemiologisissa tutkimuksissa todettu lisäävän sekä sairastavuutta että kuolleisuutta. Riskikuluttajaksi määritellään henkilö, jonka alkoholin kulutus ylittää tason, jolta alkaen terveydellisten ja sosiaalisten haittojen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti (Sillanaukee 1992,2919.) 8

9 Alkoholiohjelma mukaan riskikulutuksen rajana voidaan miehillä pitää 24:ää annosta ja naisilla 16:ta annosta alkoholia viikossa. Riskikäyttöä on myös runsas kertajuominen. Kertakäytön rajana miehillä on seitsemän alkoholiannosta ja naisilla viisi. Yksi annos alkoholia on 15ml puhdasta alkoholia eli esimerkiksi pieni pullo olutta, 12 cl mietoa viiniä tai neljä cl väkevää alkoholijuomaa (Alkoholiohjelma ) 2.2 Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke Lappeenrannan seudulla toteutetaan päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke vuosina Siitä käytetään lyhennettä PPS-hanke. Hankkeen toiminta-alueena ovat Lappeenrannan mielenterveystyön palvelusopimuksen allekirjoittaneet Etelä-Karjalan kunnat. Siihen kuuluvat Lappeenrannan lisäksi Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Hankkeeseen osallistuvat myös Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrinen tulosyksikkö, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeen vastuutahona on Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveyspalvelujen vastuualue. Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen tavoiteltaviksi tuloksiksi nimetään suunnitelmassa (Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke, sivu 4 ). päihdetyön osaamisen lisääntyminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. seudullisen toimintamallin käyttöönotto. tasapuolinen erityispalvelujen käyttömahdollisuus. taloudellisesti edullinen palvelujen tuottamistapa palvelujen kehittyminen sekä laadullinen että tuloksellinen parantuminen. selkeä työnjako peruspalvelujen, erityispalvelujen ja erikoissairaanhoidon kesken. toimivat yhteistyö-, koulutus- ja konsultaatioverkostot 9

10 Ohjausryhmä koostuu hankekuntien ja hanketahojen edustajista. Ohjausryhmä koordinoi ja valvoo hankkeen edistymistä. Projektiryhmän tehtävänä on suunnitella ja seurata taloutta, tiedottaa hankkeesta ja arvioida hankkeen edistymistä. Lisäksi sen tehtävänä on koota ja verkostoida kehitysryhmien työskentelyä. Hanke on jaettu neljään kehittämisryhmään: varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmä. katkaisu- ja vieroitushoidon kehittämisryhmä päihdepsykiatrisen hoidon kehittämisryhmä asumispalvelujen työryhmä Varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän tehtäväksi on asetettu sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa työskentelevien päihdetyön osaamisen lisääminen, varhaisen puuttumisen, puheeksi oton ja mini-interventiotaitojen vakiinnuttaminen työkäytäntöihin. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Kyselyä varten saimme Valtakunnalliselta mini-interventioprojektilta (VAMP) kyselylomakkeen käytettäväksemme. Lomaketta on käytetty aiemmin Kotkan seudun mini-interventioprojektin työvälineenä. Lomake sisältää taustatietojen; sukupuoli, ammatti ja työkokemus, lisäksi neljä strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen (liite 2.) Kysely suoritettiin lähettämällä saatekirje (liite 3) ja kyselylomake (liite2) sähköpostitse. Vastaajat tulostivat itse kyselyn ja palauttivat vastaukset sisäisessä postissa tai postin välityksellä. Kyselyjä lähetettiin kahteen PPS hankkeen kuntaan ja yhdelle Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon vuodeosastolle. Lähetettyjä kyselyjä oli 89 kappaletta ja vastauksia palautui 59 10

11 kappaletta. Vastausprosentti oli 66. Vastaajista naisia oli 56 ja miehiä 2. Yhdessä lomakkeessa kysymykseen sukupuolesta ei vastattu. Hoitajaammattiryhmää edusti 49, ammatikseen muun ilmoitti 4 vastaajaa, lääkäreitä oli 3 ja 3 ei vastannut kyseessä olevaan kohtaan. Vastaajien työkokemusta kysyttiin vuosina. Enemmistöllä vastaajista oli pitkä, yli 15 vuotta kestänyt työura takana (taulukko 3.1.) Kysely ei tarkenna millä alalla työ on suoritettu. Taulukko 3.1. Vastaajien työkokemus vuosina työkokemus vuosina vastausten lukumäärä alle 4 vuotta vuotta vuotta 10 yli 15 vuotta 33 Vastaajista 19 ilmoitti kysyvänsä lähes päivittäin alkoholin käytöstä. Joista kolme vastaajaa ilmoitti käyttävänsä lisäksi AUDIT-kyselylomaketta ja yksi vastaaja jotain muuta kyselylomaketta. Neljä vastaajaa ei kysy alkoholin käytöstä. Yhteen vastauslomakkeeseen ei ollut merkitty mitään vaihtoehtoa. (taulukko 3.2.) Taulukko 3.2. Miten tavallisimmin kysyt asiakkaan alkoholin käyttöä? vastausten lukumäärä en kysy alkoholinkäytöstä 4 kysyn lähes päivittäin 19 kysyn, jos asiakas aloittaa siitä puhumisen 17 käytän AUDIT-kyselylomaketta 9 käytän jotain muuta kyselylomaketta 5 11

12 Mini-intervention kohde on määritelmän mukaan suurkuluttajat, joille ei ole vielä kehittynyt elinvaurioita. Vastaajista 15 tiesi mini-intervention kohderyhmän, kun 28 vastaajaa oli sitä mieltä että kaikki päihteiden käyttäjät ovat mini-intervention kohderyhmä, kuten taulukossa 3.3 ilmenee. Lisäksi yksi vastaaja oli valinnut sekä kaikki päihteiden käyttäjät että suurkuluttajat. Yksi vastauspaperi oli tyhjä. Taulukko 3.3. Mini-intervention kohderyhmä on mielestäsi vastausten lukumäärä kohtuukäyttäjät 1 kaikki päihteidenkäyttäjät 28 suurkuluttajat, joilla ei ole vielä alkoholiriippuvuutta eikä 15 elinvauriota alkoholiriippuvaiset/alkoholistit, joilla on alkoholin aiheuttama - elinvaurio en tiedä mini-intervention kohdetta 13 Vastausten mukaan suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että kaikilta pitäisi kysyä rutiininomaisesti päihteiden käytöstä. Kaksi vastaajaa ei ollut vastannut tähän kysymykseen. Vastaukset ilmenevät taulukosta 3.4. Taulukko 3.4. Päihteiden käytön puheeksi otto vastausten lukumäärä kaikilta pitäisi kysyä päihteiden käytöstä rutiinisti 44 päihteiden käytöstä pitäisi kysyä vain selkeästi päihteitä 5 käyttäviltä päihteiden käytöstä pitäisi kysyä 1 alkoholisteilta/suurkuluttajilta 12

13 en ole saanut opastusta alkoholin käytöstä kysymiseen 7 en halua/rohkene kysyä asiakkaalta päihteiden käytöstä - Mini-interventiota ei tuntenut tai tunsi riittämättömästi 28 vastaajaa. Säännöllisesti mini-interventiota tekee 10 vastaajaa. Yksi vastaaja ilmoitti, ettei tunne mini-interventiota eikä aio käyttää sitä tulevaisuudessakaan. Yksi vastaaja ei ollut vastannut tähän kysymykseen. Taulukko 3.5. Mini-intervention käyttö vastausten lukumäärä en tunne mini-interventiota tai tunnen riittämättömästi 28 teen säännöllisesti mini-interventiota 10 teen joskus mini-interventiota 13 en tee mini-interventiota enkä aio tehdä 6 tulevaisuudessakaan sitä työssäni en vielä tee mini-interventiota työssäni, mutta haluan/minun - pitäisi tehdä sitä työssäni Kysymyslomakkeen viimeisenä oli avoin kysymys koulutustarpeesta. Kysymykseen tuli 25 vastausta. Vastaajista 7 ilmoitti, ettei tunne miniinterventiota: Yksi ilmoitti, ettei koulutustarvetta ole. Perustietoa miniinterventiosta kaipasi 17 vastaajaa: Mitä se on? tai Minkälainen on mini-interventio? Miten toteutetaan? Selkeitten toimintaohjeitten hallintaa. Luonteva puheeksiotto ja selkeät käytännönläheiset ohjeet. 13

14 Moni myös pohti: Miten saada asiakas ymmärtämään hoidon tarve, jos hänellä ei omasta mielestään ole ongelmaa tai miten edetä, jos asiakkaani käyttää enemmän kuin kohtuudella alkoholia ja ei koe sitä ongelmakseen? 4 POHDINTA Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmä tarjosi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle kehittämistehtävän aiheeksi mini-interventiokyselyä. Tehtävä sopi meidän aikatauluun ja ryhdyimme tekemään sitä. Olemme osallistuneet ryhmän kokouksiin. Tähän mennessä on ollut kolme kokoontumista. Ryhmän vetäjä siirtyi työn alettua toisen työnantajan palvelukseen. Hän evästi meidät hyvin työhön, mutta silti työ hidastui hetkeksi. Ryhmän kokouksiin osallistuminen on ollut antoisaa. Olemme saaneet kuvan projektiluontoisesta työstä ja näkemykset laajasta terveydenhuollon kentästä ovat avartuneet. PPS- hankkeen eri ryhmien yhteisiin kokouksiin emme ole päässeet osallistumaan oman virkatyömme takia. Lääkärien osallistuminen kyselyyn oli vähäistä. Vain kolme vastaajaa 59:stä oli lääkärin työssä. Mini-interventio on ollut käytössä 1990-luvun lopulta lähtien ja huomioiden vastaajien pitkän työkokemuksen, olisi voinut olettaa, että se olisi ollut useammalle vastaajalle tuttu menetelmä alkoholin suurkuluttajia hoidettaessa. 14

15 Noin puolet vastaajista piti mini-intervention kohderyhmänä kaikkia päihteiden käyttäjiä, vaikka mini-interventio on varhaisvaiheen suurkuluttajille suunnattu alkoholin käytön ja neuvonnan menetelmä. Neljännes vastaajista piti suurkuluttajia kohderyhmänä. Ja saman verran vastaajista ilmoitti, ettei tiedä kohderyhmää. Tämän perusteella voi ajatella, että koulutuksesta olisi hyötyä mini-intervention käyttöön juurruttamisessa ja käytön sujuvaksi tekemisessä. Kyselyn mukaan suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että kaikilta pitäisi kysyä alkoholin käytöstä vastaanottojen yhteydessä. Kysymisestä pitäisi tulla vastaanottotilanteeseen kuuluva, itsestään selvä asia. Tällä tavalla voidaan asiakas herättää ajattelemaan omaa alkoholin käyttöään ja tekemään tarvittaessa muutos alkoholin käyttötapoihin. Puolet vastaajista ei tuntenut mini-interventiota, kuten taulukosta 3.5 ilmenee. Huomioiden mini-intervention tehokkuuden alkoholin varhaisvaiheen suurkulutuksessa olisi mini-interventio koulutusta lisättävä siten, että miniinterventio vakiintuu työkäytännöksi. 15

16 LÄHTEET Behm, M-M Varhaisvaiheen päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa. Kuopion Yliopisto. Hoitotieteenlaitos. Kuopio. Pro Gradu-tutkimus. Inkinen, M & Partanen, A & Sutinen, T Päihdehoitotyö. Hygienia. Helsinki: Tammi. Sillanaukee P, Kiianmaa K, Roine R, Seppä K. Alkoholin suurkulutuksenkriteerit. Suomen Lääkärilehti 1992;92: Alkoholi-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla wwwmuodossa: http;// Käypä hoito suositus Alkoholiongelmaisen hoito. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Saatavilla wwwmuodossa: Päihdepalvelujen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. Helsinki. Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke (PPS-hanke). Suunnitelma alkoholiohjelman mukaiseksi kehittämishankkeeksi vuosille Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysvirasto. Suunnitelma Työterveyslaitos: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 16

17 Liite 3 Hyvä terveydenhuollon työntekijä Päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen, PPS-hanke Hankkeessa kehitetään päihdepalveluja ja päihdeosaamista. PPS-hankkeen veturikuntana toimii Lappeenranta läheisessä yhteistyössä Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Socomin kanssa. Mukaan kehittämistyöhön ovat syksyn 2005 aikana lähteneet Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Hankkeen toteutusaika on syyskuu joulukuu Toivomme Sinun vastaavan oheiseen kyselyyn 3.maaliskuuta mennessä ja palauttamaan vastauksesi sähköpostitse riitta.kangaskolkka@lappeenranta.fi tai tulostamalla kyselylomakkeen ja lähettämällä vastauksesi sisäisessä postissa osoitteella: Riitta Kangaskolkka / Työterveyshuolto, Armilankatu44 (näin voit vastata nimettömästi) Vastauksia käytetään mini-interventio koulutusten suunnitteluun. Osallistumisestasi etukäteen kiittäen! Varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän puolesta Riitta Kangaskolkka, työterveyshoitaja, mielenterveystyön erikoistumisopinnot, EKAMK Ulla-Maija Laine, erikoissairaanhoitaja, mielenterveystyön erikoistumisopinnot, EKAMK Minna-Maria Behm, suunnittelija, seutukehittäjä, minna-maria.behm@socom.fi 17

18 18

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISESTÄ PPS-HANKKEEN KUNNISSA. Sosionomiopiskelija Sirpa Hirvonen

RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISESTÄ PPS-HANKKEEN KUNNISSA. Sosionomiopiskelija Sirpa Hirvonen RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISESTÄ PPS-HANKKEEN KUNNISSA Sosionomiopiskelija Sirpa Hirvonen PÄIHDEPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN PPS - HANKE 2005-2007 Päihdepalvelujen seudullinen

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista Syyskuu 2018 Kyselyyn vastasi 2953 JHL:n lastenhoitajana tai perhepäivähoitajana työskentelevää jäsentä. 2. Mikä on ammatillinen koulutuksesi? Vastaajien

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Alkoholin käyttööön puuttuminen

Alkoholin käyttööön puuttuminen Alkoholin käyttööön puuttuminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi]. Ota kantaa kunnan päihdetilanteeseen! KUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan KUNNAN NIMI asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot