RAUMAN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUMAN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012"

Transkriptio

1 RAUMAN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Leena Kivimäki Tuula Karmisto

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PILOTIN TAVOITTEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen 3 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Organisointi Kuvaus toiminnasta Koulutus Verkostoituminen, viestintä, oman pilotin esittely valtakunnallisesti KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA 18

3 1 1. JOHDANTO Rauman pilotin yhteenvetoraportti kuvaa hankkeen aikana tehtyjä toimenpiteitä peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen tueksi ajalla Raumalla hankkeen lähtökohtana on ollut huoli kasvavista päihde- ja mielenterveysongelmista. Kehittämisen taustalla ja lähtökohtana on vaikuttanut vuonna 2009 valmistunut päihde- ja mielenterveysstrategia. Tavoitteena oli syventää jo aloitettuja ehkäisevän työn toimintamalleja ja juurruttaa ennaltaehkäisevää työtä eri tehtäväalueille mahdollisimman laajasti. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet virkatyönään sosiaalipalveluiden johtaja Leena Kivimäki, aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Leinonen, avoterveydenhuollon ylihoitaja Anne Vertainen-Hiironen sekä päihdeklinikan osastonhoitaja Kirsi Kauliomäki. Hankkeeseen palkattiin kaksi työntekijää. Ensimmäisessä vaiheessa palkattiin päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanna Perävainio osa-aikaisesti kartoittamaan nykytilaa ja mallintamaan eri toimintayksiköiden kanssa varhaisen puuttumisen menetelmiä. Toisessa vaiheessa palkattiin kokoaikainen sosiaaliohjaaja Tuula Karmisto tehtävänään luoda päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluohjaus sekä varhaisen puuttumisen malli. Hankkeen tuella järjestettiin lisäksi useita koulutuksia sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle, järjestöjen edustajille sekä muille yhteistyökumppaneille. Koulutusten tarkoituksena on ollut henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja lisääminen mm. päihde- ja mielenterveysongelmien kohtaamiseen ja varhaiseen tunnistamiseen sekä asenneilmapiiriin vaikuttaminen. Hankkeen tuloksena on alkoholin suurkulutukseen puuttumisen malli (alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus) sosiaalipalvelujen aikuis- ja perhetyön alueelle, joka käytännössä toimii hyvin. Audit testien määrät ja pistejakaumat tilastoidaan. Päihteidenkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta on systemaattisempaa pohjautuen mallinnukseen. Hankkeen tuella järjestettiin myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujille avokuntoutuskurssi kuntouttavana työtoimintajana ja tämä ryhmätyömalli sopii käytettäväksi jatkossakin. Lisäksi tuloksena voidaan pitää sosiaalija terveysviraston henkilökunnan osaamispääoman kasvua koulutusten kautta.

4 2 2. PILOTIN TAVOITTEET Rauman pilotissa päätavoitteiksi asetettiin 1) ehkäisevän työn konkretisoiminen, 2) ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen sekä 3) alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. 2.1 Ehkäisevän työn konkretisoiminen Syvennetään ja juurrutetaan jo aloitettuja toimintamalleja, joihin on saatu koulutuksia (esim. mini-interventiot). Toiminta on päihdestrategian mukaista. Toimintamallien käytön pitäisi laajentua edelleen myös sosiaalitoimeen ja muuttua nykyistä enemmän sosiaali- ja terveystoimen yhteisiksi. Toimintamalleja eriytetään eri kohderyhmille ja laaditaan toimintaohjeet. Varhaisen puuttumisen toimintamallin laajentaminen eri tehtäväalueille mahdollisimman kattavasti. 1. Aikuisväestön päihde- ja mielenterveyshäiriön varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ongelmiin. 2. Ikääntyvän väestön päihde- ja mielenterveyshäiriön varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ongelmiin on tämän päivän haaste. Raumalla ikäihmisten neuvolatoimintaa kehitetään parhaillaan tavoitteena myös ikäihmisten palvelukeskus. 3. Nuoret aikuiset: koulupudokkaat, vailla ammatillista koulutusta jääneet, työttömät jne, joista osa on jo perheellisiä. Aktivoituvan puuttumis- ja ohjaustoiminnan seurauksena erilaisten matalan kynnyksen paikkojen tarve kasvaa. Moniammatillista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskohtaista yhteistyötä kehitetään. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen. Usein perheessä alkoholin runsas käyttö altistaa ja vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin ja alkoholin käyttöön, siksi ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen on tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitää yhteistyössä löytää riskiperheet ja tarjota niille tukea varhaisessa vaiheessa.

5 3 Ehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja hoitopolkujen mallintamisen kehittäminen kulkee rinnan ja linkittyy hankkeeseen, joka on tehty Raumalla järjestöjen ja kaupungin yhteistyönvuodelle 2010 (RAY hakemus). Tämä hanke on nimetty Asemaksi. Siinä kehitetään kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville pitkäaikaisasunnottomille ja päihdeongelmaisille uudenlaisia asumisen polkuja päihdestrategian mukaisesti. Asemahanke ja Kaste-hanke täydentävät toisiaan ja niitä toteutetaan samanaikaisesti. Asemahankkeen tavoitteena on parantaa erityisryhmien asumispalveluja ja kehittää erilaisia toimintamalleja moniongelmaisten asumisen tueksi. Huonokuntoisille ja alkoholidementoituneille juomisensa lopettaneille henkilöille suunnitellaan tarvittavaa palvelumuotoja ja palveluasumisen yksikköä. 2.2 Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Nuorten aggressio- ja stressinhallintaryhmiä lisätään ja niiden toiminnan sisältöä kehitetään. Verkostoyhteistyö ryhmien kehittämisessä on tärkeää. Ryhmämuotoisia toimintoja on jo käytössä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja sosiaalitoimessa. Erikoissairaanhoidosta voidaan siirtää osaamista perusterveydenhuoltoon (esimerkiksi sinne soveltuvia ryhmämuotoisia toimintoja, joita voidaan edelleen kehittää ja vakiinnuttaa). Rauman työvoiman palvelukeskus ja järjestöt toimivat jo nyt aktiivisesti ryhmämuotoisten palvelujen tuottajana. 2.3 Alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Jo hanketta suunniteltaessa ajateltiin toimintaa toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, jossa myös järjestöillä on keskeinen rooli. Hankkeen Rauman pilotin ohjausryhmä koottiin tältä pohjalta ja sen rakenne vastaa pitkälti Rauman päihde- ja mielenterveysstrategian laatijaryhmää. Ryhmää voidaan pitää päihde- ja mielenterveysstrategian seurantaryhmänä, joka jostain syystä oli jäänyt nimeämättä. Järjestöjen kautta saadaan myös asiakkaiden ääni kuuluville.

6 4 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Rauman pilotti käynnistyi hanketyöryhmän järjestäytymiskokouksella. Kokouksessa selvitettiin hallinnoinnin ja talouden yleiset raamit sekä päätettiin tavoitteista. Aloitusseminaari kutsuvieraille kokosi yhteen sosiaali- ja terveysviraston henkilöitä sekä järjestöjen edustajia. Koolle kutsuttiin päättäjiä ja avainhenkilöitä, jotka toimivat päihde- ja mielenterveystyön parissa. Seminaarissa julkaistiin hankkeen tavoitteet ja todettiin aiheen ajankohtaisuus, alkoholinkäytön kulutuksen kasvaessa varhaiseen puuttumiseen tulee panostaa. Huoli kasvavista päihdeja mielenterveysongelmista pakottaa siirtämään painopistettä ehkäisevään työhön. Päihde- ja mielenterveysongelmat nivoutuvat usein yhteen, joten ymmärrystä ilmiötä kohtaan tulee lisätä. Mielenterveysongelmien varhaiseen puuttumiseen peruspalveluissa on myös kiinnitettävä huomiota. 3.1 Organisointi Hanketta eteenpäin lähtivät viemään sosiaalipalvelujen johtaja Leena Kivimäki, avoterveydenhuollon ylihoitaja Anne Vertainen-Hiironen, päihdeklinikan osastonhoitaja Kirsi Kauliomäki sekä aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Leinonen. Työryhmä vastasi hankkeesta virkatyönään. Hankerahat puolestaan ohjautuivat käytännön työn tekemiseen (hanketyöntekijöiden palkkaus) ja koulutuksiin. Työryhmän sisällä jakoa tehtiin siten, että Leena vastasi hankkeen hallinnoinnista ja kuului arviointityöryhmään, Anne nimettiin koko hankkeen laajempaan ohjausryhmään, Kirsi puolestaan vastasi koulutusten järjestämisestä ja nimettiin juurruttamis- ja koulutustyöryhmään. Saila nimettiin juurruttamis- ja osallisuustyöryhmään. Hanketyöntekijät kutsuttiin mukaan työryhmään siinä vaiheessa, kun he olivat aloittaneet työnsä. Näin työryhmä toimi hanketyöntekijöille tukiryhmänä ja se auttoi kaikkia pysymään ajan tasalla asioista, joita hankkeen kautta edistettiin.

7 Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa alkaen palkattiin päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanna Perävainio osa-aikaisesti mallintamaan tavoitteen mukaista toimintaa yhteistyössä työryhmän kanssa. Hanna kävi kertomassa useissa eri sosiaali- ja terveysviraston yksiköissä varhaisen puuttumisen merkityksestä ja mm. Audit menetelmän käytöstä. Johtoajatuksena oli saada yksiköt kiinnostumaan alkoholin käytön puheeksiotosta uudella tavalla ja lisäämään menetelmiä työkalupakkiin, jotta asiasta tulisi luontevaa ja se mukautuisi osaksi arjen perustyötä. Toisessa vaiheessa alkaen palkattiin kokoaikainen sosiaaliohjaaja Tuula Karmisto sosiaalitoimeen tehtävänään löytää sosiaalitoimen asiakaskunnasta päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat jo varhaisessa vaiheessa. Sosiaaliohjaajaa tehtävään haettiin sisäisesti kaupungin organisaatiosta ja päihdetyön osaaminen oli perusedellytyksenä sekä palvelukentän tuntemus. Tuula siirtyi Sillanpielen toimintakeskuksesta (päihdehuollon kuntouttava asumispalveluyksikkö ja päivätoimintakeskus) sosiaalitoimistoon hanketyöntekijäksi. Hanketyöntekijöiden osalta tilanne muuttui, kun Hanna Perävainio jäi pois työstään helmikuussa Päädyttiin siihen, että Tuula Karmisto jatkaa hankkeessa kokoaikaisena syyskuun loppuun 2012 asti. Tuulan hankeosuus tässä vaiheessa olisi muutoin päättynyt Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Tuula Karmiston tehtävänä oli sosiaalityön kentän lisäksi työskennellä myös avoterveydenhuollon yksiköille yhden päivän viikossa. Paikallinen ohjausryhmä nimettiin hankkeen alkuvaiheessa: Rauman kaupunki, sosiaali- ja terveysjohtaja, Pekka Jaatinen (ohjausryhmän puheenjohtaja) Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja, Anne Babb Rauman kriisikeskus Ankkurpaikan toiminnanjohtaja, Anne-Maarit Turunen Rauman Winnova, opiskelijapalvelupäällikkö, Fia Heino Rauman päihdeklinikan osastonhoitaja, Kirsi Kauliomäki Rauman kaupunki, sosiaalipalvelujen johtaja, Leena Kivimäki Länsi 2012 hankkeen projektipäällikkö, Alpo Komminaho Rauman kaupunki, aikuis- ja perhetyön päällikkö, Saila Leinonen 5

8 6 Rauman kaupunki, psykiatri, Mika Mattila Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Mirja Ylijoki Rauman Mielenterveysyhdistyksen (Friski Tuult ry) toiminnanjohtaja, Päivi Lavonius Psykiatrisen tulosalueen toimialuejohtaja (Satshp), Sakari Lankinen Rauman seurakunta, diakoniasihteeri, Reijo Siivonen Rauman kaupunki, avoterveydenhuollon ylihoitaja, Anne Vertainen-Hiironen Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Sirpa Viitanen 3.2 Kuvaus toiminnasta Hankkeen taustalla on ideologia asenteisiin vaikuttamisesta päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten kohtaamisesta ja varhaisen puuttumisen kynnyksestä sekä siitä, kenelle se kuuluu. Voidaan todeta, että ehkäisevässä työssä onnistuminen on suuressa määrin riippuvainen siitä, kuinka päihde- ja mielenterveysasioita otetaan puheeksi vai otetaanko niitä ylipäänsä puheeksi lainkaan. Varhainen puuttuminen kuuluu kaikille peruspalveluissa. Terveydenhuollon puolella alkoholin käytön suurkulutukseen puuttuminen on mallinnettu tietyissä yksiköissä jo ennen hankkeen aloitusta. Hankkeen aikana malliin on tehty tarkennuksia ja lisäyksiä. Hankkeen aikana malli luotiin myös sosiaalipalveluihin, jossa lähdettiin liikkeelle puheeksioton menetelmien laajamittaisesta kehittämisestä. Sosiaalitoimessa sosiaaliohjaaja - hanketyöntekijä tapasi asiakkaita yhdessä sosiaalityöntekijän tai toisen sosiaaliohjaajan kanssa. Jossain tapauksissa hanketyöntekijä tapasi asiakkaita myös yksin ja jatkotyöskentelyt tapahtuivat pääsääntöisesti yksin, sosiaalityöntekijän ollessa kuitenkin vastuutyöntekijänä. Työskentelyllä haettiin taustaa ja tietopääomaa ohjauspolkujen olemassaololle, toimivuudelle ja parantamistarpeille sekä riittävyydelle. Asiakastyöskentely painottui ensimmäisen puolen vuoden ajalle, joka nimettiin Länsi -12 sosiaaliohjaukseksi erotukseksi muusta sosiaaliohjauksesta ja dokumentointi tapahtui omalle asiakastietosivulle. Myöhemmin asiasta puhuttiin Länsi -12 palveluohjauksena. Työskentely oli kokonaisvaltaista keskittyen kuitenkin päihdekartoitusten tekemiseen ja

9 7 jatkosuunnitelman laadintaan. Useat asiakkaista ohjautuivat eteenpäin. Asiakkaalle palvelu osoittautui matalalla kynnyksellä tapahtuvaksi, normaalin sosiaalitoimistossa asioinnin yhteyteen. Tämän tyyppisen palvelumallin toimivuus ja tarve konkretisoitui jakson aikana. Asiakastyöskentelyvaiheessa tuli esille ajatus päihdetyöntekijä mallin juurruttamisesta sosiaalitoimistoon niin, että toiminta saataisiin vakinaistettua. Päihdetyöntekijä voisi toimia edelleen konsulttia muille työntekijöille, työskennellä tarvittaessa työparina ja toteuttaa asiakkaan lyhytneuvonnan ja seurantatapaamiset. Erilaisissa foorumeissa, joissa Länsi -12 palveluohjausta esiteltiin, törmättiin kysymykseen, mitä hankkeesta jää jälkeen, jos toimintaa ei pystytä vakinaistamaan. Käytiin myös keskustelua siitä, voisiko hankkeen kokemuksilla jatkaa päihdeasiantuntijana ja samalla ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä nykyisen tapaisella toimenkuvalla. Seuraavassa vaiheessa (syksy 2011) oli selvää, että suurkulutuksen puuttumisen mallia kehitetään sosiaalipalveluihin soveltuvaksi. Hanketyöntekijä valmisteli PowerPoint esityksen Audit testi alkoholinkäytön puheeksiotto sosiaalialalla, joka esitettiin aikuis- ja perhetyön sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille. Myöhemmässä vaiheessa asiaa esiteltiin myös lastensuojelun ja vammaispalvelun työntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa valmiuksia ja hälventää ennakkoluuloja ja asenteita alkoholin käytön puheeksiottoon ja lyhytneuvonnan tekemiseen. Koulutus herätti runsaasti keskustelua ja ajanpuutteen vuoksi päätettiin koota pientyöryhmä miettimään, miten alkoholin suurkulutukseen puuttuminen tullaan toteuttamaan. Työryhmään valittiin aikuis- ja perhetyön päällikön lisäksi sosiaalityöntekijä Työvoiman palvelukeskuksesta ja sosiaalityöntekijä virastolta sekä yksi viraston sosiaaliohjaaja. Työryhmä kokoontui kerran ja keskustelun pohjalta hanketyöntekijä laati alkoholin suurkulutukseen puuttumisen mallin aikuis- ja perhetyön alueelle. Mallia esiteltiin vielä tiimipalavereissa ja siihen tehtiin tarkennuksia. Malli otettiin virallisesti käyttöön Seurannasta ja arvioinnista sovittiin myös. Vuoden alusta alkaen hanketyöntekijä on kerännyt tilastoa Audit testien määrästä ja pistejakaumista. Aikuis- ja perhetyön toimintasuunnitelmaan Audit -testien määrä on kirjattu asiakasvaikuttavuuden kohdalle yhdeksi tavoitteeksi, ja niiden määrä mittariksi,

10 8 joten ne tilastoidaan. Elokuun loppuun mennessä v aikuis- ja perhetyön alueella on tehty 118 Audit testiä. Luku on tulosyksikölle hyvä ja osoittaa, että mallia toteutetaan. 53,4 % testiin vastanneista on saanut kahdeksan pistettä tai enemmän, mikä tarkoittaa, että yli puolella kohderyhmästä alkoholinkäyttö ylittää riskitason. Näin ollen reilu puolelle on annettu myös lyhytneuvontaa. Sosiaalipalveluista lastensuojelu lähti myös mallintamaan suurkulutukseen puuttumista. Mallin käyttö on kuitenkin toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Yhtenä syynä saattaa olla se, että he eivät olleet sitoutuneet tilastoimaan Audit -testien määrää ja pistejakaumaa, joten seurantaa ei ole. Vammaispalvelu puolestaan ei edes lähtenyt mallintamaan, vaikka mallia molemmat hanketyöntekijät kävivät esittelemässä (noin vuosi välissä) Audit testin käyttöä ja lyhytneuvontaa. Asenteiden merkitys korostui tässä kohderyhmässä ja asia ei edennyt. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen sai uutta puhtia alkuvuonna 2012, jolloin voitiin todeta, että tavoite ei ollut toteutunut tai edes lähtenyt kunnolla liikkeelle. Alustavasti nuorten aggressio- ja stressinhallintaryhmän toteuttaminen oli suunniteltu päihdeklinikan hanketyöntekijälle. Tämä ei ehtinyt toteutua, työntekijän jäätyä pois hankkeesta. Ryhmän suunnittelu lähti uudelleen alusta liikkeelle. Avoterveydenhuollosta toivottiin hankkeen sosiaaliohjaajan osallistuvan depressiokouluun, jotta sitä kautta saataisiin osaamista erikoissairaanhoidon toimintamallista peruspalveluihin. Depressiokoulu alkoi maaliskuussa 2012 ja ryhmäkokoontumisia oli kerran viikossa kaksi tuntia. Kokoontumisia oli yhteensä kymmenen. Depressiokoulun kanssa lomittain rinnalla kulki Mahdollisuuksia muutokseen ryhmätoiminta, joka oli mukaelma PÄMI -hankkeen (Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton yhteistyöhanke) ideoimasta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuskurssista. Raumalla oli tarve kehittää ja pilotoida kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaali- ja terveysviraston avopalveluryhmiä (erityisesti juuri kohderyhmänä päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat, jotka ovat nykytilanteessa kuitenkin vailla matalan kynnyksen työtoimintaa). Mahdollisuuksia muutokseen -ryhmä toteutettiin kuntouttavana työtoimintana ja hanketyöntekijän työpariksi valikoitui kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Totesimme, että hankkeen

11 9 aikana pilotoitu ryhmätyömalli on toimiva jatkossakin. Ryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran viikossa neljä tuntia. Kokoontumisia oli yhteensä 15 ja joka tapaamiselle oli oma käsiteltävä teema. Ryhmään osallistui kuusi henkilöä. Raumalla käynnistyi joulukuussa 2011 päihdeäitien ja perheiden hoitoonohjausmallin suunnittelu, ja hanketyöntekijä kutsuttiin työryhmään mukaan. Laajemman työryhmän lisäksi hanketyöntekijä osallistui pienryhmään päihdeklinikan sairaanhoitajan ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Pientyöryhmä valtuutettiin yhdessä tekemään prosessikuvausta hoitoonohjausmallista. Hankkeen aikana toteutettua monipuolista toimintaa kuvastaa myös se, että hanketyöntekijän työpanosta on voitu käyttää sisäisissä koulutuksissa (esim. äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulujen terveydenhoitajille Audit ja miniinterventiokoulutusta, sisäistä koulutusta sosiaalipalveluissa eri työryhmille) ja jatkohankkeen aikana tähän tullaan panostamaan enemmän. 3.3 Koulutukset Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 11 eri koulutustilaisuutta sosiaali- ja terveysviraston henkilöstölle. Mukaan kutsuttiin myös järjestöjen ja seurakunnan edustajia sekä opiskelijoita. Osaan koulutuksista kutsuttiin myös koulujen opettajia. Koulutukseen osallistujilta pyydettiin palautetta siitä, mistä vielä halutaan lisää tietoa ja koulutuksia suunniteltiin vastauksista saadun palautteen perusteella. Koulutustoiveita tuli esim. päihteistä, työssä jaksamisesta sekä päihdeasiakkaan kohtaamisesta. Rauman pilotin järjestämät koulutukset aikajärjestyksessä: Rauman pilotin avausseminaari (osallistujia 60) Seminaarin avaus ja Rauman pilotin tavoitteet: Sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka T. Jaatinen

12 10 LÄNSI 2012 hankkeen esittely: Projektipäällikkö Alpo Komminaho Mielenterveysasiakkaan kohtaaminen peruspalveluissa: Suomen mielenterveysseuran puheenjohtaja Ruohonen Marita Päihdeasiakkaan kohtaaminen peruspalveluissa: Päihdekouluttaja Ilkka Helamo Näkymätön näkyväksi Raumalla (osallistujia 82): Traumat ja traumatisoituminen: Psykologi, taideterapeutti Eija Keränen Lähisuhdeväkivalta: Perheneuvoja, psykoterapeutti Heikki Kruus (osallistujia 13) sekä (osallistujia 21) samansisältöiset koulutukset Päihteet puheeksi sanoista tekoihin kuinka tunnistan päihderiskejä ja haittoja? Miten tuen toipumista?: TtM, A-klinikkasäätiön kouluttaja Sisko Salo- Chydenius Päihdekoulutusta lääkäreille (osallistujia n. 30) Yleistä päihteistä, puheeksiotto ja mini-interventio: Päihdelääkäri Jonna Levola Päihde- ja mielenterveysasiakkaan motivoiminen (osallistujia 74): Asiakkaan osallisuus motivoinnin lähtökohtana: Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Anne Babb Nuorten mielenterveys- ja huumeongelmaisten motivointimenetelmät ja taidot, aikuisväestön mielenterveys ja alkoholiongelmaisten motivointimenetelmät ja taidot: Sairaanhoitaja ylempi AMK, työnohjaaja Petri Kylmänen Koulutuksen yleisarvosana 4 (asteikko 1-5)

13 Seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen asiakastyössä (osallistujia 124) Yhteistyössä Aluehallintoviraston ja Rauman lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän kanssa Yleisimmät mielenterveyshäiriöt ja asiakkaan kohtaaminen: Psykiatrian dosentti Solja Niemelä (osallistujia 123) Koulutuksen yleisarvosana Päihdekoulutus (osallistujia 91) Perustietoa päihteistä ja päihteiden vaikutuksesta mielenterveyteen: Päihdelääkäri Jonna Levola Koulutuksen yleisarvosana Psyykkinen sairastaminen eri ikäkausina (osallistujia 123) Lapsuudesta nuoruuteen: LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Max Karukivi Työikäiset ja ikäihmiset: Psykiatrian erikoislääkäri Silja Runsten Syysseminaari (kutsuvieraille) osallistujia 40 Korjaavasta edistämiseen, kohti mielenterveyttä: Lehtori SAMK, Tapio Myllymaa Ikä-ihmiset ja päihteet kotihoidon näkökulma: Kotihoidon päällikkö Ulla-Maija Nikula Positiivisia muutoksia sosiaalipalvelujen päihdeasiakkaiden kohtaamisessa: Sosiaaliohjaaja hanketyöntekijä Tuula Karmisto

14 Päihdeäitien ja perheiden hoito Satakunnassa koulutus (osallistujia 46, ei avoin koulutus) Rauman lastenpsykiatrian pikkulapsityö ja esittely ja toiminta: Psykologit Satu Rantanen ja Päivi Salomaa Sosiaalipediatrian poliklinikan esittely ja toiminta: Ylilääkäri Maarit Haapalehto ja sairaanhoitaja Pia Kuusisto Raumalla tehdyn päihdeäitien hoitomallin ja hoitopolun esittely: Sosiaaliohjaaja hanketyöntekijä Tuula Karmisto ja terveydenhoitaja Anna-Leena Uoti-Salo 3.4 Verkostoituminen, viestintä, oman pilotin esittely valtakunnallisesti Hanketyön kehittämispäivinä sekä aiemmin teemaryhmissä on tavattu muiden pilottien edustajia ja vaihdettu mielipiteitä puolin ja toisin. Rauman pilotin alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus mallista ollaan oltu kiinnostuneita ja hanketyöntekijä on välittänyt mallia eteenpäin halukkaille. Pienimuotoista verkostoitumista on alkanut Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotin hanketyöntekijän kanssa. Verkostoituminen Rauman sosiaali- ja terveysviraston sisällä sekä järjestöjen kesken on mennyt eteenpäin hankkeen aikana. Hanketyöryhmän jäsenten välinen keskustelu on lisännyt yhteistyötä sosiaali- ja terveysvirastossa, varsinkin kun näiden kahden yhdistyminen tapahtui hankkeen alkuvaiheessa ja yhteisten käytäntöjen luominen oli vasta alkamassa. Rauman seudun katulähetyksellä toimii Vaikuta ryhmä, jonka kautta asiakkaiden ääni on saatu kuuluville. Katulähetys on toteuttanut myös Bikva-arviointia. Valtakunnallisesti pilotti pääsi esille Viinan kirot kuriin - Alkoholiohjelman loppuseminaarissa, jossa hanketyöntekijällä oli puheenvuoro aiheesta: Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalipalveluissa, Rauman kokemuksia.

15 13 Rauman pilotin vastuuhenkilö sosiaalipalveluluiden johtaja Leena Kivimäki esitteli yhdessä professori Ilmari Rostilan kanssa kansainvälisessä kongressissa 8th International Conference on Evaluation for Practice aiheena hankkeen Rauman pilotin arviointi.

16 14 4. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Voidaan todeta, että Rauman pilotti on ollut sosiaalipainotteinen, johtuen ainakin osaksi siitä, että kokoaikainen hanketyöntekijä on työskennellyt pääsääntöisesti sosiaalitoimistossa ja näin päässyt vaikuttamaan ja kohdentamaan varhaisen puuttumisen mallia juuri sosiaalipalveluihin. Tältä osin pilottia voidaan pitää onnistuneena. Terveydenhuollon sektorilla alkoholin suurkulutukseen puuttumisen malli on ollut käytössä jo ennen hankkeen alkua. Sosiaalipalveluissa se ei käytännössä oikeastaan ollut toteutunut, joten tarvetta kehittämiselle oli selkeästi olemassa, varsinkin kun ajatellaan, että varhainen puuttuminen on kaikkien peruspalvelujen työntekijöiden tehtävä. Sosiaalipalveluissa alkoholin liialliseen käyttöön on toki puututtu aiemminkin, mutta monesti vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo pitkällä ja alkoholiriippuvuus on ilmeinen. Nykyinen malli antaa luontevan tavan ottaa asian puheeksi jo huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa ja asiakas saa tarvittaessa tiedon siitä, että hänen alkoholinkäyttönsä on sillä tasolla, että esim. vähentämisestä olisi hyötyä. Palaute ja jatkotoimenpiteet ovat tietysti aina suhteessa Audit -testin tulokseen. Huomattavaa on, että lyhytneuvonta (S-apukortti apuna), ei ole aiemmin systemaattisesti kuulunut toimeentulotukiasiakkaiden palveluun, kun taas terveydenhuollossa toteutettava miniinterventio on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hanke on näyttäytynyt pääosin päihdepainotteisena, johtuen menetelmäkeskeisyydestä (Audit -testin käyttöön otto) ja hanketyöntekijöiden päihdetyöntekijätaustoista. Todellisuudessa mielenterveysasiat on huomioitu, esim. uuden toimeentulotukiasiakkaan alkukartoituksen kysymyspatteristoon kehitettiin lisäkysymyksiä arjessa jaksamisesta, mielialasta ja nukkumisesta sekä terveydentilasta (fyysinen ja psyykkinen). Koulutuksissa huomioitiin myös mielenterveysasiat. Menetelmäkeskeisyyttä on kritisoitu, kun isoin tavoite on ollut vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden asenteisiin suhteessa päihde- ja mielenterveysasiakkaita kohtaan. Aloitusseminaarin teesiä lainataksemme Tämä asiakas kuuluu juuri meille.

17 15 Pilotin ykköstavoite ehkäisevän työ konkretisoiminen, jossa syvennetään ja juurrutetaan jo aloitettuja toimintamalleja on toteutunut sosiaalipalvelujen aikuis- ja perhetyön alueella hyvin. Tuloksena on alkoholin suurkulutukseen puuttumisen malli (alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus). Tässä tavoitteessa pisimmällä: Audit testien tulosten kirjaaminen on otettu käytännöksi ja määrän lisääminen tavoitteeksi, jota toteutetaan käytännössä joka päivä. Aikuissosiaalityö on ollut sosiaalipalvelujen alueella esillä koko hankkeen ajan. Varhaisen puuttumisen toimintamalli aikuisväestön ja nuorten aikuisten kohdalla ainakin sosiaalipalvelujen osalta on edennyt hyvin. Ikääntyvän väestön päihde- ja mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen on hankkeen osalta jäänyt vähemmälle. Turun pilotin suorittamassa vertaisarvioinnissa Rauman pilotin ohjausryhmältä kysyttiin, miten ensimmäinen tavoite on ryhmän mielestä toteutunut. Yhdeksän henkilöä oli sitä mieltä, että tavoite oli toteutunut hyvin ja yksi henkilö oli sitä mieltä, että se oli toteutunut erinomaisesti. Tärkeimpinä tuloksina pidettiin sitä, että 1) toimintamalli on laadittu ja otettu käyttöön sosiaalityössä, 2) terveyspalveluissa toimintamalli on laatujärjestelmän valmistelun yhteydessä vakiintunut, 3) toimintamallin toteutuminen on saatu seurantamittareihin, 4) moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. Tulosten käytännön hyötynä nähtiin se, että asiakkaiden asenteet ovat muuttuneet myönteisemmäksi puheeksiottoon eri viranomaistapaamisten yhteydessä ja henkilöstön asenteen muutos on ollut vielä merkittävämpää. Vertaisarvioinnin yhteydessä todettiin, että päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyä on toteutettu osana ykköstavoitetta, eli työtä on tehty varhaisen puuttumisen toimintamallin sisällä. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttuminen edesauttaa myös lasten hyvinvointia. Toisena tavoitteena ollut ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen alkuperäissuunnitelman mukaisesti (nuorten aggressiohallintaryhmä) ei toteutunut. Pilotoitua saatiin kuitenkin ajanjaksolla (lisäksi seurantatapaaminen ) kurssimuotoinen ryhmätyömalli päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, joka toimi kuntouttavana työtoimintana. Kohderyhmän haastavuus huomioon ottaen, ryhmätyö/ vertaistukimalli toimi hyvin. Ryhmän seurantatapaamisessa, kaksi kuukautta

18 16 varsinaisen kurssin loppumisen jälkeen, ryhmäläisiltä kysyttiin, mitä heille jäi erityisesti mieleen kurssilta. Vastaukset eivät yllättäneet, ryhmäläiset antoivat positiivista palautetta jo varsinaisen työskentelyn aikana. Vastauksissa korostui hyvän porukan ja vertaistuen merkitys ja se ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Mieleen jäivät myös rentoutusharjoitukset, retkipäivä, keilaus, tehtävät ja kivat ohjaajat. Muita maininnan arvoisia asioita ryhmäläisten mielestä oli se, että he saivat uutta tietoa sekä tietoa siitä, mistä saa apua ja minkälaista apua. Juomistapojen käsittely antoi valmiuksia pohtia mm. sitä, että miettii kaksi kertaa ennen kuin aloittaa. Ryhmään osallistui kuusi henkilöä ja poissaoloja oli kaikilla yhtä lukuun ottamatta jonkin verran. Kukaan ei kuitenkaan keskeyttänyt kurssia. Poissaolot kertoivat ohjaajille kohderyhmän haastavuudesta. Jokaisella ryhmään osallistuvalla oli päihdeongelman lisäksi myös jokin mielenterveyden häiriö, joka itse asiassa selvisi kurssityöskentelyn aikana. Oli antoisaa, että molempia ongelmia voitiin käsitellä yhtä aikaa, joka mahdollisti osallistujillekin paremman ymmärryksen omasta tilanteestaan. Vertaisarvioinnissa Mahdollisuuksia muutokseen ryhmätoiminta oli vasta alkamassa, joten kokemuksia siitä ei ollut vielä kertoa. Näin ollen vertaisarvioinnissa keskityttiin pohtimaan Rauman alueen olemassa olevia ryhmätoimintoja. Kysyttäessä Rauman pilotin ohjausryhmältä, miten ryhmämuotoisten toimintojen kehittämisen tavoite on toteutunut, kahdeksan henkilön mielestä se oli toteutunut hyvin ja kahden henkilön mielestä tyydyttävästi. Tärkeimmiksi tuloksiksi mainittiin se, että ryhmiä, joita Raumalla useat tahot ovat toteuttaneet jo aiemminkin, toteutetaan nyt yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hanke on koonnut saman sateenvarjon alle eri toimijoita. Ryhmätoimintoja on syntynyt hankkeen välillisellä tuella ja siihen sitoutuneiden toimijoiden yhteisten tarpeiden tuotoksena. Kolmantena tavoitteena ollut alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittyminen nähtiin ohjausryhmän näkökulmasta onnistuneena. Ohjausryhmän jäsenistä kuusi henkilöä oli sitä mieltä, että tavoite on toteutunut erinomaisesti ja neljä henkilöä oli sitä mieltä, että se on toteutunut hyvin. Hankkeen alkuvaiheessa sosiaali- ja terveystoimen yhteisen sävelen löytyminen asetettiin tavoitteeksi ja siinä on onnistuttu yhteinen hanke on tukenut tavoitetta. Tuloksena se, että yhteistyö on ylipäänsä parantunut ja moniammatillisuus käytäntönä lisääntynyt.

19 17 Lisäksi hanke on hyödyntänyt arvioinnissa Alpo Komminahon pro gradu tutkielmaa Päihde- ja mielenterveysstrategian ohjausvaikutukset onko niitä?. Tutkielma on nostanut esille päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittämistarpeen ja tämä on otettu jatkohankkeen keskeiseksi tavoitteeksi. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi arviointitutkimusta. Arviointikyselyn toisen vaiheen tulosten tulkinnassa nousi esille seuraavaa: Hankkeen pääpaino on ollut päihdekoulutuksissa ja Audit menetelmän saattamisessa laajempaan käyttöön. Alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa/audit menetelmä tai vastaavat, näkyy selvästi se, että asiaan on pyritty vaikuttamaan useasta suunnasta ja edistystä on tapahtunut. Audit menetelmästä on käyty puhumassa eri työyksiköissä ja annettu opastusta sen käytössä. Samalla on painotettu sen hyödyllisyyttä ja merkitystä alkoholin riskikäytön varhaisen tunnistamisen kannalta. Tulokset tukevat ja vahvistavat käsitystämme siitä, missä on edistytty ja toisaalta sitä, missä osa-alueissa ei ole tapahtunut muutosta. Myös mini-intervention käytössä on selvästi menty eteenpäin.

20 18 5. KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA Kehittämistyön lähtökohtana oleva peruspalveluiden henkilökunnan asenteisiin vaikuttaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin ovat merkittäviä asioita, jotta päihde- ja mielenterveystyön alueella päästäisiin tulokselliseen toimintaan. Voidaan ajatella, että oikea asenne ja motivaatio ohjata ja hoitaa päihde- ja mielenterveysongelmaisia olisivat kaikilla olemassa, jotka ovat kosketuksissa näiden ihmisten kanssa. Todellisuudessa kuitenkin kohderyhmä on haastava ja asiakkaat koetaan vaikeiksi, esiintyy asenneongelmaa. Varhainen puuttuminen koetaan sikäli haasteelliseksi, koska helposti mielletään, että asiakkaan henkilökohtainen alkoholinkäyttö ei kuulu työntekijälle. Hankkeen aikana on asiassa päästy eteenpäin, mutta vielä riittää tehtävää ja juurruttamista, jotta systemaattinen varhainen puuttuminen saataisiin yhä useampiin yksiköihin mallinnettua ja käyttöön. Mahdollisuuksia muutokseen ryhmätyömallin pilotointi toi esille erityisesti vertaistuen merkityksen, joka ryhmässä nousi hyvin esille. Ryhmän rekrytointiin olisi voinut käyttää vielä enemmän aikaa. Toisaalta pieni ryhmä mahdollisti asioiden jakamisen paremmin kuin mitä isossa ryhmässä olisi tapahtunut. Kokemusta ja tarkennusta saatiin myös siitä, kenelle ryhmään osallistumista voidaan suositella. Hankkeessa hyvänä asiana on pidetty alusta asti hanketyöryhmän perustamista ja säännöllisiä kokoontumisia. Hanketyöntekijän näkökulmasta työryhmän tuki on ollut merkittävää ja työryhmä on puolestaan pysynyt ajan tasalla hankkeen asioista. Kehittämistyössä innostuksen ylläpitäminen on haastavaa ja tähänkin on työryhmä osaltaan vaikuttanut. Meillä on yhdessä tekemisen kulttuuri. Työryhmä on virkatyönsä ohessa antanut aikaansa myös hankkeen asioille. Länsi -12 hanke on hanketyöntekijälle ollut opettava ja avartava. Kaikkea ei ole voinut vielä hallita, vaan oppi on tullut työtä tehdessä. Länsi -13 hankkeeseen lähdetään aikaisemmasta viisastuneena. Tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi laaditaan juurruttamissuunnitelma ja käytännön työn toteutus suunnitellaan huolellisesti. Kehittämistyö vaatii innovatiivista otetta. Verkostoitumista sekä ulospäin

21 19 suuntautumista pitää ehdottomasti lisätä. Kehittämispäiviltä toivotaan sitä, että päivien sisältö on hyvin suunniteltu ja että se palvelee monipuolisesti pilotteja. Raumalla jatkohankkeen haasteena on päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen.

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI

PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke 1.10.2012 30.9.2013 Matti Järvinen, 28.10.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Pilotin tavoitteet

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Pia Pelkonen 5.10.2012 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Pilotin tavoitteet...

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

OPINTOMATKA EKSOTEEN 18.3.2015

OPINTOMATKA EKSOTEEN 18.3.2015 OPINTOMATKA EKSOTEEN 18.3.2015 Keski-Suomen SOTE2020 hankkeen sekä Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluissa toimivien opintomatka Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiiriin perhepalveluihin

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013

LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 Anna Isoviita, Aikuissosiaalityön päällikkö Mirja Koivisto, Aikuisterveydenhuollon päällikkö 2 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot