MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MINI-INTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Alkoholin kulutus Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET tässä sähköisessä versiossa ei ole liitteitä käytettävissä 2

3 TIIVISTELMÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Mini-interventio työvälineenä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Mielenterveystyön erikoistumisopinnot Kehittämistehtävä, 2006 Ohjaaja lehtori Maija Jokinen Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamia haittoja on tutkittu paljon. Eri tutkimusten perusteella on tullut esiin kehittämiskohteita ja ilmennyt tarve seudulliseen yhteistyöhön. Lappeenrannan seudulla käynnistettiin päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke PPS hanke vuosiksi Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksiottomenetelmää varhaisvaiheen suurkulutuksessa. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli tutkia soveltaako terveydenhuolto henkilökunta työssään mini-interventiota ja minkälaista tarvetta olisi koulutukseen mini-intervention käytössä. Tietoja mini-intervention soveltamisesta saatiin kyselylomaketta käyttäen. Tutkimuksemme mukaan mini-interventiota sovellettiin harvoin vastaanottokäyntien yhteydessä. Mini-interventio oli tuntematon työväline. Sen käyttöön kaivattiin selkeitä toimintaohjeita ja koulutusta. Asiasanat: mini-interventio, suurkulutus 3

4 1 JOHDANTO Alkoholin kulutus on Suomessa jatkuvassa nousussa. Tyypillistä suomalaiselle alkoholin käytölle on humalahakuisuus ja käytön painottuminen viikonloppuihin. Nuoret oppivat juomistyylin aikuisilta. Vuonna 1969 Suomessa tuli voimaan alkoholilain muutos, joka sallii keskioluen myynnin elintarvikemyymälöissä. Tämän seurauksena alkoholin kulutus on kasvanut. Viron liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2004, ennakoitiin verottoman alkoholin tuonnin lisääntyvän. Siitä syystä Suomessa alennettiin alkoholiveroa keskimäärin 22 prosenttia. Suurimmat veronalennukset kohdistuivat väkeviin alkoholijuomiin. Alkoholin kulutus ja riskikäyttäjien määrä lisääntyivät. Näyttöön ja tutkimuksiin perustuvilla työmenetelmillä voidaan alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia moninaisia haittoja ehkäistä ja vähentää. Varhaisvaiheen päihdetyö on perusterveydenhuollossa päivittäistä toimintaa. Varhainen puuttuminen päihdeongelmaan auttaa asianomaista myös pysymään mukana työelämässä. Se koituu säästöksi koko yhteiskunnalle. Terveyskeskukset tavoittavat suuren osan väestöä, mikä mahdollistaa seulonnan, ehkäisevät toimet ja varhaisvaiheen hoidon. Päihdetyö kunnissa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä kehittämistehtävä on osa Lappeenrannan seudulla toteutettavaa päihdepalvelujen seudullista kehittämishanketta. Kehittämistehtävä on osa varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän työtä. Kehittämistehtävä on terveydenhuoltohenkilökunnalle suunnattu kysely miniinterventiosta. Se toimii alkukartoituksena koulutuksen suunnittelua varten. 4

5 2 MINI-INTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Mini-interventio on alkoholin käytön puheeksiottomenetelmä varhaisvaiheessa alkoholin suurkuluttajille. Mini-interventio on kehitetty alun perin osaksi perusterveydenhuollon lääkärin työtä. Menetelmää soveltavat myös muut ammattiryhmät. Mini-interventio on ollut käytössä 1990-luvun lopulta lähtien. Inkisen määritelmän mukaan mini-interventio on terveydenhuollon käyttöön kehitetty alkoholin käytön puheeksiottomenetelmä varhaisvaiheen alkoholin suurkuluttajia varten. Sen peruselementteinä ovat potilaan alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja alkoholihaittojen sekä itsehallintatiedon antaminen motivoivalla tavalla vastaanottokäyntien yhteydessä. Inkisen mukaan mini-interventio on yhtä tehokas kuin syvemmälle luotaava ja pitkäkestoisempi hoito. Mini-interventio on hyvä mieltää päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvaksi peruslähestymistavaksi. ( Inkinen 2000, 117. ) Mini-interventio sisältää alkoholin käytöstä kysymisen, palautteen sekä neuvontaa ja suunnittelua. Mini-interventio on havaittu tehokkaaksi hoitomenetelmäksi alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä. Mini-intervention systemaattisella käytöllä voidaan vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja saada aikaan sekä kansanterveydellistä hyötyä että kustannusvaikuttavuutta muun muassa hoitokustannusten säästöinä. (Inkinen 2000, ) Tavoitteena on yksinkertaisin toimenpitein ehkäistä alkoholin käyttöön liittyvän riskin pitkittymistä, alkoholihaittoja tai niiden pahenemista sekä vähentää riippuvuuden, sairauksien ja akuuttien haittojen esiintyvyyttä alkoholia käyttävässä väestössä (Käypä hoito suositus 2005). Kyse on alkoholin käytön hallinnan keinoja koskevasta keskustelusta lääkärin tai hoitajan kanssa yhdestä neljään vastaanottokäynnin yhteydessä. (Alkoholi-ohjelma ) Seulontatestejä (esimerkiksi Audit) ja haastattelua voidaan käyttää apuna diagnoosin varmistamiseksi. Mini-interventiota toteutetaan samalla kun potilas on terveydenhuollon vastaanotolla. Siitä ei siten aiheudu lisäkustannuksia. 5

6 Alkoholin käytöstä kysyttäessä käytetään apuna jotain lomaketta, esimerkiksi audit-kyselylomaketta (Alkohol Use Disorders Identification Test, liite 1). Audit kyselylomakkeessa on kymmenen kysymystä, jotka koskevat alkoholin käyttöä viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Kysymykset käsittelevät alkoholin kulutusta, humalaa välittömästi seuraavia haittoja ja pitkäaikaisempia ongelmia. Minimi pistemäärä on nolla ja maksimi 40. WHO:n suosituksen mukaan suurkulutuksen seulontarajana on käytetty kahdeksaa pistettä. Mikäli pisteet ovat miehillä vähintään kymmenen ja naisilla kahdeksan aloitetaan miniinterventio-ohjelma, mikäli asiakas itse haluaa. Audit kyselyn käytöstä on WHO:n julkaisema ohjekirja. Suomessa on käytössä myös testilomakkeen uusittu versio Kymmenen henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Laboratoriokokeet antavat riippumatonta tietoa alkoholin kulutuksesta ja ovat hyödyksi seurannassa ja potilaan motivoinnissa. (Behm 2005, ) Käytännössä mini-interventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suurkulutukseen suunnattua neuvontaa ja juomisen seurantaa. On huomattu, että jo yksi kohtaaminen, jossa potilas alkaa tiedostaa ongelmansa on merkityksellinen. Varhaista mini-interventiota tarjotaan usein jo ennen kuin potilas on tietoinen siitä, että hänen alkoholin käyttömääränsä aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. ( Inkinen 2000, 119. ) Behm (2005, 30) toteaa mini-intervention tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden paranevan, kun sen toteuttajien määrä lisääntyy. Mitä selkeämmät toimintatavat luodaan, sitä helpompaa on käytännön toteutus. Alussa joudutaan käyttämään resursseja käytännön asioiden sopimiseen, jotta toiminta saadaan luontevaksi osaksi muuta hoitoa. Osa tietotaidosta joudutaan mahdollisesti hankkimaan koulutuksena yksikön ulkopuolelta. Behmin (2005) mukaan Inkinen on todennut, että oleellista jatkuvuuden kannalta on se, ottaako joku organisaatiossa toiminnan kehittämisen vastuulleen ja saako hän siihen tukea johdolta. Mini-intervention on havaittu motivoivan muutokseen. Se käynnistää pohdinnan ja auttaa tekemään päätöksen alkoholin käytön muuttamisesta. Hoitaja voi 6

7 antaa tietoa erilaisista vähentämisen keinoista ja avustaa valintojen tekemisessä. Potilasta tulee kannustaa luottamaan omaan kykyynsä muuttaa käyttötottumuksiaan. (Behm 2005, 31.) 2.1 Alkoholin kulutus Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden vuonna 2003 oli 9,4 litraa ja vuonna ,6 litraa (taulukko 2.1.) Sekä tilastoitu että tilastoimaton kulutus on kasvanut. Tilastoimattomalla kulutuksella tarkoitetaan matkailijoiden tuomaa alkoholia, kotivalmistusta, salakuljetettua ja korvikealkoholia sekä suomalaisten rajojen ulkopuolella kuluttamaa alkoholia. Taulukko 2.1. Kokonaiskulutus asukasta kohden 100 %:n alkoholina tilastoitu kulutus 6,7 7,0 7,7 8,2 8,2 tilastoimaton kulutus 2,1 1,8 1,7 2,1 2,3 kokonaiskulutus 8,8 8,8 9,4 10,3 10,6 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tilaston mukaan Etelä- Karjalassa alkoholin kulutus oli 8,8 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden vuonna Koko maan kulutus oli 8,2 litraa. (taulukko 2.2.) Vain Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Savossa alkoholin kulutus on suurempaa kuin Etelä-Karjalassa. 7

8 Taulukko 2.2 ALKOHOLIN KULUTUS ASUKASTA KOHDEN MAAKUNNITTAIN VUONNA 2005 Tilasto on koottu alkoholitukkumyyjien toimitustiedoista ravintoloille ja elintarvikeliikkeille sekä Alkon myyntitiedoista. Tilasto kuvaa alkoholikauppaa alueella suhteutettuna alueen asukaslukuun vuoden lopussa. Tilastoa tulkittaessa tulee huomioida mm. matkailun vaikutukset alueen alkoholikauppaan. 100 %alkoholia litroina asukasta kohden Maakunta Anniskelu Vähittäismyynti Yhteensä Muutos 05/04 Ahvenanmaa 1,2 4,3 5,5 0,0 Pohjanmaa 0,7 4,9 5,7 0,1 Etelä-Pohjanmaa 0,7 5,9 6,5 0,2 Keski-Pohjanmaa 0,8 5,8 6,6 0,1 Itä-Uusimaa 0,9 6,3 7,2 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,0 6,5 7,4 0,1 Pohjois-Karjala 0,8 6,7 7,5 0,2 Keski-Suomi 1,1 7,0 8,1 0,0 Satakunta 1,0 7,2 8,2 0,1 Pirkanmaa 1,4 6,7 8,2 0,0 Varsinais-Suomi 1,3 6,9 8,2 0,0 Kanta-Häme 1,1 7,2 8,2 0,0 Kainuu 0,8 7,6 8,4 0,3 Kymenlaakso 1,4 7,0 8,4 0,0 Pohjois-Savo 1,1 7,4 8,5 0,2 Uusimaa 1,9 6,7 8,6 0,0 Etelä-Karjala 1,4 7,3 8,8 0,1 Päijät-Häme 1,6 7,3 8,9 0,1 Etelä-Savo 1,3 8,0 9,2 0,1 Lappi 1,5 9,7 11,3 0,3 Koko maa 1,3 6,9 8,2 0,1 Alkoholin suurkuluttajana pidetään henkilöä, joka juo pitkään niin suuria alkoholimääriä, että näiden on epidemiologisissa tutkimuksissa todettu lisäävän sekä sairastavuutta että kuolleisuutta. Riskikuluttajaksi määritellään henkilö, jonka alkoholin kulutus ylittää tason, jolta alkaen terveydellisten ja sosiaalisten haittojen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti (Sillanaukee 1992,2919.) 8

9 Alkoholiohjelma mukaan riskikulutuksen rajana voidaan miehillä pitää 24:ää annosta ja naisilla 16:ta annosta alkoholia viikossa. Riskikäyttöä on myös runsas kertajuominen. Kertakäytön rajana miehillä on seitsemän alkoholiannosta ja naisilla viisi. Yksi annos alkoholia on 15ml puhdasta alkoholia eli esimerkiksi pieni pullo olutta, 12 cl mietoa viiniä tai neljä cl väkevää alkoholijuomaa (Alkoholiohjelma ) 2.2 Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke Lappeenrannan seudulla toteutetaan päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke vuosina Siitä käytetään lyhennettä PPS-hanke. Hankkeen toiminta-alueena ovat Lappeenrannan mielenterveystyön palvelusopimuksen allekirjoittaneet Etelä-Karjalan kunnat. Siihen kuuluvat Lappeenrannan lisäksi Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Hankkeeseen osallistuvat myös Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrinen tulosyksikkö, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeen vastuutahona on Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveyspalvelujen vastuualue. Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen tavoiteltaviksi tuloksiksi nimetään suunnitelmassa (Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke, sivu 4 ). päihdetyön osaamisen lisääntyminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. seudullisen toimintamallin käyttöönotto. tasapuolinen erityispalvelujen käyttömahdollisuus. taloudellisesti edullinen palvelujen tuottamistapa palvelujen kehittyminen sekä laadullinen että tuloksellinen parantuminen. selkeä työnjako peruspalvelujen, erityispalvelujen ja erikoissairaanhoidon kesken. toimivat yhteistyö-, koulutus- ja konsultaatioverkostot 9

10 Ohjausryhmä koostuu hankekuntien ja hanketahojen edustajista. Ohjausryhmä koordinoi ja valvoo hankkeen edistymistä. Projektiryhmän tehtävänä on suunnitella ja seurata taloutta, tiedottaa hankkeesta ja arvioida hankkeen edistymistä. Lisäksi sen tehtävänä on koota ja verkostoida kehitysryhmien työskentelyä. Hanke on jaettu neljään kehittämisryhmään: varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmä. katkaisu- ja vieroitushoidon kehittämisryhmä päihdepsykiatrisen hoidon kehittämisryhmä asumispalvelujen työryhmä Varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän tehtäväksi on asetettu sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa työskentelevien päihdetyön osaamisen lisääminen, varhaisen puuttumisen, puheeksi oton ja mini-interventiotaitojen vakiinnuttaminen työkäytäntöihin. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Kyselyä varten saimme Valtakunnalliselta mini-interventioprojektilta (VAMP) kyselylomakkeen käytettäväksemme. Lomaketta on käytetty aiemmin Kotkan seudun mini-interventioprojektin työvälineenä. Lomake sisältää taustatietojen; sukupuoli, ammatti ja työkokemus, lisäksi neljä strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen (liite 2.) Kysely suoritettiin lähettämällä saatekirje (liite 3) ja kyselylomake (liite2) sähköpostitse. Vastaajat tulostivat itse kyselyn ja palauttivat vastaukset sisäisessä postissa tai postin välityksellä. Kyselyjä lähetettiin kahteen PPS hankkeen kuntaan ja yhdelle Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon vuodeosastolle. Lähetettyjä kyselyjä oli 89 kappaletta ja vastauksia palautui 59 10

11 kappaletta. Vastausprosentti oli 66. Vastaajista naisia oli 56 ja miehiä 2. Yhdessä lomakkeessa kysymykseen sukupuolesta ei vastattu. Hoitajaammattiryhmää edusti 49, ammatikseen muun ilmoitti 4 vastaajaa, lääkäreitä oli 3 ja 3 ei vastannut kyseessä olevaan kohtaan. Vastaajien työkokemusta kysyttiin vuosina. Enemmistöllä vastaajista oli pitkä, yli 15 vuotta kestänyt työura takana (taulukko 3.1.) Kysely ei tarkenna millä alalla työ on suoritettu. Taulukko 3.1. Vastaajien työkokemus vuosina työkokemus vuosina vastausten lukumäärä alle 4 vuotta vuotta vuotta 10 yli 15 vuotta 33 Vastaajista 19 ilmoitti kysyvänsä lähes päivittäin alkoholin käytöstä. Joista kolme vastaajaa ilmoitti käyttävänsä lisäksi AUDIT-kyselylomaketta ja yksi vastaaja jotain muuta kyselylomaketta. Neljä vastaajaa ei kysy alkoholin käytöstä. Yhteen vastauslomakkeeseen ei ollut merkitty mitään vaihtoehtoa. (taulukko 3.2.) Taulukko 3.2. Miten tavallisimmin kysyt asiakkaan alkoholin käyttöä? vastausten lukumäärä en kysy alkoholinkäytöstä 4 kysyn lähes päivittäin 19 kysyn, jos asiakas aloittaa siitä puhumisen 17 käytän AUDIT-kyselylomaketta 9 käytän jotain muuta kyselylomaketta 5 11

12 Mini-intervention kohde on määritelmän mukaan suurkuluttajat, joille ei ole vielä kehittynyt elinvaurioita. Vastaajista 15 tiesi mini-intervention kohderyhmän, kun 28 vastaajaa oli sitä mieltä että kaikki päihteiden käyttäjät ovat mini-intervention kohderyhmä, kuten taulukossa 3.3 ilmenee. Lisäksi yksi vastaaja oli valinnut sekä kaikki päihteiden käyttäjät että suurkuluttajat. Yksi vastauspaperi oli tyhjä. Taulukko 3.3. Mini-intervention kohderyhmä on mielestäsi vastausten lukumäärä kohtuukäyttäjät 1 kaikki päihteidenkäyttäjät 28 suurkuluttajat, joilla ei ole vielä alkoholiriippuvuutta eikä 15 elinvauriota alkoholiriippuvaiset/alkoholistit, joilla on alkoholin aiheuttama - elinvaurio en tiedä mini-intervention kohdetta 13 Vastausten mukaan suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että kaikilta pitäisi kysyä rutiininomaisesti päihteiden käytöstä. Kaksi vastaajaa ei ollut vastannut tähän kysymykseen. Vastaukset ilmenevät taulukosta 3.4. Taulukko 3.4. Päihteiden käytön puheeksi otto vastausten lukumäärä kaikilta pitäisi kysyä päihteiden käytöstä rutiinisti 44 päihteiden käytöstä pitäisi kysyä vain selkeästi päihteitä 5 käyttäviltä päihteiden käytöstä pitäisi kysyä 1 alkoholisteilta/suurkuluttajilta 12

13 en ole saanut opastusta alkoholin käytöstä kysymiseen 7 en halua/rohkene kysyä asiakkaalta päihteiden käytöstä - Mini-interventiota ei tuntenut tai tunsi riittämättömästi 28 vastaajaa. Säännöllisesti mini-interventiota tekee 10 vastaajaa. Yksi vastaaja ilmoitti, ettei tunne mini-interventiota eikä aio käyttää sitä tulevaisuudessakaan. Yksi vastaaja ei ollut vastannut tähän kysymykseen. Taulukko 3.5. Mini-intervention käyttö vastausten lukumäärä en tunne mini-interventiota tai tunnen riittämättömästi 28 teen säännöllisesti mini-interventiota 10 teen joskus mini-interventiota 13 en tee mini-interventiota enkä aio tehdä 6 tulevaisuudessakaan sitä työssäni en vielä tee mini-interventiota työssäni, mutta haluan/minun - pitäisi tehdä sitä työssäni Kysymyslomakkeen viimeisenä oli avoin kysymys koulutustarpeesta. Kysymykseen tuli 25 vastausta. Vastaajista 7 ilmoitti, ettei tunne miniinterventiota: Yksi ilmoitti, ettei koulutustarvetta ole. Perustietoa miniinterventiosta kaipasi 17 vastaajaa: Mitä se on? tai Minkälainen on mini-interventio? Miten toteutetaan? Selkeitten toimintaohjeitten hallintaa. Luonteva puheeksiotto ja selkeät käytännönläheiset ohjeet. 13

14 Moni myös pohti: Miten saada asiakas ymmärtämään hoidon tarve, jos hänellä ei omasta mielestään ole ongelmaa tai miten edetä, jos asiakkaani käyttää enemmän kuin kohtuudella alkoholia ja ei koe sitä ongelmakseen? 4 POHDINTA Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmä tarjosi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle kehittämistehtävän aiheeksi mini-interventiokyselyä. Tehtävä sopi meidän aikatauluun ja ryhdyimme tekemään sitä. Olemme osallistuneet ryhmän kokouksiin. Tähän mennessä on ollut kolme kokoontumista. Ryhmän vetäjä siirtyi työn alettua toisen työnantajan palvelukseen. Hän evästi meidät hyvin työhön, mutta silti työ hidastui hetkeksi. Ryhmän kokouksiin osallistuminen on ollut antoisaa. Olemme saaneet kuvan projektiluontoisesta työstä ja näkemykset laajasta terveydenhuollon kentästä ovat avartuneet. PPS- hankkeen eri ryhmien yhteisiin kokouksiin emme ole päässeet osallistumaan oman virkatyömme takia. Lääkärien osallistuminen kyselyyn oli vähäistä. Vain kolme vastaajaa 59:stä oli lääkärin työssä. Mini-interventio on ollut käytössä 1990-luvun lopulta lähtien ja huomioiden vastaajien pitkän työkokemuksen, olisi voinut olettaa, että se olisi ollut useammalle vastaajalle tuttu menetelmä alkoholin suurkuluttajia hoidettaessa. 14

15 Noin puolet vastaajista piti mini-intervention kohderyhmänä kaikkia päihteiden käyttäjiä, vaikka mini-interventio on varhaisvaiheen suurkuluttajille suunnattu alkoholin käytön ja neuvonnan menetelmä. Neljännes vastaajista piti suurkuluttajia kohderyhmänä. Ja saman verran vastaajista ilmoitti, ettei tiedä kohderyhmää. Tämän perusteella voi ajatella, että koulutuksesta olisi hyötyä mini-intervention käyttöön juurruttamisessa ja käytön sujuvaksi tekemisessä. Kyselyn mukaan suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että kaikilta pitäisi kysyä alkoholin käytöstä vastaanottojen yhteydessä. Kysymisestä pitäisi tulla vastaanottotilanteeseen kuuluva, itsestään selvä asia. Tällä tavalla voidaan asiakas herättää ajattelemaan omaa alkoholin käyttöään ja tekemään tarvittaessa muutos alkoholin käyttötapoihin. Puolet vastaajista ei tuntenut mini-interventiota, kuten taulukosta 3.5 ilmenee. Huomioiden mini-intervention tehokkuuden alkoholin varhaisvaiheen suurkulutuksessa olisi mini-interventio koulutusta lisättävä siten, että miniinterventio vakiintuu työkäytännöksi. 15

16 LÄHTEET Behm, M-M Varhaisvaiheen päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa. Kuopion Yliopisto. Hoitotieteenlaitos. Kuopio. Pro Gradu-tutkimus. Inkinen, M & Partanen, A & Sutinen, T Päihdehoitotyö. Hygienia. Helsinki: Tammi. Sillanaukee P, Kiianmaa K, Roine R, Seppä K. Alkoholin suurkulutuksenkriteerit. Suomen Lääkärilehti 1992;92: Alkoholi-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla wwwmuodossa: http;//www.stakes.fi/neuvoa-antavat/julkaisut Käypä hoito suositus Alkoholiongelmaisen hoito. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Saatavilla wwwmuodossa: Päihdepalvelujen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. Helsinki. Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke (PPS-hanke). Suunnitelma alkoholiohjelman mukaiseksi kehittämishankkeeksi vuosille Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysvirasto. Suunnitelma Työterveyslaitos: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 16

17 Liite 3 Hyvä terveydenhuollon työntekijä Päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen, PPS-hanke Hankkeessa kehitetään päihdepalveluja ja päihdeosaamista. PPS-hankkeen veturikuntana toimii Lappeenranta läheisessä yhteistyössä Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Socomin kanssa. Mukaan kehittämistyöhön ovat syksyn 2005 aikana lähteneet Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Hankkeen toteutusaika on syyskuu joulukuu Toivomme Sinun vastaavan oheiseen kyselyyn 3.maaliskuuta mennessä ja palauttamaan vastauksesi sähköpostitse tai tulostamalla kyselylomakkeen ja lähettämällä vastauksesi sisäisessä postissa osoitteella: Riitta Kangaskolkka / Työterveyshuolto, Armilankatu44 (näin voit vastata nimettömästi) Vastauksia käytetään mini-interventio koulutusten suunnitteluun. Osallistumisestasi etukäteen kiittäen! Varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän puolesta Riitta Kangaskolkka, työterveyshoitaja, mielenterveystyön erikoistumisopinnot, EKAMK Ulla-Maija Laine, erikoissairaanhoitaja, mielenterveystyön erikoistumisopinnot, EKAMK Minna-Maria Behm, suunnittelija, seutukehittäjä, 17

18 18

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus 9.6.2016 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien kansalaisten näkemyksiä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot