Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työterveysyhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari Rovaniemi Leena Hirvonen, erityisasiantuntija

3 Lait, asetukset ja suositukset ohjaavat päihdetyötä työpaikalla (I) Työturvallisuuslaki /738 työnantajan velvollisuus poistaa vaarat ja haitat työpaikalla sekä toimet työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työntekijän velvollisuudet noudattaa ohjeita/ilmoittaa puutteista työsuojeluntoimintaohjelma (sis. esim. työterveyshuollon toimintasuunnitelman) Työsopimuslaki /55 työnantajan ja työntekijän velvollisuudet; työn suorittaminen, työturvallisuus irtisanominen ja työsopimuksen purkaminen (vrt. työnantajan ohjeiden ja määräysten rikkomukset) Työterveyshuoltolaki /1383 velvoite laatia päihdeohjelma (työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteidenkäytön ehkäisemisksi ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi) huumetestausta suorittavilla työpaikoilla huumausainetesti ja todistukset 19 tth:n osallistuminen työpaikan työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen

4 Lait, asetukset ja suositukset ohjaavat päihdetyötä työpaikalla (I) Asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) käytännön toteutus huomioiden hyvä työterveyshuoltokäytäntö, laboratoriolaatustandardit, henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityiselämän suoja (ohje: Huumausainetestit työelämässä (STM 2006:2) Työelämän tietosuojalaki /759 (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä) terveydentilaa ja huumausaineiden käyttöä koskevien henkilötietojen käsittely Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta /44 työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja - ohjelmat Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus

5 Päihdetyötä työpaikalla ohjaavat (II) Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositus 2006 ennaltaehkäisevä toiminta päihdeasioiden käsittely hoitoon ohjaus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö työterveyshuollon toiminta perustuen työterveyshuoltolakiin (1484/2001), työterveyden tietämykseen ja työterveyshuollon yleisiin periaatteisiin Sopimus työterveyshuoltopalveluiden tuottamisesta työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja vapaaehtoisen terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Työpaikan päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli Työsuojelun toimintaohjelma

6 ALKOHOLIn käyttö on yleistä Suomessa on n alkoholin riskikäyttäjää Työikäisistä naisista 85 % ja miehistä 88% käyttää alkoholia Eniten kuluttava 10% juo noin 50% kaikesta alkoholista Työikäisistä miehistä 40% ja naisista 18% on alkoholin riskikäyttäjiä ( Helakorpi ym. 2012, Käypä Hoito : Alkoholiongelmaisen hoito, Mäkelä ym. 2010, THL 2012, Työ ja terveys Suomessa 2009)

7 Alkoholin kulutuksen seurauksia työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy työelämässä olevilla alkoholin suurkuluttajilla on todettu olevan eniten sairauspoissaoloja verrattuna muihin alkoholinkäyttäjäryhmiin (Vahtera ym. 2002). Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu väestötasolla lisää miehillä sairauspoissaoloja (Nordström 2006). runsaasti alkoholia käyttävillä (yli 3 annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyyseläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008). alkoholin suurkulutus näyttäisi kaksinkertaistavan riskin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (Harkonmäki ym. 2008). alkoholisairauksien perusteella myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä oli v yhteensä 8 938, v niitä oli v alkoholisairauksien perusteella myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä oli jo ihmistä. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009).

8 Miksi alkoholihaittoja tulisi ehkäistä? Alkoholin liikakäyttö on osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin Alkoholin ongelmakäyttö altistaa tapaturmille työssä ja vapaa-aikana Alkoholin ongelmakäyttäjillä terveyspalveluiden käyttö on yleisempää verrattuna kohtuukäyttäjiin Alkoholin runsas kulutus lisää sairauspoissaoloriskiä, työkyvyttömyyseläkeriskiä sekä varhaiseläkesuuntautuneisuutta Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat työikäisten (15-64v.) miesten ja naisten yleisimpiä kuolinsyitä suomalaisnaista ja noin suomalaismiestä elää tilanteessa, jossa omaisen tai läheisen alkoholiongelma vaikuttaa vakavasti tavalliseen arjen menoon Yhteiskunnalliset haittakustannukset v. 2009: 0,8 1,0 miljardin euron välittömät haittakustannukset : järjestyksen- ja turvallisuuden ylläpito, sosiaalihuollon toimenpiteet, terveydenhuolto, päihdehaittoja ennaltaehkäisevä työ, alkoholivalvonta ja tutkimus välilliset kustannukset 5 miljardia (Harkonmäki ym. 2008, Mäkelä ym. 2010, THL 2012)

9 Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin. Exp Res 2008; 28: työelämässä työttöminä eläkkeellä muualla Yht. absolutistit 53 % 13 % 27 % 7 % 100 % kohtuukäyttäjät 77 % 7 % 11 % 4 % 100 % suurkuluttajat 78 % 12 % 7 % 2 % 100 % alkoholistit 62 % 20 % 13 % 4 % 100 %

10 Alkoholin ongelmakäytön vaikutuksia yksilö-, työyhteisö- ja yhteiskuntatasolla Ongelmakäyttäjä oireilee Työkäyttäytyminen muuttuu Työyhteisö oireilee kohonnut verenpaine unihäiriöitä rytmihäiriöitä vatsavaivoja levottomuutta muistikatkoja ahdistuneisuutta masentuneisuutta alkoholiriippuvuuden syntyminen työteho heikkenee poissaoloja ja sairastelua tapaturmia ja vahinkoja piittaamattomuutta arviointikyky heikkenee mielialat vaihtelevat nopeasti epäluottamusta yhteistyökyvyttömyyttä kyräilyä itsekkyyttä ärtymystä kiertelyä ja piilottelua Yhteiskuntatasolla: sairauksia ja ennenaikaisia kuolemantapauksia, sairaalahoitoja, väkivaltaa, työkyvyttömyyseläkkeitä, rattijuopumusta ja liikenneonnettomuuksia... Kierre katkaistaan lisäämällä tietoa, kehittämällä asiallista keskusteluilmapiiriä ja toimimalla johdonmukaisesti!

11 Havaittuja haittoja ja kielteisiä seurauksia työyhteisössä viimeisen vuoden ajalta (Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010: Alkoholi ja työpaikka) Haittoja: Krapulassa tai humalassa työskentelyä havaitsi miehistä 41%, naisista 24% Alkoholin hajua havainnut vastaajista 28% Alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja poissaoloja 22% Kielteisiä seurauksia kokenut 34% vastaajista: työn määrän ja laadun heikkeneminen työn viivästyminen tai pysähtyminen yhteistyön heikentyminen

12 Eri alkoholinkäyttöriskiluokkiin kuuluvien vastaajien oma mielikuva alkoholinkäytöstään 2007 ja 2009 A&T Kivistö. Jurvansuu, Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0, Olen Olen mielestäni: mielestäni: alkoholiriippuvainen suurkuluttaja kohtuukäyttäjä raitis 10 % 0 % riskit vähäiset AUDIT 0-7 riskit lievästi kasvaneet AUDIT 8-10 riskit selvästierittäin suuresti kasvaneet (AUDIT 11-40) Vastaajan todellinen alkoholinkäyttöriskiluokka

13 Alkoholin ongelmakäytön (=suurkulutus) käsitteet Kiianmaa, THL Riskikäyttö (hazardous drinking): Ongelmakäytön kriteerit ylittyvät. Ei haittoja. Ei riippuvuutta. Mini-intervention kohderyhmä. 2. Haitallinen käyttö (harmful drinking): Tunnistettavia psyykkisiä tai fyysisiä haittoja. Ei riippuvuutta. 3. Riippuvuus (dependency; addictive drinking): Riippuvuuden diagnostiset kriteerit täyttyvät. Pakonomainen alkoholin käyttö. Juomisen jatkuminen haitoista huolimatta. Riippuvuuden piirteet ilmaantuvat nopeasti uudelleen, jos juominen aloitetaan uudelleen raittiin kauden jälkeen.

14 Mikä on annos? n. 12g 100% alkoholia JUOMA ANNOSTA keskiolut: pullo 0,33l 1 siideri: pullo 0,33l 1 keskiolut/siideri tuoppi 0,5l 1,5 mieto viini: lasi 12 cl 1 mieto viini: pullo 0,75l 6 väkevä viini: pieni lasi (8cl) 1 väkevä viina: annos 4cl 1 väkevä viina: pullo 0,5l 13 14

15 Alkoholin riskikäytön rajat miehillä ja naisilla Soveltaen lähdettä: Aalto M. Alkoholin riskikäytön rajat. Kirjassa: Seppä K, Alho H, Kiianmaa K (toim.). Alkoholiriippuvuus. 1. painos, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim

16 Mini-intervention toteutuminen työterveyshuollossa TTHS 2010 Joka toisella työterveysyksiköllä ei ole sovittua yhteistyötä ehkäisevästä päihdetyöstä työnantaja -asiakkaan kanssa AUDIT -kyselyä käytetään lähes kaikissa yksiköissä; 2/3 osana terveystarkastuksia 1/4 vasta suurkulutusta epäiltäessä Sairaanhoidossa alkoholinkäytöstä kysytään vasta suurkulutusta epäiltäessä (70 %) Puolet antaa neuvontaa vasta suurkulutuksen toteamisen yhteydessä Annettu neuvonta kirjataan potilasasiakirjoihin ja juomatapoja seurataan

17 Arviointitutkimuksen tuloksia työterveysyhteistyön haasteista / AHA hanke Työpaikka: - työpaikan johtoa rohkaistava ottamaan alkoholiasiat hallintaan ja olla vetovastuussa haittojen ehkäisyssä - nimetty päihdeyhdyshenkilö ja päihdetyöryhmä - työterveyshuollon sopimuksen sisältö kattamaan yhteistyön/käytännön toiminnan haittojen ehkäisyssä (työpaikkaselvitykset päihdeasioissa, tth osallistuminen päihdetyöryhmään, viestintään, koulutukseen jne.) Työterveyshuolto: - vastuussa olevalle työterveyshoitajalle annettava resurssia yhteistyöhön; asiakastyöpaikan päihdetyöryhmässä mukana, yhteistyön suunnittelu ja käytännön työ vie aikaa - hyvä käytäntö työparityöskentely; tth, lääkäri, psykologi - hyödynnetään olemassa olevat yhteistyökanavat - potilastyössä mini-interventiotoiminnan lisääminen Leena Hirvonen

18 Yhteistyö päihdehaittojen ehkäisyssä

19 Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä (A&T 2010) Työpaikoilla oli suhteellisen paljon (13 %) halukkaita yhteistyöhön osallistujia, mutta käytännössä yhteistyöhön osallistui vain muutama (3%). Työterveyshuoltojen vastaajista neljäsosa teki alkoholihaittoja ehkäisevää työtä Yhteistyö onnistui sekä työpaikkojen että työterveyshuoltojen vastaajien mukaan paremmin muissa asioissa kuin alkoholihaittojen ehkäisyssä. Yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisyssä tukivat erityisesti sovitut menettelytavat ja asiaan sitoutuminen.

20 Alkoholin käytön yleisyys ja päihteiden käytön yhteys työkyvyn ja työturvallisuuden riskeihin on peruste kartoittaa tilanne jokaisella työpaikalla Työpaikalla tehdään kohdennettu työpaikkaselvitys alkoholi- /päihderiskeistä ja haitoista jonka pohjalta laaditaan tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi kirjataan kehittämiskohteet ja kehittämistavoitteet työsuojelun toimintaohjelmaan sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tehdään yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa henkilöstö osallistetaan kehittämiseen kyselyjen ja keskustelun avulla

21 Tietoa kehittämistyön tarpeista saadaan esim.: kohdennettu työpaikkaselvitys alkoholiriskeistä ja haitoista, apuna esim. A-Step, AHA lyhytkysely työterveyshuollon palautteet; esim. Audit -kyselyjen yhteenvedot, TKI kyselyjen yhteenvedot työpaikalla: puheeksiottojen ja hoitoonohjausten määrät, sairauspoissaolot, ennenaikaiset eläköitymiset, henkilöstön arkikokemusten selvittäminen kehityskeskustelut yhteiset tilaisuudet henkilöstökyselyt henkilöstön kuuleminen päihdeohjelman kehittämisessä

22 A-Step alkoholihaittojen ehkäisyn tueksi työpaikalla keskustelun avaamiseen nykykäytäntöjen tarkistamiseen päihdeohjelman päivittämiseen ohjeeksi hyviin käytäntöihin avuksi työpaikkaselvityksiin tueksi varhaiseen puuttumiseen

23 A-step puheeksioton välineenä / Työterveyslaitos / KL /

24 AHA lyhytkysely työpaikan alkoholiasioiden alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan kehittämiseen Alkoholiasiat työpaikalla A pitää paikkansa B en osaa sanoa C ei pidä paikkaansa 1. Meillä on päihdeohjelma. 2. Työolomme kannustavat raittiuteen tai alkoholin kohtuukäyttöön. 3. Teemme työmme selvin päin ja ilman krapulaa. 4. Alkoholinkäyttö asiakastapaamisissa, edustustehtävissä, työmatkoilla yms. tilanteissa pysyy sovituissa rajoissa. 5. Puutumme työpaikalla ilmeneviin alkoholihaittoihin viipymättä. 6. Saamme alkoholin vaaroista riittävästi tietoa. 7. Suhtaudumme alkoholiin asiallisesti. 8. Noudatamme alkoholiasioissa työpaikkamme sääntöjä. 9. Otamme alkoholiongelmat puheeksi, emme vaikene niistä tai piilottele niitä. 10. Alkoholista ei aiheudu työyhteisössämme mitään haittaa. Rastien määrä yhteensä

25 Arviointitutkimuksen tuloksia työterveysyhteistyön haasteista / AHA hanke Työpaikka: - työpaikan johtoa rohkaistava ottamaan alkoholiasiat hallintaan ja olla vetovastuussa haittojen ehkäisyssä - nimetty päihdeyhdyshenkilö ja päihdetyöryhmä - työterveyshuollon sopimuksen sisältö kattamaan yhteistyön/käytännön toiminnan haittojen ehkäisyssä (työpaikkaselvitykset päihdeasioissa, tth osallistuminen päihdetyöryhmään, viestintään, koulutukseen jne.) Työterveyshuolto: - vastuussa olevalle työterveyshoitajalle annettava resurssia yhteistyöhön; asiakastyöpaikan päihdetyöryhmässä mukana, yhteistyön suunnittelu ja käytännön työ vie aikaa - hyvä käytäntö työparityöskentely; tth, lääkäri, psykologi - hyödynnetään olemassa olevat yhteistyökanavat - potilastyössä mini-interventiotoiminnan lisääminen Leena Hirvonen

26

27 Lähteitä Dopinglinkki: Hakkarainen P, Metso L & Salasuo M Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping- Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka (76) 2011:4. Harkonmäki K, Koskenvuo M & Forma P Tahdon asia? Näkökulmia työssä jaksamiseen ja terveyteen. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 3/2008. Helakorpi S, Holstila A-L, Virtanen S & Uutela A ym Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL. raportti 45/2012 Mäkelä P, Mustonen H, Tigersted C (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset THL. THL Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. SVT. THL Tupakkatilasto SVT. Työterveyslaitos. Työ ja terveys Suomessa Verkkokirja: yo_ja_terveys_2009.pdf