RAUMAN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Transkriptio

1 RAUMAN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Leena Kivimäki Tuula Karmisto

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PILOTIN TAVOITTEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen 3 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Organisointi Kuvaus toiminnasta Koulutus Verkostoituminen, viestintä, oman pilotin esittely valtakunnallisesti KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA 18

3 1 1. JOHDANTO Rauman pilotin yhteenvetoraportti kuvaa hankkeen aikana tehtyjä toimenpiteitä peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen tueksi ajalla Raumalla hankkeen lähtökohtana on ollut huoli kasvavista päihde- ja mielenterveysongelmista. Kehittämisen taustalla ja lähtökohtana on vaikuttanut vuonna 2009 valmistunut päihde- ja mielenterveysstrategia. Tavoitteena oli syventää jo aloitettuja ehkäisevän työn toimintamalleja ja juurruttaa ennaltaehkäisevää työtä eri tehtäväalueille mahdollisimman laajasti. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet virkatyönään sosiaalipalveluiden johtaja Leena Kivimäki, aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Leinonen, avoterveydenhuollon ylihoitaja Anne Vertainen-Hiironen sekä päihdeklinikan osastonhoitaja Kirsi Kauliomäki. Hankkeeseen palkattiin kaksi työntekijää. Ensimmäisessä vaiheessa palkattiin päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanna Perävainio osa-aikaisesti kartoittamaan nykytilaa ja mallintamaan eri toimintayksiköiden kanssa varhaisen puuttumisen menetelmiä. Toisessa vaiheessa palkattiin kokoaikainen sosiaaliohjaaja Tuula Karmisto tehtävänään luoda päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluohjaus sekä varhaisen puuttumisen malli. Hankkeen tuella järjestettiin lisäksi useita koulutuksia sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle, järjestöjen edustajille sekä muille yhteistyökumppaneille. Koulutusten tarkoituksena on ollut henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja lisääminen mm. päihde- ja mielenterveysongelmien kohtaamiseen ja varhaiseen tunnistamiseen sekä asenneilmapiiriin vaikuttaminen. Hankkeen tuloksena on alkoholin suurkulutukseen puuttumisen malli (alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus) sosiaalipalvelujen aikuis- ja perhetyön alueelle, joka käytännössä toimii hyvin. Audit testien määrät ja pistejakaumat tilastoidaan. Päihteidenkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta on systemaattisempaa pohjautuen mallinnukseen. Hankkeen tuella järjestettiin myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujille avokuntoutuskurssi kuntouttavana työtoimintajana ja tämä ryhmätyömalli sopii käytettäväksi jatkossakin. Lisäksi tuloksena voidaan pitää sosiaalija terveysviraston henkilökunnan osaamispääoman kasvua koulutusten kautta.

4 2 2. PILOTIN TAVOITTEET Rauman pilotissa päätavoitteiksi asetettiin 1) ehkäisevän työn konkretisoiminen, 2) ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen sekä 3) alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. 2.1 Ehkäisevän työn konkretisoiminen Syvennetään ja juurrutetaan jo aloitettuja toimintamalleja, joihin on saatu koulutuksia (esim. mini-interventiot). Toiminta on päihdestrategian mukaista. Toimintamallien käytön pitäisi laajentua edelleen myös sosiaalitoimeen ja muuttua nykyistä enemmän sosiaali- ja terveystoimen yhteisiksi. Toimintamalleja eriytetään eri kohderyhmille ja laaditaan toimintaohjeet. Varhaisen puuttumisen toimintamallin laajentaminen eri tehtäväalueille mahdollisimman kattavasti. 1. Aikuisväestön päihde- ja mielenterveyshäiriön varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ongelmiin. 2. Ikääntyvän väestön päihde- ja mielenterveyshäiriön varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ongelmiin on tämän päivän haaste. Raumalla ikäihmisten neuvolatoimintaa kehitetään parhaillaan tavoitteena myös ikäihmisten palvelukeskus. 3. Nuoret aikuiset: koulupudokkaat, vailla ammatillista koulutusta jääneet, työttömät jne, joista osa on jo perheellisiä. Aktivoituvan puuttumis- ja ohjaustoiminnan seurauksena erilaisten matalan kynnyksen paikkojen tarve kasvaa. Moniammatillista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskohtaista yhteistyötä kehitetään. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen. Usein perheessä alkoholin runsas käyttö altistaa ja vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin ja alkoholin käyttöön, siksi ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen on tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitää yhteistyössä löytää riskiperheet ja tarjota niille tukea varhaisessa vaiheessa.

5 3 Ehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja hoitopolkujen mallintamisen kehittäminen kulkee rinnan ja linkittyy hankkeeseen, joka on tehty Raumalla järjestöjen ja kaupungin yhteistyönvuodelle 2010 (RAY hakemus). Tämä hanke on nimetty Asemaksi. Siinä kehitetään kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville pitkäaikaisasunnottomille ja päihdeongelmaisille uudenlaisia asumisen polkuja päihdestrategian mukaisesti. Asemahanke ja Kaste-hanke täydentävät toisiaan ja niitä toteutetaan samanaikaisesti. Asemahankkeen tavoitteena on parantaa erityisryhmien asumispalveluja ja kehittää erilaisia toimintamalleja moniongelmaisten asumisen tueksi. Huonokuntoisille ja alkoholidementoituneille juomisensa lopettaneille henkilöille suunnitellaan tarvittavaa palvelumuotoja ja palveluasumisen yksikköä. 2.2 Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Nuorten aggressio- ja stressinhallintaryhmiä lisätään ja niiden toiminnan sisältöä kehitetään. Verkostoyhteistyö ryhmien kehittämisessä on tärkeää. Ryhmämuotoisia toimintoja on jo käytössä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja sosiaalitoimessa. Erikoissairaanhoidosta voidaan siirtää osaamista perusterveydenhuoltoon (esimerkiksi sinne soveltuvia ryhmämuotoisia toimintoja, joita voidaan edelleen kehittää ja vakiinnuttaa). Rauman työvoiman palvelukeskus ja järjestöt toimivat jo nyt aktiivisesti ryhmämuotoisten palvelujen tuottajana. 2.3 Alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Jo hanketta suunniteltaessa ajateltiin toimintaa toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, jossa myös järjestöillä on keskeinen rooli. Hankkeen Rauman pilotin ohjausryhmä koottiin tältä pohjalta ja sen rakenne vastaa pitkälti Rauman päihde- ja mielenterveysstrategian laatijaryhmää. Ryhmää voidaan pitää päihde- ja mielenterveysstrategian seurantaryhmänä, joka jostain syystä oli jäänyt nimeämättä. Järjestöjen kautta saadaan myös asiakkaiden ääni kuuluville.

6 4 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Rauman pilotti käynnistyi hanketyöryhmän järjestäytymiskokouksella. Kokouksessa selvitettiin hallinnoinnin ja talouden yleiset raamit sekä päätettiin tavoitteista. Aloitusseminaari kutsuvieraille kokosi yhteen sosiaali- ja terveysviraston henkilöitä sekä järjestöjen edustajia. Koolle kutsuttiin päättäjiä ja avainhenkilöitä, jotka toimivat päihde- ja mielenterveystyön parissa. Seminaarissa julkaistiin hankkeen tavoitteet ja todettiin aiheen ajankohtaisuus, alkoholinkäytön kulutuksen kasvaessa varhaiseen puuttumiseen tulee panostaa. Huoli kasvavista päihdeja mielenterveysongelmista pakottaa siirtämään painopistettä ehkäisevään työhön. Päihde- ja mielenterveysongelmat nivoutuvat usein yhteen, joten ymmärrystä ilmiötä kohtaan tulee lisätä. Mielenterveysongelmien varhaiseen puuttumiseen peruspalveluissa on myös kiinnitettävä huomiota. 3.1 Organisointi Hanketta eteenpäin lähtivät viemään sosiaalipalvelujen johtaja Leena Kivimäki, avoterveydenhuollon ylihoitaja Anne Vertainen-Hiironen, päihdeklinikan osastonhoitaja Kirsi Kauliomäki sekä aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Leinonen. Työryhmä vastasi hankkeesta virkatyönään. Hankerahat puolestaan ohjautuivat käytännön työn tekemiseen (hanketyöntekijöiden palkkaus) ja koulutuksiin. Työryhmän sisällä jakoa tehtiin siten, että Leena vastasi hankkeen hallinnoinnista ja kuului arviointityöryhmään, Anne nimettiin koko hankkeen laajempaan ohjausryhmään, Kirsi puolestaan vastasi koulutusten järjestämisestä ja nimettiin juurruttamis- ja koulutustyöryhmään. Saila nimettiin juurruttamis- ja osallisuustyöryhmään. Hanketyöntekijät kutsuttiin mukaan työryhmään siinä vaiheessa, kun he olivat aloittaneet työnsä. Näin työryhmä toimi hanketyöntekijöille tukiryhmänä ja se auttoi kaikkia pysymään ajan tasalla asioista, joita hankkeen kautta edistettiin.

7 Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa alkaen palkattiin päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanna Perävainio osa-aikaisesti mallintamaan tavoitteen mukaista toimintaa yhteistyössä työryhmän kanssa. Hanna kävi kertomassa useissa eri sosiaali- ja terveysviraston yksiköissä varhaisen puuttumisen merkityksestä ja mm. Audit menetelmän käytöstä. Johtoajatuksena oli saada yksiköt kiinnostumaan alkoholin käytön puheeksiotosta uudella tavalla ja lisäämään menetelmiä työkalupakkiin, jotta asiasta tulisi luontevaa ja se mukautuisi osaksi arjen perustyötä. Toisessa vaiheessa alkaen palkattiin kokoaikainen sosiaaliohjaaja Tuula Karmisto sosiaalitoimeen tehtävänään löytää sosiaalitoimen asiakaskunnasta päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat jo varhaisessa vaiheessa. Sosiaaliohjaajaa tehtävään haettiin sisäisesti kaupungin organisaatiosta ja päihdetyön osaaminen oli perusedellytyksenä sekä palvelukentän tuntemus. Tuula siirtyi Sillanpielen toimintakeskuksesta (päihdehuollon kuntouttava asumispalveluyksikkö ja päivätoimintakeskus) sosiaalitoimistoon hanketyöntekijäksi. Hanketyöntekijöiden osalta tilanne muuttui, kun Hanna Perävainio jäi pois työstään helmikuussa Päädyttiin siihen, että Tuula Karmisto jatkaa hankkeessa kokoaikaisena syyskuun loppuun 2012 asti. Tuulan hankeosuus tässä vaiheessa olisi muutoin päättynyt Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Tuula Karmiston tehtävänä oli sosiaalityön kentän lisäksi työskennellä myös avoterveydenhuollon yksiköille yhden päivän viikossa. Paikallinen ohjausryhmä nimettiin hankkeen alkuvaiheessa: Rauman kaupunki, sosiaali- ja terveysjohtaja, Pekka Jaatinen (ohjausryhmän puheenjohtaja) Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja, Anne Babb Rauman kriisikeskus Ankkurpaikan toiminnanjohtaja, Anne-Maarit Turunen Rauman Winnova, opiskelijapalvelupäällikkö, Fia Heino Rauman päihdeklinikan osastonhoitaja, Kirsi Kauliomäki Rauman kaupunki, sosiaalipalvelujen johtaja, Leena Kivimäki Länsi 2012 hankkeen projektipäällikkö, Alpo Komminaho Rauman kaupunki, aikuis- ja perhetyön päällikkö, Saila Leinonen 5

8 6 Rauman kaupunki, psykiatri, Mika Mattila Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Mirja Ylijoki Rauman Mielenterveysyhdistyksen (Friski Tuult ry) toiminnanjohtaja, Päivi Lavonius Psykiatrisen tulosalueen toimialuejohtaja (Satshp), Sakari Lankinen Rauman seurakunta, diakoniasihteeri, Reijo Siivonen Rauman kaupunki, avoterveydenhuollon ylihoitaja, Anne Vertainen-Hiironen Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Sirpa Viitanen 3.2 Kuvaus toiminnasta Hankkeen taustalla on ideologia asenteisiin vaikuttamisesta päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten kohtaamisesta ja varhaisen puuttumisen kynnyksestä sekä siitä, kenelle se kuuluu. Voidaan todeta, että ehkäisevässä työssä onnistuminen on suuressa määrin riippuvainen siitä, kuinka päihde- ja mielenterveysasioita otetaan puheeksi vai otetaanko niitä ylipäänsä puheeksi lainkaan. Varhainen puuttuminen kuuluu kaikille peruspalveluissa. Terveydenhuollon puolella alkoholin käytön suurkulutukseen puuttuminen on mallinnettu tietyissä yksiköissä jo ennen hankkeen aloitusta. Hankkeen aikana malliin on tehty tarkennuksia ja lisäyksiä. Hankkeen aikana malli luotiin myös sosiaalipalveluihin, jossa lähdettiin liikkeelle puheeksioton menetelmien laajamittaisesta kehittämisestä. Sosiaalitoimessa sosiaaliohjaaja - hanketyöntekijä tapasi asiakkaita yhdessä sosiaalityöntekijän tai toisen sosiaaliohjaajan kanssa. Jossain tapauksissa hanketyöntekijä tapasi asiakkaita myös yksin ja jatkotyöskentelyt tapahtuivat pääsääntöisesti yksin, sosiaalityöntekijän ollessa kuitenkin vastuutyöntekijänä. Työskentelyllä haettiin taustaa ja tietopääomaa ohjauspolkujen olemassaololle, toimivuudelle ja parantamistarpeille sekä riittävyydelle. Asiakastyöskentely painottui ensimmäisen puolen vuoden ajalle, joka nimettiin Länsi -12 sosiaaliohjaukseksi erotukseksi muusta sosiaaliohjauksesta ja dokumentointi tapahtui omalle asiakastietosivulle. Myöhemmin asiasta puhuttiin Länsi -12 palveluohjauksena. Työskentely oli kokonaisvaltaista keskittyen kuitenkin päihdekartoitusten tekemiseen ja

9 7 jatkosuunnitelman laadintaan. Useat asiakkaista ohjautuivat eteenpäin. Asiakkaalle palvelu osoittautui matalalla kynnyksellä tapahtuvaksi, normaalin sosiaalitoimistossa asioinnin yhteyteen. Tämän tyyppisen palvelumallin toimivuus ja tarve konkretisoitui jakson aikana. Asiakastyöskentelyvaiheessa tuli esille ajatus päihdetyöntekijä mallin juurruttamisesta sosiaalitoimistoon niin, että toiminta saataisiin vakinaistettua. Päihdetyöntekijä voisi toimia edelleen konsulttia muille työntekijöille, työskennellä tarvittaessa työparina ja toteuttaa asiakkaan lyhytneuvonnan ja seurantatapaamiset. Erilaisissa foorumeissa, joissa Länsi -12 palveluohjausta esiteltiin, törmättiin kysymykseen, mitä hankkeesta jää jälkeen, jos toimintaa ei pystytä vakinaistamaan. Käytiin myös keskustelua siitä, voisiko hankkeen kokemuksilla jatkaa päihdeasiantuntijana ja samalla ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä nykyisen tapaisella toimenkuvalla. Seuraavassa vaiheessa (syksy 2011) oli selvää, että suurkulutuksen puuttumisen mallia kehitetään sosiaalipalveluihin soveltuvaksi. Hanketyöntekijä valmisteli PowerPoint esityksen Audit testi alkoholinkäytön puheeksiotto sosiaalialalla, joka esitettiin aikuis- ja perhetyön sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille. Myöhemmässä vaiheessa asiaa esiteltiin myös lastensuojelun ja vammaispalvelun työntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa valmiuksia ja hälventää ennakkoluuloja ja asenteita alkoholin käytön puheeksiottoon ja lyhytneuvonnan tekemiseen. Koulutus herätti runsaasti keskustelua ja ajanpuutteen vuoksi päätettiin koota pientyöryhmä miettimään, miten alkoholin suurkulutukseen puuttuminen tullaan toteuttamaan. Työryhmään valittiin aikuis- ja perhetyön päällikön lisäksi sosiaalityöntekijä Työvoiman palvelukeskuksesta ja sosiaalityöntekijä virastolta sekä yksi viraston sosiaaliohjaaja. Työryhmä kokoontui kerran ja keskustelun pohjalta hanketyöntekijä laati alkoholin suurkulutukseen puuttumisen mallin aikuis- ja perhetyön alueelle. Mallia esiteltiin vielä tiimipalavereissa ja siihen tehtiin tarkennuksia. Malli otettiin virallisesti käyttöön Seurannasta ja arvioinnista sovittiin myös. Vuoden alusta alkaen hanketyöntekijä on kerännyt tilastoa Audit testien määrästä ja pistejakaumista. Aikuis- ja perhetyön toimintasuunnitelmaan Audit -testien määrä on kirjattu asiakasvaikuttavuuden kohdalle yhdeksi tavoitteeksi, ja niiden määrä mittariksi,

10 8 joten ne tilastoidaan. Elokuun loppuun mennessä v aikuis- ja perhetyön alueella on tehty 118 Audit testiä. Luku on tulosyksikölle hyvä ja osoittaa, että mallia toteutetaan. 53,4 % testiin vastanneista on saanut kahdeksan pistettä tai enemmän, mikä tarkoittaa, että yli puolella kohderyhmästä alkoholinkäyttö ylittää riskitason. Näin ollen reilu puolelle on annettu myös lyhytneuvontaa. Sosiaalipalveluista lastensuojelu lähti myös mallintamaan suurkulutukseen puuttumista. Mallin käyttö on kuitenkin toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Yhtenä syynä saattaa olla se, että he eivät olleet sitoutuneet tilastoimaan Audit -testien määrää ja pistejakaumaa, joten seurantaa ei ole. Vammaispalvelu puolestaan ei edes lähtenyt mallintamaan, vaikka mallia molemmat hanketyöntekijät kävivät esittelemässä (noin vuosi välissä) Audit testin käyttöä ja lyhytneuvontaa. Asenteiden merkitys korostui tässä kohderyhmässä ja asia ei edennyt. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen sai uutta puhtia alkuvuonna 2012, jolloin voitiin todeta, että tavoite ei ollut toteutunut tai edes lähtenyt kunnolla liikkeelle. Alustavasti nuorten aggressio- ja stressinhallintaryhmän toteuttaminen oli suunniteltu päihdeklinikan hanketyöntekijälle. Tämä ei ehtinyt toteutua, työntekijän jäätyä pois hankkeesta. Ryhmän suunnittelu lähti uudelleen alusta liikkeelle. Avoterveydenhuollosta toivottiin hankkeen sosiaaliohjaajan osallistuvan depressiokouluun, jotta sitä kautta saataisiin osaamista erikoissairaanhoidon toimintamallista peruspalveluihin. Depressiokoulu alkoi maaliskuussa 2012 ja ryhmäkokoontumisia oli kerran viikossa kaksi tuntia. Kokoontumisia oli yhteensä kymmenen. Depressiokoulun kanssa lomittain rinnalla kulki Mahdollisuuksia muutokseen ryhmätoiminta, joka oli mukaelma PÄMI -hankkeen (Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton yhteistyöhanke) ideoimasta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuskurssista. Raumalla oli tarve kehittää ja pilotoida kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaali- ja terveysviraston avopalveluryhmiä (erityisesti juuri kohderyhmänä päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat, jotka ovat nykytilanteessa kuitenkin vailla matalan kynnyksen työtoimintaa). Mahdollisuuksia muutokseen -ryhmä toteutettiin kuntouttavana työtoimintana ja hanketyöntekijän työpariksi valikoitui kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Totesimme, että hankkeen

11 9 aikana pilotoitu ryhmätyömalli on toimiva jatkossakin. Ryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran viikossa neljä tuntia. Kokoontumisia oli yhteensä 15 ja joka tapaamiselle oli oma käsiteltävä teema. Ryhmään osallistui kuusi henkilöä. Raumalla käynnistyi joulukuussa 2011 päihdeäitien ja perheiden hoitoonohjausmallin suunnittelu, ja hanketyöntekijä kutsuttiin työryhmään mukaan. Laajemman työryhmän lisäksi hanketyöntekijä osallistui pienryhmään päihdeklinikan sairaanhoitajan ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Pientyöryhmä valtuutettiin yhdessä tekemään prosessikuvausta hoitoonohjausmallista. Hankkeen aikana toteutettua monipuolista toimintaa kuvastaa myös se, että hanketyöntekijän työpanosta on voitu käyttää sisäisissä koulutuksissa (esim. äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulujen terveydenhoitajille Audit ja miniinterventiokoulutusta, sisäistä koulutusta sosiaalipalveluissa eri työryhmille) ja jatkohankkeen aikana tähän tullaan panostamaan enemmän. 3.3 Koulutukset Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 11 eri koulutustilaisuutta sosiaali- ja terveysviraston henkilöstölle. Mukaan kutsuttiin myös järjestöjen ja seurakunnan edustajia sekä opiskelijoita. Osaan koulutuksista kutsuttiin myös koulujen opettajia. Koulutukseen osallistujilta pyydettiin palautetta siitä, mistä vielä halutaan lisää tietoa ja koulutuksia suunniteltiin vastauksista saadun palautteen perusteella. Koulutustoiveita tuli esim. päihteistä, työssä jaksamisesta sekä päihdeasiakkaan kohtaamisesta. Rauman pilotin järjestämät koulutukset aikajärjestyksessä: Rauman pilotin avausseminaari (osallistujia 60) Seminaarin avaus ja Rauman pilotin tavoitteet: Sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka T. Jaatinen

12 10 LÄNSI 2012 hankkeen esittely: Projektipäällikkö Alpo Komminaho Mielenterveysasiakkaan kohtaaminen peruspalveluissa: Suomen mielenterveysseuran puheenjohtaja Ruohonen Marita Päihdeasiakkaan kohtaaminen peruspalveluissa: Päihdekouluttaja Ilkka Helamo Näkymätön näkyväksi Raumalla (osallistujia 82): Traumat ja traumatisoituminen: Psykologi, taideterapeutti Eija Keränen Lähisuhdeväkivalta: Perheneuvoja, psykoterapeutti Heikki Kruus (osallistujia 13) sekä (osallistujia 21) samansisältöiset koulutukset Päihteet puheeksi sanoista tekoihin kuinka tunnistan päihderiskejä ja haittoja? Miten tuen toipumista?: TtM, A-klinikkasäätiön kouluttaja Sisko Salo- Chydenius Päihdekoulutusta lääkäreille (osallistujia n. 30) Yleistä päihteistä, puheeksiotto ja mini-interventio: Päihdelääkäri Jonna Levola Päihde- ja mielenterveysasiakkaan motivoiminen (osallistujia 74): Asiakkaan osallisuus motivoinnin lähtökohtana: Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Anne Babb Nuorten mielenterveys- ja huumeongelmaisten motivointimenetelmät ja taidot, aikuisväestön mielenterveys ja alkoholiongelmaisten motivointimenetelmät ja taidot: Sairaanhoitaja ylempi AMK, työnohjaaja Petri Kylmänen Koulutuksen yleisarvosana 4 (asteikko 1-5)

13 Seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen asiakastyössä (osallistujia 124) Yhteistyössä Aluehallintoviraston ja Rauman lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän kanssa Yleisimmät mielenterveyshäiriöt ja asiakkaan kohtaaminen: Psykiatrian dosentti Solja Niemelä (osallistujia 123) Koulutuksen yleisarvosana Päihdekoulutus (osallistujia 91) Perustietoa päihteistä ja päihteiden vaikutuksesta mielenterveyteen: Päihdelääkäri Jonna Levola Koulutuksen yleisarvosana Psyykkinen sairastaminen eri ikäkausina (osallistujia 123) Lapsuudesta nuoruuteen: LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Max Karukivi Työikäiset ja ikäihmiset: Psykiatrian erikoislääkäri Silja Runsten Syysseminaari (kutsuvieraille) osallistujia 40 Korjaavasta edistämiseen, kohti mielenterveyttä: Lehtori SAMK, Tapio Myllymaa Ikä-ihmiset ja päihteet kotihoidon näkökulma: Kotihoidon päällikkö Ulla-Maija Nikula Positiivisia muutoksia sosiaalipalvelujen päihdeasiakkaiden kohtaamisessa: Sosiaaliohjaaja hanketyöntekijä Tuula Karmisto

14 Päihdeäitien ja perheiden hoito Satakunnassa koulutus (osallistujia 46, ei avoin koulutus) Rauman lastenpsykiatrian pikkulapsityö ja esittely ja toiminta: Psykologit Satu Rantanen ja Päivi Salomaa Sosiaalipediatrian poliklinikan esittely ja toiminta: Ylilääkäri Maarit Haapalehto ja sairaanhoitaja Pia Kuusisto Raumalla tehdyn päihdeäitien hoitomallin ja hoitopolun esittely: Sosiaaliohjaaja hanketyöntekijä Tuula Karmisto ja terveydenhoitaja Anna-Leena Uoti-Salo 3.4 Verkostoituminen, viestintä, oman pilotin esittely valtakunnallisesti Hanketyön kehittämispäivinä sekä aiemmin teemaryhmissä on tavattu muiden pilottien edustajia ja vaihdettu mielipiteitä puolin ja toisin. Rauman pilotin alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus mallista ollaan oltu kiinnostuneita ja hanketyöntekijä on välittänyt mallia eteenpäin halukkaille. Pienimuotoista verkostoitumista on alkanut Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotin hanketyöntekijän kanssa. Verkostoituminen Rauman sosiaali- ja terveysviraston sisällä sekä järjestöjen kesken on mennyt eteenpäin hankkeen aikana. Hanketyöryhmän jäsenten välinen keskustelu on lisännyt yhteistyötä sosiaali- ja terveysvirastossa, varsinkin kun näiden kahden yhdistyminen tapahtui hankkeen alkuvaiheessa ja yhteisten käytäntöjen luominen oli vasta alkamassa. Rauman seudun katulähetyksellä toimii Vaikuta ryhmä, jonka kautta asiakkaiden ääni on saatu kuuluville. Katulähetys on toteuttanut myös Bikva-arviointia. Valtakunnallisesti pilotti pääsi esille Viinan kirot kuriin - Alkoholiohjelman loppuseminaarissa, jossa hanketyöntekijällä oli puheenvuoro aiheesta: Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalipalveluissa, Rauman kokemuksia.

15 13 Rauman pilotin vastuuhenkilö sosiaalipalveluluiden johtaja Leena Kivimäki esitteli yhdessä professori Ilmari Rostilan kanssa kansainvälisessä kongressissa 8th International Conference on Evaluation for Practice aiheena hankkeen Rauman pilotin arviointi.

16 14 4. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Voidaan todeta, että Rauman pilotti on ollut sosiaalipainotteinen, johtuen ainakin osaksi siitä, että kokoaikainen hanketyöntekijä on työskennellyt pääsääntöisesti sosiaalitoimistossa ja näin päässyt vaikuttamaan ja kohdentamaan varhaisen puuttumisen mallia juuri sosiaalipalveluihin. Tältä osin pilottia voidaan pitää onnistuneena. Terveydenhuollon sektorilla alkoholin suurkulutukseen puuttumisen malli on ollut käytössä jo ennen hankkeen alkua. Sosiaalipalveluissa se ei käytännössä oikeastaan ollut toteutunut, joten tarvetta kehittämiselle oli selkeästi olemassa, varsinkin kun ajatellaan, että varhainen puuttuminen on kaikkien peruspalvelujen työntekijöiden tehtävä. Sosiaalipalveluissa alkoholin liialliseen käyttöön on toki puututtu aiemminkin, mutta monesti vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo pitkällä ja alkoholiriippuvuus on ilmeinen. Nykyinen malli antaa luontevan tavan ottaa asian puheeksi jo huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa ja asiakas saa tarvittaessa tiedon siitä, että hänen alkoholinkäyttönsä on sillä tasolla, että esim. vähentämisestä olisi hyötyä. Palaute ja jatkotoimenpiteet ovat tietysti aina suhteessa Audit -testin tulokseen. Huomattavaa on, että lyhytneuvonta (S-apukortti apuna), ei ole aiemmin systemaattisesti kuulunut toimeentulotukiasiakkaiden palveluun, kun taas terveydenhuollossa toteutettava miniinterventio on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hanke on näyttäytynyt pääosin päihdepainotteisena, johtuen menetelmäkeskeisyydestä (Audit -testin käyttöön otto) ja hanketyöntekijöiden päihdetyöntekijätaustoista. Todellisuudessa mielenterveysasiat on huomioitu, esim. uuden toimeentulotukiasiakkaan alkukartoituksen kysymyspatteristoon kehitettiin lisäkysymyksiä arjessa jaksamisesta, mielialasta ja nukkumisesta sekä terveydentilasta (fyysinen ja psyykkinen). Koulutuksissa huomioitiin myös mielenterveysasiat. Menetelmäkeskeisyyttä on kritisoitu, kun isoin tavoite on ollut vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden asenteisiin suhteessa päihde- ja mielenterveysasiakkaita kohtaan. Aloitusseminaarin teesiä lainataksemme Tämä asiakas kuuluu juuri meille.

17 15 Pilotin ykköstavoite ehkäisevän työ konkretisoiminen, jossa syvennetään ja juurrutetaan jo aloitettuja toimintamalleja on toteutunut sosiaalipalvelujen aikuis- ja perhetyön alueella hyvin. Tuloksena on alkoholin suurkulutukseen puuttumisen malli (alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus). Tässä tavoitteessa pisimmällä: Audit testien tulosten kirjaaminen on otettu käytännöksi ja määrän lisääminen tavoitteeksi, jota toteutetaan käytännössä joka päivä. Aikuissosiaalityö on ollut sosiaalipalvelujen alueella esillä koko hankkeen ajan. Varhaisen puuttumisen toimintamalli aikuisväestön ja nuorten aikuisten kohdalla ainakin sosiaalipalvelujen osalta on edennyt hyvin. Ikääntyvän väestön päihde- ja mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen on hankkeen osalta jäänyt vähemmälle. Turun pilotin suorittamassa vertaisarvioinnissa Rauman pilotin ohjausryhmältä kysyttiin, miten ensimmäinen tavoite on ryhmän mielestä toteutunut. Yhdeksän henkilöä oli sitä mieltä, että tavoite oli toteutunut hyvin ja yksi henkilö oli sitä mieltä, että se oli toteutunut erinomaisesti. Tärkeimpinä tuloksina pidettiin sitä, että 1) toimintamalli on laadittu ja otettu käyttöön sosiaalityössä, 2) terveyspalveluissa toimintamalli on laatujärjestelmän valmistelun yhteydessä vakiintunut, 3) toimintamallin toteutuminen on saatu seurantamittareihin, 4) moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. Tulosten käytännön hyötynä nähtiin se, että asiakkaiden asenteet ovat muuttuneet myönteisemmäksi puheeksiottoon eri viranomaistapaamisten yhteydessä ja henkilöstön asenteen muutos on ollut vielä merkittävämpää. Vertaisarvioinnin yhteydessä todettiin, että päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyä on toteutettu osana ykköstavoitetta, eli työtä on tehty varhaisen puuttumisen toimintamallin sisällä. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttuminen edesauttaa myös lasten hyvinvointia. Toisena tavoitteena ollut ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen alkuperäissuunnitelman mukaisesti (nuorten aggressiohallintaryhmä) ei toteutunut. Pilotoitua saatiin kuitenkin ajanjaksolla (lisäksi seurantatapaaminen ) kurssimuotoinen ryhmätyömalli päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, joka toimi kuntouttavana työtoimintana. Kohderyhmän haastavuus huomioon ottaen, ryhmätyö/ vertaistukimalli toimi hyvin. Ryhmän seurantatapaamisessa, kaksi kuukautta

18 16 varsinaisen kurssin loppumisen jälkeen, ryhmäläisiltä kysyttiin, mitä heille jäi erityisesti mieleen kurssilta. Vastaukset eivät yllättäneet, ryhmäläiset antoivat positiivista palautetta jo varsinaisen työskentelyn aikana. Vastauksissa korostui hyvän porukan ja vertaistuen merkitys ja se ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Mieleen jäivät myös rentoutusharjoitukset, retkipäivä, keilaus, tehtävät ja kivat ohjaajat. Muita maininnan arvoisia asioita ryhmäläisten mielestä oli se, että he saivat uutta tietoa sekä tietoa siitä, mistä saa apua ja minkälaista apua. Juomistapojen käsittely antoi valmiuksia pohtia mm. sitä, että miettii kaksi kertaa ennen kuin aloittaa. Ryhmään osallistui kuusi henkilöä ja poissaoloja oli kaikilla yhtä lukuun ottamatta jonkin verran. Kukaan ei kuitenkaan keskeyttänyt kurssia. Poissaolot kertoivat ohjaajille kohderyhmän haastavuudesta. Jokaisella ryhmään osallistuvalla oli päihdeongelman lisäksi myös jokin mielenterveyden häiriö, joka itse asiassa selvisi kurssityöskentelyn aikana. Oli antoisaa, että molempia ongelmia voitiin käsitellä yhtä aikaa, joka mahdollisti osallistujillekin paremman ymmärryksen omasta tilanteestaan. Vertaisarvioinnissa Mahdollisuuksia muutokseen ryhmätoiminta oli vasta alkamassa, joten kokemuksia siitä ei ollut vielä kertoa. Näin ollen vertaisarvioinnissa keskityttiin pohtimaan Rauman alueen olemassa olevia ryhmätoimintoja. Kysyttäessä Rauman pilotin ohjausryhmältä, miten ryhmämuotoisten toimintojen kehittämisen tavoite on toteutunut, kahdeksan henkilön mielestä se oli toteutunut hyvin ja kahden henkilön mielestä tyydyttävästi. Tärkeimmiksi tuloksiksi mainittiin se, että ryhmiä, joita Raumalla useat tahot ovat toteuttaneet jo aiemminkin, toteutetaan nyt yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hanke on koonnut saman sateenvarjon alle eri toimijoita. Ryhmätoimintoja on syntynyt hankkeen välillisellä tuella ja siihen sitoutuneiden toimijoiden yhteisten tarpeiden tuotoksena. Kolmantena tavoitteena ollut alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittyminen nähtiin ohjausryhmän näkökulmasta onnistuneena. Ohjausryhmän jäsenistä kuusi henkilöä oli sitä mieltä, että tavoite on toteutunut erinomaisesti ja neljä henkilöä oli sitä mieltä, että se on toteutunut hyvin. Hankkeen alkuvaiheessa sosiaali- ja terveystoimen yhteisen sävelen löytyminen asetettiin tavoitteeksi ja siinä on onnistuttu yhteinen hanke on tukenut tavoitetta. Tuloksena se, että yhteistyö on ylipäänsä parantunut ja moniammatillisuus käytäntönä lisääntynyt.

19 17 Lisäksi hanke on hyödyntänyt arvioinnissa Alpo Komminahon pro gradu tutkielmaa Päihde- ja mielenterveysstrategian ohjausvaikutukset onko niitä?. Tutkielma on nostanut esille päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittämistarpeen ja tämä on otettu jatkohankkeen keskeiseksi tavoitteeksi. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi arviointitutkimusta. Arviointikyselyn toisen vaiheen tulosten tulkinnassa nousi esille seuraavaa: Hankkeen pääpaino on ollut päihdekoulutuksissa ja Audit menetelmän saattamisessa laajempaan käyttöön. Alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa/audit menetelmä tai vastaavat, näkyy selvästi se, että asiaan on pyritty vaikuttamaan useasta suunnasta ja edistystä on tapahtunut. Audit menetelmästä on käyty puhumassa eri työyksiköissä ja annettu opastusta sen käytössä. Samalla on painotettu sen hyödyllisyyttä ja merkitystä alkoholin riskikäytön varhaisen tunnistamisen kannalta. Tulokset tukevat ja vahvistavat käsitystämme siitä, missä on edistytty ja toisaalta sitä, missä osa-alueissa ei ole tapahtunut muutosta. Myös mini-intervention käytössä on selvästi menty eteenpäin.

20 18 5. KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA Kehittämistyön lähtökohtana oleva peruspalveluiden henkilökunnan asenteisiin vaikuttaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin ovat merkittäviä asioita, jotta päihde- ja mielenterveystyön alueella päästäisiin tulokselliseen toimintaan. Voidaan ajatella, että oikea asenne ja motivaatio ohjata ja hoitaa päihde- ja mielenterveysongelmaisia olisivat kaikilla olemassa, jotka ovat kosketuksissa näiden ihmisten kanssa. Todellisuudessa kuitenkin kohderyhmä on haastava ja asiakkaat koetaan vaikeiksi, esiintyy asenneongelmaa. Varhainen puuttuminen koetaan sikäli haasteelliseksi, koska helposti mielletään, että asiakkaan henkilökohtainen alkoholinkäyttö ei kuulu työntekijälle. Hankkeen aikana on asiassa päästy eteenpäin, mutta vielä riittää tehtävää ja juurruttamista, jotta systemaattinen varhainen puuttuminen saataisiin yhä useampiin yksiköihin mallinnettua ja käyttöön. Mahdollisuuksia muutokseen ryhmätyömallin pilotointi toi esille erityisesti vertaistuen merkityksen, joka ryhmässä nousi hyvin esille. Ryhmän rekrytointiin olisi voinut käyttää vielä enemmän aikaa. Toisaalta pieni ryhmä mahdollisti asioiden jakamisen paremmin kuin mitä isossa ryhmässä olisi tapahtunut. Kokemusta ja tarkennusta saatiin myös siitä, kenelle ryhmään osallistumista voidaan suositella. Hankkeessa hyvänä asiana on pidetty alusta asti hanketyöryhmän perustamista ja säännöllisiä kokoontumisia. Hanketyöntekijän näkökulmasta työryhmän tuki on ollut merkittävää ja työryhmä on puolestaan pysynyt ajan tasalla hankkeen asioista. Kehittämistyössä innostuksen ylläpitäminen on haastavaa ja tähänkin on työryhmä osaltaan vaikuttanut. Meillä on yhdessä tekemisen kulttuuri. Työryhmä on virkatyönsä ohessa antanut aikaansa myös hankkeen asioille. Länsi -12 hanke on hanketyöntekijälle ollut opettava ja avartava. Kaikkea ei ole voinut vielä hallita, vaan oppi on tullut työtä tehdessä. Länsi -13 hankkeeseen lähdetään aikaisemmasta viisastuneena. Tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi laaditaan juurruttamissuunnitelma ja käytännön työn toteutus suunnitellaan huolellisesti. Kehittämistyö vaatii innovatiivista otetta. Verkostoitumista sekä ulospäin

21 19 suuntautumista pitää ehdottomasti lisätä. Kehittämispäiviltä toivotaan sitä, että päivien sisältö on hyvin suunniteltu ja että se palvelee monipuolisesti pilotteja. Raumalla jatkohankkeen haasteena on päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen.